Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestämme sekä myös valtion luottoluokituksesta Kuntatalouden ongelmien taustalla heikko talous- ja työllisyyskehitys sekä erittäin suuret valtionosuusleikkaukset, l ikk k t jotka eivät paranna sentilläkään julkisen talouden tasapainoa, vaan niillä valtio siirtää kunnille vastuuta verotuksen kiristämisestä ja muista säästötoimista valtiolta kunnille Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja. Tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelma helpottanee tilannetta. 2 5.11.2013
Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain vuosina 2011-2012 Kaikki kunnat: 2012* 2* 2011 Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta 2012* Lappi 2011 Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso -20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Lähde: Tilastokeskus
Vuosikate %:a poistoista Kymenlaakson kunnissa vuosina 2010-2012 Pyhtää 2012* Hamina 2011 2010 Miehikkälä Iitti Virolahti Kouvola Kymenlaakso yht. Kotka -100-50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2011-2012 lopussa, /asukas Kaikki kunnat: 2011 2012* 2* Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2012* 2011 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien kertynyt yli-/alijäämä maakunnittain vuosien 2011-2012 lopussa, /asukas Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kaikki kunnat: 2012* 2* 2011 Satakunta 2012* Etelä-Karjala 2011 Päijät-Häme Lappi Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kanta-Häme Kymenlaakso Kainuu -500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Lähde: Tilastokeskus
Kertynyt yli-/alijäämä Kymenlaakson kunnissa vuosien 2010-2012 lopussa, /as. Miehikkälä Virolahti Pyhtää Iitti 2012* 2011 Hamina 2010 Kouvola Kymenlaakso yht. Kotka -1000-500 0 500 1000 1500 2000 Lähde: Tilastokeskus
Brutokansantuotteen reaalinen muutos markkinahintaan maakunnittain 2000-2010 Kymenlaakso Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Satakunta Kainuu Päijät-Häme Etelä-Savo Koko maa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa -14% 1% 5% 6% 9% 10% 11% 14% 16% 17% 17% 17% 17% 19% 20% 21% 22% 25% 32% 38% 58% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 8 7.11.2013
Asukasluvun muutos maakunnittain 2000-2012 sekä ennustettu muutos 2012-2030, % Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa P Kanta-Häme Varsinais-Suomi KOKO MAA Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu -0,8-2,2-2,9-3,2-3,3-3,4-4,7-7,9-10,1 12,4 10,6 10,3 87 8,7 6,1 4,9 4,7 3,7 3,6 2,6 0,8 2000-2012 2012-2030 -12-10 -8-6 -4-2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 Lähde: Tilastokeskus
Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain 31.12.2012 sekä ennuste vuodelle 2030, % Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa KOKO MAA Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Lappi Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Satakunta Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 15,1 15,7 18,7 18,8 19,2 19,4 19,4 19,9 20,2 20,3 20,5 20,8 20,9 21,3 21,4 22,6 22,7 22,8 22,9 25,1 2012 2030 0 5 10 15 20 25 30 35 Lähde: Tilastokeskus
11 7.11.2013
