Helsingin yliopiston LUMA-keskus Toimintakertomus 2015
Vahvistettu Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen johtoryhmän kokouksessa 22.3.2016. 2016 Helsingin yliopiston LUMA-keskus www.helsinki.fi/luma 2
Sisällys 1 Johdanto 3 2 Toimintaympäristö 5 3 Tarjonta suoraan lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen 8 4 Toiminta ja palvelut opettajille ja oppilaitoksille 18 5 Yliopiston opiskelijoille suunnattu tarjonta 28 6 Monipuolista kehittämistoimintaa eri tahojen kanssa 29 7 Toiminnan arviointi ja tutkimus 31 8 Toiminnan esittely eri tahoille 32 1 Johdanto Helsingin yliopiston LUMA-keskus (www.helsinki.fi/luma) on yliopiston sisäinen verkostoorganisaatio oppilaitosten, opetushallinnon, järjestöjen, elinkeinoelämän ja muiden tahojen yhteistyölle matematiikkaan, luonnontieteisiin ja tietojenkäsittelyyn innostamisessa sekä niiden opetuksen ja opiskelun tukemisessa. LUMA-keskuksen toimintaa toteutetaan käytännössä seitsemällä eri laitoksella nk. resurssikeskuksissa, sekä erikseen tieteenalakohtaisesti että niiden keskinäisessä yhteistyössä tieteenalojen rajoja eheyttävästi ylittäen: BioPop (biotieteiden laitos) F2k (fysiikan laitos) Geopiste (geotieteiden ja maantieteen laitos) Kemma (kemian laitos) Linkki (tietojenkäsittelytieteen laitos) LumO (opettajankoulutuslaitos) Summamutikka (matematiikan ja tilastotieteen laitos) Keskus toimii yhteistyössä LUMA-keskus Aallon kanssa, ja keskusten yhteinen toiminta-alue on Uudenmaan maakunta. Helsingin yliopiston LUMA-keskus toimii osana suomalaisten yliopistojen LUMA-keskus Suomi -verkostoa sen yhteisen kansallisen strategian hengessä. Vuonna 2015 Helsingin yliopiston LUMA-keskus vastasi verkoston hallinnosta ja koordinoinnista. LUMA-toiminnan päämääränä koko Suomessa on hyvinvoinnin turvaaminen saavuttamalla matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen yleissivistyksen korkea taso sekä matemaattis-luonnontieteiden ja teknologian osaajien riittävä määrä työelämän eri aloilla. 3
Tähän päämäärään on pyritty jo yli kymmenen vuoden ajan innostamalla ja kannustamalla lapsia ja nuoria matematiikan, luonnontieteiden, teknologian ja tietojenkäsittelyn harrastamiseen, opiskeluun ja ammatteihin, tukemalla ja kannustamalla sekä nykyisiä että tulevia opettajia ja ohjaajia varhaiskasvatuksesta yliopistoihin niin LUMA-aineiden opetuksessaan kuin korkeatasoisen osaamisensa ja innostavuutensa kehittämisessä ja ylläpidossa läpi työuransa, sekä lisäämällä suuren yleisön tietoisuutta LUMA-aineiden merkityksestä niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin ympäristön hyvinvoinnille. Helsingin yliopiston LUMA-keskuksessa yhteismuotoisia toimintoja ovat muiden muassa kerhot, leirit ja Dyna-miitit lapsille ja nuorille, tiede- ja teknologialuokat koulujen toiminnan tukena sekä täydennyskoulutukset opettajille. Tämän lisäksi eri resurssikeskuksilla on spesifejä toimintamuotoja. Kaikessa toiminnassa on pyritty noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita, jotka on huomioitu mm. materiaalien valinnassa, energiankulutuksessa sekä jätteiden määrän vähentämisessä ja kierrätyksessä. Esimerkiksi verkkokokouksia suosittiin matkustamisen ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Yhteenveto toiminnan tavoittavuudesta Lapset, nuoret ja huoltajat sekä suuri yleisö Opettajat, opettajaopiskelijat, ohjaajat, asiantuntijat ym. Yhteensä Fyysiset toimintamuodot 13 400 800 14 200 Virtuaaliset toimintamuodot Valtakunnalliset verkkoportaalit 1 900 1 500 3 400 184 000 116 000 300 000 Yhteensä 15 300 (199 300) 2 300 (118 300) 17 600 (317 600) 4
2 Toimintaympäristö 2.1 Hallinto Johtoryhmä Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen johtoryhmä päättää keskusta koskevista strategisista linjauksista ja toiminnan suuntaviivoista sekä merkittävistä yhteistyösopimuksista. Johtoryhmä vahvistaa vuosittain keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelman sekä keskuksen toiminnalle myönnetyn määrärahan käyttösuunnitelman. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi vuonna 2015 alusta alkaen matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan dekaani professori Jouko Väänänen, ja jäseninä olivat biotieteiden laitoksen johtaja Kurt Fagerstedt, fysiikan laitoksen johtaja Hannu Koskinen, geotieteiden ja maantieteen laitoksen johtaja Juha Karhu, kemian laitoksen johtaja Markku Räsänen, matematiikan ja tilastotieteen laitoksen johtaja Mats Gyllenberg, opettajankoulutuslaitoksen johtaja Jari Lavonen sekä tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtaja Jukka Paakki. Keskuksen johtaja toimi johtoryhmän esittelijänä ja koordinaattori johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmä kokoontui 11.3.2015 ja 9.9.2015. Johto Keskuksen johtaja vastasi operatiivisen toiminnan johtamisesta ja häntä avusti varajohtaja. Vuonna 2015 keskuksen johtajana toimi tutkimusjohtaja, professori Maija Aksela kemian laitokselta ja varajohtajana professori Juha Oikkonen matematiikan ja tilastotieteen laitokselta. Ohjausryhmä Resurssikeskusten johtajista koostuva Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen ohjausryhmä kokoontui johtajan johdolla muutamia kertoja vuodessa mm. valmistelemaan johtoryhmän kokouksen asioita sekä suunnittelemaan suuria linjauksia yhteismuotoisten toimintojen ja niiden tutkimuksen osalta. Koordinaatio Yhteistä toimintaa suunnitteli ja ohjasi sekä hankki sille johdon tukena rahoitusta koordinaattori Lauri Vihma matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Resurssikeskusten koordinaattorit kokoontuivat hänen johdollaan muutamia kertoja vuoden 2015 aikana ideoimaan ja suunnittelemaan yhteismuotoisten toimintojen toteutusta. Lisäksi he viestivät keskenään säännöllisesti modernin sähköisten viestintävälineiden avulla. Resurssikeskusten ohjausryhmät Useimmilla resurssikeskuksilla oli vuonna 2015 omat ohjausryhmänsä, joissa oli resurssikeskuksesta riippuen edustusta paitsi Helsingin yliopistosta myös yhteistyötahoista, kuten järjestöistä, yritysmaailmasta ja muilta koulutusasteilta. 2.2 Henkilöstö Organisaatiossa työskenteli vuonna 2015 lähes 50 henkilöä, joko päätoimisina, osa-aikaisesti tai muiden omien tehtäviensä ohessa: Aksela Maija Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen johtaja, Kemma-keskuksen ja sen Kemianluokka Gadolinin johtaja Bergström Fanny Kemianluokka Gadolinin ohjaaja (1.1. 31.5) Blomgren Pipsa Kemianluokka Gadolinin ohjaaja (1.9. 31.12) Fagerstedt Kurt Haatainen Outi BioPop-keskuksen johtaja Dyna-miittien emäntä, Luova-portaalin päätoimittaja 5
