Virsu 1/2015 ASIAKASLEHTI
Sisällysluettelo Pääkirjoitus... 1 Riihimäen seudun Diabeetikot ry:n katsaus... 2 Koirat ja vanhukset... 3 Happy pills... 4 Suurella sydämellä... 4 Käsityön harrastus parantaa elämänlaatua.. 6 Omaishoitajatapaaminen... 7 Oman tunnon ja kunnon mukaan... 8 Nuoret ja ikääntyminen... 9 Luovaa kirjoittamista Virsussa... 10 Tilkkuminä... 11 Pikkumies... 11 Ilo... 11 Virsun vapaaehtoistyö... 12 Virsulehden toimitus: Virsulaiset Toimittaja: Susanna Sovio Toimitussihteerit: Anna Availa ja Susanna Kuusi Taitto: Jaana Hodju Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 30.5.2015
Pääkirjoitus Virsu on Riihimäen kaupungin koti- ja vanhuspalveluiden ja useiden järjestöjen sekä yksittäisten vapaaehtoisten voimin toimiva vapaaehtoiskeskus. Virsu on kuusivuotias vireä, kehittyvä ja kasvava keskus. Vapaaehtoiskeskus Virsu on auki arkipäivisin kello 9 15 Hämeenaukio yhdessä. Virsussa on parillisilla viikoilla kaupungin palkkaama työntekijä Kari Snellman. Parittomilla viikoilla Virsua pitävät auki vapaaehtoistyöntekijät. Ohjelmatarjonta on runsasta. Viikoittaista toimintaa on Virsussa järjestämässä SPR, Senioriopettajat, Reuma-Tules, LC Riihimäki/mixed, Rinva ja Riihimäen Seudun Diabeetikot sekä iso joukko yksittäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä. Viime vuonna Virsussa oli joka viikko tuolijumppaa ja askartelu- ja käsityöpiirit. Kerran kuukaudessa oli terveyspäivä, lukupiiri, muistitreeniryhmä sekä teemakeskusteluryhmä Kipinä. Atk-neuvontaa annettiin vapaaehtoisten toimesta Virsun yleisöpäätteellä. Virsussa oli viime vuoden aikana 5 607 käyntiä. Virsun toiminnan ajankohtaiset tapahtumat näet Virsussa jaettavasta ohjelmasta tai kaupungin verkkosivuilta http://www.riihimaki.fi/riihimaki/sosiaalipalvelut/vanhuspalvelut/vapaaehtoistoiminta/ Vapaehtoisia toiminnassa mukana on noin 120 henkeä. Vapaaehtoistyön muotoja ovat Virsun emäntinä ja isäntinä toimiminen. Kotona asuvien ikäihmisten keskustelu ja/tai ulkoiluapuna toimiminen. Viime vuonna 30 henkeä teki viikoittain ystäväpalvelukäyntejä. Lisää ihmisiä tähän toimintaan tarvittaisiin, kotona asuvien ikäihmisten yksinäisyys ja ulkoilukaverin tarve on kasvava. Ulkoilukaveriryhmä käy ulkoiluapuna palveluasumisen yksiköissä joka toinen viikko. Asiointiapu lääkäriin tms. Saattaja auttaa ikäihmisen taksiin ja neuvoo esimerkiksi sairaalassa minne mennään tai työntää tarvittaessa pyörätuolia. Aivojumpparyhmiä vedetään taloyhtiöissä, joissa asuu paljon ikääntyneitä sekä Peltosaaren kierrätyksen tiloissa. Omaishoitajien vertaistukiryhmää vetävät vapaaehtoiset. Kulttuurikaverina toimiminen. Kulttuurikaveri tiedottaa kulttuuririennoista, auttaa kulkemaan kulttuuritapahtumiin tai kohteisiin ja on seurana. apaaehtoistoimintaa koordinoidaan www.vapaaehtoistyo.fi -sivuston kautta tai ottamalla yhteyttä allekirjoittaneeseen. Tämänkin lehden tekoon ovat osallistuneet monet vapaaehtoiset. Kiitos teille kaikille! Toivomme, että tämä lehti voisi toimia myös viestinä tai kutsuna tulla mukaan Virsun toimintaan. Tervetuloa! Susanna Sovio, toiminnanohjaaja Riihimäen kaupungin koti- ja vanhuspalvelut susanna.sovio@riihimaki.fi p. 019 758 4645 1
