Farmasian tiedekunnan kansainvälisten jatko-opiskelijoiden kielitaitovaatimukset

Samankaltaiset tiedostot
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina ja alkaen

Kielen opintopolut/ Language study paths

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Kielen opintopolut- Courses and Proficiency Levels Kielikeskus/Language Centre, Saimaan amk ja LUT Saksa/German

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

Monikulttuurisuus oppilaitoksessa Carita Cruz

General studies: Art and theory studies and language studies

SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin

Finnish ONL attainment descriptors

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Aikuisten kielitaito ja Yleiset kielitutkinnot

ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT

Tekniikan alan kieliopinnot

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

FINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013

Ready for Life. Hakuohjeet

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

OP1. PreDP StudyPlan

LAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin

YLEISET KIELITUTKINNOT

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

VALINTAPERUSTESUOSITUS 2016

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Ammattikorkeakoulujen VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN YHTEISHAKU

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

EUROPASS-KIELIPASSIN TÄYTTÖOHJEET JOHDANTO

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Puhumisen arvioinnin kriteerit

Puhumisen arvioinnin kriteerit

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Kielitaito ja talous. Roope Uusitalo

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Expression of interest

Vieraskielisen koulutuksen yhteishaku

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta


Jatko-opinnot Suomessa ja ulkomailla Riitta Kaisto, Annu Nurminen ja Leena Oittila

Junior Front End Developer

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA VALINTAOPAS 2016

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

Hakijaprofiilit kansainvälisissä maisteriohjelmissa. KV-kevätpäivät Tampere Outi Tasala University Admissions Finland

Läsnäolotiedot Syksy 2017 Kevät 2018 OPINTOJAKSO OP ARV PVM OPETTAJA

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Europass-ansioluettelo

HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN (HuK) TUTKINNON RAKENNE 180 op uusi tutkintorakenne alkaen

VALINTAPERUSTESUOSITUS SYKSY 2014

Kieliohjelma Atalan koulussa

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola

Tallinnan teknillinen yliopisto Materiaali:

TANSSINOPETTAJAN MAISTERIOHJELMA

9.2. Ruotsi B1 kielenä

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Yksityiskohtaisten valintaperusteiden esitystapa

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

OLS for refugees webinaari

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

RANSKA VALINNAISAINE

Kohti sähköisiä kielikokeita

Transkriptio:

7.5.2009 Farmasian tiedekunnan kansainvälisten jatko-opiskelijoiden kielitaitovaatimukset Kansainvälisen jatko-opiskelijan kielitaitovaatimukset Helsingin yliopistossa Helsingin yliopiston ohjeiden mukaan kansainvälisten jatko-opiskelijoiden jatko-opintohakemuksen pakollisia liitteitä ovat: tutkintotodistus (degree certificate from a higher education institution), selvitys oppilaitoksen arvosteluasteikosta (transcript indicating the grading system of the institution), kielikokeen arvosana (the test score of a language test taken), lausunto siitä, mikä on opintojen tavoite, pro gradu (tai vastaava) -työn nimi tai tiivistelmä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, tutkimussuunnitelma sekä selvitys siitä, miten opinnot on tarkoitus rahoittaa. Helsingin yliopistolla on käytössä kaksi kielitaidon vaatimustasoa: opiskelutasoinen ja asiointitasoinen. Opiskelutasoista kielitaidon vaativuustasoa käytetään silloin, kun henkilön on kyettävä aloittamaan opintonsa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tiedekunta päättää kumpaa kielitaitotasoa kukin hakukohde käyttää. Perustutkinto-opiskelijoita koskevassa rehtorin päätöksessä todetaan, että yksittäisten kielten opettajien lausuntoja hakijan kielitaidosta ei hyväksytä, sillä ne eivät ole vertailukelpoisia standardisoitujen kielikokeiden tapaan. Jatko-opiskelijoiden kielitaitovaatimukset farmasian tiedekunnassa Farmasian tiedekunnassa tutkimuksen kieliä ovat pääsääntöisesti englanti, suomi tai ruotsi, joten jatko-opiskelijalla on oltava riittävä englannin, suomen tai ruotsin kielen opiskelutason kielitaito. Tutkimuksen tekemisen ja siitä kirjoittamisen lisäksi kansainvälisen opiskelijan on kyettävä asioimaan suomen, ruotsin tai englannin kielellä sekä yliopistossa että yliopiston ulkopuolella. Jatkoopiskelijalle riittävä puhumistaso on taso 3(B1) ja kuuntelemis-, lukemis- ja kirjoittamistaso 5(C1). (Liite 1) Kielitaidon arviointi Mikäli jatko-opiskelijalla on jokin liitteessä 2 tai 3 listattu kielitaidon tasoa osoittava suoritus, kielikoetta ei tarvita. Muussa tapauksessa kielitaidon taso todetaan joko Helsingin yliopiston kielipalvelujen järjestämällä kielikokeella tai vastaavalla suorituksella. Mikäli kielitaito ei jatko-opintoja aloitettaessa ole kielipalvelujen määrittelemällä tasolla 5, opiskelijalla on mahdollisuus uusia koe vuoden kuluessa ensimmäisestä kokeesta.