BTV-indeksin kehitys maakunnittain* BTV indeksi ajanjaksolla 2000 Ennen ja jälkeen syvimmän taantuman Maakunta 2010 2006 2008 2010 Itä Uudenmaan maakunta 1,37 3,97 2,26 0,23 Keski Pohjanmaan maakunta 0,61 4,8 2,76 1,22 Pirkanmaan maakunta 0,52 0,51 0,06 0,03 Pohjanmaan maakunta 0,47 0,61 0,9 2,4 Ahvenanmaa 042 0,42 071 0,71 1,96 196 4,17 417 Uudenmaan maakunta 0,35 0,75 0,66 0,61 Pohjois Pohjanmaan maakunta 0,22 1,35 0,09 1,86 Kanta Hämeen maakunta 0,14 0,48 1,95 0,5 Etelä Pohjanmaan maakunta 0,04 0,15, 0,26, 1,07, Pohjois Savon maakunta 0,13 1,2 0,57 0,42 Päijät Hämeen maakunta 0,14 1,61 0,68 0,2 Keski Suomen maakunta 0,17 0,14 0,37 2,01 Varsinais Suomen maakunta 0,44 0,02 0,84 3,38 Etelä Savon maakunta 0,44 1,35 3 0,11 Satakunnan maakunta 0,47 0,75 0,06 0,27 Pohjois Karjalan maakunta 0,52 0,31 1,67 0,98 Lapin maakunta 0,58 2,64 0,96 1,43 Kainuun maakunta 0,66 0,35 0,1 2,38 Etelä Karjalan maakunta 0,86 1,46 0,76 0,39 Kymenlaakson maakunta 1,34 2,45 3,09 1,59 Positiivinen indeksiluku (kpl) 9 7 7 11 Lähde: Tilastokeskus; Alue- ja seutuindikaattorit, aluetalous *aluekansantuotteen, työpaikkojen ja väestön kehitys suhteutettuna maan keskiarvoon 12 7.11.2013
13 7.11.2013
Lähde: Tilastokeskus; AlueOnline 14 7.11.2013
Eräiden toimialojen *bruttoarvon muutos 2006-2011 Bruttoarvon muutos (%) 2006 2011 Maakunta Teollisuus Metsäteollisuus Metalliteollisuus Palvelut Ahvenanmaa 16 % 13 % 36 % 17 % Etelä Karjala 3 % 2 % 23 % 24 % Etelä Pohjanmaa 13 % 12 % 6 % 19 % Etelä Savo 5 % 12 % 9 % 5 % Kainuu 0 % 71 % 5 % 16 % Kanta Häme 6 % 3 % 5 % 11 % Keski Pohjanmaa 14 % 24 % 1 % 29 % Keski Suomi 1 % 13 % 9 % 7 % Koko maa 4 % 6 % 9 % 13 % Kymenlaakso 12 % 18 % 11 % 4 % Lappi 12 % 3 % 24 % 3 % Pirkanmaa 3 % 2 % 15 % 10 % Pohjanmaa 17 % 4 % 22 % 18 % Pohjois Karjala 10 % 8 % 19 % 17 % Pohjois Pohjanmaa 2 % 18 % 16 % 9 % Pohjois Savo 12 % 23 % 17 % 18 % Päijät Häme 33 % 14 % 33 % 10 % Satakunta 7 % 1 % 4 % 14 % Uusimaa 9 % 8 % 10 % 18 % Varsinais Suomi 1 % 7 % 21 % 8 % Lähde: Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto/palveluiden alue- ja toimialatilasto *Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot. 15 7.11.2013
Viennin arvo maakunnittain 2007-2010 Uusimaa erottuu selvästi muista maakunnista viennin arvossa Uusimaa yhdessä Varsinais- Suomen, Pirkanmaan ja Kymenlaakson kanssa tuottavat noin puolet koko maan viennin arvosta Itä-Suomessa vienti on vähäistä Vuonna 2008 alkanut maailmantalouden heilunta tulee selvästi ilmi vientitilastoissa vähentyneenä vientinä. 16 7.11.2013 Lähde: Tullihallitus
Pelkkä säästäminen ei riitä aluekansantuotteen kehitys ratkaisee myös Kymenlaaksossa Heikko vientikehitys koko Suomessa, uudet Venäjän logistiikan vaihtoehdot (E 18, HaminaKotka Satama Oy, Allegro keskeisiä vastata kovenevaan kilpailuun), aluetalouden heikko kehitys, isot valtionosuusleikkaukset ja kuntien isojen investointien rahoitus haasteina Erityishaaste 1.1.2015 voimaan astuva työmarkkinatukiuudistus; lisää kuntien kustannuksia valtion arvion mukaan 150 milj /v; koskee erityisesti rakennemuutospaikkakuntia Kuntapalvelut kyettävä toteuttamaan tehokkaammin ja tuloksekkaammin: uo uudet toimintatavat, aa a, rakenteelliset ee uudistukset Elinvoimapolitiikkaan, Kymenlaakson kilpailukykyyn panostettava a erityisesti strategisilla s a ydinalueilla a ne on tunnistettava maakunnan kehitysstrategia ja yhteistoimintakyky keskeisiä Venäjä yhä suuri mahdollisuus, erityisesti tuleva viisumivapaus luovia, uusia ratkaisuja 17 7.11.2013
Elinvoimapolitiikasta huolehdittava Saavutettavuuden varmistaminen ja sen jatkuva kehittäminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: avoimuus ottaa vastaan uusia asukkaita erit. ulkomaalaisia, suvaitsevuuden edistäminen, segregaation g torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim kunnanosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, alueen yritystoiminnan avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat keskeisiä Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kuntakonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen 18 7.11.2013