Riihimäen seudun Diabeetikot ry:n katsaus Riihimäen seudun Diabeetikot ry on saanut osallistua vapaaehtoiskeskus Virsun toimintaan pitämällä siellä erilaisia luentoja. Toiminta on ollut rikastuttavaa jo siinäkin mielessä, että olemme saaneet yhteistyökumppanin, jolloin olemme päässeet tuomaan esille yhdistyksemme tietoisuutta ja päässeet kertomaan tärkeästä asiasta kuten diabeteksesta. Lisäksi on tärkeää olla ikäihmisten seurassa suurenmoisten vetäjien mukana. Yksinäisyyden on todettu vähentävän ikävuosia ja siksikin on todella hyvä, että vapaaehtoistyötä on olemassa ja sen tarve huomataan. Keinot yksinäisten ikäihmisten aktivoimiseen muiden seuraan on vielä ongelma. Lisätyövoimaa tarvitaan. Mikä onkaan mukavampaa nähdä kuin reipas ja iloinen vanhus! Lisääntyvä kansansairaus Itse diabetekseen erikoistuneena ja kauan sitä työtä tehneenä tiedän, että yhteistyö on tärkeä kanava diagnosoimattomien diabeetikoiden löytymisessä. Diabetes on hurjasti lisääntyvä kansansairaus, jota sairastaa jo yli 500 000 suomalaista. Jokaista diagnosoitua diabeetikkoa kohti on yksi diagnosoimaton diabeetikko. Diabetekseen liittyy joukko erilaisia sairauksia, joille on yhteistä se, että veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Avaintekijänä on haiman erittämä insuliinihormoni: sen erityksen loppuminen, määrän riittämättömyys tai vaikutuksen heikkeneminen eli insuliiniresistenssi. (Tähän vaikuttaa liikkumattomuus.) Tästä seuraa diabetestyypit, joiden jako on tyypin 1, (nuoruustyypin) diabetes ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes. Uutta maailmalla Diabetesriskiään voi pienentää juomalla muutaman lisäkupillisen kahvia päivittäin Harvardin yliopiston tutkimus osoittaa. Kahvinjuontiaan lisäävien diabetesriski pienenee riippumatta siitä, miten paljon he kahvittelivat aiemmin. Tutkijoiden tulokset perustuvat kolmen suuren terveystutkimuksen aineistoihin ja yhteensä yli 130 000 naisen ja miehen aineistoihin. Osallistujilta kysyttiin elintavoista ja muun muassa kahvinjuonnista 2 4 vuoden välein 20 vuoden ajan. Kun tiedot seurantojen ajalta yhdistettiin, riski sairastua diabetekseen seuraavan neljän vuoden aikana oli 11 prosenttia pienempi osallistujilla, jotka olivat lisänneet kahvinjuontiaan noin 1 2 kupillisella. Diabetesriski puolestaan suureni niillä osallistujilla, jotka olivat vähentäneet kahvinjuontiaan kyselykertojen välillä, tulokset osoittivat. Pienimmässä diabetesvaarassa olivat miehet ja naiset, jotka joivat yli kolme kupillista joka päivä halki kaksikymmenvuotisen seurannan. Verrattuna alle kupillisen päivässä juoviin, oli heidän diabetesriskinsä 37 prosenttia pienempi. Teen juominen ei vaikuttanut diabetesriskiin, kuten ei myöskään kofeiiniton kahvi. Tulokset julkaistiin arvostetussa Diabetologia-lehdessä. Vapaaehtoiskeskus Virsussa kahvikeitin on aktiivisessa käytössä! Olemme Riihimäen seudun Diabeetikot ry:ssä edelleen mukana vapaaehtoistyössä, ja haluamme olla osana tärkeää toimintaa, jossa myös vertaistuella saadaan paljon hyvää aikaan. Näillä lausein toivotan hyvää alkanutta kevättä koko Virsun väelle! Leila Hällfors Riihimäen seudun Diabeetikot ry:n puheenjohtaja 2
Koirat ja vanhukset Kävin v. 2014 Riihimäen kaupungin vapaaehtoiskeskus Virsun ja seurakunnan järjestämän vapaaehtoistyön peruskoulutuksen. Olin jo pidemmän aikaa miettinyt, miten voisin osallistua vapaaehtoistyöhön vanhusten parissa, ja koulutuksessa sainkin hyvin tietoa eri vaihtoehdoista. Olen aktiivinen koiraharrastaja, ja kun vapaaehtoiskoulutuksessa sain kannustusta ystäväkoira-toimintaan, niin päätin lähteä rohkeasti mukaan. Kotonani asustavat parsonrussellinterrieri Tessa 7 v. ja monirotuinen Kerttu 