LIITE 1 HELSINGIN YLIOPISTON KIELIPALVELUJEN KIELTEN TAITOTASOKUVAUKSET 1 (A1) PUHUMINEN Selviän yksinkertaisimmissa puhetilanteissa, joissa pitää kertoa itsestä ja välittömästä ympäristöstä. Puhe on kuitenkin hidasta ja katkonaista, ja ääntämisessäni on puutteita. KUUNTELEMINEN Kun puhutaan hitaasti ja selkeästi, ymmärrän sanoja ja ilmauksia, jotka koskevat minua tai minulle tuttuja ihmisiä ja asioita tai välitöntä ympäristöäni. LUKEMINEN Ymmärrän yksinkertaiset lauseet esim. ilmoituksista ja lomakkeista. Pystyn löytämään tietoa yksinkertaisista teksteistä. KIRJOITTAMINEN Osaan kirjoittaa yksinkertaisia viestejä. Osaan kirjoittaa yksittäisiä ilmaisuja ja hyvin lyhyitä lauseita sekä täyttää lomakkeisiin henkilötietoni. Osaan käyttää joitakin peruskieliopin rakenteita. 2 (A2) PUHUMINEN Selviän rutiininomaisissa tiedonvaihtotehtävissä; osaan kysyä yksinkertaisia kysymyksiä ja vastata sellaisiin. Hallitsen keskeisen itseeni, perheeseen ja asumiseen liittyvän perussanaston sekä osaan kertoa missä työskentelen ja mikä on ammattini. Ääntämiseni saattaa olla vielä puutteellista, ja sanavarastoni ei riitä kaikkiin tilanteisiin. KUUNTELEMINEN Ymmärrän ilmauksia ja sanoja minulle tutuista, esim. perhettäni, ostosten tekoa tai työpaikkaani koskevista asioista. Ymmärrän lyhyiden ja selkeiden viestien pääasiat. Pystyn yleensä tunnistamaan puheenaiheen hitaasti ja selkeästi etenevästä keskustelusta. LUKEMINEN Ymmärrän pääasiat lyhyistä, helpoista teksteistä. Löydän tarvitsemani tiedot jokapäiväisistä teksteistä, kuten esitteistä ja aikatauluista sekä ymmärrän lyhyitä ja yksinkertaisia henkilökohtaisia kirjeitä sekä sähköposteja, jos ne käsittelevät tuttuja aiheita. KIRJOITTAMINEN Osaan kirjoittaa lyhyitä ja yksinkertaisia viestejä, jotka liittyvät jokapäiväisiin asioihin. Osaan kuvailla perhettäni, asumistani, koulutustaustaani ja nykyistä tai viimeisintä työpaikkaani. Osaan myös kuvailla menneitä tapahtumia. Pystyn kirjoittamaan yksinkertaisen kirjeen. Hallitsen kieliopin perusteet. 3 (B1) PUHUMINEN Selviän tavallisimmissa käytännön puhetilanteissa sekä työssä että vapaa-aikana. Hallitsen jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvän sanaston mielestäni vähintään kohtalaisesti. KUUNTELEMINEN Ymmärrän selkeän yleiskielisen puheen pääasiat, jos puhe käsittelee minulle tuttuja seikkoja. Ymmärrän myös TV-ohjelmista pääasiat, jos ohjelmissa käsitellään minulle tuttuja asioita ja jos puhe on suhteellisen hidasta ja selkeää. Normaalitempoinen puhe saattaa tuottaa vaikeuksia, jos puhejakso on pitkä ja aihepiiri vieras. LUKEMINEN Pystyn lukemaan tekstejä, joissa käytetään jokapäiväistä tai työhön liittyvää kieltä ja jotka eivät vaadi aiheen syvempää tuntemusta. Tunnistan tekstistä pääasiat ja väittämät. KIRJOITTAMINEN Osaan kirjoittaa yksinkertaisia tekstejä tutuista aiheista sekä vastata lyhyesti tiedusteluihin. Osaan kuvata kokemuksia ja vaikutelmia henkilökohtaisissa kirjeissä. Hallitsen peruskieliopin keskeiset rakenteet. 4 (B2) PUHUMINEN Selviän käytännön puhetilanteissa sekä työssä että vapaa-aikana hyvin ja melko hyvin myös vieraammissa puhetilanteissa. Osaan esittää ajatuksiani yhtenäisinä kokonaisuuksina ja perustella näkökantojani. Osaan tehdä eron virallisen ja epävirallisen kielimuodon välillä. Hallitsen perussanaston hyvin. KUUNTELEMINEN Ymmärrän pitkiä puheita, luentoja ja monimutkaisia väittämiä ja niiden perusteluja, jos aihe on suhteellisen tuttu. Ymmärrän useimmat televisio-uutiset ja ajankohtaisohjelmat, joitakin yksityiskohtia saattaa jäädä ymmärtämättä. Nopea puhekieli ja murteellinen puhe tuottavat vielä vaikeuksia. LUKEMINEN Pystyn lukemaan vaivatta yleisiä aihepiirejä käsitteleviä tekstejä, joskin jotkut vivahteet voivat jäädä epäselviksi. Pystyn hakemaan tietoa sekä saan selville ajatuksia ja mielipiteitä omaan alaani erikoistuneista lähteistä. Pystyn lukemaan myös oman aikamme

