LEVANEN, ANNELI: Vlijanie interferen ii u finljandskih russkih, izu ajuš ih finskij jazyk Interferenssi suomea opiskelevilla Suomen venäläisillä

Samankaltaiset tiedostot
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

JOKA -pronomini. joka ja mikä

Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

SANATYYPIT JA VARTALOT

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Paritreenejä. Lausetyypit

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Preesens, imperfekti ja perfekti

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio

Kieliohjelma Atalan koulussa

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Kielten opiskelu Jyväskylän yliopistossa

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon Eveliina Bovellan 1

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

Kysyminen & vastaaminen (Asking & Answering)

AUTENTTISUUS KIELTEN OPETUKSESSA

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30


SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Tekijä Author Hämäläinen Päivi Työn nimi Title. Laitos Department Kielten laitos

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Oppilaskysely Opetuspalvelut

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Suomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

PAPERITTOMAT -Passiopolku

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Oppilaskysely2017 Hatsalan klassillinen koulu

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Emmi Klink Mainingin koulu

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!


Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa

Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

SUOKI TOIMINTA PASSI

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

------lmltätieltä Te pu h utte?)

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Transkriptio:

,. 2007

Tampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli ja käännöstieteiden laitos LEVANEN, ANNELI: Vlijanie interferen ii u finljandskih russkih, izu ajuš ih finskij jazyk Interferenssi suomea opiskelevilla Suomen venäläisillä Pro gradu tutkielma, 73 sivua + liitteet 2 kpl Syksy 2007 Toisen kielen oppiminen on mielenkiintoinen prosessi, joka tapahtuu osittain samalla tavalla kuin ensimmäisen eli äidinkielen omaksuminen. Toisen kielen oppimiseen sisältyy kuitenkin piirteitä, jotka puuttuvat äidinkielen omaksumisprosessista. Toisen kielen oppimiseen vaikuttavat monet taustatekijät, kuten äly, kyky, persoonallisuus, motivaatio, ikä ja äidinkieli. Äidinkielenä tässä tutkimuksessa on venäjä ja toisena eli opittavana kielenä suomi. Tutkimusten mukaan äidinkieli voi joko helpottaa tai vaikeuttaa toisen kielen oppimista. Äidinkielen helpottavaa vaikutusta kutsutaan positiiviseksi siirroksi ja vaikeuttavaa negatiiviseksi siirroksi eli interferenssiksi. Tutkimuksessani tarkastelen venäjän kielen negatiivista vaikutusta suomen kielen oppimiseen eli venäjän kielen rakenteiden ja sanaston virheellistä siirtoa suomen kieleen. Tutkimusongelman muodostaa kysymys siitä, millä kielen osa alueilla venäjän kielen vaikutus näkyy selvimmin. Tutkimus sai alkunsa venäjänkielisten opiskelijoiden puheessa ja teksteissä havaitsemistani virheellisistä ilmauksista, kuten minä autan äidille ja minä tiedän suomen kielen. Vaikka tutkijoiden mukaan yksi kieli ei voi vaikuttaa toisen kielen kieliopilliseen rakenteeseen, yllämainituista esimerkeistä näkyy selvästi venäjän kielen negatiivinen vaikutus sekä suomen kielen kielioppiin että sanastoon. Koska interferenssin ilmemiskenttä on suhteellisen laaja, keskityin tässä työssä lähinnä verbien rektioihin ja verbeihin, joiden suomenkielisen vastikkeen valitseminen on vaikeaa. Vaikka teoriaosuudessa tarkastelen myös toisen kielen oppimiseen liittyviä asioita sekä kielen opetusta ja suomen kielen erikoispiirteitä toisena kielenä, tärkeimmän osan teoriasta muodostaa interferenssin käsite. Interferenssiteorioista esittelen J. Juhaszin teorian kontrastista ja sen puutteesta sekä A.E. Karlinskin teorian paradigmaattisesta ja syntagmaattisesta interferenssistä. Käytän näitä teorioita hyväkseni myös työn empiirisessä osassa, joka koostuu opiskelijoiden tekemien virheiden analysoinnista. Koehenkilöt olivat venäjänkielisiä suomen kielen opiskelijoita, joista 32 oli aikuisia ja 18 lapsia. He tekivät käännöstehtävän, johon oli sisällytetty mahdollisia kielioppiin ja sanastoon liittyviä virhekohtia. Virheitä löytyi yhteensä 914, noin 20% mahdollisista virhekohdista. Analysoin saatuja virheitä sekä kielensisäisen että kieltenvälisen interferenssin näkökulmasta. Virheiden esittely graafisessa muodossa havainnollisti myös tulosten vertailua. Tulokset vahvistivat oletusta, jonka mukaan venäjän kieli vaikuttaa suomen kielen oppimiseen ja sen vaikutus ilmenee ensisijaisesti sanastossa sekä verbirektioissa. Tulokset osoittivat myös lastenkin tekevän interferenssivirheitä. Lapsilla venäjän kielen vaikutus näkyy selvimmin sanastossa, kun taas aikuiset tekevät enemmän virheitä rektioissa. Äidinkielen ja iän lisäksi tuloksiin vaikutti myös mm. opiskelun pituus. Yhteinen piirre lasten ja aikuisten tuloksissa oli se, että interferenssivirheet eivät katoa muiden virheiden hävitessä. Tästä voi päätellä, että interferenssivirheitä on vaikea poistaa ja siksi niihin tulisi suhtautua vakavasti. Opettajien tulisi mahdollisuuksien mukaan valmistaa materiaaleja kyseisiltä osa alueilta ja tarjota niitä opiskelijoilleen esim. lisätehtävinä. Tutkimuksen otos oli suhteellisen pieni, mutta tulokset ovat suuntaa antavia ja varmasti lisäävät yleistä kiinnostusta aiheeseen. Avainsanat: kontrastiivinen tutkimus, interferenssi, suomen kieli, venäjän kieli, kielen omaksuminen

