MUISTIO (l u 0 n no s) 20.10.2010 Matti Koiranen KAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN: OMISTAJUUDEN JA OMISTAJAOHJAUKSEN NÄKÖKULMA Sisältö Sivu 1) Toimeksianto selvitystyölle 2 2) Yleisiä lähtökohtia 2 3) Näkökulmia omistajuuteen 3 4) Näkökulmia omistajaohjaukseen 5 5) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut syksyllä 2010 7 5) Verkoston rakenteen kehittäminen 10 6) Valtiovallan odotukset rakenteellselle kehittämiselle 12 7) Omi staj uuden ja omistajaohjauksen kehittäminen 14 8) Lopuksi 16 LIITTEITÄ
2 1) Toimeksianto selvitystyölie Selvitystyö perustuu Kymenlaakson liiton tilaukseen, jossa toimeksiannossa ovat mukana Kymenlaakson liton ohella Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnallset litot. Tehtävä oli määritelty seuraavasti: "Laatia selvitys Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson) ammattikorkeakouluverkoston kehittämisestä ja tehdä ehdotus / vaihtoehdot yhteistyön järjestämisestä. " Neuvotteluissa, jotka käytiin 13.8.2010 ennen tilauksen tekoa ja myös OKM:n kanssa, todettiin, että melko tuoreita aiempia toiminnallsia selvityksiä yhteistyön kehittämiseksi on olemassa (esimerkiksi Linnan ja Huttulan työryhmän raportit) ja että ne ovat osittain lähteneet toteutumaan etenkin Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen kesken, mutta Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyötä on syyä edelleen lujittaa. Erityiseksi tarpeeksi tunnistettiin koko kaakkoisen Suomen ammattikorkeakouluverkoston omistajaohjauksen kehittäminen, ja niinpä tämä näkökulma korostuu tässä selvityksessä. Asiantuntijoina on käytett kaakkoisen Suomen korkeakoulujen rehtoreitaja halltuksen puheenjohtajia sekä kaupunginjohtajiaja maakuntajohtajia. Maakunnan ulkopuolisen asiantuntijan roolissa olen pyytänyt Kaakkois- Suomeaja maamme ammattikorkeakouluja ja LTY:a monipuolisesti tuntevaa, dosentti maakuntajohtaja Juhani Honkaa kommentoimaan selvitystyöni tuloksia. OKM:n asiantuntijoilta on saatu tilastoaineistoa ja arvokkaita evästyksiä selvitystyön linjoiksi. 2) Yleisiä lähtökohtia Määrittelin selvitystyölleni seuraavia yleisiä lähtökohtia: Tähdätään ratkaisuun, jossa Kaakkois-Suomeen syntyy sellainen luja ja keskittneempi arnattikorkeakoulurakenne, j olla Kaakkois-Suomen on mahdollsta nousta arn-toiminnassa Suomen kärkeen. Tähdätään ratkaisuun, joka edistää kokonaisvaltaisesti Kaakois-Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. - Nostetaan tuottavuutta tinkimättä laadusta. Luodaan rakenne, joka edesauttaa toiminnan koordinointia ja uudistumista yli maakuntarajojen. Tunnustetaan tarve hyvälle omistajaohjaukselle mutta samalla kunnioitetaan oppilaitosten operatiivisen johdon autonomiaa pedagogisen johtamisen asiantuntijoina ja vastuuhenkilöinä.
3 Varaudutaan työelämässä ennakoitavissa oleviin muutoksiin.. Edistetään Kaakkois-Suomen korkeakoulujen yhteistyötä Lappeenrannan teknilisen yliopiston kanssa sekä alueen kolmen korkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten kesken. Nostetaan keskusteluun nyky järjestelmässä olevia kehittämistarpeita, kuten keskeytämisten vähentäminen ja vetovoimaisuuden lisääminen. Ratkaisua vaativat myös osittain liian pienet aloitusryhmäkoot sekä verkoston sirpaleisuus. Oivalletaan, että oppimisessa ajan ja paikan kahleet ovat paljolti väistyneet, jolloin oppilaitosverkostoa voidaan keskittää.. Rakennetaan automaattinen kytkös siihen, että maakunnallsten littojen yhteistoiminta-alueiden lakisääteinen rooli keskipitkän ja pitkän tähtäyksen ennakoinnissa saadaan ohjaukseen mukaan sekä koulutustavoitteisiin että koulutustarjontaan. Keskeiset välineet ennakoinnissa ovat maakuntasuunnitelmatja maakuntaohjelmat. Näitä on syytä koordinoida yli nykyisten maakuntarajojenkin. Ennakoidaan samalla näkyvilä oleva muutos, eli siirtminen "helpon rahan" aikakaudesta yhä tiukentuvaan julkisen sektorin talouteen ja pienentyät ikäluokat. ja 3) Näkökulmia omistajuuteen Omistajuus nähdään usein suppeasti vain asemana ("olla omistaja") tai rakenteena (esim. haj autunut/keskittnyt; yksiportainen/moniportainen omistajuusrakenne). Tällöin helposti unohtuu tai jää vähemmälle kaksi muuta tärkeää omistajuuden tulkintaa: Omistajuus tehtävänä ("toimia vastuullsena omistajana") tai Omistajuus vuorovaikutteisena suhteena omistajan (subjektin) ja omistuskohteen (objektin) välilä. Silä, kuka omistaa, on vaikutusta kohteeseen, ja silä, mitä omistetaan, on vaikutusta omistajaan. Omistajuus laveasti tulkiten tarkoittaa paitsi lailis-taloudellsta omistajuutta myös psykologista eli henkistä omistajuutta. Henkistä omistajuutta voivat tuntea monet sellaisetkin, joila ei ole kohteen lailis-taloudellsta omistajuutta, esimerkiksi oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijat. Omistajuudella on myös sosiaalis-symbolista merkitystä ("to have is to be"): jos kaupungissa on ammattikorkeakoulu ja/tai yliopisto, kaupunki on korkeakoulupaikkakunta. Omistajuus antaa ja ottaa. Se tuottaa omistajalle valtaa ja oikeuksia mutta se tuottaa myös vastuuta, velvollsuuksia ja sidonnaisuutta. Lisäksi omistajuus tuottaa reviirin ja roolin omistajalle. Oliaustoimintaa, jolla omistaja suuntaa, ohjaa ja valvoo operatiivisen johdon toimintaa, kutsutaan govemance:ksi eli omistajaohjaukseksi. Omistajaohjausta täydentää ammattikorkeakouluissa se normi- ja tulosohjaus, jota OKM toteuttaa tehdessään ammattikorkeakouluja
