KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET

H -ELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO IV KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET 29 944 V U 0 S K E R TOM U S. JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS HELSI.NKI 945

STATIS'IQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS IV SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX 29 944 RAPPORTS ANNUELS PUBLlES PAR L'IlDMINISTBllTION DES SEBVICES TECHNIO~ES MUNICIPIlUX HELSINKI 945. TYÖVÄEN KIRJAPAINO

SISÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus... IV Vesijohtolaitos... :... ~... Kaasulaitos...................... 2 Sähkölaitos... ~... :...,... :... 43. TABLE DES MATIERES Administration des services techniques municipaux."... :... ~... IV Service des eaux... ;... Usine a gaz... ;... ;... ~.:...,... ~... 2 U sine d' electricit6.. '... ;... :. 43 Page

Helsingin kaupungin teknilist~n laitosten hallituksen kertomus.vuodelta 944.,}, 0'" _. Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemipa kuu..une~t prq.fessori B. Wuolle puheenjohtajana, seppä Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz ja Erik Schröder sekä koneenkäyttäjä Kalle Oskari Laakso jäseninä. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moriilg. Hallituksen sihteerinä on kaupungi':lh~liituk.sen ~ääräyk~estä toiminut varatuomari Herrick Arvidson marraskuun loppuun saakka, jolloin kaupuiiginkanslian notaari, varatuomari Eino.:Uski jälieen saattoi ryhtyä hoitamaan sihteerin tehtäviä oltuaan 3 % vuoden ajan siitä estettynä. Kertomusvuoden aikana hallitus on kokoontunut 9 kert<j.a ja tällöin käsitellyt.kaikkiaan 488 asia~: pöytäkiråpykälien lukumäärä oli 504 ja lähetettyjen lårjeimien 52.. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinem tulos on yksityiskohtaisesti ~elostettu tähänliitetyissä vesijoli.to-,kaas~- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa.,- I..",,'0 ' '.. ". Helsingissä, kesäkuulla 945.) B. Wuolle. s. Hellevaara..,