i... 1... 4 1.1 /... 4 1.2... 5 1.3,... 7 1.3.1... 8 1.3.2... 8 1.3.3... 9 1.3.4... 9 1.3.5... 9 1.3.6... 10 1.3.7... 11... 13 2.1... 13 2.2... 14 2.2.1... 16 2.3... 19 2.3.1,,... 19 2.3.2... 21 2.3.3... 23 2.3.4... 24... 27 3.1... 27 3.2... 29... 32 4.1... 32 4.2... 33 4.3... 34 4.4,... 35 4.4.1... 35

ii 4.4.2... 35 4.4.3... 37 4.4.4... 39 4.4.5... 40 4.5,... 41 4.5.1... 42 4.5.2.... 42 4.5.3... 45 4.5.4 + + minen... 45 4.5.5... 47 4.6... 51... 57 5.1... 57 5.2... 60... 67... 71 1 2

1,.,.,.,.,.,,,.,,.,,... minä autan äidille,.,,.,,.,,,.,., minä tiedän suomen kieltä,.,,,,.,..,,.,,,,.

2,.,... Understanding second language acquisition.,. Kontrastiivinen kielentutkimus ja virheanalyysi.,,.,...,.,.,......., 2007,..,. 52, 35.,...,,,,.,.,. 914.,.,,.,,..

3 :?,?.

1 4..,,.,.,.,,. (Sajavaara 1999b:74.),. 1.1 /.,... (Lyytinen 1980:97.). (1950),..,,. (Lyytinen 1980:99.). :,,.. (Yule 2001:178 180.)

5,,,.,,.,, ko/kö. (Lyytinen 1980:103.).,,.,.,,. (Lyytinen 1980:106.),.,.,, annin, kirveksellä, leijonoita, avaruuksessa.,.,,,. 1.2,,...,. C,,,.,.. (Sajavaara 1980b:121, 1999b:75.)... (Latomaa, Tuomela 1993:239),,.

6,.,,,. (Sajavaara 1999b:75.). (Ringbom 1980:37),,,.,.,,, : 1), ( ). 2),. 3),. (Sajavaara 1999b:84.), Universal Grammar.,.. 1980.,. monitor model. : 1).,,,,.,.,.,.,. 2).,,,.,. 3) ( ).,,.

7 4) ( input ).,.,. 5).,,,,,. (Lightbown, Spada 1999:36 44; Sajavaara 1999b:84 88.),, 1970.,.,.. :.,?,.,,.,,..,. (.) 1.3,,.,,... (Lightbown, Spada 1999:51 61). C.,..?,,,

8. (Lightbown, Spada 1999:51 61.).,. 1.3.1,.,,. (Sajavaara 1999b:90.). (Ellis 1985:110),,,.,, ( :111). (Lightbown, Spada 1999:53),,,,. 1.3.2, (Ellis 1985:110),..,. :,,. (Ellis 1985:112; Lightbown, Spada 1999:53.)

1.3.3 9,.,,,.,,,.,, c,,,.,,. (Ellis 1985:120 121; Lightbown, Spada 1999:54 56.) 1.3.4,,..,.,,. (Sajavaara 1999b:91.) (Ellis 1985:118) :,,.,,,. 1.3.5,, c,.

10,. (Ellis 1985:114.),,.,,..,.,,... (Skehan 1989:112.) 1.3.6.,,.. (Lightbown, Spada 1999:60.),,.,,,,. (Lightbown, Spada 1999:60.),. Critical Period Hypothesis,,.,,,.,,. (Lightbown, Spada 1999:60.)

11,,..,,,, (Asher, Garcia 1982:4). (Ellis 1985:110),,.. (Fathman 1982:116),. 1.3.7,, ( ) ( )....,.,. (Ellis 1985:19.). (Corder 1973:130),,,,...,,.,,.,. (.), (Ellis 1985:20).,. C.,,..,.

12.,.,,,,. (Ellis 1985:20.),.,,,., proactive inhibition.,.,,. (Ellis 1985:22.), minä autan sinulle, /.,., c. (.), : Minä rakastan sinua.,., proactive inhibition.,.,,..,.. (Ellis 1985:23.).

13 2. ( interlanguage ),.,,.,,,. 2.1 1950, 1960.,.,,,.,. (Sajavaara 1999a:104 110.) (Ellis 1985:23) :.,.. (.),.,,,.. (Ellis 1985:23 24; Sajavaara 1999a:104,107.),,.,,,,

14.,,..,..,. (Ellis 1985:24.),,, : matkustan matkustin, maksan maksin* (maksoin). 1970.,,,.,. (Sajavaara 1980a:212, 1999a:114.) 2.2 1970., ( ),. (Sajavaara 1999a:116.). (Sajavaara 1999a:116 117), (Ellis 2000:15 20)..,,..,,,.,,. (.)