Haavisto Aino 6 Linkki-keskuksen kerhojen ja muiden aktiviteettien ohjaaja Halonen Julia Kemianluokka Gadolinin ohjaaja (1.9. 31.12) Herranen Jaana Hietakymi Eveliina Kemma-keskuksen ja sen Kemianluokka Gadolinin alakoulutoiminnan koordinaattori (1.1. 31.5.) Summamutikka-keskuksen ja sen Matikkaluokka Origon kerhotoiminnan koordinaattori (1.1. 28.2.) Hämeri Kaarle F2k-keskuksen ja sen F2k-laboratorion johtaja (1.1. 28.2.) Hyvärinen Ada-Maaria Ikävalko Veli-Matti Jylhä Markus Jääskeläinen Timo Järvenpää Anni Keinänen Tero Karjalainen Emma Linkki-keskuksen kerhojen ja muiden aktiviteettien ohjaaja Kemma-keskuksen ja sen Kemianluokka Gadolinin koordinaattori Geopiste-keskuksen koordinaattori Kemianluokka Gadolinin ohjaaja Linkki-keskuksen kerhojen ja muiden aktiviteettien ohjaaja Linkki-keskuksen kerhojen ja muiden aktiviteettien ohjaaja (1.1. 31.8.) Summamutikka-keskuksen ja sen Matikkaluokka Origon harjoittelija (1.1. 28.2.), kerhotoiminnan koordinaattori (1.3. ) Karjalainen Jaakko Kemianluokka Gadolinin ohjaaja (1.3. 31.12.) Kervinen Anttoni LumO-keskuksen koordinaattori Koponen Ismo F2k-keskuksen ja sen F2k-laboratorion johtaja (1.3. 31.12.) Kumara Mikko Linkki-keskuksen kerhojen ja muiden aktiviteettien ohjaaja (8.6. 31.12.) Kutvonen Lea Linkki-keskuksen johtaja (1.4. ) Laamanen Jane Luostari Tanja Luukko Jani Martikainen Sonja Mutanen Justus Oikkonen Juha Pollari Maija Kemma-keskuksen ja sen Kemianluokka Gadolinin vierailutoiminnan koordinaattori (1.1. 30.6.) Kemianluokka Gadolinin ohjaaja ja laboratoriovastaava Linkki-keskuksen kerhojen ja muiden aktiviteettien ohjaaja Kemianluokka Gadolinin ohjaaja (1.1. 31.5.) ja vierailukoordinaattori (1.8. 31.12.) BioPop-keskuksen koordinaattori Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen varajohtaja, Summamutikka-keskuksen ja sen Matikkaluokka Origon johtaja LUMA-keskus Suomen viestintäkoordinaattori ja LUMA.fi-portaalin päätoimittaja Purhonen Essi Kemianluokka Gadolinin ohjaaja (1.9. 31.12.) Pynnönen Leo Rantaniitty Toni Ratvio Rami Linkki-keskuksen kerhojen ja muiden aktiviteettien ohjaaja (1.9. 31.12.) Kemianluokka Gadolinin ohjaaja ja laboratoriovastaava (1.1. 31.5.) Geopiste-keskuksen johtaja Rautiainen Iisa Kemianluokka Gadolinin ohjaaja (1.9. 31.12.) Räsänen Jenni Sarsa Sami Sumu Virpi Summamutikka-keskuksen ja sen Matikkaluokka Origon koordinaattori Linkki-keskuksen kerhojen ja muiden aktiviteettien ohjaaja (24.8. 31.12.) Linkki-keskuksen koordinaattori
Tahvanainen Matti Linkki-keskuksen kerhojen ja muiden aktiviteettien ohjaaja (1.1. 31.8.) Tammi Katariina Kemianluokka Gadolinin ohjaaja (1.9. 31.12.) Tolppanen Sakari Tuominen Jenna LUMAT-lehden päätoimittaja Linkki-keskuksen koordinaattori Tuunanen Jaakko Kemianluokka Gadolinin ohjaaja (1.1. 31.5.) Uitto Anna Vartiainen Jenni LumO-keskuksen johtaja Jippo-virtuaalikerhojen ja Pikku-Jipot-kerhojen koordinaattori, Jippo-portaalin päätoimittaja Venho Heidi Kemianluokka Gadolinin ohjaaja (1.3. 31.12.) Vihma Lauri de Vocht Miikka Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen koordinaattori F2k-keskuksen ja sen F2k-laboratorion koordinaattori Merkittävässä osassa LUMA-keskuksen toiminnassa olivat jälleen tulevat LUMA-aineiden opettajat. Opettajien elinikäisen oppimisen kasvuprosessia pyrittiin tukemaan opettajaopiskelijoiden yliopisto-opintojen alusta lähtien. Monia toimintoja toteutti käytännössä matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden opiskelijoita, lähinnä opettajaopiskelijoita, sekä luokanopettajaopiskelijoita. Toimintamuodot vaihtelivat oppiaineittain. Toiminta oli joko (i) integroitu tutkinto-opetukseen ja tutkimukseen tai (ii) opiskelijat tekivät sitä opiskelun rinnalla hankkien samalla hyödyllistä työkokemusta. 2.3 Toiminnan rahoitus Helsingin yliopisto rahoitti keskuksen toimintaa vuonna 2015 valtion perusrahoituksella 220 000 eurolla. Lisäksi keskus sai täydentävää rahoitusta useilta eri tahoilta. Keskus kiittää täydentävästä rahoituksesta lämpimästi niin LUMA-keskus Suomi -verkostoa ja sitä kautta myös sekä opetus- ja kulttuuriministeriötä että Opetushallitusta, kuin myös Magnus Ehrnroothin säätiötä ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaa. Kemman Kemianluokka Gadolinilla on sponsorirahoitus kemianteollisuuden yrityksiltä ja kemian laitokselta. Vuonna 2015 budjetti oli n. 120 000 euroa. Lisäksi Kemma sai pieniä rahallisia tukia tapahtumien järjestämiseen, esimerkiksi Tieteen päivillä Suomalaisten Kemistien Seura tuki toimintaa. Kemma ja sen Kemianluokka Gadolin kiittävät rahoittajia. Linkki työskentelee tiiviisti tietojenkäsittelytieteen laitoksen RAGE-tutkimusryhmän kanssa. Vuoden 2015 aikana RAGE ja Linkki ovat jatkaneet työskentelyä Opetushallituksen ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön myöntämien peruskoulun ohjelmointiopetuksen tuen hankkeiden rahoituksella. Näissä MOOC-kurssien kehittämistä ja opettajien täydennyskoulutusta niiden avulla on jatkettu tähän yhteistyöhön liittyvien erillisrahoitusten turvin. Ohjelmointikilpailuihin osallistuminen ja joukkueiden valmennus on rahoitettu MAOL:in ja Tietojenkäsittelytieteen laitoksen avustuksin. Erillistapahtumissa järjestetyissä Linkki-pajoissa ja esittelyissä tapahtuman pääorganisoija on useimmiten avustanut kustannuksissa. Linkki ja RAGE kiittävät tukijoitaan lämpimästi. Summamutikalla on Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön myöntämä 50 000 euron apuraha kolmeksi vuodeksi (v. 2015 2017) matematiikan iltapäiväkerhojen järjestämiseksi kouluissa. Summamutikka ja sen Matikkaluokka Origo kiittävät säätiötä lämpimästi. 7
3 Tarjonta suoraan lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen 3.1 Kerhot yliopistolla Helsingin yliopiston LUMA-keskus järjesti useita kerhoja yliopiston kampuksilla. Kerhoja ohjasivat pääosin opiskelijat. Kerhojen kustannukset katettiin osallistumismaksutuloilla. F2k järjesti vuoden aikana 3 kerhoa joihin osallistui yhteensä noin 50 lasta. Ohjaajina toimivat fysiikan opettajaopiskelijat Mikko Salminen, Iina Jokinen, Perttu Lampinen ja Tapio Rasa. Kerhoissa tehtiin mm. arkipäivän fysiikkaan liittyviä työpajoja ja demostraatioita. Kemma järjesti vuonna 2015 yhteensä kaksi kerhoa alakouluikäisille kemian laitoksen tiloissa ja Kemianluokka Gadolinissa. Kerhoissa lapset saivat elämyksellisiä kokemuksia kemian ja luonnontieteiden parissa. Keväällä järjestettiin kerhot 1. 3.-luokkalaisille ja 4. 6.- luokkalaisille. Kerhoihin osallistui yhteensä 40 pikkukemistiä. Lisäksi Kemma järjesti 3 4 ja 5 6 -vuotiaille suunnatut tieteenaloja eheyttävät Pikku- Jipot-kerhot keväällä ja syksyllä. Kerhoihin osallistui yhteensä 160 lasta. Peliohjelmointia kerhossa. (Kuvat: Arto Wikla) Linkki järjesti sekä kevät- että syyslukukaudella kerhotoimintaa. Kerhoihin osallistui vuoden aikana noin 200 lasta ja nuorta. Yhteensä kerhokertoja koko vuonna oli noin 100. Osallistuneista nuorista noin 10 % oli tyttöjä. Peliohjelmointikerho oli suunnattu alakoulun luokilla 2-6 ja yläkoulun alkuvaiheessa oleville lapsille ja nuorille. Peliohjelmointikerhossa tutustuttiin ohjelmointiin erilaisten harjoitteiden ja pelien tekemisen kautta MIT-yliopiston kehittämällä Scratch-ohjelmalla. Ennakkotietoja ohjelmoinnista ei oletettu kerhossa. Viikoittain järjestettiin kahta kerhoa Kumpulassa, sekä keväällä että syksyllä. Ohjelmointikerho oli suunnattu yläkouluun siirtyneille nuorille ja ohjelmoinnin perusteiden osaamisesta oli siinä hyötyä. Ohjelmointikerhossa ohjelmoitiin Java- ja EppaBasic-kielillä. Viikottain järjestettiin yhtä kerhoa, sekä keväällä että syksyllä. Algoritmikerhossa opittiin suunnittelemaan tehokkaita algoritmeja erilaisiin ohjelmointiongelmiin. Kerhossa sai tietoa tietojenkäsittelytieteen opiskelusta ja tutkimuksesta Helsingin yliopistossa. Algoritmikerho oli suunnattu nuorille, joilla on jo huomattavasti kokemusta ohjelmoinnista. Visuaalinen ScratchJr-ohjelmointi oli ensimmäistä kertaa kokeilussa lokakuussa kerhopotentiaalia arvioivassa ScratchJr-työpajassa. Työpaja oli suunnattu 6 8-vuotiaille, lukemista vasta harjoitteleville lapsille. Sille oli selvää kysyntää ja palaute oli hyvin 8
