Sähköinen hyvinvointikertomus - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Tekijät Sini Peteri Päivämäärä 16.8-30.10.2010
lisää tähän oman kuntasi vaakuna Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Hyvinvointikertomus sisältö 3. Tavoite 4. Toteutus 5. Tulokset ja tuotokset 6. Arviointi 7. Pohdinta
1. Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke (http://www.sosiaalikollega.fi/kaste) on aloittanut 1.3.2009 ja kestää 31.10.2011 saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. Työskentelyjakson aikana aloitettiin sähköisen hyvinvointikertomuksen laatiminen. 2. Tornio kunnan työskentelyjakson sisältö Laaditaan Tornion kaupungille hvyinvoinitkertomus. PaKaste-hankkeen Terveyden edistämisen osiossa on tavoitteena, että jokaiseen Lapin kuntaan laaditaan valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja sen pohjalta hyvinvointistrategia. 3. Tavoite Tavoitteena työskentelyjaksolla oli Tornion kaupungin hyvinvointikertomuksen laatiminen. Työntekijä valmistelee kertomusta moniammatillisessa yhteistyössä Tornion kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän kanssa. Kertomus pohjaa nykytilaan, seurantaa varten määritellään indikaattorit kertomus linkitetään muuhun kuntasuunnitteluun. Kertomus suunnitellaan moniammatillisesti ja se juurrutetaan kaupungin palvelualueiden toimintaan kaikkia toimialueita edustavan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän avulla. Hyvinvointikertomuksen avulla voidaan suunnitelmallisesti seurata ja suunnitella kunnan terveyden ja hyvinvoinnin tilaa ja toteuttamista. 4. Toteutus - Resurssit: o työskentelyjakson pituus oli 2,5 kuukautta o työn tukena toimi HYTE johtoryhmä, Terveyttä edistävät elinympäristöt -, Terveyttä edistämisen osaamisen- ja Terveyttä edistävät yhteistyö ja osallistumisen -työryhmät
o yhteistyökumppaneina olivat PaKaste hanke ja Terveempi Pohjois- Suomi hankkeesta (Terps hanke) Anne Niska ja Suvi Helanen - Menetelmät ja toiminta: o Työskentelyjakson aikana tutustuin aiheeseen liittyvään materiaaliin: Tornion kuntastrategia ja muihin kunnan strategioihin Kuntien hyvinvointikertomus, Hankkeen loppuraportti Aiheita 7/2004 THL:n, STM:n materiaali eri kuntien hyvinvointikertomukset ja strategiat Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Terveempi Pohjois-Suomi hankeen materiaali www.sotkanet-fi www.indikaattorit.com o Palaverit: 24.8. LPKS:n terveyden edistämisen johtoryhmän kokous TE työryhmät kokoontuivat yhteensä 6 kertaa työskentelyjakson aikana, joissa kerrottiin hyvinvointikertomuksen laatimisesta ja kuultiin työryhmän jäsenten ehdotuksia hyvinvointikertomuksen indikaattoreiksi TE elinympäristöt työryhmä o 14.9.2010, 19.10.2010 TE yhteistyö ja osallistumisen -työryhmä o 13.9.2010, 13.10.2010 TE osaamisen työryhmä o 10.9.2010, 11.10.2010 HYTE johtoryhmä kokoontui 4 kertaa työskentelyjaksonaikana 1.9, 24.9, 18.10 ja 29.10 27.9. PaKaste hankkeen seurantakokous Torniossa 28.9. PaKaste hankkeen IKIHYVÄ ryhmänohjaus kokous Torniossa 5.10. PaKaste hankkeen Terveyskioski palaveri Timo Kilpijärven kanssa 12.10. Sähköisen hyvinvointikertomukseen liittyen oli palaveri Terps- hankkeen Suvi Helasen ja Sanna Salmelan kanssa Oulussa 14.10 palaveri Kemin TE yhdyshenkilön Pirjo Leinosen kanssa, jossa käytiin läpi sähköisen hyvinvointikertomuksen laatimista 27.10 LPKS:n terveyden edistämisen johtoryhmän kokous o Koulutus: Työskentelyjaksolla osallistuin PaKaste hankeen järjestämään Strategia työkokoukseen 17.8 ja MiePä verkostoidun Tejän kanssa koulutukseen 22.9-23.9.2010 PaKaste hankkeen Työyhteisökoulutus 7.10.2010 - Tiedotus: o Hyvinvointikertomuksen laatimisesta on tiedotettu HYTE johtoryhmän ja moniammatillisten TE työryhmien välityksellä eri hallintoaloille