1 v., joiden kanssa harrastamme muun muassa agilitya Riihimäen Agility ry:ssä. Koirani ovat kilttejä ja sosiaalisia ja tottuneet olemaan mukana vähän joka paikassa, joten tiesin niiden osaavan olla myös vanhempien ihmisten kanssa. Kohteeksi meille valikoitui Riihimäen Kotokartanosäätiön Kotokaarre. Asukkaat ja henkilökunta ottivat meidät hyvin vastaan, ja sain muutaman kaverikoirakon myös mukaan toimintaan. Mukana meitä on tällä hetkellä yhteensä yhdeksän koirakkoa: Lotta Vuorela ja cockeri Kille, Peetu Punttila ja mäyris Felix, Merja Suomalainen ja koikkerit Frodo/Flow, Outi Koski ja kelpiet Qookie/Qeksi/Naatti, Marko Koski ja whippet Ferro, Minna Virtanen ja staffi Puntti, Eira Lampén ja villis Jalo sekä Maria Järvinen ja rotikka Watti. Kaikilla meillä ihmisillä on paljon kokemusta koirista ja koirat ovat toimintaan sopivia. Olemme nyt puolen vuoden ajan käyneet kerran viikossa tunnin verran tervehtimässä Kotokaarteen asukkaita. Eniten ovat jääneet mieleen asukkaat ja koirat sekä heidän välinen hyvä vuorovaikutus. Monesti sitä ei itse ymmärrä ollenkaan, miten suuria tunteita se oma koira voi muissa ihmisissä herättää. Myös me ihmiset olemme päässeet juttelemaan asukkaiden kanssa muun muassa heidän edesmenneistä lemmikeistään. Toiminta on ollut todella mukavaa, ja ryhmämme on ollut sitoutunut vierailuihin. Jatkossa näen, että toimintaa olisi mahdollista laajentaa myös muihin kohteisiin. Keväisin terveisin Riikka Aalto, rmaalto@gmail.com 3
Happy pills Vapaaehtoistyöntekijät miettivät virkistyspäivässä minkälaisen vanhuuden he haluaisivat viettää, minkälaista hoitoa ja huolenpitoa he toivovat. Keskusteluryhmässä oli lääkedosetti, jossa oli lääkkeiden sijasta kysymyksiä vanhuuden toiveisiin liittyen. Tällaisia pillereitä dosettiin muodostui: HAPPY PILLS = Pillerit, joita poimimme dosetista oman elämämme onnellistamiseksi sitten joskus, kun olemme TOSI, TOSI VANHOJA... HOITO Meillä on ratkaisu lähes kaikkeen: yksinelävät ystävät (5 6) palkkaavat yhteisen hoitohenkilön ja siivoojan. Eli ryhdymme työnantajiksi kahdelle ihmiselle. Nämä työntekijät kiertävät ystävärinkiä koko työpäivän, jos tarve vaatii, myös vuorokauden ympäri. Idea voitaisiin toteuttaa myös niin, että ystäväpiiri asustaa samaa kimppataloa, jossa kullakin omat yksityiset ja lisäksi yhteiset oleskelutilat tai jokaisella oma asunto. Kesäisin porukka siirtyy maatilalle järvenrannalle tämän voisi lukea jo sen HAAVE-pillerin piikkiin! Jos yllä esitetty ei enää mitenkään riitä ratkaisemaan hoitojärjestelyjämme, niin HOIDOSTA kaikki aivan yhdestä suusta ilmoitamme, ettemme halua elvytystä, mutta kivut on pidettävä loitolla; emme kukaan halua elää vihanneksena jonkun laitoksen vuodeosastolla; meitä ei pidä teholääkitä vain hengissä pitämisen vuoksi tai laittaa hengitys- tms. laitteeseen. HOITAJILLE esitämme seuraavia toiveita: (palkatun) hoitajan tulee olla luotettava, ei helläkätinen, empaattinen, hänellä tulee olla aikaa hoidettavilleen. Hoitajiksi kysymykseen tulevat myös vapaaehtoistyöntekijät, ystäväpalvelu jne. HAAVE-pillerin alle kesänvieton lisäksi haluamme ELOA, ILOA elämään, niin kuin laulaa Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani tulihan se nimikin sieltä! PÄIVITTÄISISTÄ VIRIKKEISTÄ: jokainen haluaa oman päivälehden, muiden lehtien kierrätys ystäväringissä toivottavaa. Yksi haluaa ratkoa ristikoita, toinen sudokuja. Kaipaamme sosiaalista kanssakäymistä, johon