kaunokirjallisuutta. KIRJOITTAMINEN Osaan kirjoittaa selkeästi ja yksityiskohtaisesti tutuista aiheista ja esittää ajatuksiani yhtenäisinä kokonaisuuksina. Osaan kirjoittaa esseen tai raportin, kertoa asioista ja esittää näkökohtia jonkin asian puolesta tai sitä vastaan. Hallitsen peruskieliopin hyvin ja osaan tehdä eron virallisen ja epävirallisen kielimuodon välillä. 5 (C1) PUHUMINEN Puhun selkeästi ja sujuvasti erilaisista aiheista erilaisissa tilanteissa. Pystyn myös pitämään esitelmän etukäteen valmistelemastani aiheesta melko vaivatta. Hallitsen kielen rakenteet ja sanaston hyvin. KUUNTELEMINEN Pystyn suhteellisen helposti seuraamaan keskusteluja, väittelyjä ja luentoja. Ymmärrän puhuttua kieltä, vaikka se ei olisikaan rakenteeltaan selkeää ja vaikka ajatuksia ei ilmaistaisikaan suoraan. Ymmärrän televisio-ohjelmat ja elokuvat suurimmitta vaikeuksitta. LUKEMINEN Pystyn lukemaan rakenteellisesti ja sanastollisesti vaikeitakin tekstejä ja oman aikamme kaunokirjallisuutta. Ymmärrän artikkeleissa, raporteissa ja teknisissä ohjeissa erikoisalojen kieltä, vaikka ala ei olisikaan minulle tuttu. KIRJOITTAMINEN Osaan kirjoittaa selkeän ja hyvin rakennetun tekstin ja ilmaista itseäni melko laajasti. Osaan käsitellä monimutkaisempiakin aiheita kirjeissä, raporteissa ja artikkeleissa ja tuoda esille mielestäni tärkeimpiä kohtia. Osaan kirjoittaa erilaisia tekstejä vakuuttavasti, omalla tyylilläni ja lukijalle sopivasti. Hallitsen kieliopin ja sanaston yleensä hyvin ja monipuolisesti, mutta harvinaisten sanojen ja vaikeiden lauserakenteiden käyttö saattaa kuitenkin tuottaa ongelmia. 6 (C2) PUHUMINEN Puhun erittäin sujuvasti ja tilanteeseen sopivalla tyylillä, pystyn ilmaisemaan hienojakin merkitysvivahteita. Kieliopin ja sanaston hallinta on varmaa lähes kaikissa tilanteissa. KUUNTELEMINEN Ymmärrän vaikeuksitta puhetta sekä kasvokkain että televisiosta tai radiosta. Ymmärrän syntyperäisen puhujan nopeaakin puhetta, jos minulla on ollut aikaa tottua puhetapaan. LUKEMINEN Luen vaikeuksitta kaikenlaisia tekstejä. KIRJOITTAMINEN Osaan kirjoittaa selkeästi, sujuvasti ja tyylillisesti oikein. Osaan kirjoittaa kirjeet, raportit ja artikkelit niin, että lukija voi helposti löytää tärkeät kohdat. Osaan kirjoittaa tiivistelmiä ja arvioita yhtä hyvin ammattiini liittyvistä kuin kaunokirjallisistakin teksteistä.