4 koskevia valtakunnallsia linjauksia sekä resurssointi- ja volyymipäätöksiä yhdessä oppilaitosten kanssa. Pitkäjänteisen ja eettisesti kestävän omistajaohjauksen haasteena on vastuullinen, kannattava ja yritteliäs omistajuus. Omistajien vastuulla on viime kädessä se, että toiminta on lisäarvoa tuottavaa, laadukasta ja samalla kustannustehokasta. Ammattikorkeakoulujen omistajila yhdessä oppilaitosten johdon kanssa on vastuu siitä, että koulutuksella on myös vetovoimaisuutta ja vaikuttavuutta. Koska kyse on ammattikorkeakouluista, nousevat vaikuttavuuden arioinnissa keskeisiksi etenkin työllsyys- ja elinkeinovaikutukset. Arvoa luovan omistajuuden kannalta erityinen haaste yrityksissä syntyy omistajien suhtautumisessa riskinottoon. Poliittisten ylläpitäjätahojen (kunnat) tapauksessa riskinottoon kuuluu myös poliittisen riskin sietokyky, joka tulee erityisesti eteen ns. kipeitä päätöksiä tehtäessä. Arn-verkostoon tarvitaan vahvaa poliittistakin johtajuutta. Koska kaikki kaakkoisen Suomen ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia, niiden riskinottoa on arvioitava myös osakeyhtiölain velvoitteiden valossa. Omistajatahot sekä oppilaitosten johto joutuvat tekemään ammattikorkeakoulujen ohjauspäätöksiä monitavoitteisuuden ja moniarvoisuuden problematiikan ja ristipaineiden keskellä. Kuta selkeämmin omistajataho on luonut toiminnalle strategiset suuntaviivat, tavoitteet ja rajaukset, sitä selkeämmäksi tehtäväksi muodostuu oppilaitosten operatiiviselle johdolle määritellä, kuinka tavoitteet saavutetaan. Oppilaitosten pedagogisessa johtamisessa on tareen myös antaa riittävä autonomia rehtorile ja hänen johtamalleen henkilöstölle. Omistajuuden vakaus on voittopuolisesti hyvä asia, mutta usein on voitu nähdä, kuinka omistajarakenteen muutos on ollut hyödyllstä sekä taloudellsesti että toiminnan uusiutumisen kannalta. Omistajarakenteen muutos usein koetaan uhkana, mutta sitäkin enemmän se on mahdollsuus. Yhteinen omistajuus luo motiiveja, mahdollsuuksia ja vastuuta siihen, että omistajat yhdessä ajattelevat omistamiensa kohteiden kokonaisetuaja ns. "yhteistä hyvää". Jos yhteisen omistuksen kohteena on koko kaakkoisen Suomen käsittävä ammattikorkeakouluverkosto, tulee tarve katsoa asioita kokonaisedunja yhteisen hyvän kannalta yli kunta- ja maakuntarajojenkin. Jo aiemmissa selvityksissä on tuotu esiin, että kokonaisetu ei toteudu vielä optimaalisen hyvin, jajoskus kaupungin / koulun oma etu on mennyt mainittjen kolmen maakunnan yhteisen hyvän edelle. Tältä osin kyse on pitkälle omistajien polittisesta tahdosta. Tietty "kotiinpäin vetäminen" on
5 ymmärrettävää yksittäisen kunnan näkökulmasta, mutta selvitysmiehenä teen ehdotukseni koko Kaakkois-Suomen kannalta. Hyvin hoidett omistajuus ja omistajaohjaus tuottavat ammattikorkeakoulussa lisäarvoa kolmeen suuntaan: omistajile, muile sidosryhmile (ml. oppilaat, henkilöstö, työelämä), sekä oppilaitokselle itselleen. 4) Näkökulmia omistajaohjaukseen Omistajuuden luonteeseen kuuluu, että omistajalla on oikeus kontrolloida omistusen kohdettaan ja sen toimintaa. Kyse ei ole vain oikeudesta vaan myös vastuusta ja velvollsuudesta tehdä niin. Hyvä omistajuus edellyttää, että omistaja ottaa aktiivisen vastuun ohjata omistuskohteen toimintaa. Omistajan äänen tulee päästä esiin myös ammattikorkeakouluissa. Sitä rakenteiden ja menettelytapojen joukkoa, jolla omistajan äänen esile tulo varmistetaan, kutsutaan englanninkielisesti govemance:ksi. Se voidaan suomentaa omistajaohjaukseksi, mutta ilmaus valitettavasti pelkistää hieman liikaa sitä, mistä govemance:ssa on kysymys. Tärkein govemance-elin on osakeyhtiössä hallitus, ja govemance:ssa ajatellaan omistajien lisäksi myös sidosryhmiä. Kyse ei ole operatiivisesta ohjauksesta tai johtamisesta vaan pikemminkin johtamisen ohjauksesta ja valvonnasta. Kyse ei myöskään ole vain omistajien oikeuksien ja toivomusten viestintäjärjestelmästä vaan muidenkin sidosryhmien legitimien oikeuksien ja toivomusten tietoon saattamisesta ja huomioon ottamisesta. Tunnettu halltustyöskentelyn asiantuntija Matti Lainema on käyttänyt govemance:sta ilmaisua: "yrityksen johdon sidosryhmävalvonta". Englanninkielisen käsitteen govemance alkujuuri on latinan purjehdushenkinen gubemare, eli pitää perää tai ohjata. Omistajaoliaus on rakenteiden ja prosessien järjestelmä, jolla varmistetaan taloudellnen elinkelpoisuus ja toiminnan legitiimisyys. Operatiivisen johdon usein epäkiitollnen tehtävä on ylläpitää sidosryhmätasapainoa ottamalla huomioon eri sidosryhmien odotukset ja vastikevaatimukset. Govemance:ssa on kyse sekä ohjauksesta että johtamisen valvonnasta. Ohjaus tarkoittaa osallstumista strategiajohtamiseen ja tärkein foorumi tälle on osakeyhtiössä halltus ja sile asioita valmisteleva operatiivinen johto (toimitusjohtaja/rehtori johtoryhrineen). Halltus on omistajien käden jatke johtoon päin. Valvonta liitty johdon tulokseuisuudenja toiminnan laadun arviointiin suoritusten ja aikaansaannosten perusteella (tulosten ja prosessien
