FCG Finnish Consulting Group Oy ipoon unta HULEEIELITY NIKKILÄN JOKILAAKON ARKKI- TEHTUURIKILPAILUN POHJAKI Raportti -P..
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I H -P.. IÄLLYLUETTELO JOHDANTO.... elvitysen lähtöohdat.... elvitysen organisaatio.... Käsitteitä... ELITYALUE JA EN NYKYTILA.... ipoonjoen valuma-alue.... Niilän Joilaason aava-alueen lähivaluma-alueet.... aanäyttö.... aaperä ja topografia.... ipoojoen virtaamat ja vedenoreudet..... itoitusvirtaaman määrittäminen..... ipoonjoen vioidut masimivedenoreudet Joilaason aava-alueella... UUNNITELLUN AANKÄYTÖN AIKUTUKET... HULEEIEN JA TULAAARAN HUOIOIINEN AANKÄYTÖN UUNNITTELUA... EIERKKEJÄ HULEEIEN HALLINTATOIENPITEITÄ.... iopidätysalueet.... Läpäisevät pinnat.... Kattovesisäiliöt.... Painanteet ja ourut... Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P.. IPOON KUNTA HULEEIELITY NIKKILÄN JOKILAAKON ARKKITEHTUURIKILPAILUN POHJAKI JOHDANTO. elvitysen lähtöohdat. elvitysen organisaatio. Käsitteitä Tehtävänä oli laatia hulevesiselvitys Niilän Joilaason alueelle itehtuuriilpailun pohjasi. Työssä laadittiin nyytilanneselvitys, miä sisältää valuma-alueiden rajausien ja valumeittien määrittämisen, alueen maaperän ja topografian selvittämisen seä nyyisen maanäytön uvaamisen. uunnittelualueen läpi virtaavan ipoonjoen tulvimista ja siitä aiheutuvia reunaehtoja maanäytön suunnittelulle tasteltiin Uudenmaan ELY-esusen laatiman ipoonjoen vesistöalueen tulvisien alustavan vioinnin perusteella. Nyytilanneselvitysen perusteella on annettu ohjeita ja suositusia suunnittelualueelle soveltuvista hulevesien hallintatoimenpiteistä seä hulevesien ja tulvavaan huomioimisesta maanäytön suunnittelussa. elvitys on tehty onsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa selvitystyöhön osallistuivat dipl.ins. Perttu Hyöty ja dipl.ins. Päivi äättä. Työn tilaajana ja yhteyshenilönä on toiminut ipoon unnasta aavoittaja uvi iivola. alunnalla toitetaan sitä osaa sadannasta, joa virtaa vesistöä ohti maan pinnalla, maaperässä tai allioperässä. Hulevesillä toitetaan raennetuilta alueilta muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita raennettaessa veden normaali iertoulu häiriintyy johtuen luontaisen asvillisuuden seä vettä pidättävän maan pintaerrosen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heiosti vettä läpäisevien pintojen raentamisesta. eden haihdunta- ja imeytymismahdollisuusien heientyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehoas uivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta muaansa enemmän erilaisia epäpuhtausia, uten iintoainesta, ravinteita seä baeereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti oottu ojilla ja sadevesiviemäreillä ja johdettu pois raennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehoaasti osteuden aiheuttamien haittojen ehäisemisesi. Tästä voi seurata useita ongelmia, uten vesistöihin ohdistuvan epäpuhtausuormitusen asvua, eroosiota puru-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista seä asvien ja eläinten elinolojen huononemista. Hulevesien aiheuttamien haitallisten vaiutusten ehäisemisesi on suunniteltu vaihtoehtoisia hallintamenetelmiä, joilla hulevesien määrää ja laatua pyritään ontrolloimaan siten, että veden iertoulu alueella raentamisen jäleen olisi mahdollisimman paljon luonnontilaisen altainen. Uudenmaan elineino-, liienne- ja ympäristöesus.. Tulvisien alustava viointi.. ipoonjoen vesistöalue. Helsini. U EPA.. Preliminy data summy of urban storm water best management practices. EPA--R--. Washington D.C. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P.. Keinoja hulevesien hallintaan ovat mm. päällystettyjen pintojen minimoiminen syntyneiden hulevesien imeyttäminen maaperään epäpuhtausien vähentäminen hulevesistä suodattamalla, laseuttamalla ja asvillisuuden avulla hulevesien viivyttäminen, eli pintavalunnan jaaminen pitälle ajanjasolle Hulevesien vaihtoehtoisten hallintamenetelmien toteuttaminen vaatii perinteiseen sadevesiviemäröintiin verrattuna enemmän tilaa ja niiden ustannuset etenin ylläpidon osalta ovat sadevesiviemäröintiä suuremmat. Tästä johtuen vaihtoehtoiset hallintamenetelmät soveltuvat phaiten uusille raennettaville alueille, joissa niiden asettamat vaatimuset voidaan phaiten ottaa huomioon. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P.. ELITYALUE JA EN NYKYTILA. ipoonjoen valuma-alue Niilän Joilaason aava-alue sijaitsee ipoonjoen valuma-alueella. Joilaason aava-alue lähivaluma-alueineen muodostaa vain pienen osan oo ipoonjoen valuma-alueesta. Joilaason aava-alueen pinta-ala on noin, m ja ipoonjoen latvaosan valuma-alue Joilaason aava-alueen yläpuolella on noin m. Koonaisuudessaan ipoonjoen valuma-alue on noin m. ipoonjoen latvaosan valuma-alueet ja -reitit seä Joilaason aavaalue on esitetty uvassa. aluma-alueiden numerointi on ELY-esusen laatiman tulvisiraportin muainen. Kuva. ipoonjoen latvaosan valuma-alueet Joilaason aava-alueen yläpuolella seä Joilaason aava-alue. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P... Niilän Joilaason aava-alueen lähivaluma-alueet Niilän Joilaason aava-alue sijaitsee ipoonjoen valuma-alueella. ja sen pinta-ala on ha. Joilaason aava-alueella on asi lähivalumaaluetta, joiden pinta-ala yhteensä on ha. ipoonjoen itäpuolisella lähivaluma-alueella A hulevedet johtuvat useita pieniä ojia pitin ipoonjoeen. ipoonjoen länsipuolisella lähivaluma-alueella hulevedet johtuvat sadevesiviemäreitä ja ojia pitin ipoonjoeen. Joilaason aava-alueen lähivaluma-alueet ja valumeitit on esitetty uvassa. Kuva. Niilän Joilaason aava-alueen lähivaluma-alueet ja valumeitit. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P... aanäyttö Kaava-alue on nyytilanteessa pääasiassa peltoa. aluma-alueen A itäosassa on haja-asutusta ja peltoa. aluma-alue on asemaaavoitettua, raennettua asuinaluetta seä Niilän esustatoimintojen aluetta. Koo ipoonjoen valuma-alue on valtaosiltaan metsää. Peltoalueet sijaitsevat pääosin joien ja purojen vsilla. aluma-alue on äytännössä järvetön. ipoonjoen valuma-alueella on myös jonin verran raennettuja alueita. Nyytilanteen maanäyttöä selvitysalueen ympäristössä on havainnollistettu uvassa. Kuva. Ortoilmauva alueesta. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P... aaperä ja topografia Joilaason aava-alueen ja lähivaluma-alueiden maaperä on pääasiassa savipitoista. Alueella on pieniä allio- ja moreenimuodostumia. Alueen maaperä on esitetty uvassa. Kuva. Alueen maaperä. ipoonjoen vedenpinta alueella on noin tasossa +, m. Alueen oreimmat ohdat sijoittuvat vedenjaajien ohtiin. aasto nousee ipoonjoesta molempiin suuntiin. Idässä vedenjaajan ohdalla maasto on tasossa + m ja lännessä tasossa + m. Koo ipoonjoen valuma-alueella maanpinta on oreimmillaan pohjoisosissa noin tasossa + m.. ipoojoen virtaamat ja vedenoreudet.. itoitusvirtaaman määrittäminen Hulevesivirtaama ja -määrä lasetaan joo sulan auden ranasateen tai lumen evätsulamisen perusteella. Raennetuilla