LIITE 2 ACCEPTABLE WAYS OF INDICATING LANGUAGE SKILL LEVEL (ACADEMIC LEVEL OR COMMUNICATION LEVEL) Finnish - Comprehensive school in Finnish - Secondary education in Finnish - Finnish as mother tongue with a passing grade as a part of the Matriculation Examination - Finnish as the second language with the grade magna cum laude approbatur as a part of the Matriculation Examination - Finnish as the A language (i.e. mothertongue) as a part of IB, as the LI language(i.e. mother tongue) as a part of EB, or Finnish as a part of Reifeprüfung - Finnish with the minimum grade of good in a language test included in university degree studies, or university level languagestudies that indicate a good oral andwritten knowledge of Finnish (as thesecond domestic language) - At a university, the minimum of 70 credits(= 35 credit units) or the grade cum laude approbatur in Finnish, or has received a certificate indicating studies in an equivalent subject - Polytechnic degree in Finnish - A Bachelor s degree in Finnish - A Master s degree in Finnish - A Bachelor s or a Master s degree withfinnish as the major subject - Has passed a maturity examination at a university in Finnish Swedish - Comprehensive school in Swedish - Secondary education Swedish - Swedish as mother tongue with a passing grade as a part of the Matriculation Examination - Swedish with the grade magna cum laude approbatur as a part of the Matriculation Examination. - Swedish as the A language (i.e. mother tongue) as a part of IB, as the LI language (i.e. mother tongue) as a part of EB, or Swedish as a part of Reifeprüfung - Swedish with the minimum grade of good in a language test included in university degree studies, or university level language studies that indicate a good oral and written knowledge of Swedish (as the second domestic language) - At a university, the minimum of 70 credits (= 35 credit units) or the grade cum laude approbatur in Swedish, or has received a certificate indicating studies in an equivalent subject - Polytechnic degree in Swedish - A Bachelor s degree in Swedish - A Master s degree in Swedish - A Bachelor s or a Master s degree with Swedish as the major subject - Has passed a maturity examination at a university in Swedish. English - Secondary education in English in one of the Nordic Countries (Denmark, Finland, Iceland, Norway, or Sweden), the Great Britain, Ireland, the U.S.A.,Canada, Australia or New Zealand - English as the A language (i.e. mother tongue) as a part of IB, or as the LI (i.e.mother tongue) or the LII (i.e. as theofficial language) as a part of EB - A polytechnic degree in English in oneof the EU or EEA Countries, or inaustralia. Canada, New Zealand or theu.s.a. - A Bachelor s degree in English in oneof the EU or EEA Countries, or in Australia. Canada, New Zealand or the U.S.A - A Master s degree in English in one of the EU or EEA Countries, or in Australia. Canada, New Zealand or the U.S.A.

LIITE 3 ACCEPTABLE LANGUAGE TESTS AND THEIR MINIMUM SCORES OR PASSING LEVELS SKILL LEVEL ACADEMIC LEVEL COMMUNICATIONAL LEVEL Language Finnish Swedish English Finnish Swedish English Language test Univ. of Helsinki Language Services Test skill skill skill National Certificate of Language Proficiency skill skill skill Proficiency Examination Good skills Good skills Good skills Good skills by the Finnish National - - Board of Education TISUS (Test in Swedish for Universities) - Passed Passed - TOEFL* PBT (Test of 580 550 English, paper-based) TOEFL CBT (Test of 237 213 English, computerbased) TOEFL ibt (Test of 92 79 English, Internet-based) IELTS** (International 6.5 6.0 English Language Testing System) CAE/CPE (University of Cambridge Advanced Examination/Proficiency Examination) Pass grades A, B or C Pass grades A, B or C - = A student s skills in the language in question cannot be tested with this language test. * = When filling in the TOEFL Registration Form, give University Admissions Finland s Institution Code 3138 in the Score Report Recipient field. ** = When filling in the IELTS Application Form to take the test, address the test results in section 24 (Institution Applications) to the University Admissions Finland.