l{er~omls 'Helsingin kaupungin vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna '944. Kertomusvuoden aikana suoritetuista huomattavammisfa' töistii mainittakoon seuraavaa: Vanhankaupungin suodatinaseman laajennuksen rakennustyöt jatkuivat läpi koko. vuoden. Vuoden vaihteessa oli itse suodatin-. rakennus. lämpöjohtoineen valmis, rakennuksen sisälle tuleva putkikanava valettu sekä suodatinaltaat laudoituksen ja raudoituksen alaisina, RakeilIluksen ulkopuoleiset saostuneen veden tulojohdot, samoin kuin. vieniärijohto olivat asennetut, Tanskasta tilatuista suodatintl:!-ipeista osa oli saapunut, suurimman osan ollessa vielä edelleenkin toimittamatta. -; Munkkiniemen pohjavedenottamo, johon kuuluva kuilu kaivo v. 94,0 lopulla liejuuntui käyttökelvottomaksi, kunnostettiin rakentamalla uusi putkikaivo entisen kaivon läheisyyteen, - Vesijohtoverkon laajennustyöt olivat olosuhteiden. pakosta varsin vähäisessä käynnissä. Uusia johtoja asennettiin vain Käpylän, Oulunkylän ja Herttoniemen alueille, Laitoksen entinen, eläkkeellä ollut toimitusjohtaja insinööri Albin Skog kuoli marraskuuu'. 9 p:nä. Laitoksen palveluksessa olleista henkilöistä on kertomusvuoden aikana s~dassa kaatunut aputyöläinen Jaakko Jokikokko.. J. Käyttö. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Vedenkorkeus Van- Helsingin kaupungin ja tamsa padonkyn- Haagan' sähkölaltoksllnyksestä mitat- Laitoksen' koski- ta ostettu energia, tuna, ml) voimalla kehitetty josta kulutettiin ja Vanhankaupun- Av Helsingfors och VattenstAnd I Van- gin laitoksella Haga elektr\cltetsverk Sade- Sade- Kesklda, mätt fran ski- kulutettu energia, levererad. energl, varav päiviä ') määrä, lämpö, Kuukausi bordet, ml) kwh förbrukats mm C'. MAn ad Neder- Av verket med vat- Vanlian- Pohjavesl- börds- Neder- Medeltenkraft alstrad kaup. lal- laitoksilla, dagar ') börd, tcmpera- Keski- Suurin och I Gammelstaden toksella, kwh mm tur, Co arvo arvo förbrukad energl, kwh Medeltal Max. kwh Gammel- grundvatstadsverket, tenverken, kwh kwh '. \ I Tammikuu... +0.2 +0,50 73,48,J 227,038 5,77 20 72.0 ~ 2.3 II Helmikuu... +0.08 +0.2 60,00 229,62 4,90 0 9.3 --- 3.6 III Maaliskuu..... - +0.03 6,920 257,640 4,9 6 45.2 -.9 IV Huhtikuu..., +0,45 +.42 36,880 229,452 4,548 5. 8 +.5 V Toukokuu..., +0,49 +0.9. 68,400 224,349 5,035 4 82. + 8.0 VI Kesäkuu... " +0.3 +.8 63,650 207,35 '4,9 5 9,3 +2.9 VII Heinäkuu... +0.2. +0.93 65,820 224,799 4,998 2 59. +8.7 VIII Elokuu.:... - +0.3 6,30 339,683 6,49 5 49. +7.4 IX Syyslruu... +0.06 _ +0.40 55,30 222,30 5,047 7 05.0 +.8 X Lokakuu'... +0.34 +. o. 74,590 22,7RO 5,780 4 75. + 7.7 XI Marraskuu... +0.69 +.5 49,330 l' 25,395 7,632 22 46.6 + 2.2 XII Joulukuu,... +0.69 +. 55 36,260. 258,066 8,043 23 6.2 +'0.9 Koko vuosi \ Hela året... - \ +..5,864.780 2,892,800\ 67,68 \ 89 94. + 6.. ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ()vat turbiinien käytön vuoksi sääntelyualaisia. - De lägre 'vattenstånden regleras genom ttirbindriften. -' Dl Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0. mm. ~ndast dagar med minst 0. mm nederbörd äro medräknade. I

Vantaanjoell veslmaarä oli koko vuodei aikana. hyvin runsas. Pierun viikkokeskiarvo, 3,52 litrfsek, oli 27. 8. ja 2. 9. välisellä viikolla. Jää lähti Vantaanjoesta sillan ja padon väliltä huhtikuun 7 p:nä sekä sillan yläpuolelta saman kuun 2 p:nä. 2., Joki jäätyi ensin ilman häiriöitä marraskuun 8 p:nä, mutta jää lähti muutaman päivän perästä. Uudet pakkaset aiheuttivat suppohäiriöitä 22.. ja 6. 2. välisenä aikana, jonka jälkeen joki vasta pysyväisesti jäätyi. Syöttämällä höyryä vedenottamoon, voitiin käyttöä saostuslaitokseha kuitenkin keskeyt~~~ättä jatkaa. Vedenpuhdistus ja -suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on steriloitu kloorilla koko vuoden aikana. Veden puhdistus. Yksityis!:ohtaiset tiedot esitetään liitteessä n:o 2. Viime vuonna eri vesijohtolaitoksista yhteensä pumputtu ve~imäärä oli 8,03,638 m 8. Kun painejohtojen vesimittarit Vanhassakaupungissa olivat osoittautuneet epävarmoiksi, on pumppuaminen Vanhastakaupungista määrätty suodattimien antoisuuden perusteella. Vedenpumppuamlnen. Eri pumpuilla Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitoksista pumputut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurif!. ja' pienin kokonaispumppuaminen Vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat:. - Kokonaispumppuamlnen Vanhankaupungtn vuorokaudessa, m3 laitos. Total uppfordrlng per Gammelstadsverket, Yhteensä PohjavesI- Kaikkiaan Kuukausi pintavettä, laitokset, pumputtu. dygn, m 3 Turbllnl- Sammanlagt Grundvat- Total upp- M a n ad Kesklpakolspumput, ytvatten, tenverken, fordrlng. pumput, KeskI- Suurin Pienin Turbln- CentrlfUgal- määrä määrii määrä pumpar,. pumpar, m8 m8. m8 Medeltal Max. Mln. m8 m8 Tammikuu... 266,9,37,644,583,835 3,876,597.7 5,539 7,037 40,2 II Helmikuu... 208,90,254,558,462;748,70,474.449 50,843 66,992 36,995 III Maaliskuu... 2,970,37,658,374,628 0,823,385,45 44,692 57,024 3,04 IV Huhtikuu... 75,722,62,77,337,899,635,349.534 44,984 55,462 30,09 V Toukokuu... 237,975,23,649,469,624 3,35,482,939 47,837 6,009 34,378 VI Kesäkuu... 248,08,80,980,429,088,896,440,984 48,033 6,362 33,025 VII Heinäkuu... 23,574,249,262,480,836 3,585,494,42 48,207 59,022 35,530 VIII Elokuu... 5,07,487,689,538,796 6,93,555,709 50,84 60,360 36,996 IX Syyskuu... 47,88,32,48,459,669 4,420,474,089 49,36 60,560 37,085 X Lokakuu...:. 264.,.28,305,92,569,320 6,4'7,585,737 5,53 67,047 40,942 XI Marraskuu... 249,90,333,644,582,834 2,959,604,793 53,493 74,85 43,503 XII Joulukuu... 263,445,370,39,633,836 23,985,657,82 53,478 70,035 38,08 Koko vuosi. Hela året... 2,345,788 ;5,S77,325 7,923,3 80,525 8,03,63849,463 74,85 30,09 Käytännössä olevien mittari en luku on vuoden kuluessa vähentynyt 45:ä ja oli niitä. VesimittarIt. vuoden lopussa 4,750 kpl. Läpimitat näkyvät' seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta :... :..... 3 20 25 30 40 50 75 00 mm Lukumä:ärä...,3 582 44 420 969 844 343 38 kpl

