Porvoon kaupungin koulutuspalveluiden ja koulujen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Tähän koulun nimi
Sisältö 1 Perusteet 2 2 Käsitteitä 2 2.1 Yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä 2 2.2 Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus 3 2.3 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus 3 2.4 Syrjintä 3 3 Tasa-arvosuunnittelu 4 4 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteet 5 5 Tasa-arvotyön toimenpiteet, seuranta ja arviointi sekä suunnitelman päivitys 7 6 Lyhyet ohjeet oppilaille, opiskelijoille sekä henkilökunnalle 7 7 Menetelmät ja materiaalit koulun tasa-arvotilanteen selvittämiskeksi 7 8 Lisätietoa ja -lähteitä 8 Liitteet Liite 1 Keskustelulomake kaikille vuosiluokille Liite 2 Kyselylomake yläkoululaisille
1 Perusteet Tasa-arvo tarkoittaa samanarvoisuutta. Kaikilla työpaikoilla, joissa on vähintään 30 työntekijää, on ollut tasa-arvoa koskeva suunnitteluvelvollisuus vuodesta 1995. Tasa-arvolain (1986) kokonaisuudistus vuonna 2005 toi tämän velvoitteen oppilaitoksille. Tasa-arvolain muutos vuonna 2014 toi suunnitteluvelvoitteen kaikille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille ja uusi Yhdenvertaisuuslaki (2014) yhdenvertaisuutta koskevan suunnitteluvelvoitteen opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Tasa-arvolain päämäärä on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä (Tasa-arvolaki 1-3 ). Tasa-arvolain mukaan opetusta tai koulutusta järjestävän on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla ja naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen (Tasa-arvolaki 5 ). 2 Käsitteitä 2.1 Yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä Kun tasa-arvon käsite viittaa arkikielessä useimmin sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa perustuslain kuudennessa pykälässä kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella (Perustuslaki 6 ). Yhdenvertaisuuslain (6 ) mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi ja huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa (Yhdenvertaisuuslaki 1 ). 2 (15)
Yhdenvertaisuussuunnittelun päämäärä on syrjinnän tunnistaminen, siihen puuttuminen, toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi, yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen ja osallisuuden lisääminen (Yhdenvertaisuussuunnittelun opas, Sisäasiainministeriö 2010, 14.). 2.2 Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus ja eriarvoinen kohtelu voi olla syrjintää. Syrjintää on se, kun henkilöä tai ryhmää kohdellaan eri tavoin kuin muita jonkin ominaisuuden perusteella ilman, että kohtelulle on hyväksytty oikeutus, kuten ikäraja äänestettäessä. Syrjintä voi olla tahallista tai tahatonta. Se voi olla suunnitelmallista ja harkittua tai se voi johtua tavoista tai käytännöistä, joihin ei ole kiinnitetty huomiota. On esimerkiksi totuttu puhumaan tai toimimaan tavoilla, jotka loukkaavat, vähättelevät tai sulkevat pois toisia. Monenlaiset käytännöt ja rakenteet voivat ylläpitää ja tuottaa eriarvoisuutta. Siksi koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja on arvioitava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Tasa-arvolaissa mainitut syrjintäperusteet ovat sukupuoli ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen. Sen mukaan syrjintää ovat välitön syrjintä, välillinen syrjintä, seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä (Tasa-arvolaki 7 ). Yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy (Yhdenvertaisuuslaki 8 ). Perustuslaissa syrjintä on kielletty kaikilla henkilöön liittyvillä perusteilla (Perustuslaki 6 ). 2.3 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus Ihmisten erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet otetaan huomioon järjestämällä tukitoimia ja positiivista erityiskohtelua niitä tarvitseville. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää yhdenvertaisuuden aktiivista edistämistä poikkeamalla samanlaisen kohtelun periaatteesta. 2.4 Syrjintä A) Syrjintä sukupuolen perusteella 3 (15)