positiivista. Työpajassa kävi noin 15 lasta. Työpajan lisäksi ScratchJr:lla ohjelmointia sovitettiin kerhotoimintaan myös syksyn Pikku-Jipot-kerhoissa. Summamutikan Tekijäryhmä tarjosi haastavaa matematiikkaa niille, joille tavallinen koulumatematiikka tai tavalliset matematiikkakerhot ovat liian helppoja. Tekijäryhmää ohjasivat matematiikan ja tilastotieteen laitoksen nuoret tutkijat. Tätä toimintaa järjestettiin yhdessä matematiikan Olympiavalmennuksen kanssa. Kevätlukukaudella järjestettiin kymmenen tapaamiskertaa, joista jokaiselle osallistui noin 2 10 lukiolaista (yhteensä keskimäärin 50). Syyslukukaudella tapaamisia järjestettiin seitsemän, joille osallistui 3 7 lukiolaista per kerta (yhteensä keskimäärin 25). 3.2 Dyna-miitit Dyna-miitti-toiminta jatkui keväällä ja syksyllä 2015. Mukana yhteistyössä oli LUMA-keskus Aalto. Dyna-miitit suunnattiin edelleenkin 13 19-vuotiaille nuorille, eli yläkoululaisille ja lukiolaisille. Tapahtumien tarkoituksena oli tarjota nuorille näköala LUMA-alan nykytutkimukseen ja sen parissa työskenteleviin ihmisiin. Samalla herätettiin kiinnostusta LUMA-tieteitä ja niiden opiskelua kohtaan. Miitin aikana nuoret tutustuivat tutkijoihin sekä keskustelevat ja kyselevät heidän työstään ja alan opiskelusta. Miittejä järjestettiin Helsingin yliopistolla, Aalto-yliopistolla sekä Helsingin seudun lukioiden tiloissa. Miittejä tarjottiin vuonna 2015 yhteensä 12 kpl. Osa miiteistä jäi toteutumatta osallistujien vähäisen määrän vuoksi. Toteutuneisiin miitteihin osallistui vuoden 2015 aikana yhteensä 377 yläkoululaista/lukiolaista pvm aihe osallistujia 20.1.2015 Seurauksista syihin: inversion taikavoima 2 11.2.2015 Kaasujen kemia 0 9.4.2015 Sosiaalisen median analyysit ja saavutettavuusanalyysit 5 15.4.2015 Molekyyligastronomiaa, osa 2 0 4.5.2015 Geotieteiden luentoja 80 6.5.2015 Molekyylibiotieteet kohtaavat lääketieteen 5 1.10.2015 Aalto 1 -opiskelijasatelliittiprojekti 8 28.10.2015 Paikkatietoanalyysit saavutettavuus ja some 4 9.11.2015 Maailmankaikkeuden historia ja suhteellisuusteoria 100 16.11.2015 Aurinko ja avaruussää 150 2.12.2015 Astrobiologiaa 8 15.12.2015 Tekoäly 15 9
3.3 Pulmaario-pajat kirjastoissa Summamutikka ja Linkki jatkoivat yhteistyötä HelMet-kirjastojen (Helsinki Metropolitan Area Libraries, pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko) kanssa matematiikka- ja ohjelmointipajojen järjestämiseksi kirjastoissa. Pulmaario-pajat on suunnattua 9 13-vuotiaille tytöille ja pojille, ja ne ovat osallistujille maksuttomia. Ohjaajina pajoissa toimii Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta sekä tietojenkäsittelytieteen laitokselta kirjastojen rekrytoimat opiskelijat. Lisäksi kirjastolaisia toimii pajoissa apuohjaajina. Syksyllä 2015 pajoja järjestettiin kolmessa pääkaupunkiseudun kirjastossa: Kontulan, Pointin ja Sellon kirjastossa. Yksi pajakokonaisuus koostui viidestä pajakerrasta, joissa askarreltiin matematiikkaa, ratkottiin monenlaisia pulmia ja ohjelmoitiin omia pelejä. Jokaisella pajakerralla oli uusia tehtäviä, joiden kautta tutustuttiin matematiikan ja ohjelmoinnin saloihin. Syksyn pajoihin osallistui yhteensä 36 lasta. Ongelmanratkaisua Pulmaariossa. (Kuva: Maija Pollari) Kirjastohenkilökunnalle järjestettiin ennakkoon Pulmaario-maistiaiset 7.10.2015. Tilaisuudessa tarjottiin tukea pajojen apuohjaajiksi ryhtyville sekä annettiin pajoja kirjastoonsa harkitseville mahdollisuus tutustua pajojen sisältöön. Pajoista kerättiin palautetta osallistujilta, opiskelijaohjaajilta sekä kirjastolaisilta. Palaute oli pääosin hyvin positiivista. Ohjaajilta ja kirjastolaisilta saatiin myös hyviä ehdotuksia pajojen kehittämiseksi. 10
3.4 Virtuaalikerhot Jippo-virtuaalikerhoja järjestettiin vuoden 2015 aikana kolme kappaletta. Kukin kerhokokonaisuus kesti kuusi viikkoa. Kerhoissa oli kaksi ikäryhmää: 3 6-vuotiaat ja 7 10- vuotiaat. Virtuaalikerhoihin tuli yhteensä 430 ilmoittautumista. Ilmoittautuneet olivat pääasiassa perheitä, lisäksi mukana oli joitakin päiväkoti-/esikoulu- tai luontokerhoryhmiä. Linkki kokeili virtuaalikerhotoimintaa järjestämällä webinaaripohjaisen kerhokerran kansallisena pelipäivänä 21.11.2015 lähtölaukaukseksi joulukalenterihaasteille Scratchympäristössä. Scratch-virtuaalikerhotoimintaa jatketaan Peliklinikka-studiossa Scratchin verkkosivuilla. Summamutikka järjesti syksyllä 2015 ensimmäistä kertaa virtuaalisen matematiikkakerho Mathversumin. Mathversum on yläkoululaisille suunnattu virtuaalikerho, jossa yritetään löytää vastauksia kysymykseen, missä kaikkialla matematiikkaa on. Syksyn pilottikokeiluun osallistui noin 50 oppilasta kahdesta koulusta. Kerhokokonaisuus sisälsi viisi videota, joilla kerrottiin lyhyesti kunkin viikon aiheesta sekä annettiin ohjeet toiminnallisen aktiviteetin toteuttamiseen. Kerho on osa Summamutikan LUMA Suomi -kehittämisohjelman Mielekäs matikka -kehittämishanketta. Kerhoa kehitetään osana pro gradu -tutkielmaa. 11