alueilla lasentaperusteena äytetään yleensä ranasadetta. Raentamattomilla tai vähän raennetuilla laajoilla yli m valuma-alueilla huippuvirtaama muodostuu yleensä lumensulannasta. Lumen sulamisen tuottama ylivirtaama lasetaan järvisyys-, metsäojitus- ja peltoisuusertoimien seä valuma-alueen pinta-alan ja evätylivaluman perusteella. ipoonjoen latvaosien lumen sulamisesta aiheutuvasi virtaamasi esimerisi vuoden toistuvuudella on em. perusteilla määritetty m /s [, (järvisyyserroin)*, (ojituserroin)*, (peltoerroin) *, m * l/(s*m )]. Geologian tutimusesus. http://weppi.gt.fi/aineistohau/ Teiden suunnittelu I. Tien raenne. Tielaitos.. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P.. Ranasateen perusteella lasiessa mitoitussade määritetään mitoitussateen, valuma-alueen pinta-alan ja valumaertoimen muaan. alumaerroin määräytyy sademäärän, läpäisemättömän pinnan (total impervious ea, TIA) seä painannesäilynnän perusteella. asimivirtaama saavutetaan usein silloin, un ranasateen esto valitaan ertymisajan eli valuma-alueen etäisimmästä reunasta purupisteeseen uluvan ajan pituisesi. ipoonjoen valumaalueella virtausaia etäisimmästä pisteestä Joilaason aava-alueelle on noin ysi vuoroausi. ipoonjoen valuma-alueen tasteluissa on äytetty tasaisen intensiteetin sateita m aluesadannalla. ipoonjoen hulevesivirtaama sateen perusteella lasettuna Joilaason aava-alueella vuoden toistuvuudella on m /s [, (valumaerroin) *, m *, l/(s*ha)]. Joilaason lähivaluma-alueen hulevesien virtausaia ipoonjoeen on noin ysi tunti. Tauluossa on esitetty ipoonjoen virtaamat Joilaason aava-alueen ohdalla lumensulannan ja ranasateen perusteella seä Joilaason aavaalueen lähivaluma-alueen hulevesivirtaama ranasateen perusteella. Tauluo. ipoonjoen virtaamat eri mitoitusperusteilla seä Joilaason lähivaluma-alueen hulevesivirtaama. itoitustilanne Kevätylivaluma / sateen ranuus [l/(s*ha)] ipoonjoen virtaama [m /s] /a evätylivaluma, /a evätylivaluma, /a h sade, /a h sade, /a h sade (lähivaluma-alueelta) Kuten tauluon voista nähdään, ipoonjoen huippuvirtaama muodostuu lumen evätsulannan aiana. Joilaason aava-alueen lähivaluma-alueelta suurin hulevesivirtaama aiheutuu uitenin ranasateen aiana... ipoonjoen vioidut masimivedenoreudet Joilaason aava-alueella ipoonjoen vedenoreusia Joilaason aava-alueella vioitiin äytössä olleen aineiston, ELY-esusen tulvisiraportin ja ttamateriaalin, perusteella. Tauluon laselmien muaan masimivirtaama ipoonjoessa Joilaason ohdalla niin lumensulannan uin ranasateen aiana voi olla noin m /s. eorimuotoisen tta-aineiston perusteella vioitiin ipoonjoen uoman poiileiausta. Poiileiausen muaan vesipinta ipoonjoessa Niiläntien alueella voi nousta masimissaan lähes tasoon +, m, un virtaama on m /s. Tällöin vesi saattaa nousta ipoonjoen länsipuolella oleville raennusille asti Niiläntien pohjois- ja eteläpuolella seä Laasosuontielle. ipoonjoen pituusaltevuus on melo pieni ja siten vedenjohtoyy heioho, miä lisää joen tulvimista. Joilaason aava-alueen lähivaluma-alueella muodostuvat hulevedet eivät aiheuta tulvimista joessa ellei yläpuoliselta ipoonjoen latvaosan valuma-alueelta tule samanaiaisesti merittävä virtaama. Arvioitujen tulvavesioreusien perusteella Niilän Joilaason aavaalueella uutta raentamista ei suositella toteuttavan tason +. alapuolelle. Kuvassa on esitetty Joilaason aava-alueella HW vedenoreus +, m ja alin suositeltava raentamisen taso +, m. uunnitteluesus Oy.. Hulevesien luonnonmuaisen hallinnan menetelmät, suunnitteluohje. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P.. Kuva. ipoonjoen tulvavesioreus (HW) ja seä raentamisen alin taso Joilaason aava-alueen ohdalla. UUNNITELLUN AANKÄYTÖN AIKUTUKET Niilän Joilaason alueelle suunnitellaan tiivistä pientalovaltaista asutusta. Kaava-alueen pinta-ala oo ipoonjoen valuma-alueesta on hyvin vähäinen,, %. Joilaason aava-alueen raentamisella ei ole vaiutusia ipoonjoeen virtaamiin oo ipoonjoen valuma-alue huomioiden. Pelän lähivalumaalueen hulevedet eivät aiheuta tulvimista ipoonjoessa raentamisen jäleenään ellei yläpuoliselta ipoonjoen latvaosan valuma-alueelta samanaiaisesti tule merittävää virtaamaa. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P.. HULEEIEN JA TULAAARAN HUOIOIINEN AANKÄYTÖN UUN- NITTELUA ipoonjoi on verrattain pieni joi valuma-alueen ooon nähden. Alueella on esiintynyt tulvia niin ranasateilla uin eväisin lumensulannan seurausena. aluma-alueella ei ole järviä pusuroimassa pintavaluntaa, vaan vedet johtuvat suoraan joeen. ipoonjoen pituusaltevuus on melo pieni, miä vähentää joen vedenjohtoyyä ja lisää siten tulvisiä. Joilaason aava-alueen raentamista ei suositella alle tason +, m, jotta tulvavedet eivät aiheuta risiä raennusille. aia Joilaason aava-alueen raentamisella ei ole merittävää vaiutusta ipoonjoen virtaamiin tai tulvimiseen, suositellaan alueella toteutettavan uitenin hulevesien paiallista hallintaa. Hajautetulla järjestelmällä voidaan vähentää ipoonjoeen ohdistuvaa iintoaines- ja ravinneuormitusta seä ehäistä mahdollisia paiallisia hulevesitulvisejä. Hallinta voidaan toteuttaa iinteistö- ja ortteliohtaisin menetelmin, joita on esitelty luvussa. Alueelle hulevesien hallinnan mitoitusesi suositellaan mitoitusta m viivytystilavuutta m läpäisemätöntä pintaa ohti, miä vastaa mm sademäärää. enetelmisi soveltuvat mm. biopidätysalueet. uodostuvaa hulevesimäärää voidaan vähentää orvaamalla läpäisemättömiä pintoja läpäisevillä pinnoilla. Katoilta muodostuvat hulevedet voidaan vastoida attovesisäiliöihin, joista vesi voidaan hyödyntää mm. asteluun. Hulevedet esitetään johdettavan pintoja pitin eli viherpainanteilla ja ouruilla. Alueelle tvitaan uitenin myös sadevesiviemäröinti johtamaan perustusten uivatusvedet seä ahtaimmissa paioissa pinnoilla muodostuvat hulevedet. Jotta ipoonjoen vren raentamisen alin taso ja hulevesien hallintamenetelmät tulisivat toteutetusi, suositellaan niistä määrättävän tai ainain ohjeistettavan aava-asiairjoissa. ainitut teijät saattavat vaatia aavamääräysiä tai ne voidaan tuoda esiin suositusen tai ohjeen luonteisina. EIERKKEJÄ HULEEIEN HALLINTATOIENPITEITÄ. iopidätysalueet iopidätysalueet ovat ympäristöään alempana olevia asvillisuuden peittämiä painanteita, joihin hulevedet voivat lammioitua. iopidätysalueen toiminta perustuu huleveden viivytyseen seä suotautumiseen asvuerrosen läpi, jolloin suuri osa epäpuhtausista pidättyy pintaerroseen tai sitoutuu suodattavan errosen materiaaliin. iäli maaperä on hyvin vettä läpäisevää, biopidätysalue tyhjenee oonaan imeytymisen autta. Heiommin vettä läpäisevässä maaperässä raenne voidaan vustaa salaojilla, jolloin yse on suodattamisesta. iopidätysalueeseen liittyy aina painanteessa oleva lammioitumistila, johon voidaan ohteesta riippuen hetellisesti vastoida ja viivyttää melo suuriain vesimääriä. Kuvissa - on havainnollistettu biopidätysaluetta. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P.. Kuva. iopidätysalueen raenne. Kuva. Esimeri biopidätysalueesta tontilla. FCG Finnish Consulting Group Oy. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P.. Kuva. iopidätysalue puistossa.. Läpäisevät pinnat Läpäisevien päällysteiden avulla saadaan vähennettyä huleveden määrää ja virtaamaa seä lisättyä veden imeytymistä. Läpäisevissä päällysteissä pintaerros seä sen alapuoliset raenneerroset ovat hyvin vettä läpäiseviä, jolloin pinnalle satava tai johtuva vesi imeytyy ensin raenneerrosiin ja sitten ympäröivään pohjamaahan. Raenneerrosiin voi liittyä vettä vastoiva erros, jonne melo suuriain vesimääriä voidaan vastoida imeytymistä odottamaan. Heiosti vettä läpäisevällä pohjamaalla raenne täytyy salaojittaa ylimääräisen veden poisjohtamisesi. Tällöin raenne toimii hulevesiä viivyttävänä ja suodattavana järjestelmänä. Läpäisevät päällysteet sopivat alueille, joiden liiennemäärät ovat pieniä, uten asuinorttelien pysäöintialueille, tonttiväylille seä evyen liienteen väylille. Läpäisevän päällysteen pintaerros voi olla esimerisi rei itettyä betonilaattaa, hvaa iveystä, läpäisevää asfaltista tai ennosoraa. Kuvassa - on esitetty esimeri reiälaatan äytöstä. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P.. Kuva. Esimeri läpäisevästä pinnasta. Kuva. Havainneuva ennosoran äytöstä. eg Tech Ab.. egetationsteni. ystemlösning och produer. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P... Kattovesisäiliöt Kattovesien eräämistä vten voidaan äyttää ns. attovesisäiliöitä. Kattovesisäiliö asetetaan syösyputen alle maan tasoon, josta vesi voidaan hyödyntää painovoimaisesti mm. asteluäyttöön. Kattovesisäiliöitä ei ole tpeen mitoittaa suurille vesimäärille vaan sillä tuetaan muita hulevesien hallintajärjestelmiä. Kuvassa on esitetty esimeri attovesisäiliöstä.. Painanteet ja ourut Kuva. Kattovesisäiliö. iherpainanteet ovat matalia ja leveitä nurmetettuja tai muuten asvillisuuden peittämiä ojia, joiden pituusaltevuus on pieni, alle %. Niiden toitusena on johtaa hulevettä hitaasti eteenpäin ja samalla pidättää haitta-aineita, pantaa imeytymistä ja pienentää virtausnopeutta. iherpainanteet voivat olla uivia tai märiä, ts. niissä voidaan sallia pysyvä vesipinta, miäli siitä ei aiheudu haittaa. Painanteisiin voidaan raentaa matalia pohjapatoja, miäli maasto on jyrää ja pituusaltevuus ylittää suosituset. Painanne voidaan raentaa maaperän ja ympäristön salliessa myös imeyttäväsi tai suodattavasi, jolloin raenne on samanlainen uin biopidätysalueessa. Leveät viherpainanteet ovat tyypillisesti ortteliohtaisia tai ainain muutaman iinteistön yhteisiä raenteita. Isommat viherpainanteet edellyttävät http://ethtied.com/?p= Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P.. useamman metrin levyistä aluevausta. Kuvassa on havainnollistettu viherpainanteen raennetta tonttien rajalla ja uvassa atualueella. Kuva. iherpainanne tonttien rajalla. Kuva. iherpainanne atualueella. Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti () H -P.. Kouruja ja ivettyjä painanteita äytetään johtamaan pieniä määriä hulevesiä. ovellusohteita ovat esimerisi iinteistön attovesien tai pysäöintialueen hulevesien johtaminen viheralueille viivytettäväsi. Kourut ja ivipainanteet voivat oostua betonista tai ivestä tehdyistä elementeistä tai sitten ne voidaan tehdä latomalla luonnonivistä tai betonisista sideivistä. Kivipainannetta on havainnollistettu uvassa. Kuva. Kivetty painanne. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväsynyt: Perttu Hyöty toimialajohtaja, dipl.ins. Laatinut: Päivi äättä suunnitteluinsinööri, dipl.ins Q:\Tre\P\P_Niilän_hulevesiselvitys\Työaineisto\testit\niilän hulevesiselvitys_.doc
