Uuden kirjastojärjestelmän valmistelusta. Minttu Hurme Kirjastojen tietojärjestelmät

Transkriptio

1 Uuden kirjastojärjestelmän valmistelusta Minttu Hurme Kirjastojen tietojärjestelmät

2 HIEMAN HISTORIAA KANSALLISKIRJASTO JA KIRJASTOJÄRJESTELMÄT

3 LSP Kirjastojärjestelmien historia Kansalliskirjaston kannalta alkaa vuodesta 1974, jolloin Tieteellisten kirjastojen ATKyksikkö (TKAY) perustettiin 1977 TKAY osti ensimmäisen yhteisen ohjelmiston British Libraryltä: "Library Software Package" (LSP) pelkästään luettelointiin tietokannat mikrokorteille, käytettiin lukulaitteilta

4 VTLS Virginia Tech Library System 9 vuotta myöhemmin 1986 OPM myönsi TKAY:lle 50 miljoonaa markkaa integroidun kirjastojärjestelmän ja sen vaatiman laitteiston hankintaan. Suurin osa rahasta meni laitteistoon TKAY valitsi uudeksi kirjastojärjestelmäksi VTLS:n VTLS otettiin käyttöön 20 yliopistossa, Varastokirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa vuosien aikana Rahoituksen saamisesta kirjastojärjestelmän käyttöönottoon aikaa kului 3-8 vuotta

5 Voyagerin hankinta 1997 Linnea2-hanke sai alkunsa HYK (nyk. KK) koordinoi, mutta kirjastojen osuus merkittävä 1998 Hankinnan aloitus Huhtikuussa käynnistettiin EU-tarjouskilpailu 1999 Järjestelmien testaus ja valinta Testattavana oli neljä järjestelmää. Järjestelmiä testattiin 3 kuukautta HYK:n Teollisuuskadun tiloissa kirjastoista koottujen 70:n asiantuntijan voimin. Syyskuussa Linnea2-kirjastojen johtajat hyväksyivät HYK:n ehdotuksen Voyagerin valinnasta

6 Voyagerin käyttöönotto 2001 Voyagerin käyttöönotto 2004 Voyager ohjelmisto hyväksyttiin Kartoituksen aloittamisesta uuden kirjastojärjestelmän: käyttöönottoon 4-5 vuotta. hyväksymiseen yli 7 vuotta. lopulliseen maksamiseen (2009) n. 12 vuotta Universal Catalog moduli vaihtui lopuksi Alephkirjastojärjestelmäksi

7 Voyager nyt Linnea2-konsortio 25 tuotantotietokantaa + harjoituskannat Amkit-konsortio 21 tuotantotietokantaa + harjoituskannat Yhteinen Voyager-testipalvelin 3 tietokantaa Alkuperäisen Voyager UC:n sijalla Aleph-tietokanta metatietovarantona

8 KOHTI UUTTA UKJ:N ALKUTAHDIT

9 Voyager-työryhmien kehittämisseminaari Uuden kirjastojärjestelmän toteutuksen valmistelu 2011 Keskeistä on hahmottaa kirjastojärjestelmän rooli olemassa olevassa tai rakenteilla olevassa infrastruktuurissa Asiakasliittymä Metatietovaranto

10 Voyager-työryhmien kehittämisseminaari Maaliskuun loppuun mennessä alustava projektisuunnitelma. Suunnitelmassa esitellään eri etenemisvaihtoehdot Perinteinen: määrittely - kilpailutus - valinta - käyttöönotto - "kehittäminen Kehittäminen tässä mallissa = kehityspyyntöjen välittäminen / omien ulkoisten kirjastojärjestelmää tukevien apuohjelmien rakentaminen Open Source: määrittely - valinta - määrittely - rakentaminen - käyttöönotto - kehittäminen.