sopivat hyvin hoitoringin ystävät, hoitajat sekä osallistuminen erilaisiin aktiviteetteihin, tyyliin Virsu tai yhdistykset. Lemmikkieläimet suotavia rapsutettaviksi ja halittaviksi. HARRASTUKSET Haluamme kulttuuria teatterin, musiikin (konsertit, tanssit) ja elokuvien muodossa. Mielimusiikkia meillä on joka makuun: klassista, oopperaa, operettia (Iloinen leski, Mustalaisruhtinatar!), kansanmusiikkia, Paul Ankaa, Frank Sinatraa, Olavi Virtaa, Kari Tapiota... Ei kuitenkaan heavya. LIIKKUMINEN Ulkoilu kaikissa muodoissaan, erityisesti metsäretket; sisätiloissa, paitsi yllä mainittu tanssi, myös musiikkiliikunta, venyttely ja tuolijumppa. SYÖMINEN Ruoan tulee olla helposti sulavaa, mutta värikästä, maukasta, terveellistä ja vaihtelevaa. Sen tulee sisältää herkkuja, kuten jäätelöä, lättyjä ja kiisseleitä. Joskus haluamme perinneruokia, muun muassa läskisoosia ja kaalilootaa. 4
Hedelmät ja marjat ovat kaikkien toivelistalla, marjat mieluiten itse kerättyinä. Jokaisella on joku muistojen ruokalaji, joka silloin tällöin toiveissa (madekeitto!). NUKKUMINEN Emme kaikki halua nukkua yksin. Ei kuitenkaan tarkoita kahden hengen huonetta! Jos ei parempaa ole, niin nalle tai ihmisenkokoinen nukke kelpaavat turvaa antamaan. Useat meistä haluavat villasukat jalkaan! Jollain on ehdottomana edellytyksenä erityinen, luonnonkuituinen kissupeitto. Unen päästä kiinni saamiseen useat toivovat iltahömpsyä - teetä, maitoa, viiniä, brandyä... Jotta päivämme alkaisi hyvien unien jälkeen mahdollisimman positiivisesti, kaipaamme: rauhallista herätystä - ei ennen seitsemää - satakielen tai peipposen lauluun. Ei käen kukuntaan! TOIVE-pilleri jäi tässä tapauksessa viimeiseksi, koska: Toivomme pärjäävämme kotona loppuun asti turvaverkoston (ystävärinki/hoitorinki) voimin ja lopulta kuolla saappaat jalassa näissä turvallisilta tuntuvissa olosuhteissa! Keskustelun kirjasi ylös Riitta Sandberg-Arni Tykkää Facebook-sivuista Suurella Sydämellä/ Riihimäki https://www.facebook.com/vapaaehtoistyo.riihimaki Vapaaehtoistyo.fi-sivusto on periaatteiltaan yleishyödyllinen, ei-kaupallinen ja voittoa tavoittelematon palvelu. LÖYDÄ OMA TAPASI AUTTAA! Vapaaehtoistyö on yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta eli palkkaa. Sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta. Vapaaehtoiset ovat ihan tavallisia ihmisiä ja tavalliset taidotkin riittävät. Tehtäviin saa opastuksen ja apua tarvittaessa. Jokainen vapaaehtoinen tavataan, tehdään sopimus vapaaehtoistöiden tekemisestä ja samalla valmennetaan tehtävään. Riihimäellä Vapaaehtoistyö.fi-sivustolla on mukana tällä hetkellä Riihimäen seurakunta, Riihimäen kaupungin koti- ja vanhuspalvelut sekä Kotokartanosäätiö. 5
Käsityön harrastus parantaa elämänlaatua Neulominen lieventää stressiä. Teho perustuu rytmiseen liikkeeseen, joka tekee puikkojen kilkutuksesta lähes meditatiivista toimintaa. Käsitöiden tekeminen yhdessä muiden kanssa parantaa itsetuntoa ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä voi ehkäistä sosiaalista ahdistusta ja epävarmuutta. Kutimiin uppoutuminen parantaa keskittymiskykyä. Mutkikkaiden neulekuvioiden suunnittelu ja toteuttaminen voi kehittää myös matemaattista ajattelua ja järjestelmällisyyttä. Ikäihmisten kannattaa ehdottomasti tehdä käsitöiden harrastamisesta sosiaalista. Vanhan ajan ompeluseurat pitäisi perustaa uudelleen toimimaan. Ihminen on konkreettinen olio, joka ajattelee osittain käsillään