: :,, : Niilä Nicby, :, :, :, : : :, sr : : t : :,, :. oimala, sp :, :, : Päiväys uunn./piirt. P. äättä,.., Pääsuunn. P. äättä Hyv. P. Hyöty A Tastaja, : P. Hyöty :,, Yhteyshenilö P. Hyöty,,,, Pyhäjärvenatu, Tampere Puh., www.fcg.fi,, -P Tiedosto Niilä Nicby, :, : :,,, Koulu : uutos, :, :, I : ie tent nais Por : : Kyroby,,, : : : HT, :, Kironylä,,, t, :, uunnitteluala, työnumero ja piirustusen numero : :,,, : : :, : : :,,. :,,,, :, :,, :,, : :, :, : : : I I :,, : (A), :. Päiväoti,,,, : : :,, I K :, Alueen ominaispiirteet ittaaavat, :,,,, :, : I,,, : : : :,, : : :,, : I I : : : Päiväoti,.,, Piirustusen sisältö IPOON KUNTA Hulevesiselvitys Niilän Joilaason itehtuuriilpailun pohjasi, : I :, Raennusohde, :, : : : :, : : : : :, : :,,, :,,, :,, : :, : : m : :,, :, :, : : : : :, : :, I, : :,, : :, : :, :,,, : ADEEIIEÄRILLÄ JOHDETAAN HULEEDET ARTINKYLÄNTIELTÄ AAKKA : :, :,, : : : : :, : :, : :, : :,, : :, :, : :, : I : : :, : : : :, :,,,,, t,, : : :,,,,, :,, C : P,,, : :,, C : I,, :,, : U, : :, P, :, : : ntie,,. : J :, : :,,, :,, Kappeli, : :, :,,, :,, :,, : :, : : : : :, : J Koulu :,,, :,,, :, : : : : : P : I, silla uden : :., :,, :, : :. J : :, : :,, : : :,, :, : : : :, :, :,,, :,,, : J,, :, : :,, r : : : :, : : :, : :,,,, Koulu,, :,, : : :, :,, : : : : : Nicby : :, :,, :, : Niilä, :, :, : : : : : :, : :,,,, :, :,,,, :,,,, : :, ie, :,,,, ilänt :,,,, :,, :, t,,, Ni, +. : :, : : Koulu,, :, +. :,,,, I : :,,,, I, :,,,, :,,,, :, : : :,, r : :, EI NOUEE RAKENNUKILLE ATI :,,, :,,, : Kirjasto,, :,, I :, : :, : :,, : : : :, :, : :,,, I : I, : :, : Niilä Nicby,,, : : :,,, I :,. : H.as,,, : :, :,,,, :,,, : : :, I, KAAA-ALUEELLE UOITELLAAN KNTEITÖ- JA KORTTELIKOHTAITA HULEEIEN HALLINTAA ITOITUKELLA m/m :, :,,, : :,, : Nicby,,,,, : : :,,, Kenttä : :,,,, Kunnantalo,, Päiväoti t, : :,, :, :, t, : : : Päiväoti Nicby,,,,, Niilä. : :, :,,, h h, : :, Niilä, :,, :,,, : : :, :, :,,, I,,,,, :, :, :, : :, : : : : r, : : :,,,,,,,,, : : : h : : : :, A, : : : I :, :,,, :, : : tie,,, : :,,, : Terveysesus :,, :, :, :,, I : : h,,, : :, :, :, on : : : :, :, : :,, : :, : : : su :, : I I I : : I so,, : : :,, : : I,,, : :, :, : : : :, : : :,,, : : a,, : : :,,,, : La : anhainoti, :, :,, Allas,,, : Nicby,,,, : I : : Niilä,,, : : : Niilä Nicby :, :, : :, :, : :, : : : : : :,, :, : : : : :,,, : :,, : I Palo-ja pelastuslaitos, : : : : : :,,, :,, :,, : : : :,, +. :, :,, :, :, : : : masto, : : : : t :,, : : :,,,, : :,,, t,, : :, :,,, :, EI NOUEE RAKENNUKILLE ATI : : :, : :,, :,, EI RAKENTAITA +m ALAPUOLELLE,, : :,, : : : :, : : : :,, : :,,,, : :,, : : Linja-autoas, : : :, : :,, : : : :,. :, : : : :, : :, : : :,, : : : :, :,, : :,, : :,,,, : :, : :,, : L a a s o s u o n ti e : : :,, : v : yr, : Nicby v :,, : v a r, : :,,,, :,,, : :, Niilä, : :, v,, :,,,, :,, :, :, :,,,, : :, : EI NOUEE LAAKOUONTIELLE :,, : :,,,,, : :,, :,,, t : : : : :, :, : :, : :, :, Päiväoti, :, : Nuorisotalo,,, : :, : :, :, Hertsby, : Päiväoti Herrala : RAKENTAITA EI +m ALAPUOLELLE HULEEIEN IRTAUUUNTA :, : : :, :,, : : :, : :,, :, -rata : : : :,,, : : : : : : HW +m : -Porvoo, : :, :, : : Kerava, ADEEIIEÄRI TAI -RUPU, :,, : :,,, : Asema :, : Koulu, : : : :, atonpesupaia, :, :,,,,, : : : : :,, :, i IUJOKI TAI -OJA : jo bo :, ib : : oon : : : ip : IPOONJOKI,, :,, : å, : :,, : :, :,, : : :, : KAAA-ALUE, : :, LÄHIALUA-ALUE :, : :, Nicby : Päiväoti Niilä :,, Nicby :,