3.5 MOOC-kurssit Helsingin yliopiston LUMA-keskus toteutti yhteistyössä LUMA-keskus Aallon sekä Tekniikan Akatemia TAF:n kanssa pilottina kansainvälisen MOOC:in Millennium Youth Course: Sustainable Energy. Kurssille ilmoittautui 106 henkilöä, heistä valtaosa Suomesta, loput eri puolilta maailmaa. Kurssi oli avoinna 21.11. 31.12.2015. Kurssin suoritti hyväksytysti loppuun 40 henkilöä, heistä lähes kaikki Suomesta. Linkki tuki pääosin RAGE-tutkimusryhmän toteuttamien MOOC-kurssien avointa verkkotarjontaa tietojenkäsittelytieteen laitoksella. MOOC-tarjonnassa on jo muutamia vuosia ollut kurssijoukko, joka kattaa tietojenkäsittelytieteen laitoksen kurssit Ohjelmoinnin perusteet, Ohjelmoinnin jatkokurssi ja Algoritmit ja tietorakenteet. Lisäksi tarjolla oli Clojure-ohjelmointi ja Web-palvelinohjelmointi. Kursseja on käännetty vuoden 2015 aikana myös englanniksi. Kurssit sopivat itseopiskeluun niin nuorille kuin opettajillekin. Lukiolaisille ohjelmointi-mooc tarjoaa vaihtoehtoisen reitin hankkia opiskelupaikka laitokselle pääaineopintoihin. Kurssin suorittaneet lukiolaiset voivat sen jälkeen osallistua myös muille Helsingin yliopiston tarjoamille tietojenkäsittelytieteen kursseille osana lukio-opintojaan. Kurssi on ollut menestyksekäs. Vuosina 2012 2013 Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tarjoamilla kursseilla on ollut yhteensä noin 10 000 osallistujaa, vuonna 2014 järjestettyihin kursseihin osallistui yhteensä noin 4 000 nuorta ja aikuista ja ylitettiin miljoonan suoritetun tehtävän raja. Vuonna 2015 kurssille osallistui noin 1 300 ohjelmoinnista kiinnostunutta, joista lähes 200 haki opiskelupaikkaa. Opiskelijoiksi valittiin MOOCin kautta lähes 70 opiskelijaa, joiden lisäksi moni hyödynsi MOOCia osana tietojenkäsittelytieteen yhteisvalinnan pääsykokeeseen harjoittelua. 3.6 Leirit Resurssikeskukset (LumOa lukuunottamatta) järjestivät jälleen kesällä 2015 oman tieteenalansa sekä niitä eheyttäviä leirejä lapsille ja nuorille. Kaiken kaikkiaan leireille osallistui 568 lasta/nuorta. Kaikilla leireillä (toista F2k:n leiriä lukuunottamatta) osallistujat vastasivat tutkimuskyselyyn, jonka aineistoa pro gradu -työn tekijä käsittelee kesällä 2016. 12 BioPop järjesti yhteensä kuusi leiriä: 1.-3. luokan aloittaville kaksi leiriä kesäkuussa ja yhden elokuussa, 4.-6. luokan aloittaville kaksi leiriä kesäkuussa ja yhden elokuussa. Osallistujia oli yhteensä 140. F2k järjesti kesäkuussa kaksi Fysiikka kuntoon -leiriä 9-13-vuotiaille. Leirit ohjasivat fysiikan opettajaopiskelijat Mikko Salminen, Perttu Lampinen ja Iina Jokinen. Leireillä oli osallistujia yhteensä 40. Lapset tutustuivat myytteihin, elokuvien fysiikkaan, arkipäivän fysiikkaan ja kisailivat leikkimielisissä haasteissa. Geopiste järjesti lasten kesäleirin kesäkuun alussa viisipäiväisenä leirinä 3.-6. luokkaa aloittaville. Leirin teema oli Kumpulan tutkimusmatkailijat. Ohjaajina oli kolme maantieteen aineenopettajaopiskelijaa henkilökunnan avustamina. Leirille osallistui 20 alaluokkalaista koululaista. Kemma järjesti yhteensä kaksi salapoliisi-leiriä kesäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla. Leirit järjestettiin yhteistyössä LUMA-keskus Aallon kanssa LUMARTSlaboratoriossa Otaniemessä. Leirit oli suunnattu 1. 3. luokan päättäville ja 4. 6. luokan päättäville. Leireillä tehtiin laboratorio- ja luontotutkimuksia, sekä retkiä esimerkiksi Villa Elfvikiin ja museoihin. Leireille osallistui yhteensä 40 lasta. Linkki järjesti kesällä pääasiassa peliohjelmointileirejä, joilla tutustuttiin pelien ideointiin ja pelien taustalla oleviin suunnittelumalleihin ja ajatuksiin. Linkin ojelmointileireillä osallistujia oli yhteensä 174. Leireillä tuettiin myös lasten ja nuorten matemaattisia taitoja erilaisten ryhmä- ja yksilöleikkien kautta. 10 15- vuotiaiden leireillä ohjelmointi tapahtui Scratch-ympäristöä käyttäen ja 13 17- vuotiaiden leirillä käytettiin Java-ohjelmointikieltä. Lisäksi Linkki järjesti Tyttöjen virtuaalilemmikkileirin 10 15-vuotiaille, jolla opeteltiin tekemään Androidsovelluksia MIT-yliopiston App Inventor -ohjelmalla. Leirillä kehitettiin tyttöjen
taitoja ja itsevarmuutta tietotekniikan ja ohjelmoinnin parissa parityöskentelyn sekä leikkien avulla. Leirille osallistui 20 tyttöä. Maaliskuussa järjestettiin BOI-kisaleiri 8henkiselle kisaohjelmointijoukkueellemme. Summamutikka järjesti Mieletöntä matikkaa -matematiikkaleirin 2. 4. luokan aloittaville sekä kesäkuussa että elokuussa. Osallistujia oli yhteensä 39. Lisäksi järjestettiin haastavampaa matematiikkaa kaipaaville 6. 8.-luokkalaisille leiri yhdessä matematiikan Olympiavalmennuksen kanssa. Leirille osallistui 15 nuorta. Bittejä ja algoritmejä leirillä ratkottiin mm. Rubikin kuutioita. (Kuva: Emma Karjalainen) Kadonneen jalokiven metsästystä. (Kuva: Summamutikka) 13
Linkki ja Summamutikka järjestivät yhdessä leirin Kadonneen jalokiven metsästys 4. 6. luokan aloittaville. Leirille osallistui 20 lasta. Yhdessä järjestettiin myös Bittejä ja algoritmeja -leiri 6. 9. luokan aloittaville. Tällä leirillä osallistujia oli yhteensä 20. F2k, Geopiste, Kemma, Linkki ja Summamutikka yhdessä järjestivät juhannusviikolla yläkouluikäisille monitieteisen leirin Kumpulan rikospaikkatutkijat, jolle osallistui yhteensä 20 nuorta. BioPop ja Kemma järjestivät syyslomaviikolla kaksipäiväiset bioteknologian puuhapäivät 4. 6. luokan oppilaille. Leiri järjestettiin LUMA-keskus Aallon LUMARTS-laboratoriossa. Leirille osallistui yhteensä 12 lasta. 3.7 Lukiolaisten yliopisto-opinnot Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa fysiikan laitos, kemian laitos, matematiikan ja tilastotieteen laitos sekä tietojenkäsittelytieteen laitos tarjoavat lukiolaisille mahdollisuuden suorittaa yliopisto-opintoja jo lukioaikanaan. F2k koordinoi fysiikan laitoksen ja pääkaupunkiseudun luonnontiedepainotteisten lukioiden yhteistyöprojektia, jossa tarjotaan lahjakkaille lukiolaisille mahdollisuutta fysiikan yliopistoopintoihin jo lukioaikana. Vuonna 2015 peruskursseille osallistui 4 lukio-opiskelijaa. Linkki piti esillä tietojenkäsittelytieteen laitoksen ohjelmointi-mooc-kurssia, joka tarjoaa lukiolaisille reitin hankkia opiskelupaikka laitokselle pääaineopintoihin. Kts. tarkemmin kohta MOOC-kurssit. 3.8 TET-harjoittelu yläkoululaisille F2k oli osallisena kahden TET-harjoittelijan työllistämisessä helmikuussa 2015. Geopisteessä oli huhtikuussa 2015 TET-harjoittelija yhden päivän ajan Etelä-Tapiolan lukiosta. Opiskelija avusti GPS-kaluston ylläpidossa ja tutustui geotieteiden ja maantieteen laitoksen opetukseen ja opintotoimiston työhön. Kemmassa oli vuoden aikana kaksi yläkouluikäistä ja kaksi lukioikäistä TET-harjoittelijaa yhteensä kolmen viikon ajan pääkaupungin seutujen kouluista. Harjoittelijoiden toimenkuvaan kuului apuohjaajana oleminen Kemianluokka Gadolinissa, kokeellisten töiden testaus sekä juttujen teko Luova-lehteen. Luova-lehden toimitus Kemmassa otti syksyllä 2015 TET-harjoittelijoita viikon tai kahden viikon harjoitteluihin. Harjoittelijat työskentelivät omana tiiminään päätoimittaja Outi Haataisen ohjauksessa. Tehtävänkuvaan kuului niin artikkelien kirjoitusta itseä kiinnostavista aiheista, tiedetapahtumiin osallistumista kuin videoiden tekoa. Syksyn 2015 aikana yläkoululaisia TET-harjoittelijoita oli Luovassa yhteensä 18. Linkissä oli syksyllä 2015 yksi yläkouluikäinen TET-harjoittelija. Harjoittelu kesti kaksi viikkoa. Harjoittelijan toimenkuvaan kuului kouluvierailulla ja Tekniikan päivillä avustamista, ohjelmoinnin ohjemateriaalin luomista ja tutkimusavustajana toimimista. Harjoittelun aikana toteutettiin kyselytutkimus opettajien ohjelmointiin liittyvistä mielipiteistä ja kokemuksista. Summamutikassa oli syksyllä 2015 kaksi yläkouluikäistä TET-harjoittelijaa Uudenmaan kouluista. Toinen harjoittelija oli harjoittelussa kaksi päivää, sillä hän suoritti osan viikon mittaisesta harjoittelustaan Kemma-keskuksessa. Toisen oppilaan harjoittelu kesti kaksi viikkoa. Harjoittelijoiden toimenkuvaan kuului mm. matematiikan yliopistoluentoihin tutustumista, kouluvierailulla avustamista, tutkimusavustajana toimimista sekä tilastotutkimuksen toteuttamista. 14