3 : Näistä oli 0 kpl. 50 mm, 55 kpl. 75 mm ja 5 kpl. 00 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien luku 'määrä oli,558. Syyt vaihtoon olivat seuraavat: ~aihdettu säännöllisen vaihdon takia...,32 kpl. eli 23.9 % kaikista asetetuista mittareista isompiin tai pienempiin mittareihin... 28.& 0'.8 halutun kokeen takia... 0» 0.0 ~ epävarman käynnin takia... 4 0. t pysähtymisen. takia... 56 ~ La vian takia osoittimessa' tahi taulussa... 9 0.2 & vuodon takia... 28» 0.6 ~ ~ jäätymisen takia... 4 0.8» Poistettu lakkautetun käytön takia... '260 5.5 ------------------------------------.------------- * * Yhteensä i,558 kpl. eli 32.8 % kaikista asetetuista mittareista Vedenkulutus. Ka.ikki vesi on jaeltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit pumputu.sta kokonaisvesimäärästä):. Yksityiskulutus....c...9 kaupunginosassa... ~.. 0--2 kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella Käpylään ja Toukolaan ~ajoittuvalla alueella... Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla 3--5 ja 20 kaupunginosissa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla...;... Satam.aposteista on kulutettu ja palopasteista jaeltu.... Suomenlinnassa... Kaupungin ulkopuolella: Kulosaaressa (67,878 m 8), Herttoniemessä (47,92 m a), Lauttasaaressa (23,055 m 8), Munkkiniemessä, Talissa ja Pitäjänmäellä (39,882 ml), Haagassa (45,377 ml) 7,056,743 m a, eli 4,89,840 534,97 3,575,89 t 57,533 84,926 sekä Pirkkolassa (2,939 m a )... 707,043.» 38.98 % 26.62 2.96 9.75 0.32 O.H 3.90. Yksityiskulutus.6,835,47 m a, eli 92.99 %. Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus...,'...,2,803 ml, eli Laitoksen oma kulutus... 74,005. 6.90 % 0.4 ------------------------------- Mittarien mukaan 8,03,279 m a, eli 99.80 %