6 evaluointiin). Sen näkökulma on nykyhetkessä ja menneessä. Oliauksen näkökulma on enemmän nykyhetkessä ja tulevassa. Omistajaohjausta voisi verrata myös termostaattiin, joka aktivoituu etenkin siloin, kun operatiivinen toiminta poikkeaa tavoitellusta. Omistajaohjausta tarvitaan aina siloin, kun omistus ja operatiivinen johtaminen ovat eriytneet toisistaan, jolloin govemance lähentää toisiinsa omistusta ja johtamista. Omistajaohjausta tarvitaan myös riskin hallintaan sekä lisäarvon luonnin varmistamiseen. Omistajaohjaus tekee linjaukset strategialle (tavoitteina, rajoituksina ja toimintaperiaatteina). Omistajaohjaukseen voidaan littää myös lakisääteiset toimet (kuten yhtiökokous ja tilintarkastus). Omistajaohjausta täydentää OKM:n normi- ja tuloksellsuusohjaus, koska valtion osuus rahoituksessa on merkittävä. Osakeyhtiössä halltustason ohjauksellsiin tehtäviin kuuluvat: 1) Strategiasta, budjetista ja perusorganisaatiosta päättäminen, 2) Riskien hallinta, 3) Tärkeimmät investointi- ja devestointipäätökset, 4) Kasvu ja rahoitus, 5) Johdon palkkaus ja mahdollsten muiden kannustinjärjestelmien luominen, 6) Toimitusjohtajan valinta ja erottaminen. Valvonnallsiin tehtäviin kuuluvat: 1) Tuloskehityksen seuranta, 2) Laatutason varmistaminen, 3) Varainhoidon sisäinen kontroll, 4) Budjetin toteutumisen seuranta. Omistajaohjauksen tehtävänä on varmistaa, että toimivan johdon tukena on hyvä omistaja. Hyvän omistajuuden prosessikriteerejä ovat vastuullsuus ja yritteliäisyys. Sen tuloskriteerejä ovat vastuullisuus, yritteliäisyys ja lisäarvon tuottaminen. Omistajan vastuun lajeja ovat taloudellnen, juridinen, yhteiskunnallnen ja henkinen vastuu. Näistä syntyy omistajan kokonaisvastuu, siloinkin kun omistaja on yhteisöllnen toimija kuten kunta. Vastuullsuus on omistamisen prosessissa sekä päämäärä että keino. Ammattikorkeakouluissa, joka toimii osakeyhtiömuotoisesti, yritteliäs omistajuus näyttäyt parhaimmilaan kahdella tasolla (henkilöstön psykologisena omistajuutena & sisäisenä yrittäjyyenä ja kuntien lailistaloudellsena omistajuutena & yritystoimintana). Yritteliäs omistajuus on proaktiivista, saavutushakuista, uutteraa, uskaltavaa ja innovatiivista. Proaktiivisuuteen kuuluvat aloitteellsuus, aktiivisuus ja kokeilunhalu. Saavutushakuisuuteen kuuluvat tavoitteellsuus, tuloshakuisuus, määrätietoisuus ja menestymishalu. Uutteruuteen kuuluvat ahkeruus sitkeys ja lujuus. Uskallukseen kuuluvat rohkeus ja riskinotto. Innovatiivisuuteen kuuluu luova kehittäminen sekä uudistamishaluja -kyky. Näistä kaikista koostuu se, jota voidaan kutsua yritteliääksi omistajuudeksi.
l 7 Lisäarvon tuottaminen tarkoittaa ammattikorkeakoulu-osakeyhtiössä minimissään sitä, että toiminta on hyödyllistä ja jatkuvuutta varmistavaa. Toiminnan on tyydytettävä omistajien ja rahoittajien legitiimit tulosodotukset. Yrityksen on pystyävä huolehtimaan kaikista sidosryhmävastuistaan riittävän hyvin. Jos toiminnalle asetetaan lisäksi taloudellsen ylijäämän tuottamisen velvoite, tavoite voidaan ilmaista nettotulostavoitteen, pääoman tuottotavoitteen ja/tai kassavirtatavoitteen muodossa. Kannattava amk-toiminta vahvistaa oppilaitoksen omaa pääomaa, kannattamaton syö sitä. 5) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut syksyllä 2010 Korkeakoulut (3 kpl) toimivat ympäristössä, jota voidaan luonnehtia monin eri tavoin. Ne ovat kolmessa eri maakunnassa (Kymenlaakso, Etelä-Savo, Etelä-Karjala), joista kahdessa ei ole omaa tiedekorkeakoulua mutta kylläkin yliopistollsia toimintoja. Niissä on vähenevä ja vanheneva väestökehitys, mikä näyttäytyy lisääntyinä ja muuttuvina palvelutarpeina. Niissä on koettu metsäteollisuuden rakennemuutos, joka on heijastunut työllsyyteen. Kuntatalouden kiristymisen uhka on todellsuutta, ja siihen on varaudutt mm. kuntien yhdistymisen avulla. Ammattikorkeakouluverkkoa voidaan pitää varsin tiheänä ja monitoimipisteisenä. Sen päällekkäisyyksiä on jo alett poistaa oppilaitosten keskinäisilä j ärj estelyilä, eli rakennemuutos on jo osittain tapahtunutkin. Koulutusaloina kaakkoinen Suomi tarjoaa mm. tekniikan, liiketalouden ja kansainvälisen liiketoiminnan, sosiaali- ja terveysalan, logistiikanja merenkulun, luonnonvara-alojen ja ympäristön, matkailun, muotoilun sekä kultturialojen ohjelmia. Yleisesti voidaan todeta, että tarjonta on sekä laajaa että monipuolista. Ammattikorkeakoulujen lisäksi Etelä-Karjalan maakunnassa toimii Lappeenrannan teknilinen yliopisto. Lisäksi mm. Mikkelissä, Savonlinnassa ja Kouvolassa on yliopistojen sivutoimipisteitä. Mahdollsuuksina on tuotu esiin mm. osaamisperustan vahvistaminen, Venäjäyhteydet, logistiikka, matkailu, puuraaka-aineen uudet käyttömuodot, ammattikorkeakoulujenja LTY:n yhteistyön kehittäminen sekä kolmen ammattikorkeakoulun yhteinen omistaj aohj aus. Korkeakoulutus on syytä ymmärtää keskeiseksi keinoksi, jolla vaikutetaan Kaakkois-Suomen kilpailukykyyn ja sen myötä esimerkiksi työpaikka- ja väestökehitykseen.. Esimerkiksi logistinen kilpailuetu Venäjän markkinoihin on näilä kolmella maakunnalla kiistaton.