15.,. :, ( misordering ). (Ellis 2000:18.)., : 1),. 2),. 3),. (Sajavaara 1999a:116.) (Ellis 2000:19).,., ;..,,,, ä,..,.,, ;. ( )..,., ( ). c,.,.,.,.,. (Sajavaara 1999a:117.)

2.2.1 16. 1970.,.,,. (Ellis 2000:33; Faerch t al. 1984:269.) 1. (Corder 1981:17).,,.,.,..,.,.,,,. (Koivisto 1994:25 26.),,,,,.,,,.,.

17.,,. c,,.,,,. (Faerch et al. 1984:273 274.),,,.,,,.,.,,, c,.,,. ;. (Ellis 2000:34; Koivisto 1994:30; Sajavaara 1999a:117.),, : 1),. 2),.,,,. 3),.. 4),.,,. 5). (. 2.1.),. (Koivisto 1994:31 32; Selinker 1980:37.). (Koivisto 1994:32),.,,, joka,.

18,,,..,. 1). ruokkia,, antaa ruokaa. pieni raha. 2). ja. 3). ei iso pieni. 4). hyvä kiltti. 5). Hän menee kouluun, kolmas luoka.,. 6). mennä, tietää luulla. : Hän menee kouluun* (käy koulua), Hän tietää* (osaa) suomen kielen, Hän miettii* (luulee), että ulkona on kylmä.,. 7). 8). (Koivisto 1990:31 32, 1994:37 66.), (Koivisto 1994:34) :

2.3 19,...,. 2.3.1,, 1.3.7.,,.,., :.,.,.. (1972:80) :.,,,.,, ( )., )., :.,. ( ; 1990:93; Sajavaara 1987:69.).,,.,.,

20. 1950..,,.. (1953):,,,.. :. ( 2006, www; 1974:3; 1990:98; 2006, www; Weinreich 1953:1.),. (1972, 1990) : 1) 2 ( 2= ) 1 ( 1= ). 2), 2. 3). 4),. (.) (1974:3),.,,,,.,.,.. ; 1974:71.),,.

2.3.2 21,.,,. 2.. = / ) ) ) ) ),, = = =, (1990:111).,.,,,,,,,,. ( 1972:9 15, 1990:101 111; 2006, www.)

22,,...,. (1985:31 32),..,. :, 1 2 3 4 5 6 + + + + + paketti + + +,,.. 3, 4, 5 6,.. ( ; 1971:64; 1985:73.),,.,,. (Weinreich 1953), ( ):.,., (, )

23.,,. ( :30,38.) 2.3.3,.,. (Juhasz 1970:80 88) :,,,.,,,.,.,. :,. (.) :. *Tänään menee lunta. (.),.,.,.,,,,. (Juhasz 1970:98 99.) leikkiä pelata He *leikkivät koripalloa.,,.

2.3.4 24.,,.., :,.,., ) ( ).. ( 1972:11.),.. 1) ( 2) ( 1), 2.,. : torttu joulutorttu, kääretorttu yms. kakku,. 2). 2 1,. 1, 2: ajatella luulla miettiä,,. Hän pukee hyvin, koska *miettii, että ulkona on kylmä. 3). 2 1,. 1, 2:

25 (,?) opiskella (missä, mitä?) (?) * ( ). 4). ( 1 2), : ulkomaalainen vieras vieras ulkomaalainen Hänellä on paljon *vierasta valuuttaa. Häntä kiinnostaa *ulkomaalaiset kielet. : 1) ( ). 2 1,. 1, 2: y + lähteä. Hän lähti *pois kirjastoon. 2). 2 1,. 1, 2.,. *Huone pieni, mutta mukava. Huone on pieni, mutta mukava. 3). 2 1,, 2. : *vähäntuttu (vähän tuttu) *itsekehittäminen (itsensä kehittäminen) 4) 2 1,. 2, 1..

26?. * Voinko saada pienen paketiin?, kysyy hän. Voinko saada pienen paketin?, hän kysyy. 1971:66, 1972:11 14, 1990:102 108; Mäkilä:2006.),..,, : oppia opettaa.,,, ( 1976:101 104.): Olen kiinnostunut politiikasta. Minua kiinnostaa politiikka. Minua kiinnostaa *politiikasta.,, 2.1.

3 27,,..,.. 3.1,.,.,. (1996), :,.,,.,...,.,.,..,,. (Sajavaara 1999b:94 95.),.

28.,., :.,. (. 1.2)..,.,,. (Sajavaara 1999b:95 97.) (Aikuiset maahanmuuttajat 1993:8), 1970..,...,.,,,.,.,,.,,,.,,,,.,.,,,, c. (Aikuiset maahanmuuttajat 1993:8 9; Pälli, Latomaa 1997:26.)

29,.,,. 3., (Viberg 1993). (Pälli, Latomaa 1997:25.) 3.2.,... 1950.. 1970,.. 1980,.,,. (Aikuiset maahanmuuttajat 1993:4; Martin 1999:167.)