4 Mittarien mukaan 8,03,279 m 3, eli 99.60 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä... 72,359 m a, eli 0.40'0/0 Yhteensä 8,03,638 m 8, eli 00.00 % Vuonna 944 kulutettiin... 8,03,638 ml t 943 t... 8,829,439 Vähennys vuonna 944... 725,80 Keskikulutus vuorokaudessa... 49,463 Suurin kulutus vuorokaudessa 7/... 74,85 Pienin.~ 0/4... 30,09 I Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: Vedenkulutus, m a Keskikulutus henkeä kohti vattenf~.!"bruknlng, ma,maksavat ~~c~ vuorokaur:j'., kuluttajat ~ 2... dessa. l Betalande Mlttanen mlttaama k~l~ Medelförbruk 8:<'~;;Q;' kodsumenter I:f Av mätare uppmätt förbruknlng e. p;- t:s nlng per per Vu 0 sl ~~g8s son och dygn. l Ar Kaupungin Muu ~_r»8~ maksama Laitoksen kulutus Yhteensä ;;Q~S~ t:sc;~~o~ YksityiS å~:<'~ r:j'~:<,><i kulutus oma ku övrtg för- Summa co.. ~.=S ~"'o ci<c:';' ~~ '" a~~ S.. kulutus lutus bruknlng I:J<~~SD ~.. _",0 _:<' ~JD-a "'~!~~a~. Stadens ~:~g S '" Prlvat för- Verkets I=J'l'Dm::s;"... " S~ S... '" uppdebltee.rj;~ t:'... c p:j c'~,< E,t:S bruknlng rade för egen för- (JQ m ff oq 7 UI,.. ~ ~~~s?-~ bruknlng II' "", bruknlrtg 9",. 900... ;3,5~6-70,348 2,02,904-60. 39.2,286-905...,786,352 808,665 2,595,07 62. 42.8,452 -' 90... 2,83,997 - -,423,943 4,255,940-80.6 53.6,659-95... 4,963,329 54,703 9,625 857,956 6,382,63 86.66 99.6 77.4 2,06 46 920... 5,36,52 470,77 40,809 790,67 6.663,349 88.8 93.I 75.0 2,59 62 925 6,898,46 623,307 49,562 766,737 8,3~8,022 90.80 08.9 90. 2,445 90 '926... 7;372,483 62,748 50,808 989,649 9,034,688 89.06 5.8 94.6 2,567 96 927... 7,956,230 604,908 53,52 827,786 9,442,445 9.28 7.8 99.8 2,707 98 928... 9,6,379 60,724 46,90,44,66 0,954,629 89.lli 32.7 0.9 2,86 205 929... 0,994,740 700,26 55,084,36,22 2,355,862 88.98 45.5 20.6 2,90 208 930... 0,587,07 78,542 74,57 870,053 2,250,34 92.80 39.9 20.9 2,922 223 93... 0,562,263 778,934 63,283 963,222 2,367,702 92. 34.4 4.7 2,945 22 932... 0,80,740 908,43 87,032 850,065 2,647,250 93.lI8 3.8 2. 2,993 235 933... 0,92,940 90,47 73,44 755,096 2,660,948 94.0' 29.9 2. 3,05 245 934...,385,958 979,54 77,356. 764,462 3,207,290 94. 33.8 5.8 3,04 244 935... 2,027,683 99,678 89,600 898,947 4,007,908 93.68 39.6 9.8 3,40 26 936... 3,004,808,043,729 92,485 98,083 5,059,05 93.90 46.8 26.8 3,262 278 937... 4,364,668,37,840. 95,338 936',6 6,534,457 94.84. 57. 36.6 3,44 280 938... 5,683,506,63,272 0,846 58,565 7,~30,89 96.88 60. 43.7 3,605 279 ) 939... 6,400,08,94,836 93,784 443,562 8,32,200 97.& 60. 44.8 3,97 ) 289 940... 5,306,948,37,53 70,259,488,52 8,003,232 9. 78 54.8 3. 8 3,984 32 94... 6,977,403,033,703 77;885,206,669 9,295,660 93.76 64.6 44.8 4,045 382 942... 6,488,24,038,943 69,437 3,33,73 20,928,352 84.08 77., 39.6 4.209 8 ) 326 8 ) 943... 7,354,950,089,350 77,88 307,95 8,829,439 98.S8 55.2 45.8 4,39 32 944... 6,835,47,2,803 74,005 72,359 8,03,638 99.60.. 4,87 299 ) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - D) Pohjavesiiaitosten kulutta.jat tulivat lisää. - 8) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirt~yt yksityisten hallintaan.