ja kehollaan. Käsitöitä tehdessään ihminen käyttää isoa osaa aivoistaan. Aivotutkijan mukaan käsitöiden tekeminen auttaa oppimisessa ja muistin ylläpitämisessä. Aivoissa on motoriselle toiminnalle ja tuntojärjestelmälle varattuna laajat alueet, jotka kaikki ovat aktiivisina, kun tehdään itselle yksinkertaista käsityötä. Sellainen sukankutoja, jolle tehtävä on vaikea, aktivoi myös toiminnan ohjausjärjestelmää, ratkaisee ongelmia ja ihmettelee ohjeita. Käsitöiden aivoja aktivoiva vaikutus auttaa pitämään muistin ja mielen vireänä. Käsillä kannattaa tehdä, vaikka keskellä kämmentä olisikin peukalo. Jos aivojaan haluaa kehittää ja pitää kunnossa, kannattaa valita mahdollisimman monipuolista tekemistä. Eri materiaalien ja pienen ja ison yhdistelmä on aivojen näkökulmasta parasta. Aivotutkijan mukaan käsitöiden positiivisesta vaikutuksesta on näyttöä niin lasten kuin vanhusten aivoille. Koulussa taito- ja taideaineet tukevat myös muiden aineiden oppimista. Jos kuitenkin pitää ketjusilmukan virkkaamisesta, ei tutkijan mukaan ole mikään pakko edetä vaikeampiin töihin. Tärkeintä on elämän kokonaisbalanssi. Jos arki on stressaavaa ja haastavaa, voi yksinkertainen käsityö olla hyvä vaihtoehto. Toisaalta käsitöistä löytyy haasteitakin, jos niitä kaipaa yksitoikkoisen päivän vastapainoksi. Minna Huotilaisen mukaan useiden tutkimusten mukaan käsitöistä on hyötyä jopa laitospotilaiden hoidossa. Jos potilas saa käytettäväkseen käsityömateriaaleja, erityisesti hänelle entuudestaan tuttuja, hänen hoidettavuutensa ja laitokseen sopeutumisensa paranee. Tuttu näppituntuma tyynnyttää. Materiaalit assosioituvat aiempiin tilanteisiin ja herättävät tunteen, että kaikki on hyvin. Käsityön pitäisi melkeinpä kuulua ihmisoikeuksiin. Tervetuloa Virsuun käsityöpiiriin ja ompeluseuraan lisäämään omaa hyvinvointia mukavassa seurassa! Käsityöpiiri kokoontuu maanantaisin kello 9 ja ompeluseura perjantaisin kello 9. Tuula Raitapuro Lähteet: HS 15.1.2015, toimittaja Anna Tommola Internet, aivotutkija Minna Huotilainen, Työterveyslaitos ja Helsingin Yliopisto Internet, käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen, Itä-Suomen yliopisto Käsitöitä suositellaan myös niille, jotka eivät pidä itseään "käsityöihmisinä". Se antaa meille mahdollisuuden myös epäonnistua oikein railakkaasti. Jos ei koskaan epäonnistu, niin ottaako silloin aivan liian pieniä haasteita vastaan. Aivojumppaa 6
Omaishoitajatapaaminen Minä tulin tänne kotoani, jossa seinät olivat siirtyneet lähemmäksi toisiaan, pelkäsin niiden litistävän minut keskelleen. Minä tulin tänne kotoani, jossa asui minun yksinäinen sieluni, joka vaikersi ja valitti hylätyksi joutumistaan. Minä tulin tänne kotoani, jossa ilo oli karannut avoimesta ikkunasta, syvä hiljaisuus oli astunut sisään ottaen huoneen hallintaansa. Minä tulin tänne kotoani, jossa yksi sänky oli tyhjä päiväpeite sileäksi siloteltuna. Kun minä tulin tänne kurkkuani kuristi, hengitystäni ahdisti, olin tukehtua itkuuni Kunnes pysähdyin kuuntelemaan teidän kunkin surusointista sävelmää, se voimistui hitaasti valtavaksi pauhinaksi, hyökyaalloksi, joka muuttui pieniksi pisaroiksi, timantin tavoin ne heijastivat kaukaa siintävän auringon valon, silloin minä näin teidän kunkin kasvot, silloin minä ymmärsin: en ole yksin, yhteinen on valtameri, johon kyyneleemme virtaavat, tajusin olevani pisara kaltaisteni joukossa, hitunen suuressa maailmankaikkeudessa Kun minä läksin pois teidän luotanne, minua hymyilytti, olin saanut ilon takaisin, uskalsin katsahtaa tulevaisuuteen. Aira Wallin 7