Syrjinnällä tarkoitetaan naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella oppilas- / opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä tai opintosuoritusten arvioinnissa. Syrjintäkielto kattaa kaikki koulussa esille tulevat tilanteet opiskelun aloittamisesta opiskelun päättymiseen asti. Myös seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella ovat syrjintää. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Opetuksen ja oppiaineiston tulee tukea tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista. Opetusta tai oppimateriaalia ei tule käyttää esimerkiksi ennakkoluulojen tai kaavamaisten perhe- tai työelämää koskevien sukupuoliroolien ja -jakojen luomiseen tai ylläpitämiseen. B) Syrjintä yhdenvertaisuusnäkökulman näkökulmasta Välitöntä syrjintää on yksilön tai ryhmän kohteleminen eri tavoin kuin muita ilman hyväksyttävää perustetta. Välillistä eli epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton käytäntö, tieto tai toimintatapa, joka asettaa toisen tai toiset muita heikompaan asemaan. Piilosyrjintää ovat vähättely, poissulkeminen, tuen puute ja sivuuttaminen. Rakenteellista syrjintää on ajattelu, ettei syrjiviä käytäntöjä voi muuttaa. Moniperusteisessa syrjinnässä yksilöä tai ryhmää syrjitään monella eri perusteella. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat syrjintää. Vastatoimet ovat syrjintää ja jokaisella on oikeus vedota syrjinnän vastaiseen säädäntöön ilman, että siitä on hänelle haittaa. Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteutumista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan huolimatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. 3 Tasa-arvosuunnittelu Xxxxxxxx koulussa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä perusarvoja. Koulun tulee edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tätä velvoitetta täydentää syrjinnän kielto. Tasa-arvosuunnittelun tarkoituksena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ennaltaehkäistä sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää. Tasa-arvosuunnittelu tukee Xxxxxxxx koulussa tehtävää muuta kehittämistyötä. Oppilaalle tasa-arvotietoisuus on tärkeää pääomaa kasvun ja kehityksen tukemisessa ja tulevaa työelämää varten. 4 (15)
Tasa-arvosuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaiden kanssa. Tasa-arvosuunnitelma hyväksytään opettajakunnan kokouksessa. Tasa-arvosuunnitelmasta tiedotetaan oppilaille / opiskelijoille luokanvalvojantunneilla / ryhmänohjaustuokioissa, oppilaskunnan hallituksen kokouksissa, opettajainkokouksissa, vanhempainilloissa, koulun nettisivuilla ja opinto-oppaassa. Tasa-arvosuunnittelusta koulussa vastaa rehtori yhdessä opettajien ja opiskelijoiden / oppilaiden kanssa. Tasa-arvosuunnitelmaan kirjataan seuraavia toimenpiteitä: vuosittain toistuvat tapahtumat asioiden käsittely opettajainkokouksissa ja henkilöstökokouksissa tasa-arvosuunnitelma löytyy oppilaitoksen sähköisiltä tiedotuskanavilta oppilaille ja huoltajille tiedottaminen huoltajille tiedottaminen vanhempainilloissa oppilaille tiedottaminen 4 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteet Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä perusarvoja, joiden toteuttaminen on koulussa jokapäiväistä. Koulussa opetetaan, miten ihmisiä tulee kohdella yhteiskunnassa ja opitaan tunnistamaan syrjintä. Yleisenä tavoitteena on puhua enemmän tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tarvitaan luontevaa, avointa keskustelua tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä niiden pohtimista yhteisesti. Koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja arvioidaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Yhteiskunnallista tasa-arvoja yhdenvertaisuuskeskustelua seurataan ja siitä tiedotetaan kaikkia, joita se koskee. Kaikkiin epäkohtiin puututaan välittömästi ja eriarvoiseen kohteluun puututaan välittömästi. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on auttaa nimeämään eriarvoista kohtelua ja antaa ohje, kuinka toimia, jos tulee kohdelluksi tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden vastaisesti. Opettajan, rehtorin ja esimiehen tehtävä on estää eriarvoinen kohtelu. Jos eriarvoinen kohtelu jatkuu, tulee kertoa toiselle henkilölle. 4.1 Oppilas ja opiskelijavalinnat toteutetaan yhdenvertaisin valintaperustein 5 (15)