30..,.,,,.,,,.?,,,,,. ( ),,.,,.,. (Aalto, Suni 1993:25 26; Hämäläinen 1982:158 159; Martin 1999:168.),.,,,.,.,,.,.,,.,, ;.. :.,..,,,.

31..,,,,.. olla.,,..,,,.,.,,,. (Hämäläinen 1982:149 151, Koulutuskeskus Salpaus 2006.),,.,,., joka.,.. (Hämäläinen 1982:152), c.,,,,.

32 4,,.,, (. 1.3.). 4.1,.,,.. minä autan äidille,.,.,,.,.,.,.,,,. ;,.,,.,, (. 18.)

33 ( the elicitation task ).,,.,.,,. (Dulay et al. 1982:110.) 4.2,. 1.3.6,,,... 52, 18., :,.,.. 17 10 13. (6 ),. :,.,.,.,.,,..,..

34,.,,,.,.,,,.. 4.3,.., 2.3.3..,..,,. :,,,..,,..,,.,. B,.

35 4.4,,,, ). 4.4.1.,,.,, : 10. *Hänelle (hän) on 10 vuotta.,,, (Ojanen 1980:129):. *hänelle (hänen) pitää käydä.. *Pekalle (Pekan) täytyy ruokkia hamsteria./ *Pekalle (Pekan) on pakko.. Kaupassa *Pekkalle (Pekan) täytyy ostaa.. *Pekalle (Pekan) ei tarvitse mennä.. * hänelle (hän) ei saa ajaa. pitää :. *Pekalle (Pekka) pitää koulusta. 4.4.2,,.,,.

36,,,.. (Ojanen 1980:130.), :.. Hän usein auttaa *äidille (äitiä). Hän ei häiritse *toisille (toisia). opettaa mitä,., opettaa suomen kielelle.. hän oppii venäjän kielelle Sashalta,, 4.5.2. (c. )., :. Hän opettaa minua lukemaan.,,,.. Pekka ajattelee *omasta lompakosta (omaa lompakkoa)., Hän käy *kouluun (koulua),. *kolmakseen luokkaan (kolmatta luokkaa/kolmannella luokalla).. Hän tapaa *Matin kanssa (Matin).,,, :. He pelaavat koripalloa.,, :. Hän puhuu hyvin *englanniksi (englantia)., :. : puhua englantia tai puhua

37 englannin kielellä. puhua englanniksi,,,. :! Sano tämä suomeksi!? Mitä tämä sana tarkoittaa suomeksi? (White 2001:89.) 4.4.3,,,.,,, opettaa jollekin jotakin. ( jollekin.).:. Pekka opettaa *Sashan/Sashaa (Sashalle) suomea. ( ), :. Tyttö antaa hänelle pussin.,.,. :. Joskus hän myöhästyy *tunneille (tunneilta).?)?). ja unohtaa kirjat *kotona (kotiin).. Joskus he jäävät *koulussa (kouluun).. osallistua *turnauksessa (turnaukseen).. Hän ja jättää lompakonsa *pöydällä (pöydälle).,,,,,,?)?). Pekka lukee *lehdessä (lehdestä). *Kaupassa (kaupasta) Pekan täytyy ostaa maitoa.. hän alkaa etsiä lompakon *laukussa (laukusta).

38. hän löytää vähän kolikoita *taskussa (taskusta).,,,?) (,,,?). Hän ja käy *kauppaan (kaupassa).?)?). Hän oppi *Aleksanderilla ( lta) venäja. ) ) hän *tutustui Sashan kanssa.,, tutustua (,. hän tutustui Sashaan.. Pekka pitää *koulussa (koulusta).,. Pekka pitää koulussa olemisesta,,. Pekka viihtyy koulussa,. Pekka tykkää olla koulussa.. tykätä,, pitää, mistä? kenestä?.,..,, (, :1984): /.,. (White 2001:307).,, :. *Vielä nurkassa on häkki. Nurkassa on vielä häkki.. *Hän usein auttaa äitiä. Hän auttaa usein äitiä / äitiä usein.. *Koulussa hän kuitenkin ahkerasti opiskelee. Koulussa hän opiskelee kuitenkin ahkerasti.. *Koulussa häntä erityisesti kiinnostavat. Koulussa häntä kiinnostavat erityisesti.,,. *Hän tietysti jo tietää suomea ja. Hän osaa jo tietenkin suomea ja.. *He vielä eivät osaa hyvin pelata.

39 He eivät vielä osaa pelata hyvin.. *Mutta hän kuitenkin ei saa ajaa. Mutta hän ei kuitenkaan saa ajaa.. *Hän ei koskaan ei riitele. Hän ei riitele koskaan/hän ei koskaan riitele.., hän kysyy.,,. 2 1. 4.4.4,.,, (Ojanen 1980:168)..,. ( :171.). Pekkalla *_ oma huone. Pekalla on oma huone., ( ). 10. Hänelle *_ 10 vuotta. Hän on 10 vuotta.,. Huone *_ pieni, mutta mukava. Huone on pieni, mutta mukava.. Pekka *_ hyvä poika. Pekka on hyvä poika.. Sasha *_ venäläinen poika. Sasha on venäläinen poika.. Matti *_ hänen hyvä ystävä. Matti on hänen hyvä ystävä.. kauppa *_ lähellä. kauppa on lähellä.. kadulla *_ paljon autoja. kadulla on paljon autoja.. ulkona *_ kylmä. ulkona on kylmä.