8 Käytettävissäni ollut tilastomateriaali on pääosin vuodelta 2009. Sen mukaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on ollut tuona vuonna 3755 läsnäolevaa opiskelijaa, joista nuorten koulutuksessa 2951 (78.6 %); Mikkelin ammattikorkeakoulussa 4190, joista nuorten koulutuksessa 3015 (72.0 %) sekä Saimaan ammattikorkeakoulussa 2659, joista nuorten koulutuksessa 2146 (80,7 %). Vertailun vuoksi voidaan todeta, että mikäli nämä luvut lasketaan yhteen, yhteinen oppilasmäärä tekisi ajatellusta "Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta" maan toiseksi suurimman ammattikorkeakoulun. Se olisi niukalti pienempi kuin pääkaupunkiseudun Metropolia amk, mutta suurempi kuin Turun tai Haaga-Helian ammattikorkeakoulut. Tämänhetkisinä strategisia painoaloina ovat seuraavat: Kymenlaakso: energiatuotanto, logistiikka, ICT, kuntoutus, innovatiivinen design ja liiketoiminta. Mikkeli: hyvinvointi, materiaalit ja ympäristö, sähköiset palvelut, matkailu ja tapahtumatuotanto. Saimaa: käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallstaminen, johtaminen ja yrittäjyys, terveys- ja hyvinvointipalvelut. Käynnissä on nyt kehitysprosessi, joka johtaa "kahden kärjen taktiikkaan". Yhtäältä on käynnissä Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistyminen tai jopa yhteinen konsernirakenne. Toisaalta on meneilään Saimaan amk:n ja L TY:n kehittminen saman kampuksen korkeakouluyhteisöksi kumppaneina Lappeenrannassa. L TY on jo nyt tärkeä yhteistyökumppani kaikile ammatti korkeakouluile. Vetovoimaisuus-tunnusluvulla arvioiden kaakkoisen Suomen amk:t jäävät jälkeen koko maan keskiarvoista, joskin myönteisiäkin poikkeuksia tähän yleistoteamukseen on syytä liittää tietyissä ohjelmissa. Hälyttävin tilanne on tietyilä luonnonvara-aloila ja tekniikan aloila. Jotta varmistetaan hyvä opiskelijarekrtointi, olisi vetovoimatunnusluvun hyvä olla vähintään 2, eli kaksi ensisijaista hakijaa per aloituspaikka. OKM:n ohjauksessa tosin painottu nykyisin suoritettavien tutkintojen määrä, ei niinkään aloituspaikkojen lukumäärä. Niilä koulutusaloila Ga -ohjelmila), joissa vetovoima jää alle kahden, on käsitykseni mukaan syytä erityisiin toimiin. Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihinjohtavia ohjelmia on vuonna 2011 Mikkelin arn:ssa 9 kpl, Kymenlaakson arn:ssa 7 kpl, ja Saimaan ark:ssa 4 kpl.
9 Koulutusohjelmien sisäänotot vuonna 2010 ovat seuraavat: Kymenlaakson amk: Kouvola 383 ja Kotka 402. Yhteensä 785 Mikkelin amk: Mikkeli 573, Pieksämäki 40 ja Savonlinna 153. Yht. 766 Saimaan amk: Imatra 130 ja Lappeenranta 405. Yht. 535 Käsitykseni mukaan, jos korkeakouluja alettaisiin luoda nyt nollatilanteesta, toiminta keskittisi seitsemän paikkakunnan sijasta vain 3-4 alueelliseen yksikköön. Tällä turvattaisiin koulutusohjelmien parempi kustannustehokkuus sekä ammattikorkeakoulujen koulutusalojen väliset synergiaedut nykyistä paremmin. Nykyiseen käytäntöön lienee päädytty osaksi historiallisista ja osaksi polittisista syistä, mutta jatkoa ajatellen keskittämistä on syytä vakavasti harkita. Laskennallnen opiskelijamäärä on vuonna 2010 ollut seuraava: Kymenlaakson amk: 3556 Mikkelin amk: 3632 Saimaan amk: 2444. * Yhteensä 9632 opiskelijaa Vetovoimaisuudeltaan heikoimmila aloila, eli tekniikassa ja liikenteessä sekä luonnonvara- ja ympäristö alalla on noista opiskelijoista 3233 ja 404 opiskelijaa. Nämä yhteensä 3637 opiskelijaa ovat noin 38 %:ia koko opiskelij amäärästä. Koulutuksen ennakointia ajatellen kannattaisi harkita aloituspaikkojen vähentämistä edelleen näiltä aloilta ja lisäämistä vetovoimaisesti paremmila ja työllistävyyden kannalta tärkeilä sosiaali- ja terveysaloila. Sosiaali- ja terveysalojen koulutuseen tulisi panostaa sekä ajatellen julkisen sektorin työpaikkoja että yrittäjyyspohjaisia työpaikkoja, jolloin substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan myös täydentävää liketoimintaosaamista ja yrittäjyyden arvojen ja asenteiden vahvistamista. Kaakkois-Suomi kehitty voimakkaasti ostoturismialueena. Siksi matkailun ja liiketalouden nykymäärät ovat ainakin toistaiseksi perusteltavissa. Erikoistumista ja esimerkiksi opettajien liikkuvuutta koko Kaakkois-Suomen alueella tulisi ennakkoluulottomasti pohtia yhteistyöverkostoa luotaessa. Tällä varmistettaisiin opettajien erityisosaaminen koko verkoston käyttöön ja koulutusalan yhteistyö lähtisi toteutumaan paremmin myös suorittavalla tasolla.