11 Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmä Linnea2-konsortio sekä AMKIT-konsortio päättivät vuosikokouksissaan ja perustaa kirjastosektorien yhteisen uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmän Tavoitteena oli saada yhteiseen suunnitteluun mukaan kaikki neljä kirjastosektoria Yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokuntaa sekä Erikoiskirjastojen neuvoston työvaliokuntaa pyydettiin nimeämään edustus valmisteluryhmään

12 Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmä Ryhmä piti järjestäytymiskokouksensa Tärkeinpänä tehtävänä on tuottaa pohjatietoa tuleville projekteille ja selvittää yhteistyömahdollisuuksia kirjastosektorien välillä Ryhmän tehtävänä on muotoilla kerätty tieto projektisuunnitelman muotoon mennessä Valmisteluryhmän työskentelyyn ei ole mitään erillistä rahoitusta

13 UKJ-valmistelun wiki-sivut Kaikille avoin Muokkaaminen ja kommentointi vain kirjautuneille

14 UKJ-projektisuunnitelman valmistelun resurssit ja organisaatio Valmisteluryhmä + ohjausryhmä Alun perin 10 ryhmää näiden alla Näistä kaksi ryhmää jätettiin tässä vaiheessa perustamatta Tilastointi-ryhmän tehtävät siirrettiin Kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryhmälle elman+valmistelun+resurssit

15 Työryhmät 1-6 Ensimmäiset kuusi työryhmää työstävät kuvausta kirjastojärjestelmän toiminnallisuuksista sekä järjestelmästä itsestään Kuvaus tehdään käyttäen kokonaisarkkitehtuurimenetelmää pohjautuen JHS suositukseen 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

16 Työryhmät 1-5 Jokainen työryhmä kuvaa oman alueensa toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- sekä teknologia-arkkitehtuurit Työryhmien 1-5 työhön liittyen pidettiin viisi työpajaa kirjastoverkkopäivillä sekä UKJ-työryhmien työpajapäivässä Työryhmien töiden tuloksia tarkastellaan vielä työpajassa kirjastoverkkopäivillä

17 Työryhmien 1-5 työalueet Työryhmä 1: Aineiston kuvailu ja kokoelmien hallinta Työryhmä 2: Aineiston käyttö, lainaus ja kaukopalvelu Työryhmä 3: Monografioiden hankinta ja elinkaaren hallinta Työryhmä 4: Kausijulkaisujen ja e-aineistojen hankinta sekä elinkaaren hallinta Työryhmän 5 työalue - Hallinnolliset järjestelmät ja rajapinnat muihin järjestelmiin

18 Työryhmä 6 7 työalueet Työryhmä 6: Arkkitehtuurien koonti ja muiden työryhmien koordinointi Työryhmä 7: Strategisen tahtotilan määrittäminen ja riskianalyysi

19 Käytännön tulokset ryhmien 1-5 työskentelystä Valmiiksi saatu toiminta-arkkitehtuurit Toimintojen tarkempi kuvaus jakautuu nykytilaan ja tavoitetilaan

20 Arkkitehtuurityöskentelyn jatko Ryhmä 6 saattaa loppuun puuttuvat arkkitehtuurit jollain tasolla ryhmien työt sisältävät osin muiden arkkitehtuurien asioita Projektisuunnitelma pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä

21 Valmisteluryhmän tämän hetkinen aikataulu Projektisuunnitelman koostaminen Käsikirjoitusversio projektisuunnitelmasta Valmisteluryhmän kokous: Ensimmäinen versio kokonaisesta projektisuunnitelmasta valmiina

22 Valmisteluryhmän tämän hetkinen aikataulu, osa Valmisteluryhmän kokous: projektisuunnitelman hyväksyminen Projektisuunnitelma valmis Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän yhteiskokous: projektisuunnitelman luovutus ja jatkotoimista päättäminen Hyväksytyn raportin esitteleminen OKM:lle.

23 Tavoitteita (ainakin KK:n näkökulmasta) Uusi kirjastojärjestelmä täyttää kaikkien sektorien nykyiset tarpeet ja sitä on mahdollista kehittää jatkuvasti uusien tarpeiden syntyessä. Kirjastojärjestelmä toimii yhdessä muiden Kansalliskirjaston tarjoamien järjestelmien kanssa osana suurempaa kokonaisuutta.

24 Loppukäyttäjä kansallinen näkymä kirjaston oma näkymä kirjastosektorin yhteinen näkymä KDK-asiakasliittymä Metatietovaranto (kuvailutiedot, auktoriteeti, tunnisteet, jne.) Sosiaalinen metatieto Asiakastiedot Varasto- ja saatavuustiedot Metatietovaranto UKJ Luettelointityökalu Hankintatyökalu Käytön hallinnan työkalu Kustomoitu virkailijakäyttöliittymä Virkailija

25