3.9 Tiedesynttärit Kemma järjesti kevään aikana Kemianluokka Gadolinissa seitsemät tiedesynttärit lapsille. Ikäryhmien näkökulmasta synttärikutsut painottuivat 10 12 vuoteen. Syntymäpäivät suunniteltiin syntymäpäiväsankarin iän ja toivotun teeman mukaisesti. Syntymäpäiviä ohjasivat kemian opiskelijat. Syntymäpäivien kesto oli noin kaksi tuntia, josta ensimmäinen puolituntinen oli kakkuhetki luokkatilassa laboratorion ulkopuolella. Syntymäpäivillä tehtiin kokeellista työskentelyä laboratoriossa, molekyylien mallintamista tietokoneella ja/tai kierros Kumpulan kampuksella. Syntymäpäivillä opittiin uutta ja oivallettiin kemiaa. Jo laboratorioon astuttaessa puettiin valkoinen takki ja suojalasit päälle. Kaikki syntymäpäivät suunniteltiin vastaamaan vierailijoiden ikätasoa, joten tutkiminen oli turvallista ja hauskaa. Summamutikka järjesti neljät matikkasynttärit matikkaluokka Origossa. Syntymäpäiväsankarit olivat iältään 8 12-vuotiaita. Syntymäpäivät suunniteltiin sankarin ikätasoon ja toivottuun teemaan sopivaksi. Syntymäpäiviä ohjasivat Summamutikan koordinaattorit. Syntymäpäivien kesto oli yleisimmin kaksi tuntia, josta noin 1,5 tuntia oli varsinaista ohjelmaa ja lopun puoli tuntia käytettiin herkutteluun ja lahjojen aukaisuun. 3.10 Muut tapahtumat lapsille ja nuorille 3.10.1 Tämä toimii! Uudenmaan aluekilpailu Leppävaarassa maaliskuussa Helsingin yliopiston LUMA-keskus ja LUMA-keskus Aalto järjestivät yhteistyössä Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa valtakunnallisen, LUMA-keskus Suomen yhteisen, Tampereen LUMATE-keskuksen koordinoiman Tämä toimii! -teknologiakilpailun Uudenmaan aluekilpailupäivän 4. 6.-luokkalaisille 12.3.2015. Aluekilpailuun osallistui reilut 150 oppilasta opettajineen. F2k ja Kemma osallistuivat tuomarointiin. Tämä toimii! tapahtuman osallistujia liikkuvine leluineen. (Kuva: Metropolia Ammattikorkeakoulu) 3.10.2 Tutki Kokeile Kehitä-lopputapahtuma Kumpulassa maaliskuussa Helsingin yliopiston LUMA-keskus organisoi tilat Kehittämiskeskus Opinkirjon ja Tekniikan Akateemisten (TEK) järjestämän Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailun lopputapahtumalle 26. 27.3.2015 Physicumista, toteutti tapahtuman viestinnän sekä tarjosi oheisohjelmaa tapahtumaan osallistuville nuorille, Kehittämiskeskus Opinkirjolle myytynä palveluna. Tapahtumaan osallistui reilut lähes 150 lasta ja nuorta sekä lähes 50 opettajaa ym. 15
3.10.3 Koe kampus! lukiolaisille lokakuussa Koe kampus! -tapahtuma 29.10.2015 tarjosi lukiolaisille ja muille yliopisto-opinnoista kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua pääkaupunkiseudun yliopistoihin ja niiden kampuksiin. Helsingin yliopiston LUMA-keskus markkinoi tapahtumaa myös yhtenä Dynamiittinä. Geopiste järjesti Kumpulassa geokätköilyrastin, jonka vetäjänä oli Geopisteen koordinaattori. Rastin toiminnan ohessa käytiin paljon keskustelua maantieteen opiskelusta. Kemma oli mukana omalla esittelypöydällään kertomassa kemian laitoksesta ja sen LUMA-toiminnasta sekä keskustelemassa lukiolaisten kanssa opiskelumahdollisuuksista Kumpulan kampuksella. Linkki ja RAGE-tutkimusryhmä järjestivät tapahtumassa kiertokäyntejä Tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Vierailijoille esiteltiin laitoksen tarjoamia opintoja ja opiskeluympäristöä, sekä kerrottiin laitoksella tehtävästä tutkimuksesta. 3.10.4 Tekniikan päivien Helsingin aluetapahtuma marraskuussa Helsingin yliopiston LUMA-keskus järjesti yhdessä LUMA-keskus Aallon kanssa Tekniikan päivien Helsingin aluetapahtumassa koululaisohjelmapäivän 6.11.2015. F2k ja Linkki toteuttivat päivän ohjelmassa toiminnallisia työpajoja teemalla tiedon valossa. Niihin osallistui 16 luokallista 7./8.-luokkalaisia eli noin 350 nuorta ja 16 opettajaa. Linkin toimijat olivat aktiivisesti mukana myös Tekniikan päivien yleisöpäivän 7.11.2015 toteutuksessa. Linkki järjesti 5 työpajaa ohjelmoinnista; 4 kpl Scratchilla alakouluikäisille ja yhden ScratchJr:lla esikouluikäisille. Työpajojen kanssa yhtä aikaa käynnissä oli avoin paja, jossa sai ohjausta mielenkiintoiseksi kokemastaan ohjelmoinnin osa-alueesta ja/tai työkalusta. Yhteensä näissä työpajoissa kävi päivän aikana arviolta sata lasta. 3.10.5 Muut tapahtumat vuoden aikana BioPop oli järjestämässä Viikin kampuksella 18.5.2015 Lumoudu kasveista -teemapäivää. BioPopin työpajassa oli mahdollisuus eristää DNA:ta kasvisoluista. Kemma oli mukana Tieteen päivillä 8.-9.1.2015. Tieteiden illassa Tieteiden talolla järjestettiin alakoululaisille työpajoja joihin osallistui n. 20 lasta ja Tieteen päivänä Porthaniassa tavoitettiin n. 100 nuorta. Kemman edustaja oli pitämässä luennon arkipäivän kemiasta MAOL ry Vantaan osaston järjestämän Kenguru-kilpailun palkinnonjako-gaalassa 5.5.2015. Paikalla oli n. 50 koululaista ja heidän opettajaa. Kemma ja sen Kemianluokka Gadolin osallistuivat yhteistyökumppani Borealiksen tiloissa järjestettyyn Borealis-perhepäivään Kilpilahden alueella 30.8.2015. Perhepäivään osallistuivat Borealiksen työntekijät perheineen. Kemianluokka Gadolinin esittelypöydällä lapset ja heidän vanhempansa pääsivät yhdessä tekemään hauskoja ja turvallisia kemian kokeellisia töitä. Töitä olivat Sokerisateenkaaret ja Biomuovia mikrossa sekä Gadolinohjaajan tekemät nestetyppi- ja kuivajäädemot. Lisäksi pihalla pääsi kokeilemaan jättisaippuakuplien tekoa Gadolinin supersaippuakuplaliuoksella. Borealiksen perhepäivässä vieraili yhteensä noin 700 henkilöä. Kemma osallistui Esplanadin puistossa 5.9.2015 järjestettyyn koko perheen tiedepiknikiin osana Thinkfest-tapahtumaa. Kemma oli mukana järjestämällä Värikästä kemiaa -teemaisen kemian työpajan lapsille. Työpajassa sai opastusta myös ruotsiksi ja siellä pääsi kokeilemaan mm. punakaali-indikaattorin toimintaa. Thinkfest eli ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaali järjestettiin osana Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuotta. Linkki on järjestänyt työpajoja ja toiminnan esittelyitä erilaisissa tapahtumissa ympäri vuoden. Ohjelmointia on yleisemmin esitelty harrastusmuotona lapsille ja nuorille Harrastemessuilla 12.4., Koillisluotsin työpajassa 18.11., Partio-Hackathonissa 2.10. ja Espoon Mini Maker Fairessa 17. 18.10. Tällöin ohjelmointia on harjoiteltu mm. visuaalisen 16