Nais- ja miesoppilailla / -opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan kouluun tai valitsemaan valinnaisia oppiaineita ja kursseja. Valinnoissa otetaan huomioon seuraavat tekijät: Porvoon kaupungin oppilaaksiottoperiaatteet http://www.porvoo.fi/oppilaaksioton-kriteerit Porvoon kaupungin Kieliohjelma Koulu kirjaa tähän omat valinnoissa käytettävät perusteet Määritellään mahdolliset koulukohtaiset erityistapaukset Tähän lisätään koulun erityispainotukset (musiikki tai liikunta) tai kielikylpyopetus Hakijoihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Valittaessa opiskelijoita, hakijoihin sovelletaan aina yhdenvertaisia valintaperusteita. Valinnoissa otetaan huomioon myös tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuuden periaatteisiin kuuluu päätösten johdonmukaisuus. Päätöksenteossa keskeisiä asioita ovat oikea tieto ja perusteiden selkeys. 4.2 Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen järjestämisessä noudatetaan opinto-ohjaajien eettisiä periaatteita (Suomen Opinto-ohjaajat ry 2002, www.sopo.fi ). Ohjaus on opiskelijaa tukevaa toimintaa koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen sekä hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opinto-ohjauksessa pyritään sukupuolisensitiiviseen ohjausmalliin, missä ohjattavan sukupuoli huomioidaan, mutta sen ei kategorisesti anneta vaikuttaa valintoihin tai vaihtoehtojen esilletuomiseen. Omalle sukupuolelle epätyypillisen ratkaisujen kohdalla opiskelijat tarvitsevat erityisesti rohkaisua ja kannustusta. Opinto-ohjaajat huomioivat tasa-arvokysymyksen konsultoidessaan luokanvalvojia, ryhmänohjaajia, aineenopettajia ja vanhempia. 4.3 Oppiaine- ja oppimäärävalinnat Nais- ja miesopiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä oppiaine- ja oppimäärävalintoja opiskelunsa aikana. Oppilaita ja opiskelijoita kannustetaan tasapuolisesti tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja. 4.4 Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä tai kiusaaminen 6 (15)
Jokaisen oppilaitoksen työskentelevän tulee kohdella toisiaan tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Xxxxxxxx koulussa ei sallita henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa seksuaalista tai muuta häirintää eikä minkäänlaista henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Sukupuolista häirintää tai ahdistelua on toiminta, jota sen kohde pitää loukkaavana tai vastenmielisenä. Häirinnän kohteen tulee ilmaista häiritsijälle, että hänen käytöksensä on häiritsevää. Mikäli käytös tästä huolimatta toistuu, tulee häirinnän kohteen kääntyä esimiehen, luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai opettajiensa puoleen tilanteen selvittämiseksi. Esimiehen tulee puuttua häirintään heti siitä tiedon saatuaan. 5 Tasa-arvotyön toimenpiteet, seuranta ja arviointi sekä suunnitelman päivitys Tasa-arvokeskustelut käydään vuosittain kaikissa kouluissa ja kaikilla vuosiluokilla. Tasa-arvokysely toteutetaan yläkoulussa kolmen vuoden välein. Tasa-arvokeskustelut ja -kysely toimivat arviointi- ja seurantavälineenä. Koulussa laadittuun tasa-arvosuunnitelmaan (ks. luku 3) kirjataan konkreettisia toimenpiteitä. Myös suunnitelma päivitetään kolmen vuoden välein. Kyselyn tulokset esitellään opettajille, opiskelijoille ja koulun muulle henkilökunnalle sen jälkeen, kun kysely on tehty kevätlukukauden alkupuolella. Kyselyn tulosten pohjalta laaditaan toimenpiteet ja päätetään seuranta-aikataulusta. Kyselyn tulokset otetaan huomioon myös seuraavan lukuvuoden suunnittelussa. Koulussa nimetään vastuuhenkilöt ja sovitaan aikatauluista ilmi tulleiden epäkohtien poistamiseksi. 