o Tiedotuksesta ei ole vielä päätetty, koska sähköisen hyvinvointikertomuksen kokonaisuus tulee vasta valmiiksi ensi vuoden aikana. Hyvinvointikertomus lähdetään toteuttamaan kuntakellon mukaisesti siten, että ensi vuoden syksynä on sähköinen hyvinvointikertomus valmis 5. Tulokset ja tuotokset Tämän työskentelyjakson tuloksissa voi todeta, että Vaikeuksien kautta päästiin voittoon. Aluksi lähdimme laatimaan hyvinvointisuunnitelmaa perinteisin menoin, mutta työskentelyjakson puolivälissä saimme tiedon, että Torniolla on mahdollisuus päästä pilottikunnaksi Terps hankkeeseen laatimaan sähköistä hyvinvointikertomusta. 24.9 HYTE -kokouksessa kuitenkin päätettiin toisin. Tiedon lisääntyessä kaupungin johtoryhmä päätti lokakuun alussa, että laaditaan sähköinen hyvinvointikertomus. Tuotoksena on sähköisen hyvinvointikertomuksen 1. ja 2. osiot eli tausta, tarkoitus ja tavoitteet sekä väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus niiltä osin kuin indikaattoreita on saatavissa. Tuotoksena on myös Te työryhmien tietoisuuden kasvaminen kuntalaisten hyvinvointi indikaattoreiden valossa. Tuloksena on, että sähköinen hyvinvointikertomus laaditaan ja linkitetään osaksi kuntasuunnitelmaa vuoden 2011 aikana. Ensi vuoden helmikuussa Terps hanke kouluttaa luottamushenkilöt ja johtoryhmän jäsenet IVA:n (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) käyttöön ja HYTE talon työkalujen käyttöön. HYTE johtoryhmässä päätettiin, että kansalaiskysely budjetoidaan ensi vuodelle ja toteutetaan ensi vuoden aikana 6. Arviointi Työskentelyjakson tavoite saavutettiin osittain, koska valmista strategiaa ei saatu valmiiksi. Paperiversio oltaisiin voitu puristaa valmiiksi 2,5 kuukaudessa, mutta olisi todennäköisesti jäänyt hyllyyn pölyttymään. Nyt prosessia jatketaan ja sähköinen hyvinvointikertomusta työstetään ensi vuoden aikana Terps- hankkeen kuntakellon mukaan, jolloin hyvinvointikertomus linkitetään osaksi kuntasuunnitelmaa. Ilman tätä työskentelyjaksoa ei olisi ollut resurssia lähteä työstämään hyvinvointikertomusta ja sysätä liikkeelle tätä tärkeää prosessia. Aika antaa mahdollisuuden sisäistää asioita ja odotan innolla ensi vuoden prosessin etenemistä. Tunne siitä, että nyt on hyvä fööri ja kunnassa löytyy nostetta tälle asialle. Pitkän aja uurastus palkitaan. Kehittämistyötä hidasti kiireinen aikataulu. Oli vaikea sopia kokouksia lyhyellä aikavälillä. Työryhmän jäsenillä on paljon muuta työtä, joten heillä ole vaikea löytää aikaa hyvinvointikertomuksen perehtymiseen ja kommentointiin. Ajan vähyydestä huolimatta TE työryhmät innostuivat asiasta ja olivat todella kiinnostuneita hyvinvointikertomuksen laadinnasta ja toivat aktiivisesti kehittämisideoita esille. Työskentelyjakson tulos on kohtalainen. Olisin voinut olla tehokkaampi, mutta on muistettava, että muutokset ja uudet asiat vievät aina oman aikansa toteutuakseen.