40 c :. täytyä, pitää, :. Pekalle *pakko ruokkia. Pekan on pakko ruokkia...:? * Voiko pieni? Voinko saada pienen paketin?,, voida.,..,, pyörä polku (polkupyörä) (Nykysuomen sanakirja 1992:206). saada, Saanko pienen pussin?, 2.3.4. 2,.,. 4.4.5,.,.. Kulmassa *seisoo (on) häkki.

41.,,,. Auto seisoo pihassa päivät pitkät,,.. Hän *tietää/tuntee suomen kielen (osaa suomea). : tietää, tuntea ja osata. osata.,. : Hän osaa puhua suomea,.. Mutta hän *ei voi ajaa pyörällä. Mutta hän ei saa ajaa pyörällä. + ei saa, on kielletty, +, ; ei voi, on mahdotonta (Ojanen 1980:151)..,., että tänään ulkona mene* (sataa/tulee) lunta.,., sataa tulla. 4.5,,., ( ).

4.5.1 42, :. häntä kiinnostavat *vieraita kieliä (vieraat kielet). vieraat kielet vieraita kieliä vieraita kieliä,,,., : Pihalla kasvaa kauniita ruusuja (White 2001:241). 4.5.2.,.,.. : 1) En osta kirjaa. 2) n Ostan kirjan. (= ) 3) Osta kirja! (= ) (White 2001:247.),, (Ojanen 1980:131).,

43,. En osta kirjaa. Ostan kirjan. Osta kirja!..!,,,,.,, pelata, auttaa, ajatella opiskella.. opiskella osata,,... Hän opiskelee myös *venäjä/venäjän kieli (venäjää). Hän opiskelee myös *venäjän kielen (venäjän kieltä). n ) Hän osa *suomi (suomea). hän osaa *suomen kielen (suomen kieltä). (White 2001:259),,,., oppia. :. Hän oppii *venäjä (venäjää) Sashalta.,.,,.,. (White 2001:249.) :. Pojat rakentavat *lumilinna (lumilinnaa) pihalla. Kaupan pihalla pojat rakentavat *lumilinnan (lumilinnaa). :. hän alkaa etsiä *lompakko/lompakon (lompakkoa).

44 täyty c.,. N. (White 2001:273.) :. Pek n pitää syöttää/hoitaa *hamsterin (hamsteria) joka päivä., : Pekan pitää syöttää hamsteri joka päivä Pekan pitää syöttää hamsteri joka päivä...., :. täytyy ostaa maitoa,.,,, ( :248 249.) n., n,,.. n.. : Pekka opettaa Sashalle suomen kielen ja Sasha opettaa sille venäjän kielen., (White 2001:250):. ja jättää *lompakko/lompakkoa (lompakon).? Saanko *pieni paketti (pienen paketin).. Tyttö antaa hänelle *paketti/pakettia (paketin). n, :. hän tuntee *Sashaa/Sasha (Sashan).. hän tapaa *Mattia (Matin).

45, pitää syöttää hamsteri,. 4.5.3. 4.5.4 + + minen,., : 1),. ; Haluan oppia suomea. 2) ma,. ; Menen opiskelemaan suomea. 3) ; Pidän opiskelemisesta..,,,..???,.,,, (3. )., ; Haluan oppia puhumaan suomea.,. (White 2001:267 268.) :... :. Hän aloittaa *etsiä kukkaroa. Hän alkaa *etsimään.

46 aloittaa,.. ( :223.), : Hän aloittaa kukkaron etsimisen. alkaa; Hän alkaa etsiä lompakkoa., : alkaa etsiä aloittaa etsiminen pystyä,,... Hän pystyy *käydä (käymään) kaupassa itse. Hän ei pysty *osta (ostamaan) maitoa. pystyä co, ma,.., auttaa :. *Pekka auttaa Sashalle oppia suomen kieli.., auttaa. : Pekka auttaa Sashaa oppimaan suomen kieltä.,., ( oppia ), ma :. Hän haluaa oppia *puhua (puhumaan) venäjää. Hän halua oppimaan puhua venäjäksi, haluta. Hän haluaa opiskella puhua venäjää opiskella ma, oppia.

47 +, : täytyy ruokkia, ei saa tehdä, he eivät osaa pelata, he haluavat päästä, hän voi käydä. 4.5.5 4.4.5.,.,,.. ja *kävelee kauppaan (käy kaupassa). (mennä) käydä kävellä,.. Häkissä *elää hamsteri.. Pekka *elää äidin ja isän kansa kerrostalossa. : elää ja asua., elää :, c ( 1977:65).,, asua.... Pekan pitää *syöttää hamsteria. Tauolla he *pelaavat yhdessä. Hän ei koskaan *riitele. Hän ei ikinä *hauku.,. ruokkia hamsteria,. leikkivät yhdessä,. leikkiä,

48,,.. :. he leikkivät koripalloa. He ei osavat vielä leikiä hyvin. kiroilla, riidellä haukkua,.,. (. 2.3.2)..,. Hän *tietää (tuntee) Sasha. Hän *osaa Sashaa. Hän *osaa (tietää), että niin tehdä ei saa. tietää, tuntea,,. tietää tuntea. osata,, : Hän tietää/tuntee/osaa tämän säännön. :. Hän *tutkii (opiskelee) venäjän kieltä. opiskella opetella tutkia, c.,,.. Pekka *opettele (opettaa) Sashalle suomea. opetella, opettaa,.. Hän *opiskelee (oppii) venäjää Sashalta.