5 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset Ja arvon lisäykset. Vuonna 944 on tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vesijohto Kuortaneenkatuun Jämsänkadulta länteen päin )....... 40,983: 90 Vesijohto Mäntytiehen ).......................... 32,245: 95 Vesijohto Kuusitiehen )..................... 5,09: 85 Herttoniemen päävesijohdon maatyöp)...;... 663,279: - Vesijohto Kornetintiehen )... :... 43,33: 85 Vesijohto Kutomontiehen )... ~...;...... 62,34:- Vesijohto KehräämÖntiehen ).:................... 8,989:20 Vesijohto Suomussa.mentiEihen Kannaksentieltä Tolvajärventielle 8).. 28,595: 60 Vesijohto Susitiehen korttelin n:o 03 kohdalta Hiihtomäentielle (54 m 5" johtoa).~..."...:. 424,952: 05 Vesijohto Ahmatiehen Hiihtomäentieltä Karhutielle (05 m 5" johtoa) 272,74: 25 Maatyöt Kirvesmiehenkadun vesijohtoa varten... 76,277:- Vesijohto Peltotiehen Metsäputontieltä KuusikImtielle 8).... :... 79,934: 65.Vesijohto Koivikkotiehen Peltotieltä Vesakkotielle 8)......... 34,8~: 80 Vesijohto Metsäpurontiehen Pakilantieltä Peltotielle (6 m 8" johtoa) 96,557: 65 Vesijohto Monsaksentiehen L'ampuotilantieltä Kuusikkotielle (42 m 5 N johtoa)...,... 09,700: 05 Tasoituksia ja istutuksia Vanhånkaupungin saostuslaitoksen ympäj:illä 26,69: 75 Uudet alunan liuottamisammeet... ~... 44,64: 95 3,502,02: 50 I b) Edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Vesimittarien hankinta... :...... 45,499: 80 Vesijohto Herttoniemeen 4).......... :... 6,688: 40 Vanhankaupungin. sähkö- ja pumppulaitteiden täydennys... 28,805: 45 Vesijohto Käpyläntiehen Kdskelantieltä Untamonkujalle (96 m 6" johtoa)... :... :... 82,52: 55 Vesijohdon uusiminen KalliolinDaritiessä ')... 955: - Vesijohto Kannaksentiehen 8)... :... 77,209: 55 Vesijohto Kirvesmiehenkatuun Puusepänkadulta pohjoiseen päin (89 m 6";, johtoa)... ;...... :.. 6,705: 85 Vesijohto Karhutiehen Hirvitieltä Ilvestielle (2 m 6" johtoa).... 38,59: 0 i Vesijohto Hiryitiehen Susitieltä Karhutielle 4 ) :... 3,538: 90 Vesijohto Oravatiepen Hirvitieltä Ilvestielle (6 m 5 7 j0htoa)...... 35,588: 70 Vesijohto Peuratiehen Hirvitieltä Ilvestjelle (55 IIi 5# johtoa)... 56,774: 50 Vesijohto Ilvestiehen Oravatieltä Karhutielle (4 m Sir jclhtoa)... 353,099: 35 90,537: 5 mk 4,42,549: 65 ) Tehty vuosina 942 ja 943. - ) Tehty vuosina 94-943. - 8) Vain maatöitä, - ') Täydennystyö.