Scratch-ohjelmointikielen avulla. Erityisesti vanhempien toiveesta suunniteltu robottiviikonloppu järjestettiin Herttoniemessä 23. 24.5. Tytöille suunnatussa Super-Adatapahtumassa 7.2. Linkki esitteli tietojenkäsittelyä ja ohjelmointia alana. Tapahtumat tavoittivat yhteensä noin 200 lasta ja nuorta. 3.11 Kilpailut lapsille ja nuorille BioPop järjesti peruskoulu- ja lukioikäisille videokilpailun Kansainväliseen valon teemavuoteen liittyen. Kilpailun palkinnot hankittiin sponsorirahoituksena. Videoita kilpailuun lähetti yhteensä kahdeksan oppilas- tai opiskelijaryhmää. Geopiste järjesti yhteistyössä Suomen kartografisen seuran kanssa Barbara Petchenik - kartanpiirustuskilpailun Suomen osakilpailun. Kilpailutöitä tuli noin 60, joista valittiin parhaat kansainväliseen kilpailuun. Kemma järjesti Gadolinin videokilpailun yläkoululaisille loppuvuodesta. Kilpailun tarkoituksena oli kuvata enintään kahden minuutin video aiheella Minun kemiani. Kuvaamistapa oli rajoitettu kännykkään ja tablettiin. Tällä pyrittiin tukemaan nuorten omien mobiililaitteiden käyttöä dokumentointitarkoituksessa. Videon sisällön avulla haluttiin nuorten löytävän ympäriltään kemiaan littyviä asioita. Kilpailuaika oli vuoden loppuun. Linkki osallistui suomalaiseen Datatähti-loppukilpailuun tammikuussa. Datatähti on lukioikäisille suomalaisille suunnattu karsintakilpailu, joka soveltuu myös ohjelmointiin perehtyneille peruskoululaisille. Kisaajia oli mukana 24. Antti Laaksosen johdolla (Linkin algoritmikerhossa) valmennettiin jatkokisoihin Datatähti-kisassa valittu joukkue, joka osallistui kansainväliseen BOI 2015 -kilpailuun Puolassa. Suomen tuloksena on kaksi hopeamitalia ja neljä pronssimitalia, eli kaikki sijoittuivat mitaillisijoille. Mitaliluokat määräytyvät parhaimmisto-osuuksin 1/12, ¼ ja ½. Suomen paras nelikko jatkoi vielä IOI 2015 -kilpailuun Kazakstanissa, jossa jälleen kaikki ylsivät mitalisijoille (hopea ja 3 pronssia). Kisamatkojen rahoitus saatiin pääosin MAOL ryn tukena. Summamutikka osallistui 7. luokkalaisten matikkakilpailun järjestämiseen yhdessä matematiikan Olympiavalmennuksen kanssa. Summamutikka auttoi kilpailumainosten ja - papereiden postituksessa sekä järjesti kilpailun finaalipäivänä kilpailijoille ohjelmaa sillä välin, kun kilpailutuloksia tarkastettiin. Osallistujia loppukilpailussa oli yhteensä 46. 3.12 Verkkolehdet ja sosiaalinen media lapsille ja nuorille Helsingin yliopiston LUMA-keskus toteutti vuonna 2015 LUMA-keskus Suomelle valtakunnallisesti/kansainvälisesti lapsia ja nuoria innostavat ja kannustavat verkkojulkaisut Jippo (3 10-vuotiaille), Luova (11 19-vuotiaille) ja englanninkielinen MyScience (13 19- vuotiaille). Kemmassa työskentelevä Jenni Vartiainen päätoimitti Jippoa, Outi Haatainen Luovaa ja Sakari Tolppanen MyScienceä. Jippo-portaalissa vieraili vuonna 2015 yhteensä 44 750 kävijää, Luova-portaalissa 116 968 kävijää ja MyScience-portaalissa 22 762 kävijää. Luovalla ja MySciencellä on omat Facebook-sivunsa, joihin linkitettiin lehdissä julkaistuja uusia sisältöjä. Vuoden päättyessä Luovalla oli 348 tykkääjää ja MySciencellä 1 413 tykkääjää. Luovalla ja MySciencellä on myös omat Twitter-tilinsä, joihin päivitettiin mm. ajankohtaisia juttuja muista verkkojulkaisuista. Luovan Twitter-tilillä oli vuoden päättyessä reilut 150 seuraajaa ja MySciencen Twitter-tilillä lähes 140 seuraajaa. 3.13 Viestintä lasten ja nuorten vanhemmille Lasten ja nuorten vanhemmille viestimisessä Helsingin yliopiston LUMA-keskus hyödynsi LUMA-keskus Suomen viestintäkanavia, kuten kansallista LUMA.fi-portaalia sekä huoltajien sähköpostitiedotuslistaa (jolla osoitteita vuoden 2015 päättyessä noin 150). 17
4 Toiminta ja palvelut opettajille ja oppilaitoksille 4.1 Kerhot ja toimintapäivät kouluilla Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan LUMAkerhonohjauskurssi jatkui vuonna 2015. Esitietovaatimuksena kurssille oli matematiikan, luonnontieteiden tai ohjelmoinnin perushallinta, riippuen siitä, millaista kerhoa halusi ohjaamaan. Opiskelijat (ao-opiskelijoita, lo-opiskelijoita ja muitakin HY:n opiskelijoita) saivat kurssilla kerhopedagogisen koulutuksen (2 op) ja sitten opintosuorituksenaan suunnittelivat ja toteuttivat luonnontiede- ja/tai matematiikka- ja-/tai ohjelmointikerhoja iltapäivisin koulupäivän jälkeen Helsingin seudun kouluilla (3 op). Opiskelijat reflektoivat oppimistaan ja raportoivat kerhojaan blogimuodossa. Kurssin vetämisestä vastasivat Kemmasta Jenni Vartiainen ja Summamutikasta Eveliina Hietakymi. Yhteistyötä tehtiin Kehittämiskeskus Opinkirjon asiantuntijoiden kanssa. BioPop, Kemma ja Summamutikka yhdessä toteuttivat Vanttilan koululla 14.4.2015 työpajoja koulun Ilma -aiheisen teemapäivän yhteydessä. BioPop järjesti yläkoulu- ja lukiolaisten kerhon syksyllä 2015 yhteistyössä Helsingin normaalilyseon kanssa. Kerhossa tutustuttiin bio- ja lääketieteelliseen tutkimukseen sekä tehtiin niihin liittyviä aktiviteettejä. Kerhoon osallistui neljä peruskoulu- ja lukioikäistä nuorta. Kemma oli mukana Olarin lukion molekyyligastronomia-kurssilla. Kurssilla lukiolaiset pääsivät tutkimuksellisesti ruokaan liittyviä myyttejä. Lisäksi järjestettiin molekyyligastronomiatyöpaja Töölön yhteiskoulussa. Kemma järjesti yhteistyössä Kemian opettajankoulutusyksikön kanssa n. 20 työpajaa Helsingin seudun kouluissa syksyn aikana. Pidemmät toimintapäivät järjestettiin Eläintarhan ala-asteella, Herttoniemen ala-asteella ja Puistolan yhtenäiskoululla. Yhteensä tällä toiminnalla tavoitettiin yli 600 lasta ja nuorta. Linkki järjesti keväällä Pelillinen oppiminen -kurssin yhteydessä ohjelmointityöpajan Ravurin päiväkodissa. Osallistujina oli ryhmä esikoululaisia. Ohjelmointiin käytettiin visuaalista ScratchJr-kieltä. LumO toteutti keväällä ja syksyllä LumaLähetit-hankkeen 2. ja 3. toimintasyklin. Hankkeeseen osallistuneet opettajaopiskelijat sekä opettajat suunnittelivat ja toteuttivat LUMA-aineita eheyttäviä tutkimuksellisia opetuskokonaisuuksia. Hankkeeseen osallistui yhteensä 19 opettajaopiskelijaa (10 AO + 9 LO) ja viisi koulua Uudellamalla. Luokanopettajia osallistui kymmenen, aineenopettajia kolme, ja opetukseen osallistui yhteensä noin 240 oppilasta. Opetuskokonaisuuksissa (6 10 oppituntia) yhdistyi biologian, matematiikan, kemian, fysiikan ja terveyskasvatuksen näkökulmia. LumO-keskuksen henkilökunta ja Kehittämiskeskus Opinkirjon asiantuntijat vastasivat opiskelijoiden ja opettajien koulutuksesta ja ohjasivat opetuspakettien ideointia ja suunnittelua. LumaLähetit-toiminnan toteutumisesta kerättiin hankkeen eri vaiheissa palautetta sekä tutkimusaineistoa hankkeen arviointia, kehittämistä, tutkimusta ja opinnäytetöitä varten. Opetuskokonaisuuksien ohjeet kerättiin kehitettäviksi ja myöhemmin julkaistavaksi. LumO järjesti myös kolme luonnontiedekerhoa (5 x 45 min) alakoulussa Espoossa sekä yhden luonnontiedekerhon (6 x 45 min) päiväkodissa Helsingissä. Kerhoihin osallistui yhteensä 50 lasta. Kerhoja ohjasivat kolme opettajaopiskelijaa (AO, LO, LTO), joiden palkkiot maksettiin kehittämiskeskus Opinkirjosta ja koulun vanhempainyhdistyksestä. Kerhoissa tehtiin pieniä tutkimuksia painottuen fysiikan, biologian ja kemian aiheisiin. 18