ppia (?) opiskella (?) 49 opiskella. oppia joltakin,,,., Hän *jaksaa (voi) mennä kaupaan itse,., Hän *ei pysty/ei jaksa (ei voi) ostaa maitoa.. Mutta hän ei *jaksa (saa) ajaa. voida jaksaa saattaa saada kyetä, pystyä., voida, jaksaa, saada, kyetä., voida. jaksaa,,. saada kyetä, pystyä,,,.,. ajatella miettiä luulla aikoa Hän *ajattelee, että ulkona on kylmä. Hän *miettii, *Hänestä ulkona on kylmä.. ajatella, luulee. Miettiä. :, Minusta hän on kaunis.,,.,,.. Hän *menee ja jättää.

. 50 Pekka sanoo kiitos ja *menee., poistua lähteä (pois) mennä (pois) hän lähtee ja jättää.,, pois,. lähtee.. Pekka *putoaa (kaatuu).., putoaa,, pudota, a o kaatuu.,.,,.,. kulma ( ) nurkka ( ). Vielä *kulmassa (nurkassa) on häkki. kadulla ulkona ( ). *ulkona (kadulla) on paljon autoja., suomen, venäjän (, ) suomalainen, venäläinen (,, )... Pekka on *suomen (suomalainen) koululainen. Hän tietää *suomalainen (suomen) kieli. tuttu *venäjän (venäläinen) poika, Sasha. ulkomaalainen, ulkomaan (, ) vieras, vierasmaalainen

51. häntä kiinnostavat *ulkomaalaiset (vieraat) kielet. mukava sopiva kätevä,. Huone ei ole iso, mutta *sopiva/kätevä (mukava). mukava sopiva,, Nämä kengät ovat sopivat/mukavat. kätevä,, : Tämä on kätevä laite. : 2.,,., :. Tyttö antaa hänelle paketin/pussin/kassin/tölkin/purkin.,.. purkki/tölkki,,,. 4.6. 2.3.4.,., :,,,

52 ( 1976:103)... Hän *oppii (opiskelee) venäjän kielen.. Hän halua *opiskella (oppia) puhua venäjäksi.. Mutta koulussa hän *oppii (opiskelee).. Pekka *opettele Sashalle/*oppii Sashan (opettaa) suomea.,,.. Pekka *pudottaa. Pekka *on kadonnut. pudottaa, pudota.,, Pekka putoaa. kaatua kadota. :. Ja *jää (jättää) lompakon pöydällä. Ja *unohtuu (unohtaa) lompakon pöydälle., jättää jäädä. (c. ). unohtaa, unohtua... :. He haluavat päästä *joukkon (joukkueeseen). joukkue joukko,.. Lähikauppaan hän *käy (kävelee) itse. (.4.4.3).,,.

53 käydä kävellä,., Lähikaupassa hän käy itse.,, :. Pekan täytyy *ruokailla (ruokkia) hamsteria joka päivä. (ruokailla= ) Pekalle on pakko *syödä (syöttää) hamsteri joka päivä. (syödä= ) ruokkia syöttää., :.. Tauolla he *pelävät (pelaavat) yhdessä. He eivät osaa *pelätä (pelata). c pelata pelätä,... uoneessa on ja *kirjehylly (kirjahylly). kirja kirje,. c tuntea tuntua, :. Hän *tuntuu (tuntee) Sachan.,. 14 matkustaa maksaa., täyty,, tarvita. täytyy,., tarvita. (White 2001:271 272.)

54, tarvita. : Minun täytyy ostaa sanakirja.. Minä tarvitsen sanakirjan.. Minun ei tarvitse ostaa sanakirjaa..) Minä en tarvitse sanakirjaa..), täytyy, tarvita. tarvita täytyä ; Mun tarvii ostaa sanakirja. : Hänen tarvitsee käydä kaupassa, Pekan tarvitsee ostaa maitoa, Pekalle tarvitsee antaa.. Pekan *ei täyty (ei tarvitse) mennä. Pekkan *ei pitää (ei tarvitse) mennä. ; Pekka haluaa mennä Pekka ei halua mennä. Pekan täytyy mennä. Pekan *ei täydy mennä. Pekan pitää mennä. Pekan *ei pidä mennä. monta paljon., ; monta paljon. ; monta *autoja (autoa), paljon *autoa (autoja).. paljon c : paljon autoja, paljon lunta. Hän käy *koulussa, käydä; käydä + missä? +?.,, : käydä kaupassa, käydä kylässä, käydä Helsingissä, käydä koulua.,. Ulkona on *kylmää (White 2001:73): Huoneessa on pimeää, Syyskuussa on sateista., kylmä : Ulkona on kylmä.