Oman tunnon ja kunnon mukaan Me liikumme pääasiassa kolmesta syystä: se ylläpitää sosiaalisia suhteita, edistää terveyttä ja ennen kaikkea tuo hyvän mielen. Jokainen meistä on varmasti kokenut liikunnan jälkeisen tunteen, kun keho ja mieli virkistyy kilpaa kevätauringon kanssa. Osalla meistä on varmasti myös muistoja niistä puisevimmista hetkistä, kun mieli harhailee muualla ja tuttu venytys tuntuu tylsälle. kuntaelimistön rakenteissa. Tämä koskee kaikkia ihmisiä ja kaikkia liikuntamuotoja. Myös ohjaajalle on ensiarvoisen tärkeää, että ohjaustuokio tuottaa hyvän olon osallistujille. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, niinhän sitä sanotaan. Hyvä mieli vaikuttaa itseen ja ympäristöön. Tämän vuoksi alleviivaan (ehkä tutunkin) lauseen: liiku aina oman tunnon ja kunnon mukaan. Miten liikkumisesta saa tuotettua itselle sen halutun hilpeyden tai valoisan virkeyden? Kävelyillä, kuntosalilla, tuolijumpissa ja tanssien tulisi aina muistaa tehdä omien tuntemusten mukaan. Tuolijumppa tuo parasta antia silloin, kun teet liikkeitä itseäsi varten. Vesijumpassa oma tahti on se paras tahti. Kuntosalilla sopivin liike on sellainen, mikä tuottaa lihaksessa väsymystä, mutta ei kipua nivelissä tai muissa tuki- ja lii- Aurinkoa kevääseen! Terveisin Sari Sari Pekkala, terveysliikunnanohjaaja Riihimäen kaupungin liikuntapalvelut Jumppahännän testaus Huivijumppaa 8
Sosionomiopiskelija Anniina Perkiön ajatuksia ikääntymisestä. Anniina oli harjoittelujaksolla koti- ja vanhuspalveluissa tammi-helmikuussa. Nuoret ja ikääntyminen Monille nuorille vanhuus saattaa olla pelottavakin asia, koska asia on vielä niin kaukainen, eikä siitä sen takia myöskään haluta puhua. Kuitenkin tämän myötä nuorille helposti jää vääränlainen kuva vanhenemisesta, joka on kuitenkin vain täysin luonnollinen asia ja tapahtuu jokaiselle. Vanhuuden käsite on erilainen jokaiselle nuorelle, ja se riippuu myös hyvin pitkälti nuoren iästä, koska mitä vanhempi nuori on, sitä paremmin hän jo tietää vanhuudesta ja vanhenemisesta. Vanhuuteen suhtautumiseen vaikuttaa myös se, onko ollenkaan tekemisissä ikäihmisten kanssa, kuten omien isovanhempiensa kanssa. Sitä kautta nuori pääsisi paremmin tutustumaan vanhuuteen ja oppisi, ettei se suinkaan ole pelottavaa. Tietysti on ymmärrettävää, että vanhuksia on eri kuntoisia ja sen myötä niitä pelkoja todennäköisesti myös kasvaa. Me nuoret mietimme usein, ettemme halua joutua erilaisten sairauksien kohteeksi ja pelkäämme oman kunnon heikkenemistä, mikä aiheuttaa pelkoja vanhenemista kohtaan. Itse henkilökohtaisesti pelkään juuri sitä, että miten käy, jos ei enää muistakaan mitään tai jos omat jalat eivät enää kannakaan. Ei osaa ajatella tässä vaiheessa elämää, että miltä semmoinen tuntuisi, kun kyseinen elämänvaihe on vielä niin tuntematon. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että nämä samat asiat voivat käydä kelle vaan myös aikaisemmin, vaikka sairauksille altistuminen vanhemmiten onkin todennäköisempää. Mitä enemmän nuoret olisivat yhteydessä vanhuksiin, vaikkapa vapaaehtoistyön kautta, he saisivat enemmän kokemusta vanhuudesta ja se saattaisi helpottaa pelon tunnetta. Nuorten mielipiteet vanhuudesta eroavat henkilöstä riippuen. Monet kuitenkin ajattelevat, että kun joutuu eläkkeelle, niin elämästä tulee tylsää ja katsellaan vain ohikulkijoita parvekkeelta ja luetaan tarjouksia lehdestä. Tämä on stereotypia, ja myönnän joskus myös itsekin ajatelleeni näin. Jokainen kuitenkin saa pääasiassa itse päättää millainen omasta vanhuudesta tulee ja kuinka aktiivisesti on mukana missäkin, joten ei pitäisi ajatella vanhuutta niin, jotta ei sitten itse joskus tee samalla tavalla. Vanhuudessa on myös asioita, joita itsekin odotan. Silloin on enemmän aikaa itselle ja voi tehdä mitä haluaa (tietysti, jos kunto ja rahat riittävät). Ei tarvitse niin paljon mennä aikataulujen mukaan ja osaa ehkä paremmin iloita arjen pienistäkin hyvistä hetkistä. Toivoisin että voisin itse olla energinen mummo, jolla olisi aikaa mahdollisille lapsenlapsille ja pysyisin hyväkuntoisena mahdollisimman pitkään. Mitä vain voi tietysti tapahtua, mutta aina on toivoa. Vanhuus on nuorten keskuudessa usein väärin ymmärretty aikakausi ja pitäisi tehdä enemmän töitä sen eteen, että nuoret todella ymmärtäisivät, mitä vanhuus oikeasti on. Anniina Perkiö Sketsejä ja vitsejä 9
Luovaa kirjoittamista Virsussa Huomenna minä Virsussa pidettiin tarinatuokio, istuimme ringissä ja jokainen sai eteensä paperin, jossa oli otsikko. Kukin kirjoitti otsikon alle tarinan aluksi yhden lauseen ja antoi sitten paperin vierustoverille. Paperit kiersivät ringissä ja jokainen kirjoitti kaikkiin tarinoihin yhden lauseen jatkoksi. Tarinoista syntyi seuraavanlaisia: olen päivän vanhempi! Pyydän ystäviä kylään, ja saan laittaa heille tarjottavaa. Aion lähteä korttelikävelylle ja Virsuun, ja käyn myös vanhaa tuttavaani tervehtimässä. Päivällä käyn syömässä jäätelötötterön. Huomenna koetan olla parempi ihminen kuin tänään. Huominen on aina uusi päivä, ja se tuo uudet haasteet mukanaan ja silloin aika kuluu rattoisasti, niin kuin pitääkin. Tämän päivän paras asia on että heräsin aamulla. Selkää ei kolottanut, aurinko paistoi ja oma mieli oli toivoa täynnä. On myös ihanaa, kun saa olla Virsussa ja tavata tuttuja ja tuntemattomia, ja kun aina ei tiedä mitä uutta tapahtuu. Virsussa on viihtyisää ja aina vain muuttuu paremmaksi. Parasta on myös se, kun on erilaista ohjelmaa ja tehdään yhdessä aamun avaus. Tänään saimme kirjoittaa Virsun ryhmässä jatkotarinaa, mikä oli kivaa, kun pidän kirjoittamisesta. Parasta tässä päivässä on, kun paistan ruisleipää tänään. Sitten, kun olen vanha istun kiikkustuolissa ja luen sekä luen ja lausun runoja. Kirjoitan myös tarinoita ja ratkaisen erilaisia ristikoita. Aion myös kutoa sukkia, ja ajattelen paljon erilaisia asioita, kuten sukulaisia. Lepäilen paljon ja vain nautin elämästä. Aion sitten käydä myös Virsussa ja jumpissa, jolloin saan elämääni enemmän sisältöä. Päivät kuluu silloin mukavasti ja jaksaa elää. Koetan nauttia jokaisesta päivästä! Parasta elämässä Vanhana toivoisin ovat ystävät, joiden kanssa on mukava viettää aikaa ja ystävien olemassaolosta on hyvä iloita. Aika kuluu silloin rattoisasti Virsussa. Elämässä tärkeitä ovat myös omaiset, jotka ovat tukena. On myös hienoa pystyä kulkemaan omilla jaloilla, ja että mieli on kunnossa ja pystyy ajattelemaan ja mietiskelemään erilaisia asioita. että jaksan edelleen käydä Virsussa. Toivoisin pysyväni terveenä ja pystyväni iloitsemaan jokaisesta päivästä ja saamistani ystävistä ja virikkeistä. Haluan myös muistaa iloita päivänpaisteesta ja nähdä jokaisessa päivässä ilonpisaran. Toivon, että voin edelleen unelmoida ja toivottavasti huomaan eläneeni rikkaan elämän. Luovaa kirjoittamista -hetki alkamassa 10