10 Sama erikoistumisen ja opettajavaihdon idea toimisi tietenkin myös sotealoila, joita on kaikila kolmella ammattikorkeakoululla. Merenkulun suomenkieliseen amk-koulutukseen riittänee koko valtakunnassa yksi oppilaitos, jossa olisi sekä alempi että ylempi amk-tutkinto. Suosittelen myös taide- ja kultturialojen opetuksen keskittämistä kaakkoisen Suomen alueella yhteen maantieteellseen yksikköön joko Kouvolaan, Lappeenrantaan tai Mikkeliin. 6) Verkoston rakenteen kehittäminen Keskusteluissa informanttien kanssa j a taustadokumenttien polt alta on tarkasteltu seuraavia rakenteen kehittämisen vaihtoehtoja: a) Kolme yksikköä yhdistyisivät keskenään (kombinaatiofuusio ) b) Nykyisistä kolmesta kaksi yhdisty, mutta jokin kolmesta jää sen ulkopuolelle. c) Kaikki kolme arn:a jatkavat erilisinä yhtiöinä, mutta niiden omistus keskitetään holding-yhtiölle. d) Jatketaan nykykäytäntöä, kuitenkin toteuttamalla ne muutokset, jotka jo ovat käynnissä jajoista on päätökset tehty. Informanteista suurin osa kannattaa kolmen arn:n säilyttämistä, mutta samalla omistajaohjauksen tehostamista yli oppilaitosrajojen. Niinpä luonteva lopputulos tässä vaiheessa olisi vaihtoehto c. Vaihtoehto b onjo pitkälle toteutumassa Kymenlaakson ja Mikkelin kesken toiminnallsesti. Vaihtoehdossa d iso toiminnallnen muutos on Lappeenrannassa, jossa L TY j a Saimaan amk tulevat toimimaan jatkossa samalla kampuksella. Holding-yhtiöllä tulisi olla intressipiirejä yhdistävä, laajahko halltus ja muutoin hallnnollisesti kevyt organisaatio (max. 3-4 henkilöä). Konsernitoimitusjohtajan tulisi olla aidosti kaikkien osapuolien hyväksymä henkilö, jolla olisi hyvät suhteet työ- ja elinkeinoelämään, viranomaisiin, yliopistoihin, arn-rehtoreihin sekä kuntajohtajiin. Halltukseen olisi hyvä valita kunkin pääomistajatahon edustajat (esim. kaupunginjohtajat) jokaisesta kolmesta maakunnasta ja maakunnallsten liittojen edustajat. Tällä varmistetaan maakuntien erityistarpeita. Halltukseen olisi hyvä kuulua myös LTY:n edustajan. Esittelijöinä toimisivat asian luonteen ja tarpeen mukaan joko konsernitoimitusjohtaja tai amk-rehtorit, avustajinaan - tarpeen mukaan - koulutusalojen toimialajohtajat.
11 Konsernihallnnon keskuspaikaksi esitän Kouvolaa, lähinnä siksi, että se on liikenteellsesti optimaalinen. Kouvolasta tavoittaa parin tunnin ajo- tai junamatkalla Kaakkois-Suomen jokaisen korkeakoulun kaikki toimipisteet ja pääkaupunkiseudun. Tosin myös Mikkeli ja Lappeenranta voivat tulla kysymykseen, jos niitä pidettäisiin tarkoitukseen paremmin sopivina. Lappeenrannan puolesta puhuisi se, että sieltä on lyhin etäisyys hoitaa Venäjän ja Pietarin suuntia ja että siellä on yliopisto. Mikkelin puolesta puhuisi se, että siellä olisi konsernin laaja-alaisin toimintapiste. Holding-yhtiömallssa konsernihallnnon ja arn:ien välilä kehittisi ikään kuin tilaaja-tuottaja-mall. Amk:t olisivat edelleen omia osakeyhtiöitään. Ne olisivat kukin tulosvastuussa konsernijohdolle ja omile omistajileen sekä sidosryhmileen. Amk:ila säilyisi oma identiteetti ja sen opettajila henkinen omistajuus "entiseen opinahjoonsa". Säilyttämisen ohella pääsisivät puhaltamaan ne muutoksen tuulet, joita on mahdollsta luoda, jos käytössä on koko Kaakkois-Suomen ja maan toiseksi suurimman konserni-arn:n henkiset ja taloudellset voimavarat yliopiston ja toisen asteen kanssa tehtävällä yhteistyöllä täydennettnä. OKM kävisi tulosneuvottelut konsernitoimitusjohtajan kanssa niin, että myös amk-rehtorit olisivat tilaisuudessa läsnä. Tällä järjestelyllä työ OKM:n suunnalla helpottuisi, mutta myös rehtorit pystyisivät edelleen henkilökohtaisesti vaikuttamaan tuloskeskusteluihin. Jos koulutuksenjärjestämislupa eli ns. ylläpitolupa siirtisi konsernin holdingyhtiölle, konsernin sisällä voitaisiin kehittää optimaalista työnjakoa yksiköitten välilä aina, kun tilanne tai tulevaisuuden näkymät siihen ohjaavat. Kukin amk säilyisi konsernin tulosyksikkönäja erillsenä osakeyhtiönä. Ylläpitolupa koulutuksen järjestämiseen voisi jatkua nykyisenä tai olla eri päätöksin konserniyhtiöllä, joka siloin ottaisi vastuun tutkinnoistakin. Voidaan myös ajatella niin, että konserni keskittisi kokonaisuuden strategian ja talouden ohjaukseen, mutta pedagoginen vastuu olisi ao. oppilaitoksila. Tällöin ylläpitoluvat säilyisivät nykyisilä ammattikorkeakouluyhtiöilä ja Saimaan amk:ssa koulutuskuntayhtymällä. Erikseen kannattaa harkita sitä, olisiko edullisempaa luoda amk:jen kiinteistöomistuksista erilinen kiinteistö-oy. Konsernimall ei tätä sinänsä edellytäisi, mutta silä voisi olla muita etuja - joskin myös haittoja. Eduista yksi olisi se, että toimintaa ei suunniteltaisi "rakennusten perusteella". Kiinteistövarallsuus on joka tapauksessa merkittävä yksittäinen varallsuuserä amk-yhtiöitten taseessa. Erilinen kiinteistö-oy ei merkittävästi lisäisi byrokratiaa ja voisi jopa helpottaa rehtorien työtä. Lisäksi tilakustannusten
12 seurantaan tulee suurempi motiivi (laskennallnen vuokra). Kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana voisi toimia konsernijohtaja, jos kaikkien kolmen amk:n oppilaitosten kiinteistöt kootaan sen alle. Mahdollsia veroseuraamuksia, joita tämä aiheuttaisi, en ole selvittänyt ajan puutteen takia. Konserniyhtiön osakeomistukseen ehdotan seuraavaa rakennetta: Kouvolan, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupungit 16 % jokainen Imatran, Kotkan, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit sekä Lappeenrannan teknilinen yliopisto 10,4 % jokainen LTY:n rehtorin ilmoituksen mukaan yliopiston osakkuus voisi olla mahdollinen, mutta mikäli LTY ei lähtisi mukaan, voitaisiin sen auki jättämä osuus kohdistaa tasan kaikile mukaan lähtevile. Lappeenrannan ja Imatran omistajuus voisi jatkua myös laajemman kuntayhtymän kautta, jolloin kuntayhtymälle tulisi 26,4 %:n omistus. Pidän kuitenkin suoraa kaupunkiomistusta myös Etelä-Karjalan kaupunkien omistuksessa rakenteellsesti onnistuneempana. Konsernihalltuksen puheenjohtajaksi tulisi valita elinkeinoelämää koulutusta hyvin tunteva, eri osapuolten arvostusta nauttiva ja riittävän puolueeton "halltusammattilainen", siis omistajaohjauksen asiantuntija. Mielellään sellainen, jonka kykyä ja halua ajaa kokonaisuuden etua ei mikään taho kyseenalaistaisi ja jolla olisi laajat sidosryhmäsuhteet. ja Verkoston rakennetta ja arn:n opiskelijavolyymeja suunniteltaessa on myös syytä muistaa verkostoyhteys toisen asteen koulutukseen ja työelämään. Hyvä esimerkki tulee Savonlinnasta, jossa samalla kun arn vähitellen luopuu liiketalouden opetustarj onnastaan, samanaikaisesti jatkuu vahvistuen merkonomikoulutus. Työelämän ja tutkimuksen kannalta tärkeitä yhteyksiä voidaan solmia teollsuuden omiin tutkimus- ja kehityslaboratorioihin, joita alueella on runsaasti mm. metsäteollisuudessa. 7) Valtiovallan odotukset verkoston rakenteellselle kehittämiselle Alla oleva pohdiskelu perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien julkisuudessa äskettäin esittämiin näkemyksiin (Ministeri Virkkunen ja johtaja Lehikoinen).