55 venäjän kieli, : *koulun pöytä, *kirjan hylly. C c. ; koulupöytä, kirjahylly., Sasha on venäläisen poika, venäläisen (c. 4.5.5). venäläinen poika *koululainen pöytä. : *kerroksessa talossa = kerrostalossa.,. Hän osaa Sashaa osata: Hän osaa venäjää Hän *osaa (tuntee) Sashaa.,,.,,.,., (1976:106),.,,,. : Hän *apuu (auttaa) äidille auttaa apu. Pojat rakentavat linnaa *luntasta (lumesta), lunta., : Suomessa on paljon lunta. Talvella sataa lunta.. Mutta *hänen lle (hän) ei saa : hän, hänen hänelle. hänelle,,. tietää Hän *tie (tietää) suomen kieli.

56 tiedän tiedä, : syödä syö, *tiedä tie (tietää tietää). hän tuntee Sashat,,. kuka?? t : Hän tuntee minut. kasen Tyttö antaa hänelle *kasen (kassin)., kassi,, i e; ovi oven., s.,,. ( 1978:30.). Joskus hän myöhästyy *läksyistä. opiskelu, oppitunnit tehtävä, läksy. : lompakko, paperilappu. ja jättää *lapun (lompakon) pöydälle.,..

57 5..,.. 5.1.,,. 15,. 1.. 1., 1.1. 45 7 1.2. 76 16 1.3. 1.3.1. 114 27 1.3.2. ( ) 74 37 1.4. 26 8 1.5. 22 15 2., 2.1. 9 2 2.2. 111 17 2.3. 0 0 2.4. + + minen 21 4 2.5. 115 43 1. 55 3 2. 48 12 3. 7 0

58,,,?.,., (, ).. (, ),..,.,.,.,.. 1. 14 % 35 % 51 %,,,,..,.,,.,. 1,.

2.,. 59 7 % 8 % 11 % 20 %, 24 %, ) 30 %,. minä autan äidille,., 63. minä ajattelen omasta lompakosta,.,. 3.,. 3 % 49 % 40 % + + minen" 8 % 0 %,, :,.,..,,.

60 4.. 6 % 46 % 48 %,.,. 5.2,,. 1.3..,.,,.,..,,,,. : 8 9 10 11..,,. 15 18,.,

61.,,.,, ),.,,.,,.,. 54, 32..,.,,..,,,,.,,.,?,?,., ( ).,,.,,.,,..,..,.

1. 62,,,, ( ).,,,,.,.,,.,,.,.,.,, 1.3.6.,.

2. 63, 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 %,,,.,,..,,,.,.,,. + + minen" 3. 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 %

64,,.,.,,.,,,,,.,, lämmin lämpimästi. : Pekan tarvii/ tarttee, ei oo, tykkää koulusta se hän.,,,,..,..,. (Kristiansen 1992:51),,.,.,,. (.). 8 10., 30.,,,.,,,, 26.,,.,, 90, 40..

65,..,,..,,. (Ringbom 1987:112).,,,..?,,, ( :113).,,.,,.,,.,. Äiti sanoo, että se ei ole kovin kaunista kiroilla., että se on ruma kiroilla. : Mother says, that it is not nice to swear. it is se on. it,.,,. (Mattila 1976:66)., Hän on kiinnostunut vieraiden kielten opiskeluun he is interested in studying of foreign languages.,, :,, 1 5 5.,,, (Dulay et al. 1982:78).,,.., 5,.

66,.,,.,..,,..,. ;,,,.,,.,.,,,.,,,,.

67,..,,..,.,,.,,,.,,,..,..,..,.,,,.,,,. 20 % 17 %

68,,.,,,,.,.,,..,,.. :,,,.,?,.,,.,,.,..,. :,.,..,,.,,,.,,,.,,,.,,.,.,,.

69,,..,,,,. :,,.,.,,.,,,.,.,.,,.,,.,,,,.,,.,.,.,..,,,.,.,.,.,,,..:. *Kaupassa Pekalle pitää ostaa maitoa. Kaupasta Pekan pitää ostaa maitoa.

70,..,.,.,,..,,,..,,..,,.

71 Aalto, E., Suni, M. 1993. kielikeskus: Jyväskylä. Kohdekielenä suomi: näkökulmia opetukseen. Korkeakoulujen Aikuiset maahanmuuttajat: suomi toisena kielenä: aikuisoppilaitosten suomen kielen opetus ja opettajankoulutus 1993. Opetushallitus: Helsinki. Asher, J., Garcia, R. 1982. The optimal age to learn a foreign language. Child Adult differencies in second language acquisition. Ed. by Krashen, S. D., Scarcella, R. C., Long M. H. Newbury House: Rowley, Mass., p. 3 12. Corder, S.Pit 1973. Miten kielitiedettä sovelletaan. Suom. Maria Vilkuna. Suomalaisen kirjallisuuden seura: Helsinki. Corder, S.Pit 1981. Error Analysis and interlanguage. Oxford University Press: Oxford. Dulay, H., Burt, M., Stephen, K. 1982. Language two. Oxford University Press: New York. Ellis, R. 1985. Understanding Second Language Acquisition. Oxford University Press: Oxford. Ellis, R. 2000. Second language acquisition. Oxford University Press: Oxford. Faerch, C., Haastrup, K., Phillipson, R. 1984. Learner language and language learning. Gyldendals Sprogbibliotek: Copenhagen. Fathman, A. 1982. The relationship between age and second language productive ability. Child Adult differencies in second language acquisition. Ed. by Krashen, S. D., Scarcella, R. C., Long M. H. Newbury House: Rowley, Mass., p. 115 122. Hämäläinen, E. 1982. Suomen opettaminen vieraana kielenä: kokemuksia ja ongelmia. Suomi vieraana kielenä. Toim. Karlsson, F. WSOY: Juva, s. 147 161. Juhasz, J. 1970. Probleme der Interferenz. Hueber: Munchen. Koivisto, H. 1990. Oppimiskynnykset ulkomaalaisten suomen kielen opiskelussa. Foreign language comprehension and production. Vieraan kielen ymmärtäminen ja tuottaminen. Toim. Tommola, J. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys: Turku, s. 27 33. Koivisto, H. 1994. Ulkomaalaissuomen syntaksia. Treen yliopisto: Tampere. Kristiansen, I. 1992. Foreign language learning and nonlearning. Yliopistopaino: Helsinki. Latomaa, S., Tuomela, V. 1993. Suomi toisena vai vieraana kielenä? Virittäjä. No. 97. s. 238 245. Lightbown, P. M., Spada, N. 1999. How languages are learned. Oxford University Press: Oxford. Lyytinen, P. 1980. Kielen omaksuminen kehityksen varhaisvaiheessa. Soveltava kielitiede. Toim. Sajavaara, K. Gaudeamus: Helsinki, s. 97 114.