Nuorille haluan kertoa, että elämä on suuri seikkailu. Maailmassa on monenlaista elämää ja iloa ja elä niin, ettei sinun tarvitse katua monia asioita. Kannattaa muistaa, että itsekin tulee vanhaksi vielä, eikä sitä tarvitse pelätä. Vanhuus on suuri rikkaus, värikäs elämänkaari. Nuoren kannattaa pitää itsensä kunnossa ja huomioida myös muut ihmiset ympärillään. Elämässä selviää hengissä, jos oikein elää. Mistä on Virsun naiset tehty? Virsun naiset on tehty suolasta ja sokerista, hyvästä tahdosta, lempeydestä ja ilosta. Virsun naiset ovat hauskoja ja nauravia varsinkin skipbo-peliä pelatessa tai oli kyseessä minkälainen tapahtuma tahansa. Virsun naiset on tehty kokemuksista ja reippaista ja mukavista ihmisistä. Tilkkuminä Ompelin yhteen pinnalliset ajatukseni, syvälliset tuntemukseni, universaaliset elämykseni, eheydyin tilkuista kootuksi kolmiulotteiseksi kokonaisuudeksi, liikuin ulottuvuudesta toiseen: kiidin pitkin pintaa, sukelsin syvyyksiin, liitelin avaruudessa, opin ymmärtämään pintaminää, siihen juurtuneita uskomuksia, opin tunnistamaan syväminän merkityksen, perimän ja kerääntyneiden tunteiden vaikutuksen, kykenin vastaanottamaan maailmankaikkeuden mystillistä sanomaa, koin aistikokemuksia ylittäviä elämyksiä, tulin tietoiseksi tilkuistani yksittäisinä ja yhteen ommeltuina. Aira Wallin Pikkumies vaaleatukkainen pikkumies vilahtaa pihapiirin poikki, kuun kaikennäkevät silmät seuraavat hänen salamyhkäistä kulkuaan, syksyn pureva pakkastuuli narisuttaa irrallista nurkkalautaa, pikkumies kiipeää lampaan viereen karsinaan, painautuu lämmintä turkkia vastaan, nukahtaa, pieni pää täyttyy eletyistä hetkistä, päivän tapahtumat kulkeutuvat uniin, hän herää lampaan määkinään, upottaa sormensa sen kiharaiseen turkkiin, muistelee käyntiä isän kanssa metsällä, kun kohmettuneet lehdet narskuvat saappaiden alla, kuinka juhlallista oli kulkea isän askeleita seuraten, kuunnella hänen jutusteluaan, kuinka kotiin palattua äidin keittämä lihakeitto maistui maailman makoisimmalta, sitten selkeät, ihanat muistikuvat katoavat, tilalle leviää sekasortoa, kirkunaa, hän tajuaa makaavansa lampaitten keskellä, mutta miksi, sitä hän ei ymmärrä, pikkumies kasvaa aikuiseksi, muistissa lämmin kuva isästä metsällä, se on mukana tukkien uitolla, parkkitöissä, laivan konehuoneella, mutta lampaanlihaa pikkumies ei voi koskaan syödä Aira Wallin Ilo Ei helise helyt, ei helise korut, helisee mieli: olo on kevyt. Aira Wallin 11
Virsun vapaaehtoistyö Etsitkö vapaa-ajallesi mielekästä tekemistä? Haluatko antaa oman panoksesi vanhusten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen? Huolestuttaako ikäihmisten yksinäisyys? Riihimäen kaupungin koti- ja vanhuspalveluiden ja useiden järjestöjen yhteistyöllä toimiva Vapaaehtoiskeskus Virsu etsii jatkuvasti uusia ihmisiä joukkoonsa edistämään ikäihmisten hyvinvointia. Vapaaehtoiset toimivat asiakkaiden omassa asumisympäristössä, kuten kotona tai palvelutaloissa, sekä Virsun tiloissa. Yhteystiedot: Toiminnanohjaaja Susanna Sovio, Temppelikatu 10, 11100 Riihimäki susanna.sovio@riihimaki.fi p. 019 758 4645 Vapaaehtoisten virkistystä ja koulutusta 12
Kari Snellman ja Riitta Uronen Kävele muistisi hyväksi -tapahtuma Musiikkihetki seurakunnan diakoni Eero Haltian vetämänä
Keskusteluun virittäytymistä Yhteislauluhetki Tuolijumppaa torstaisin Sketsejä ja vitsejä