Aluetietokantaselvitys 4.2.2015 Petri Tonteri, petri.tonteri@tampere.fi
Työryhmä Anna-Mari Andersson (Kouvola) Johanna Jauhonen (Tampere) Jaana Käki (Hämeenlinna) Liisa Rossi (Kuopio) Maija Saraste (Oulu) Tiina Teijonsalo (Jyväskylä) Petri Tonteri (Tampere) Sami Varjo (Vaasa)
Tavoitteet selvitetään aluetietokantojen nykytilanne (mitä on olemassa, miten toteutettu, millaiset käyttötarpeet tunnistetaan) kirjastojen toiveet aluetietokantojen tulevaisuuden osalta aluetietokantojen kytkös Melindaan? käyttöliittymävaihtoehdot tulevaisuudessa?
Mikä on aluetietokanta? Kirjaston kokoama ja ylläpitämä alueellista tietoa sisältävä tietokanta (esim. Origo- tai PallasPropohjainen tietokanta; MySQL) TAI perinteinen verkkosivusto (kokoelma HTMLtiedostoja tms).
Työryhmän lähtökohta paikallisuus on yksi kirjastojen valteista Alueellinen verkkopalvelustrategia (Vaasa): http://www.kirjastot.fi/fi- FI/kirjastoala/julkaisut/alueellinenverkkopalvelustrategia-2012/
Mitä teimme? kysely yleisille kirjastoille Kansalliskirjaston ja Kirjastot.fin haastattelut kyselyn pohjalta tiedusteluja/tarkennuksia järjestelmätoimittajilta tulosten esittely kirjastoille ja OKM: lle
Loppuraportti Kirjastot.fi: http://www.kirjastot.fi/fi/uutiset/ajankohtaista/selvitys-aluetietokannoista-janiiden-tulevaisuudesta.86344
Kyselyn osa-alueet Nykytila Käyttö Tulevaisuus Tekniikka
Formaatteja käytössä useita. Aluetietokantoja on paljon. Sisältötyyppejä on useita. Laajuudet vaihtelevat. Teknisiä toteutuksia monenlaisia. Luettelointilaatu vaihtelee.
Yleisiä havaintoja kyselystä vastausaktiivisuus oli hyvä (käytännössä kaikki maakuntakirjastot) vastauksia myös muilta yleisiltä ei kattava kartoitus edelleenkään (matkan varrella paljastui yksittäisiä aluetietokantoja, joista ei saatu vastauksia)
Yleisiä havaintoja kyselystä, 2 vastauksia 27 kirjastolta olemassa olevia 26 kpl lopetettuja tietokantoja 9 kpl uusia aluetietokantoja 3 kpl 2013, 1 kpl avattiin uudistettuna 2014
Yleisiä havaintoja kyselystä, 3 sisältötyyppejä useita. Aluetietokanta voi sisältää: viitetietokannan digitoitua aineistoa sähköistä aineistoa tai noiden erilaisia yhdistelmiä laajuus vaihtelee: isoimpia Ostrobotnia (150 000 viitettä) luopumisen syitä resurssipula, ylläpidon kalleus, tekniset haasteet, vähäinen käyttö sisällöntuotantoa aiotaan kehittää/laajentaa 14 aluetietokannassa
Olemassa olevien keskitettyjen palvelujen haasteita Arto: ei ole yleistynyt (tallennussääntöjen historia) informaatioarvokriteeri tarkoitettu kausijulkaisuille laatuvaatimukset korkeat Melinda: vasta tulossa yleisten puolella laatuvaatimukset korkeat tarkoitettu monografioille Kirjastojen omat palvelut: tekniikka alkaa poistua käytöstä (esim. PallasPro) hyvin vaihtelevia teknisiä ratkaisuja ja mahdollisuudet hyödyntää dataa keskitetyissä palveluissa (esim. Finna) auki
Käyttömäärät Millaiset käyttömäärät aluetietokannallanne on asteikolla 1-5 ja onko käyttömäärissä ollut muutoksia viimeisten 5 vuoden aikana? hankala kysymys (palvelut eritasoisia, väkimäärät vaihtelevat)
Käyttömäärät: vastaukset melko suuri käyttömäärä 3 kpl kohtalainen käyttömäärä 14 kpl melko vähäinen käyttömäärä 9 kpl erittäin vähäinen 3 kpl käyttömäärä kasvanut viimeisten 5 vuoden aikana 5 kpl käyttömäärä pysynyt ennallaan 13 kpl käyttömäärä vähentynyt 3 kpl EOS 8 kpl
Kokevatko kirjastot aluetietokannan tarpeelliseksi? kyllä: 28 kpl alueellista tietoa ei löydy muualta ei: 1 kpl vähäinen käyttö
Missä aluetietokantojen tulisi näkyä? Finna ja oma verkkokirjasto suosituimmat yhteisessä aluetietokannassa hyviä ja huonoja puolia
Mitä seuraavaksi? ratkaisuvaihtoehtoja on useita tietokantojen palastelu eri palveluihin datan laadun mukaan? entä ne, joille ei löydy paikkaa (esim. luettelointilaadultaan heikkotasoinen data)?
Keskitetyt ratkaisut: hyvät ja huonot puolet + tekninen vastuu hyvissä käsissä + yksi hakuliittymä > parempi aluetiedon näkyvyys, päällekkäisen työn väheneminen, kannustaa yhtenäisyyteen, uusia yhteistyömahdollisuuksia (koulutus, markkinointi) - tieto hajallaan, kokonaisuus ei säily selkeänä - tietojen ylläpitäminen ei yksinkertaista, jos data eri järjestelmissä
Vaihtoehtoja Melinda/Arto: hyvälaatuinen viitetieto DIGI/Doria: digitoitu ja sähköinen aineisto Hankalia tapauksia huonolaatuinen viitetieto (mikä palvelu huolii tällaisen?) www-sivut
OKM-tapaaminen ja terveiset 6/2014 aluetietokantojen sisällön arviointi on tärkeää. Mitkä aluetietokannat kannattaa pelastaa? lähtökohtaisesti: jos kirjasto on saanut rahoitusta aluetietokannan perustamiseen, sillä on vastuu aluetietokannan säilyttämisen suhteen. Ei hätiköityjä alas ajoja ennenkuin vaihtoehdot on käyty läpi yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen muiden oman alueen muistiorganisaatioiden kanssa Finnaa mielekästä hyödyntää jos mahdollista tulevaisuuden tarpeet aluetietokantojen suhteen yhteinen päätös yleisten puolelta tarvitaan. Sitoutuvatko kaikki yhteiseen ratkaisuun? YKN:n kanta?
Jatkotoimenpiteitä? yleisten tahtotila: halutaanko yhteisiä ratkaisuja; jos yhteinen ratkaisu löytyy, sitoudutaanko sisältötyöhön? koulutuksia/suosituksia miten palveluja pitäisi kehittää/rakentaa tekninen remontti vanhentuneelle tekniikalle datan laatukartoitus > löytyykö keskitettyä kotia? teknisten vaihtoehtojen selvittäminen suhteessa dataan yhteiset luettelointisäännöt käyttöön siivoustyötä viestinnällistä yhteistyötä yhteistä markkinointimateriaalia yhteistä opastusmateriaalia hakukonenäkyvyyden parantaminen
Kiitos.