72 Martin, M. 1999. Suomi toisena ja vieraana kielenä. Kielenoppimisen kysymyksiä. Toim. Sajavaara, K., Piirainen Marsh, A. Soveltavan kielentutkimuksen keskus: Jyväskylä, s. 157 178. Mattila, I., Mattila, M. 1976. Englannin kielioppi. Otava: Keuruu. Ojanen, M. 1980. Opi venäjää 3. WSOY: Juva. Pälli, P., Latomaa, S. 1997. Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taito: maahanmuuttajakoulutuksen arviointia. Opetushallitus: Helsinki. Ringbom, H., 1980. On the distiction between second language acquisition and foreign language learning. Papers in language learning and language acquisition Toim. Sajavaara, K., Räsänen A., Hirvonen, T. AfinLA Yearbook 1980. Suomen sovelletun kielitieteen yhdistys. Jyväskylä, s. 37 44. Ringbom, H. 1987. The Role of the First Language in Foreign Language Learning. Multilingual Matters Ltd.: Clevedon. Sajavaara, K. 1980a. Kontrastiivinen kielentutkimus ja virheanalyysi. Soveltava kielitiede. Toim. Sajavaara, K. Gaudeamus: Helsinki, s. 202 221. Sajavaara, K. 1980b. Toisen kielen oppiminen ja omaksuminen. Soveltava kielitiede. Toim. Sajavaara, K. Gaudeamus: Helsinki, s. 115 135. Sajavaara, K. 1987. Transfer and Second Language Speech Processing. Grosslinguistic Influence in Second Language Acquisition. Toim. Kellerman, E., Sharwood, S. M. Pergamon: New York, p. 66 79. Sajavaara, K. 1999a. Kontrastiivinen kielentutkimus ja virheanalyysi. Kielenoppimisen kysymyksiä. Toim. Sajavaara, K., Piirainen Marsh, A. Soveltavan kielentutkimuksen keskus: Jyväskylä, s. 103 128. Sajavaara, K. 1999b. Toisen kielen oppiminen. Kielenoppimisen kysymyksiä. Toim. Sajavaara, K., Piirainen Marsh, A. Soveltavan kielentutkimuksen keskus: Jyväskylä, s. 73 102. Selinker, L. 1980. Interlanguage. Error Analysis: Perspectives on Second Language Acquisition. Ed. by Richards, J. C. Longman: London, p. 31 54. Skehan, P. 1989. Individual differences in second language learning. Edward Arnold: London. Weinreich, U. 1953. Language in contact: findings and problems. Mouton: Hague. White, L. 2001. Suomen kielioppia ulkomaalaisille. 4. uud. Painos. Finn Lectura: Helsinki. Yule, G. 2001. The study of language: an introduction. Gambridge University Press: Cambrigde., 1985....... 30 38.

73,. 1978... 1... 25 32.,. 1976... 4. :.. 101 107.,.A. 1974...,. 1971.... 1... 62 70.,. 1972.... 2... 9 16.,. 1974.... 3... 3 13.,. 1990:. :.,. 1972....... :.. 80 89.,.,,. 1984.. :.,. 1985....... 72 78., :,.. <http://nakhodka.wl.dvgu.ru/forum/section7/7 08.htm> ( 31.5.2006),.. <http://www.utmn.ru/frgf/no15/text01.htm> ( 31.5.2006).,.. <http://ksu.ru/science/news/lingv_97/n42.htm> ( 31.5.2006) : Nykysuomen sanakirja, 1992. WSOY: Juva.,.., 1977. :». : Koulutuskeskus Salpaus 2006. Opetussuunnitelma. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus. Mäkilä, K. 2006. Interferenssi. Luentomateriaali. Tampereen yliopisto.

1. 1. 2. 3. (?) 8 9 10 11. 4. 5.,.,,? 6.? 7.? 8.? 9.? 10.? 1 2 3, 4,

2. 10.,...,.,........,....,..,,..,..,.

2........,.,.,.,,........,..?...