13 Julkinen sektori panostaa maamme arn-verkostoon lähes miljardin euron verran vuodessa. Kun talous valtiolla ja kunnissa kiristyy ja kun alueen opiskelijamäärä alenee, on tarpeen verkoston rakenteellnen kehittäminen. Rakenteellsella kehittämisellä tähdätään koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen, mikä merkitsee mm. sitä, että alueellsta sirpaloitumista vähennetään ja siirrään isompiin ja vaikuttavampiin toimintayksiköihin. OKM: tavoittelee sitä, että vuonna 2020 nykyisen 25 amk:n sijaan olisi enintään 18 amk:a. Lisäksi tavoitellaan yli 2500 kokopäiväopiskelijan yhteisöjä, jonka rajan Kymenlaakson amk ja Mikkelin amk ylittävät, mutta Saimaan amk alittaa. Nykyisistä kaakkoisen Suomen koulutusaloista vain sote-ala on sellainen, jossa valtakunnallsesti on liian vähän aloittajia. Proaktiivinen toiminta tarkoittaisi sitä, että ammattikorkeakouluissa tehtäisiin sisäisiä siirtoja muilta aloilta sote:n hyväksi. Kaakkoisen Suomen ammattikorkeakoulut tarjoavat monia eri koulutusohjelmia, jolloin aloittajaryhmäkoot jäävät alle OKM:n suositusten. Tämä huomio koskee erityisesti Mikkelin arn:a. Koulutusohjelmien lukumääriä on Kaakkois-Suomessa jo muokattu toiminnan tehostamiseksi. Tutkintojen läpäisyajoissa Kaakkois-Suomen korkeakoulut ovat kutakuinkin maan keskiarvon tasolla. OKM pitää kriteerinään sitä, kuinka moni opiskelija suorittaa tutkinnon viiden vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Kymenlaakson amk:ssa tunnusluku on 54.7 %, Mikkelin arn:ssa 57,2 %ja Saimaan amk:ssa 57,8 %. OKM:n mukaan tulisi pyrkiä vähintään 75 %:n läpäisyasteeseen. Mainittakoon, että Lappeenrannan teknisessä yliopistossa seitsemän vuoden läpäisyaikaan pääsee vain 5 1 %, eli ongelma tunnistetaan myös tiedekorkeakouluissa. Luvut ovat vuodelta 2008 eli amksisääntulovuosi on ollut 2003 ja yliopistossa sisääntulon lukuvuosi 2001-2002. Valtakunnallsesti rakenteellisen kehittämisen kehittämistoimet ovat siis vielä kesken ja korkeakouluverkon tiivistäminen tulee jatkumaan. Ikäluokkien pienetessä aloituspaikat voivat vähentyä jopa 10.000 aloituspaikan verran. Tätä arvioitaessa on syyä muistaa, että aloituspaikkojen lukumäärää ei tulisi ratkaista yksinomaan koulutuspolittisila vaan myös työllsyys- ja aluepoliittisila sekä elinkeinopolittisila kriteereilä. Todettakoon, että Suomessa on hakukohteita yhteensä noin 500, eli valinnan varaa ja päällekkäisyyttä on yhä todella paljon. Pienten yksiköiden ja sivutoimipisteiden määriin on kohdistett valtakunnallsta kritiikkiä etenkin siloin, kun yksikkö on
14 vetovoimaisuudeltaan ongelmallinen tai yksikkökustannuksiltaan kalls. Jos supistuksia tai lisäkeskittämistä verkostoon tehdään, tällä perusteella huomio kannattanee kohdistaa Pieksämäen ja Imatran melko pieniin opiskelijamääriin. Metsäalan ja prosessitekniikan koulutusta kaakkois-suomessa tarvitaan, mutta keskittämisestä Mikkeliin ja Lappeenrantaan koituisi tiettjä etuja. Laadun ja vaikuttavuuden merkitys kasvaa OKM:n rahoituspäätöksissä viimeistään vuonna 2013 alkavalla sopimuskaudella. Ammattikorkeakouluila on tärkeä tehtävänsä alueellsen innovaatiotoiminnan toimijoina. Tähän liitty luontevasti yhteistyö LTY:n kanssa sekä sektoritutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. TKI-toiminnan kannalta olisi hyvä, jos alueella olisi vähintään 3-5 amk-toimipistettä. Innovaatiotoiminnassa tärkeitä ovat myös koulutusalojen rajapinnat (esimerkiksi sote ja tekniikka tuottamassa hyvinvointiteknologiaa) sekä kaupallstamisen näkökulma jo innovaatioprosessin alkuvaiheesta lähtien. Innovaatiotoiminnan tukemiseksi yrittäjyyden osuutta tulisi lisätä sekä opetettavana aineksena että pedagogisina käytäntöinä. Jälkimmäisellä tarkoitan ajattelutapaa, jossa opiskelija on oman oppimisensa henkinen omistajaja sisäinen yrittäjä. Valtakunnallsesti suuntaus on tiivistää verkkoa maakuntakeskuksiin. Tällä perusteella 3-4 ammattikorkeakoulupaikkakuntaa voisi edustaa Kaakkois- Suomessa pitkän tähtäyksen tavoitetta. Yhteenvetona voitaneen todeta, että valtiovallan koulutuspolittisiin odotuksiin vastattaisiin parhaiten tiivistämällä verkkoa ja karsimalla yksiköitä halltusti. Lyhyehkön tähtäyksen tavoite voisi olla toiminnan keskittäminen viidelle paikkakunnalle ja proaktiivisesti tehdyt koulutusalapäätökset, jossa sote-ala vahvistuu ja supistukset / keskittämiset tehdään pääosin tekniikan koulutusohjelmiin. 8) Omistajuuden ja omistajaohjauksen kehittäminen Otsikkoasiaa on jo sivuttu kohdassa Verkostorakenteen kehittäminen. Oma näkemykseni on se, että paras mall olisi kombinaatiofuusion kautta synnytett yksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu oy, joka käynnistyisi 2013 alkavalle sopimuskaudelle. L TY tulisi vähemmistöosakkaaksi mutta ennen kaikkea toiminnallseksi yhteistyökumppaniksi tälle maamme toiseksi suurimmalle ammattikorkeakoululle, mutta verkoston on syytä hakea kumppanuuksia myös sellaisilta muilta koulutusaloilta, joita L TY :ssa ei ole tai joissa muut syyt puoltavat tällaista toimintaa. Esimerkiksi Mikkelissä onjo