Kehitetty toiminta hyödyttää kuntapäättäjiä, virkamiehiä ja toivottavasti lopuksi heijastuu kuntalaisten hyvinvoinnin hyväksi. Toivon, että työskentelyjakson aikana sähköinen hyvinvointikertomus jää elämään kuntaamme pysyväksi toiminnoksi eli toiminta juurtuu pysyväksi käytännöksi. Toiveena on, että hyvinvointikertomuksen kehittäminen jatkuu työskentelyjakson päätyttyä. Tiiviimmän ohjausryhmän perustaminen on aiheellista, että saadaan tulosta enemmän aikaiseksi ja ihmiset paneutuvat asiaan paremmin. Pitemmälle aikavälille työskentelyjakso esimerkiksi 50 prosenttinen työ 4 kuukautta ja ehkä alussa ideoimassa voisi olla työpari esimerkiksi 2 viikkoa 2 työntekijää yhdessä ja sitten yksi työntekijä 2-3 kuukautta 50 prosenttisesti ja lopussa työpari työskentelyä 1 viikon ajan. Työskentelyjakson kehittäjänä toimiminen on haastavaa ja työntekijän itsensä tulee olla aktiivinen ja motivoitunut sekä innostaa muita innostumaan aiheesta. Nykyajan hankeviidakossa se ei ole helppoa ja vastarintaa löytyy joka puolelta, joka on aivan ymmärrettävää. Tukea olen saanut kehittämistyöhöni parhaiten PaKaste hankkeen suunnittelijoilta ja Terps hankkeen työntekijöiltä. Omassa kunnassa tuen saanti on ollut vaikeaa, koska kunnassa sähköisen hyvinvointikertomuksen laadinta on niin uutta kaikille. Vielä huomaa, että kaikilla palvelualueilla ei ole sisäistetty, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kaikille ja sitä tehdään yhteistyössä. Työparia olisin tarvinnut tueksi työskentelyjakson alussa. Kehittämistyö/kehittäjänä toimiminen on tuonut kärsivällisyyttä. Tulee hyväksyä se, että kaikki asiat vievät aikansa isossa organisaatiossa. Pienistä edistysaskelista on iloittava. 7. Pohdinta Uskon ja toivon, että nyt on konkreettisesti ymmärretty, että hyvinvoinnin seuraaminen on tärkeää kunnallisessa päätöksenteossa ja että teemme kaikki työtä kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Työskentelyjaksolla kehittämääsi uudistukseen/ asiaan/ toimintaan on suhtauduttu vaihtelevalla menestyksellä. Tavoitteena on, että hyvinvointikertomuksen toimintamalli juurrutetaan käytännöksi Terps:n koulutuksella ja asian ylläpitämisellä HYTE johtoryhmässä ja TE työryhmissä. Kehittämisidea tuleviin kehittämishankkeisiin: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työskentelyjakso tulisi järjestää jokaiselle palvelualueelle: tekniset palvelut, sivistyspalvelut, keskushallintopalvelut. Näin saamme paremmin kaikki palvelualueet perehtymään hyvinvoinnin edistämisen sisältöön omalla palvelualueellaan. Työskentelyjaksot ovat todella tärkeitä kehittämistyön menetelmänä, koska muuten ei ole mahdollisuutta paneutua yhteen asiaan näin intensiivisesti. Työskentelyjakso
on tietyn pituinen ja näin ollen tuotos ei voi venyä pitempään, joka antaa pontta työn tekemiselle.