Summamutikka järjesti matematiikan iltapäiväkerhoja pääkaupunkiseudun kouluilla yhteensä kymmenen kappaletta vuoden 2015 aikana. Kerhoihin osallistui noin 140 lasta. Matikkakerhoissa tehdään innostavaa ja toiminnallista matikkaa leikkien, pelaten, askarrellen ja pohtien. Matematiikkakerhoja järjestetään koulujen omissa tiloissa. Yksi kerho kokoontuu kuutena peräkkäisenä viikkona 1,5 tuntia kerrallaan. Lisäksi Summamutikan matematiikkapäiviä (1 6 h) toteutettiin Helsingin seudun kouluilla vuoden 2015 yhteensä 19 kappaletta. Matematiikkapäivänä kaksi Summamutikan ohjaajaa menee koululle pitämään matikkapajaa, jossa tehdään innostavaa ja toiminnallista matikkaa. Matematiikkapäivään voi osallistua yhden päivän aikana 1 6 koululaisryhmää. Vuonna 2015 matikkapäiviin osallistui yhteensä 83 ryhmää eli arviolta noin 2 000 lasta ja nuorta pääosin ala- tai yläkouluista. 4.2 Vierailut tiede- ja teknologialuokkiin opettajien työn tukena BioPop järjesti oppilasryhmien vierailuja Viikin kampukselle. Kampusvierailujen lisäksi BioPop järjesti tutkimuksellisia ja kokeellisia laboratoriovierailuja yhdessä maatalousmetsätieteellisen sekä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kanssa. BioPopille hankittiin uutta välineistöä ja laitteistoa kokeellisten töiden toteuttamista varten. Lisäksi BioPopissa käynnistettiin tiedeluokan perustamistyö. Yhteensä BioPopin kouluvierailuihin osallistui vuoden 2015 aikana noin 550 lasta ja nuorta. F2k-laboratoriossa vieraili vuoden 2015 aikana 390 lukiolaista tekemässä modernin fysiikan kokeita. Lisäksi heille esiteltiin fysiikan laitosta opiskelupaikkana. Osa ryhmistä kävi myös tutustumassa Fysiikan laitoksen tutkimusosastoihin, kuten kiihdytinlaboratorioon ja mikrotomografialaboratorioon. Osa vierailuista tehtiin yhteistyössä PR-koordinaattori Nina Sarnelan kanssa. Laboratoriossa vieraili muutama ruotsinkielinen lukioryhmä Annika Venäläisen ohjaamana. F2k laboratoriossa kävi myös 40 opettajaa ja 40 opettajaopiskelijaa tutustumassa koevälineisiin. Lisäksi F2k:ssa järjestettiin työpaja ESERA 2015 -konferenssin vieraille ennen varsinaista konferenssiosuutta. Laboratorioon hankittiin uusi laitteisto elektronin ominaisvarauksen määritystä varten. Geopiste järjesti koululaisvierailuja geotieteiden ja maantieteen laitokselle entiseen tapaan. Tavoitteena vierailuilla oli saada koululaiset kiinnostumaan maantieteen ilmiöistä ja opiskelusta. Ohjelmaa räätälöitiin kunkin vierailijaryhmän tarpeiden mukaiseksi. Lukioryhmiä vieraili vuoden 2015 aikana kymmenen kertaa osanottajamäärän ollessa yleensä noin 10 20 kullakin kerralla (yhteensä osallistujia keskimäärin 150). Vierailujen vetäjiksi rekrytoitiin useimmiten kaksi maantieteen opiskelijaa. Vetäjien rekrytoinnissa tehtiin yhteistyötä Helsingin yliopiston hakijapalveluiden kanssa. Aikataulusta riippuen vierailujen ohjelmassa oli geotieteiden ja maantieteen laitoksen sekä maantieteen opiskelun esittelyn lisäksi paikkatietoharjoituksia ja gps-työskentelyä maastossa. Kemman aktiivinen ydin Kemianluokka Gadolin lisäsi toiminnallaan kemian kiinnostavuutta, kemian alan tunnettavuutta, edisti kemian oppimista ja opetusta sekä tarjosi abi-infoja ja tietoa kemian opinto- ja uravaihtoehdoista. Kemianluokka Gadolin tuki kaikilla koulutusasteilla toteutettavaa kemian opetusta tarjoamalla palvelunsa ja materiaalinsa maksutta käyttöön. Kemianluokka Gadolin on yhteistyöprojekti Helsingin yliopiston, Suomen kemianteollisuuden yritysten ja opetuksen toimijoiden (koulut, virastot jne.) välillä. Kemianluokka Gadolin tavoitti vierailutoiminnallaan n. 4 500 lasta ja nuorta vuonna 2015. Tämä oli uusi ennätys. Laboratoriossa vieraili toiminnallisella opintokäynnillä n. 2 600 vierailijaa ja 140 ryhmää. Laboratorion remontista johtuen syksyllä vierailutoiminta suuntautui kouluihin. Tällöin tavoitettiin n. 1 900 koululaista ja 120 ryhmää. Opintokäynnit sisälsivät laboratoriotyöskentelyä, molekyylimallinnusta, tutkimuslaboratoriovierailuja, yleisesittelyjä ja kampuskierroksia. Kokeellisten töiden ja molekyylimallinnusharjoitusten ohjeet olivat vapaasti saatavilla verkkosivuilla. Uusia kokeellisten ja molekyylimallinnustöiden ohjeita kehitettiin yhteistyötahojen kanssa. 19
Esimerkiksi AGA Oy:n kanssa kehitettiin tutkimuksellinen argon-kaasuun liittyvä työ Tuntematon kaasu. Yhteensä uusia töitä kehitettiin vuoden aikana kymmenisen kappaletta. Aktiviteeteissa sovellettiin kemian teollisuuden ja tutkimuksen innovaatioita mielenkiintoisella ja monipuolisella tavalla, esimerkiksi käyttämällä laitevalmistajayhteistyötahojen tarjoamaa modernia laboratoriotekniikkaa. Kemianluokasta pystyi myös lainata materiaaleja ja välineitä kouluun kemian opetuksen tueksi. Toimintaa markkinoitiin verkkoviestinnällä, medianäkyvyydellä (esim. Kemia-lehti) sekä aktiviteeteilla (esim. MAOL-päivät), esitteillä ja roll-upeilla eri tapahtumissa. Pääyhteistyötahojen yritystunnukset olivat nähtävillä laboratoriossa. Kemian aineenopettajien koulutus oli kytketty Kemianluokka Gadolinin toimintaan. Kemian opettajankoulutusyksikön kemian opetuksen kurssien kurssitehtäviä toteutettiin mm. oppilasryhmien opintokäyntien ohjauksina ja materiaalien kehittämisenä. Kemianluokka oli myös kemian opettajankoulutusyksikön tutkimuslaboratorio: oppimisympäristö kemian opetuksen tutkimuksen, Kemianluokka Gadolinin toiminnan kehittämiseen, oppilasryhmien työskentelyyn ja materiaalien kehittämiseen kehittämistutkimuksella. Kemianluokka Gadolinilla on erillinen yritysrahoitteinen budjetti kemian laitoksen kirjanpidossa, ja ohjaajina toimivat siitä rahoituksesta palkatut osa-aikaiset ohjaajat. Linkki järjesti yksin ja yhdessä muiden resurssikeskusten kanssa tutustumiskierroksia Kumpulan tiedekampukselle, joilla esikoulu-, peruskoulu- ja lukioikäiset lapset ja nuoret pääsivät tutustumaan matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin ja niiden opetukseen. Vierailukäynneillä tutustuttiin tietojenkäsittelytieteen tutkimukseen ja ohjelmointiin omakohtaisesti, ikäluokalle soveltuvalla tavalla. Vierailujen tavoitteena on tutustuttaa nuoria matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskeluun ja opiskelijoihin, ja sitä kautta helpottaa myöhempää uravalintaa. Vierailuja järjestettiin kaikille koulu- ja muille ryhmille, jotka pyysivät päästä tutustumaan. Kouluvierailujen kautta saavutettiin noin 240 lasta ja nuorta. Summamutikan keskipiste Matematiikkaluokka Origo jatkoi opintokäyntien toteuttamista toimivaksi todettuun tapaansa. Origo-luokka tarjoaa modernin ja innostavan oppimisympäristön matematiikan opetukseen. Vuonna 2015 vierailuja järjestettiin yhteensä 37 kappaletta. Vierailuille osallistui noin 860 lasta ja nuorta esikoulusta lukioon. 