15 nyt valmista yhteistyöpotentiaalia Aalto-yliopiston ja HY:n suuntaan, Savonlinnassa Itä-Suomen yliopiston ja matkailualan verkostoyliopiston suuntaan jne. Periaatepäätös asiasta olisi hyvä tehdä vuoden 2010 loppuun mennessä ja nimenomaan niin, että kaikki kolme ammattikorkeakoulua ovat siinä mukana keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön hengessä. Vuoden 201 1 alusta lähtien ehdotan holding-yhtiön perustamista edellä ehdotetulla rakenteella. Holding-yhtiö teettäisi ne taloudellset ja juridiset selvitykset, mitä tarvitaan kombinaatiofuusioon vuonna 2013. Erillsen kiinteistö-oy:n luonti kannattaa selvittää tuossa yhteydessä unohtamatta asian veroseuraamuksia tai mahdollsia vakuuskysymyksiä. Ehdotan, että omistajaohjausta varten laaditaan osakassopimus. Siihen voisi sisältyä erikseen maininta, jonka mukaan kaupunki (tai kuntayhtymä) voi irrottautua amk-omistajuudesta, jos se ei ole enää korkeakoulun sijaintikunta, myymällä osakkeensa muile osakkaile. Ehdotan, että siirtmäjaksolla vuosina 201 1-2012 tulosneuvottelut käydään koordinoidusti kolmen ammattikorkeakoulun ja OKM:n kesken siten, että päätökset tukevat syntyvän Kaakkois-Suomen arn:n syntymistä. Omistajaohjauksen tehostamiseksi ehdotan seuraavaa: Aktiivinen halltustyöskentely holding-yhtiössä. Puheenjohtajaksi maakuntien ulkopuolinen halltustyöskentelyn ja omistajaohjauksen asiantuntija tai vaihtoehtoisesti kiertävä puheenjohtajuus maakuntajohtajien välilä esimerkiksi kolmen vuoden jaksoissa. Hallituksen ja rehtoreiden yhteiset strategiointipäivät kerran vuodessa keväisin. Strategioinnissa pääpaino olisi amk:n kilpailukyvyn lisäämisessä ja hyödyntämisessä, jonka suuntaamana myös käytäisiin keskustelu strategisista voimavaroista. Halltuksen ja rehtoreiden yhteiset budjetointipäivät kerran vuodessa syksyisin. "Numeroiden" ohella myös sanallsten toimintasuunnitelmien aktiivinen ja vuorovaikutteinen käsittely. Oppilaitoskohtaisten halltusten lakkauttaminen vuoden 2013 alusta. Oppilaitoskohtaisten johtoryhmien aktivointi rehtorien tueksi.
16 Rehtorit raportoivat oppilaitoksen tuloksesta ja muusta kehityksestä halltukselle vähintään kolmannes vuosittain. Toimialajohtajien yhteistyöpalaverit 1-2 kr vuodessa. Henkilöstön psykologisesta omistajuudesta pidetään hyvää huolta mm. aktiivisella tiedottamisella, jossa kombinaatiofuusio esitellään kehitysmahdollsuutena, ei uhkana. Koulutusrakenteen muutokset, joita vielä on tarpeen tehdä, sovitetaan alkamaan vuosina 201 1-2013. Muutoksissa otetaan ennakoivasti huomioon tulevat työvoimatarpeetja innovaatiopohjan vahvistaminen. Lakkautetaan uusien opiskelijoiden sisäänotto Imatralle ja Pieksämäelle vuoden 2012 alusta, jotta toiminta voidaan noila paikkakunnila lopettaa viimeistään vuonna 2017. Uusina / kasvavina koulutusmahdollsuuksina, joila tulee olemaan strategista merkitystä kaakkois-suomelle, pidän seuraavia: 1) Uusiutuvan energian teknis-kaupallnen koulutusohjelma sekä 2) Venäjäsuuntautunut markkinoinnin ja viestinnän koulutusohjelma. Nämä lienee mahdollsta toteuttaa resursseja uudelleen suuntaamalla eli sisäisin järjestelyin. 9) Lopuksi Tulevaisuuden näköalat puoltavat vahvasti koko Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun luontia, jonka aikaansaaminen edellytää poliittista tahtoa ja riittävää yksituumaisuutta. Välivaihe ja/tai väline siihen on holding-yhtiön luominen, joka voi jatkaa omistajana senkin jälkeen, kun kombinaatiofuusio on tosiasia. Liiallsesti paikkakuntakeskeinen ajattelu ei edistä asiaa, kun tavoitellaan isommalla kokonaisuudella yhteistä hyvää. Esimerkiksi vaihtoehto "jatketaan ilman muutoksia" tarkoittaa käytännössä sitä, että näköpiirissä olevat muutokset ohjataan (rahoituspäätöksin) alueen ulkopuolelta, jolloin ote olisi vain reaktiivinen sopeutuminen siihen, mitä muut tahtovat. Olemalla proaktiivinen ja luomalla itse haluttua tulevaisuutta omistajat osoittavat vastuutaan kaakkoisen Suomen tulevaisuudesta. Sen keskeisiä vahvuuksia ovat monipuoliset luonnonvarat, hyvä teolls-kaupallnen sekä palveluosaaminen ja