6 Lyhyet ohjeet oppilaille, opiskelijoille sekä henkilökunnalle Älä hyväksy häirintää! Jos huomaat tai koet häirintää, osoita, ettet hyväksy sitä. Sano esimerkiksi, ettei noin voi tai saa sanoa. Älä ole hiljaa tilanteessa, jossa sinuun tai johonkin toiseen kohdistuu häirintää. Jos häirintä ei lopu heti, kerro opettajalle tai esimiehelle. Jos he eivät toimi, kerro toiselle opettajalle tai toiselle esimiehelle. Älä jää pohtimaan asiaa yksin. Vaikka kiusaaminen ja häirintä ovat usein ryhmäilmiöitä ja niistä tiedetään laajasti, niistä vaietaan. Vaikeneminen voi osoittaa hyväksymistä, välinpitämättömyyttä ja alistumista. Kerro koulu- tai työtovereillesi kokemuksestasi tai havainnoistasi. Puhu niistä. Osoita että välität. Mikäli koet, että yhdenvertaisuutta tai tasa-arvoa on loukattu, ota yhteyttä henkilö XXX tai henkilö XXX. 7 (15)
7 Menetelmät ja materiaalit koulun tasa-arvotilanteen selvittämiskeksi Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskeskustelut käydään kaikilla vuosiluokilla syksyisin ja kysely yläkouluissa toteutetaan joka kolmas vuosi tammi-helmikuussa. Vuosiluokat 1 6: Keskustelu luokanopettajan johdolla (ks. Liite 1 ja sivu 70, Tasa-arvotyö on taitolaji, OPH, oppaat ja käsikirjat 2015:5) Keskustelu kannattaa jakaa useampaan kertaan ja asiaan pitäisi palata säännöllisesti ja aina tarvittaessa. Vuosiluokat 7 9: Kysely luokanvalvojan johdolla Edellä oleva keskustelu käydään vuosittain ja se pohjustaa kyselyä. Kysely toteutetaan kolmen vuoden välein. Koulut saavat koulutuspalvelujen hallinnosta ohjeet ja linkin kyselyyn (ks. Liite 2 ja sivu 71, Tasa-arvotyö on taitolaji, OPH, oppaat ja käsikirjat 2015:5) Ennen keskustelua ja kyselyä on opettajavetoinen alustava keskustelu oppilaiden kanssa, jonka tukena on: Opettajan kokouksessa käyty keskustelu asiasta Koulun suunnitelma yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta Tasa-arvotyö on taitolaji, OPH, oppaat ja käsikirjat 2015:5 Liite 1 Keskustelulomake kaikille vuosiluokille Liite 2 Kyselylomake yläkoululaisille (kyselyn taustakysymyksiin koulun nimi, sukupuoli (tyttö, poika, muu sukupuoli) ja luokkataso 8 Lisätietoa ja -lähteitä Tasa-arvotyö on taitolaji, OPH, oppaat ja käsikirjat 2015:5 Tasa-arvolain (1986) kokonaisuudistus vuonna 2005 Tasa-arvolain muutos (2014) Yhdenvertaisuuslaki (2014) 8 (15)
Liite 1 Keskustelulomake kaikille vuosiluokille Oppilaiden kanssa käytävä keskustelu voi toimia koulun tasa-arvosuunnittelun lähtökohtana. Opettaja voi muokata kysymyksiä vastaamaan paremmin oppilaiden ikäryhmän tarpeita. Onko koulusi tasa-arvoinen? Kohdellaanko kaikkia oppilaita tasa-arvoisesti? Kohteleeko opettaja samalla tavalla tyttöjä ja poikia? Kohtelevatko oppilaat toisiaan samalla tavalla sukupuolesta riippumatta? Suhtaudutko itse samalla tavalla tyttöihin ja poikiin? Käyttäytyisitkö koulussa toisin, jos olisit toista sukupuolta? Odotetaanko sinun tekevän asioita vain sen takia, että olet tyttö/poika/muuta sukupuolta oleva oppilas? 9 (15)
Vaikuttavatko muiden mielipiteet valintoihisi? Voitko olla oma itsesi koulussa? Tunnetko olosi koulussa turvalliseksi? Tuletko mielelläsi kouluun? Missä/milloin et tunne oloasi turvalliseksi? Voitko tehdä niitä asioita, joista pidät? Puuttuvatko opettajat kiusaamiseen riittävän hyvin? Onko sinulla koulussasi eri sukupuolta olevia kavereita? 10 (15)
Miten tyttöjen ja poikien ystävyyteen suhtaudutaan? Millainen on mielestäsi tasa-arvoinen koulu? Mikä koulussasi erityisesti edistää tasa-arvoa? Onko sellaisia ongelmia, joihin voisit vaikuttaa omalla toiminnallasi? Pystytkö kertomaan opettajalle, jos sinua ja ystävääsi kiusataan? Muistiinpanoja 11 (15)
Toivoisitko muutoksia oppitunneille, välitunneille tai koulumatkoille? 12 (15)