6 c) I(eskei/.eräiset uudisrakeimttkset: Suodatuslaitoksen laajentaminen Vanhankaupungin Siltasaarella ).... 2,543,287: 85, Pu'mppulaite saostuneen v{)den johtojen tehon lisäämiseksi S ) : 32,76: 75 Laitteet lisäveden siirtämiseksi Hiidenvedestä VantaanjokeenS)... 320,735: - Tätä erää ei ole viety pääoma-arvoon. ------- mk 3,85,739: 60 Kertomusvuonna laskettujen ja hylättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olleiden vesijohtojen pituudet ja iäpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät' näkyvät seuraavista taulukoista: I Helsingin kaupungin putkiverkko. - Helsingfors stads rörnät.,..; gs.... '",'" ~:::.:x: b='å 40' 32 24' 8' 6 2-- 0' 8' 6 5' 4' 0": ~i ~~ :;~:ai m, m m m m' m m m m m m Po.j al>:g~ 220.~ ]ouluk. 3 p:nä 943... 4,68 6,80 7,0 4,88 6,339 20,785 2,35 39,339 50,444 67,662,693 2,084 Lisäys v. 944 6. 96 42,03 44 3 0_ Vähennysv.944 ]ouluk. 3 p:näl r-i II 944... 4,68 6,807,0 4,886,33920,7852,3539,34550,54067,704,068220,246,6942,087 Tämän putkiverkon keskiläpimitta on 297 mm ja tilavuus 5,244 m 8. Eläintarhan vesisäiliöiden tilavu,us on yhteensä n. 27,500 m 8 ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56.3 m yli NN. Munkkiniemen putkivcrkko. - Munksnäs rörnät. I Yhteen- Palo- Sulkusä, posteja, venttlllejä, m m' m m m m kpl. kpl. 0' 8' 6'. 5' 4" ]ouluk. 3 p:nä! -,074 80 3,259 Li::;:.~:... i'944!. 92 2,844 9,78 66! 70 - - - - - - ]ouluk. 3 p:nä 944...,074' 80 3,25~,92 2,844,9,7JI I. 66 70 ) Tehty myös vuosina 942 ja 943. - ) Tarvikkeita hankittu vuonna 943, - ) Tutkimuskustannusia myös vuosina 942 ja 943.

7 Talin 'ja Pitäjänmä"en putkiverkko. - 0' 8' 6' 5' 4' - Tali och Sockenbacka rörnät. II Yhteen- PalosIl. posteja. Bulku~ ventttj- lejä, m kpj. kpj. m m m m m It Jouluk. 3 p:nä 943... :.... 793 430 8~3 ~ 3. 855 4 22 28 Lisäys v. 944 - Jouiuk. 3 p:nä 944.:... 793 430 893 855 43, 3,.4 22 28 Haagan putkiverkko, - Haga rörnät. Yhteen-. Palo-,. Sulku-. lejä m m kpj. kpj. 6' 5' 4' sä. posteja. v enttli- m ~ Jouiuk. 3 p:nä 943.. :... 2, 483 3 25 Lisäys v. 944... 320 9~ 3'7dl - JO~~~~... ~~.. ~~~I 2,483 320 9~ 3.720 3 25 Herttoniemen putkiverkko. ) - Hertonäs rörnät. Palo- Sulku- Yhteen- 6" 2' 8" 6' 5" sä. posteja. venttiilejä. m m m m m m II kpj. kpj. Joul~k. 3 p:nä. 943..., 656 70 52 ' 3, 2, 800 7, 50 58 Lisäys v. 944 0. 557 658 5~? JO~~~~.. ~~.. ~~~~ / ',656/ 7~/ 52 3,23/ ' 2,357 7,808 58 64 II VeslJohtolaltokse~ pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 943...... 70,572,500:'- Uudisrakennukset vuonna 944... ~...... 4.42.549: 65 '74.985,049: 65 Kuoletukset... :..._..._... ~... 5,744.549: 65 Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 94~... mk., 69.240,500: - jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanhankaupungin putous sekä kiinteä pato... :... Arvo 8/,. 943,000,000: - Lisäykset Kuoletukset Arvo 8/.. 944,000,000: - S:n varapato..._...,2,300: - 22.900: -,089,400:...:.. Tiet'ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa...,00.200:-' 29,69: 75 9:75,039,800:...:.. Vanha pumppuhuone tiilistä... 00,000: - 00.000: - 2 kpl. pumppu ja ynnä turbiinit... 5.000: - 5,000: - ------------------------------------------~----- Siirto 3,227;500: - 29,69: 75 22,99: 75 3,234,200: - ) Tilastoon on otettu myöskin rakennustoimiston laskuun tehty vesijohto Puusepänkatuun Kirvesmiehenkadulta ~orvaajankadulle (86 m 5' johtoa).