17 matkailullinen vetovoima. Sen erityisenä vahvuutena ovat logistiset ja osaamisperusteiset kilpailuedut Venäjän markkinoila. Vastuullnen omistajuus edellytää sitä, että ammattikorkeakoulu vastaa niihin työelämätarpeisiin (mutta myös uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin), joita väestön ikääntyminen tuo tullessaan. Tähän liitty koko sote-alan eli hoiva- ja hoitoketjun työvoiman varmistaminen, minkä haasteet ovat jo nyt käsilä. Selvityksen perusteella ennakoin, että jo tehdyt ratkaisut sote-koulutuksen lisäämiseksi ovat onnistuneita, mutta näitä ohjelmia jouduttaneen edelleen kasvattamaan lähivuosina. Hyvinvointiyrittäjyyden kasvunäkymät ovat lupaavia koko valtakunnassa eikä Kaakkois-Suomi ole tässä asiassa poikkeus. Nopeutuvat kulkuyhteydet (maantiet ja rautatiet) pääkaupunkiin ja Pietariin tulevat osaltaan parantamaan kaakkoisen Suomen saatavuutta idästä ja lännestä. Tämä on positiivinen viesti sekä yhteiskunnallselle kehitykselle että alueen koulutuspaikkoj en houkuttavuudelle. Yritysten sij oittumiselle alueelle logistiikalla on merkitystä, mutta vieläkin enemmän merkitystä on osaavan ja yritteliään työvoiman saatavuudella. Vetovoiman parantaminen, läpäisyaikojen lyhentäminen, sisäisen tehokkuuden ja laadun vaaliminen sekä oppilaitoksen vahva sisäinen yrittäjyys ovat ydinasioita, joila omistajaohjaus ja yhteistyöhenkinen operatiivinen johtaminen voivat työskennellä korkeakoulutuksen hyväksi. Nämä on syytä muistaa ehdottamieni rakenteellsten muutosten keskellä. Selvitysmiehen tehtävä on ollut haasteellnen mutta samalla mielenkiintoinen kokemus,. Tahdon lopuksi kiittää kaikkia kolmea maakunnallsta liittoa, jotka ovat hanketta rahoittaneet, sekä osoittaa erityiset kiitokset niile asiantuntijoile, joita minulla on ollut tilaisuus tavata tätä selvitystä tehtäessä. Kiitän myös dosentti, maakuntajohtaja Juhani Honkaa muistion käsikirjoituksen kommenteista. 20.10.2010 Matti Koiranen
Liite 1 TULKINTOJA OMISTAJUUDESTA OmistJuus asana: 0n. on onan stjo as hi se an hi roftja idntn. OmistJuus rakena: Omljl on 0$ Iil1odo$llØln koisrjos tift ' la os vaih no.... pr 'I. Omistjuus tevll: 0i on Si iyjo om te om hy jajo telse ha on Omistuus suhtena: 0i on vuku su ~ el ~ja ob el om ko vill,j Hyvän omistajuuden kehämall. Hy omja ky X ~ Hy Hy omistjaomistjuu vastuiris Hy omistjaotjau ja toimint omistko yrriäis vasllisuus kanattwus T * ynel~ If- ~ Liar. Hysu tune sidosrille ; yrelle J Omstjalle omistjalle -- - -..t)idmilll. i
Liite 2 OMISTAJAN VASTUUN LAEJA Taloudellinen vast + Jurdinen vasu + Vhteiskunnalline vastu + Henkinen vastu. KOKONASVASTUU c OMISTAJUUDEN JA YRITTAJYVDEN YHTEYS QMSllUUlS Psykologinen _ omlstjuu TalOllis-... laillnen omtauus. X8ll1XX$. Sisalne yrjys l, UIk.~~S
tiita 3 OMISTAJAOHJAUKSEN (GOVERNANCE) l1lfltmtä Palot\i.i1l KaPU..aW. i.ia... Tarkoitu "Yti omaohjøu vo "Omtøaohjør tm paiottva, mll4u1 se mu1 kuin,økl4 jq. J1øs omtø in~ jitiil4m4 joll 1ile f1te fhte yriybl.tro1iin" (Møin ja lill dinlpouuø Nort, 200) jiito l6tiiø" (Nøu ja.l. 1~1lil) Tehtävästöä ja "Hy omistøtijør tm "Omaohjll on meety-tapoa,øktælutisø et., Byiitu jon muk 11ik 1ç1ct jci1iti ja yrks o1i paiottva te 1i 'Ituulis ja 1171 " (Ou, tiiwvoui siolttø.istiju 199). lrhtt". (1le, 2001) ja
Liite 4 A8 LiiniolevatoplikellJat ammattkork..koululttln 2009 MK Ar.~NyI. Sv.yh Dlakonla.amk HAAGA..HELIA Humanistinen amk Hämeenamk Jyväskyän amk Kajaanin amk Keml.Tomlon amk K.-Poh anmaan amk Nuortn koul. lkmo ISk..% 1978 96,3 2053 72,0 629 73,2 1035 81.0 4225 69,7 4624 80.3 1482 81,6 185 71,2 2374 80,6 Yht. Lk 2054 2852 8593. 1278 6062 5756 1816 2600 2946 Oulun seùdun amk PlrAMK I TAMK P...Karalan amk Rovaniemen amk ~;f'1ríwj i. C.i fil ~ ~,,;.r$~' '.;o-)",':~ 5679 3107 2673 2203 83,3 83,9 14,9 73,7 837 469 752 665 12.3 30 12,7 128 21,1 145 ~.3 120 4,4 6816 3,5 3704 4,1 3570 4,0 2988 Satikunnan amk 4301 82.1 714 13.6 225 4.3 524 Savønla..amk 490 82.0 849 14.2 226 3.8 5975 Seinäjoen amk 3416 79.7 673 15.7 197 4.6 4286 Tampeeen amk 4169 83.8 597 12.0 211 4,2 4977 Turunamk 7179 85,4 890 10,6 338 4.0 8407 Vaasanamk 250 81,6 431 14.0 133 4,3 3070 Yh NQvi. 2734 89,2 262, 8,6 øa 2.2 306 Yh_i'" 98112' 10.. 191~ 15,' 53'.1 4A 12118'
Liite 5 Laskennallnen opiskelljamiärä koulutusalolttain 2010 Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala Kulturiala Yhteiskuntatiet., liketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala TeknIIkan ja liikenteen ala Luonnonvara. ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja IIkunta.ala Matkailu-, raviemls. ja talousala Yhteensl KYAMK 484 868 12 11200 180 812 3558 MAMK Sairniin amk 155 295 515 116 1101 224 900 326 3632 172 440 932 676 224 24
.. Liite 6 OPINTOPISTEEN HITA (Vuoden 2008 käytkustanukset per lukuvuonna 2007-2008 suoritetut opintopistoot). Euroa Kymenlaao 149 Mikkeli 139 Saimaa 153 max. Saimaa I kultturiala 240 e min. Kymenlaaks / luonnontieteet 100
Liite 7 KOKONAISKUSTANNUKSET 1009 ILMAN PERUSTAMISHANKKITA (1000 EUR.) Kymenlaakso 28368 Mikkeli 34020 S imy,0,28 Kaaois~Suomi 82616 (=- 9% koko Suomesta) Koko Suomi 921648 Jo