Liite 2 Kyselylomake yläkoululaisille (kyselyn taustakysymyksiin koulun nimi, sukupuoli (tyttö, poika, muu sukupuoli) ja luokkataso Tämä kysely myös sähköisessä muodossa osoitteessa: www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyyn vastaajalle Hei! Tyttöjä ja poikia ei aina kohdella koulussakaan tasa-arvoisesti. Ehkä sinä olet huomannut epäkohtia, joihin tahdot muutoksia. Vastaathan huolellisesti seuraaviin kysymyksiin niin osaamme rakentaa koulustamme oikeudenmukaisemman. A Perustietoja vastaajasta sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri kyllä ei B.1 Tuletko mielelläsi kouluun? B.2 Tunnetko olosi turvalliseksi koulussa? B.3 Pystytkö kääntymään opettajan puoleen, jos sinulla on huolia koulussa? B.4 Koulussa jokainen saa olla oma itsensä (ja ilmentää sukupuoltaan haluamallaan tavalla) onpa hän tyttö, poika tai muunsukupuolinen Avoin vastaus: C Opetus ja ohjaus Vastaa seuraaviin väittämiin. Olet kuluneen vuoden aikana kokenut, että kyllä ei C.1 oppilaan sukupuoli vaikuttaa siihen, miten opettaja kohtelee häntä. C.2 oppilaan sukupuoli vaikuttaa opintosuoritusten arviointiin. C.3 opettajat asettavat erilaisia vaatimuksia oppilaan sukupuolesta riippuen. C.4 kaikkia kannustetaan yhtä paljon sukupuolesta riippumatta. C.5 opettajat sallivat tyttöjen ilmaista mielipiteitään tunneilla. C.6 opettajat sallivat poikien ilmaista mielipiteitään tunneilla. C.7 poikia rohkaistaan tekemään heitä itseään kiinnostavia oppiainevalintoja. C.8 tyttöjä rohkaistaan tekemään heitä itseään kiinnostavia oppiainevalintoja. C. 9 poikia rohkaistaan tutustumaan myös perinteisesti naisvaltaisiin ammatteihin. C 10 tyttöjä rohkaistaan tutustumaan myös perinteisesti miesvaltaisiin ammatteihin. Avoin vastaus: D Oppikirjat ja muu opetusaineisto Onko oppikirjoissa tai muissa opetusaineistoissa kyllä ei D.1 perinteisiä sukupuolirooleja noudattavia tekstejä tai kuvia? D.2 perinteisiä sukupuolirooleja rikkovia tekstejä tai kuvia? D.3 esimerkkejä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä ja sateenkaariperheistä? Avoin vastaus: E Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä koulussa Oletko viimeksi kuluneen vuoden aikana kokenut tai havainnut kyllä ei 13 (15)
E.1 vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvia ikäviä huomautuksia tai nimittelyä? E.2 loukkaavaa kaksimielistä tai härskiä puhetta E.3 sosiaalisessa mediassa kuvia tai julkaisuja, jotka koit loukkaaviksi tai ahdistaviksi? E.4 epäasiallisia viestejä tai puheluja, jotka koit ahdistaviksi? E.5 lähentelyä tai fyysistä koskettelua, jonka koit epämiellyttäväksi tai ahdistavaksi? E.6 seksuaalisia ehdotuksia tavalla, jonka koit ahdistavana tai epämiellyttävänä? E.7 muuta, jonka olet kokenut sukupuoleen perustuvaksi tai seksuaaliseksi häirinnäksi? Jos vastasit johonkin kohdan E kysymykseen myöntävästi kyllä ei E.8 kohdistuiko häirintä sinuun? E.9 kerroitko häirintään syyllistyneelle, että hänen tulisi lopettaa ahdistavaksi tai epämiellyttäväksi koettu käytös? E.10 saatoitko häirintätapauksen koulun henkilökunnan tietoon? E.11 syyllistyikö häirintään toinen oppilas? E.12 kuuluiko häirintään syyllistynyt koulun henkilökuntaan? Jos kerroit häirinnästä jollekin koulun henkilökunnasta E.13 ryhtyikö koulu riittäviin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi? E.14 jatkuuko häirintä edelleen? kyllä ei Oletko itse koulussa viimeksi kuluneen vuoden aikana kyllä ei E.15 syyllistynyt kohdissa E.1.-E.7. esitettyihin tekoihin? Avoin vastaus (Tässä voit kertoa tarkemmin häirinnästä. Jos et ole kertonut koulun henkilökunnalle kohtaamastasi häirinnästä, tässä voit kertoa mikset. Tähän voit kirjoittaa myös nimesi ja luokkasi, jos haluat, että sinuun otetaan yhteyttä häirinnän vuoksi.) F Muuta kyllä F.1 Oletko saanut tarpeeksi tietoa sukupuolten tasa-arvosta kouluissasi? F.2 Oletko kokenut sukupuolestasi haittaa koulussasi? F.3 Käyttäytyisitkö koulussasi toisin, jos olisit toista sukupuolta? ei 14 (15)
F.4 Onko koulusi tasa-arvoinen? Sukupuolten tasa-arvo toteutuu koulussamme seuraavista syistä hyvin/huonosti Mitä muuttaisit koulussa, jotta sukupuolten tasa-arvo toteutuisi? Millainen on tasa-arvoinen koulu? 15 (15)