4.3 Kirjastot ja lainattavat välineet BioPop ylläpiti resurssikirjastoaan Viikin kampuksella. F2k:n kirjaston kokoelma, joka kattaa fysiikan oppikirjoja, fysiikan opetuksen tukimateriaalia, populaariteoksia ja -lehtiä luonnontieteistä sekä tutkimuskirjallisuutta fysiikan opetuksesta, palveli opettajia, opettajaksi opiskelevia sekä muita fysiikan opetuksesta kiinnostuneita. Uusia julkaisuja hankittiin tarpeen mukaisesti. Geopiste hankki vuoden 2015 aikana Abitti-kokeiden harjoitteluun ja kouluttamiseen tarvittavia muistitikkuja. Muuta Abitti-kokeissa tarvittavaa tietoteknistä välineistöä saatiin käyttöön isäntälaitoksen IT-tuelta. GPS-laitteisiin hankittiin lisää akkuja. Laitteiden lainaustoiminta ja kirjaston ylläpito jatkuivat entiseen tapaan. Lainattavana on GPS-laitteita, lämpömittareita, tuulimittareita, etäisyysmittareita, vesianalysaattori ja kairoja. Kemman kirjastossa oli tuttuun tarjolla oppikirjoja, kerho- ja lisäopetusmateriaaleja sekä tutkimusjulkaisuja kemian opetuksesta. Lisäksi Kemma lainasi laboratoratoriovälineitä ja laitteita opettajille. Opettajat lainasivat vuoden aikana esimerkiksi lasitavaraa kuten byrettejä, vetyautoja ja veden tutkimussalkkuja. Materiaaleja lainattiin myös kauemmaksi Suomea kuten Tiirismaan lukioon. Lisäksi Kemianluokka Gadolinista lainattiin tavaraa opiskelijoiden kouluissa järjestämiin teemapäiviin. 20
Linkki otti syksyllä vastuulleen tietojenkäsittelytieteen laitoksen käytössä olevien Lego Mindstorms -robottien ja Arduinojen lainaamisen lähialueen kouluille. Summamutikan kirjastosta löytyy kokoelma eri kustantamoiden kirjasarjoja alakoulusta lukioon sekä muuta alan kirjallisuutta. Lisäksi materiaalivarastosta löytyy erilaisia matematiikkaaiheisia lautapelejä ja havainnollistusvälineitä. Kirjat ja materiaalit ovat opiskelijoiden ja opettajien lainattavissa. Materiaalivarastoon saatiin vuonna 2015 uusia havainnollistamisvälineitä Tevella-yhteistyön kautta. 4.4 Verkkomateriaalit ja -kurssit kouluopetuksen tueksi Helsingin yliopiston LUMA-keskus ylläpiti tähtitieteen opetuksen materiaalisivustoa ARCturus. Sivustoa toimitti hiljalleen eteenpäin lehtori emerita Irma Hannula. Geopisteen verkkosivuille tuotettiin runsaasti uutta opetusmateriaalia maantieteen opetuksen tueksi. Materiaalipankkiin tehtiin muun muassa sähköiseen opetukseen kuten paikkatietoanalyyseihin ja tilastojen visualisointiin liittyviä harjoituksia. Verkkosivuilta löytyy myös linkkejä erilaisiin Geopisteen tuottamiin opettajien täydennyskoulutusmateriaaleihin. Kemman verkkosivuille on koottu materiaalia kemian opetuksen tueksi. Lisäksi verkkosivuilta löytyy linkkejä erilaisiin oppimateriaaleihin ja kokonaisuuksiin. Kemianluokka Gadolinin kokeellisten töiden materiaalit ovat vapaasti verkossa ladattavissa. Linkki tarjosi kaikille Suomen toisen asteen oppilaitoksille suunnatut Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kurssit Ohjelmoinnin perusteet (5 ECTS) ja Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 ECTS) MOOC-muodossa. Kurssille voi osallistua vapaasti mistä tahansa Suomen lukiosta tai muusta toisen asteen oppilaitoksesta. Linkki ja tietojenkäsittelytieteen laitos lähettivät kurssien lopussa kouluihin kokeet, jotka koulut palauttavat takaisin tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Kokeet korjattiin Linkin ja/tai TKTL:n toimesta. Kurssilla hyvin suoriutuneilla oli mahdollisuus osallistua näyttökokeeseen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella ja sitä kautta hakea opiskelupaikkaa laitokselle järjestetyn erillisen valintakiintiön kautta. MOOC:ien kustannukset katettiin Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja TKTL:n rahoituksella. MOOC-kurssit säilyivät nimensä mukaisesti osallistujille maksuttomina. Linkin omille verkkosivuille on koottu Linkin kerhoissa kehitettyä opetusmateriaalia pääosin visuaalisen Scratch-ohjelmointikielen käyttömahdollisuuksista. Materiaalien lisäksi Scratch-studioissa (keskustelualue) on mahdollista kokeilla lasten ja nuorten tekemiä ohjelmia, remixata (luoda uusia muunneltuja versioita) ja kysellä apua omiin ohjelmointi- tai ohjelmoinnin opetuksen ongelmiin. Kerhoissa luodaan lapsia ja nuoria innostavia pelejä ja opetellaan ohjelmoinnin peruskäsitteitä leikillisyyden ja suoran toiminnallisuuden kautta. Myös Summamutikan ja Helmet-kirjastojen kanssa yhdessä järjestettävän Pulmaarioprojektin ohjelmointimateriaalit on julkaistu. Summamutikka jatkoi Tilastrofi-sivuston ylläpitoa. Tilastrofi on kouluille suunnattu toimintamalli, jonka tavoitteena on innostaa lapsia tutkimaan omaa arkeaan ja tuottamaan tietoa siellä olevista, heille merkityksellisistä asioista tilastollisten menetelmien avulla. Sivustolla oppilaat pääsevät julkaisemaan omia tutkimuksiaan muiden nähtäväksi. Lisäksi Summamutikka päivitti ja tuotti uusia materiaaleja toiminnallisen matematiikan materiaalipankkiinsa. Materiaalipankkiin on koottu kokoelma erilaisia toiminnallisia matematiikan tehtäviä vuosien varrelta. Materiaalipankkiin saatiin uusia materiaaleja mm. opiskelijoiden kurssi- ja opinnäytetöinä. 21
4.5 Täydennyskoulutukset 4.5.1 Valtakunnalliset LUMA-päivät 2015 LUMA-keskus Suomi järjesti Valtakunnalliset LUMA-päivät & ISSE 2015 -symposiumin Joensuussa 1. 3.6.2015. Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus huolehti käytännön järjestelyistä. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan lähes 300 opettajaa, opettajaopiskelijaa ja opettajankouluttajaa. Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen toimijat olivat toteuttamassa ohjelmaa, kuten tietoiskuja ja työpajoja. Esimerkiksi BioPop järjesti työpajan TVT:n hyödyntämisestä maasto-opetuksessa (noin 30 osallistujaa), F2k tietoiskun F2klaboratorion toiminnasta (noin 20 osallistujaa), Geopiste työpajat sähköisistä ylioppilaskirjoituksista ja Abitti-järjestelmästä (noin 25 osallistujaa) sekä kenttätyöskentelystä maantieteen opetuksessa (noin 20 osallistujaa) ja LumO työpajat draaman hyödyntämisestä luonnontieteiden opetuksessa (noin 15 osallistujaa) sekä kokeellisuudesta levien avulla (noin 20 osallistujaa). Myös Kemma ja Summamutikka järjestivät työpajoja. LUMA-päivät on merkittävä foorumi myös LUMA-opetusalan toimijoiden keskinäisille tapaamisille. (Kuva: Maija Pollari) 4.5.2 Teknologian mielekäs pedagoginen käyttö LUMA-aineiden toiminnallisessa opetuksessa Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen kouluttajia Geopisteestä, Kemmasta ja Summamutikasta oli mukana toteuttamassa LUMA-keskus Suomen yhteistä, sekä keväällä että syksyllä 2015 kokonaan verkossa järjestettyä kansallista täydennyskoulutuskurssia. Kurssi järjestettiin Opetushallituksen valtionavustuksella. Kurssille osallistui kaikkiaan reilut 500 opettajaa. 22