300 hv.,säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... \ Turbogeneraattori kojeistoineen ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamolle...... Hiilivaja y.m. "... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot... ~...: 28 kpl. amerikkal!;l.isia pik8;.suodattimia ynnä johdot (745 ml suodatuspinta-alaa)... Sähkömoottorit ja k.eskipakoispumput... Sähkönmuuntajat, sähkö kaapelit ja kojeisto...:...,... Uusi suodatinrakennus puhdasvesi-. altajneen... Pyöreät altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuoiella...,. Kloorikaasukojeet... ~...,... Kivisilta Vantaanjoen yli...:... Putkijohdot, säätökaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat... Varastorakennukset Siltasaarella... Myllyrakennus... Kemistin asuinrakennus hirsistä... Toisen kemistin asuinrakennus hirsistä... Asuinrakennus tiilistä :... Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen... Asuinrakennus hirsistä (ent. myllärinrakennus)... Pesutupa ja sauna tiilistä... Väestönsuoja Siltasaarella... S:n saostuslaitoksen luona... Vesisäiliö Eläintarha:.ssa, nelikulm..»pyöreä... Vartijan asuinrakennus hirsistä... tiilistä... Väestönsuoja vesisailiön luona Vesijohtotyöpaja tiilistä korttelissa n:o 79...:... 8 Arvo 3/.. 943 Siirto 3,227,500:- 5,000: - '870,300: - 90,700: - 65,800: - 43,000: - 532,200: - 48,200: - 2,589,500: -. 239,400:. 3,800:- 45,000:- 9,48,000: - 2,900:- 289,400: - 3,657,400: - 28,00: - 9,000: --:- 3,600: - 8,000: - 46,800:- 57,000: - 5,000: - 6,800: - 476,300: - 424,300: - 8,36,500: - 0,432,400: - 400:- 30,900: - 80,300: - LlsILykBet 29,69: 75 28,805: 45 44,64: 95 Kuoletukset. Arvo "/.. 944 22,99: 75' 3,234,200:- 38,000: - 26,300: -,000:- 39,500: - 60,500: - 58,405: 45 33,500: - 89,24: 95 8,300: - 325,500: - 4,300: - 3,400:- 7,700:-,300: - 3,500: -,400: - 2,400: - 9,600: - 8,600: - 248,000: - 232,000: -. 8,000: - 3,700: - 5,000: - 832,300: - 90,700:... 23,00: - 2,800:"_ S76,300: - 43,000: :- 47,700: - 488,600: - 2,456,000: - 45,000: - 8,,734,400: - 2,900: - 28,00: --: 3,33",900: - 23,800: - 5,600: - 23,900: - 8,000: - 35,500: -.43,500: - 3,60Q: - 4,400: - '466,700: - 45,700: - 7,888,500: -.0,200,400: - 400:- 302,900:...:..- 76,600: - 36,700: - 36,700: - ~~--~~~~--~~~~~~~----~~~- Siirto 52,5,200: - 303,2: 5 2,59,2: 5 50,655,200: -

9 Arvo a/.. 943 Lisäykset Kuoletukset Arvo 3/.. 944 Siirto 52,5,400: - 303,2: 5 2,59,2: 5 50,655,200: -. Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... 2,700: - 2,700:- Vesipdstit satamissa...,... 240,000: - 54,600: - 85,400:- VapaakaiIlot... 20,00: - 4,300: -. 5,800:- Putkiverkot... 6,35,000: - 4,063,937: 70 3,27,937: 70 7,07,000:- Vesimittarit...;...,358,600: - 45,499: 80 242,499: 80,6,600:- Kalustot. työkalut iaautot... ~24,900: -. 2,00: - I 2,800: - ------~--------------------------------------- mk 70,572,500: - 4,42,549: 65 5,744,549:'65 69,240,500:-. Taloudellinen tulos. Hinta. Huhtikuun 29 p:nä 936 kaupunginvaltuusto vahvisti laitoksen nykyisen taksan. Tämän mukaan veden yksikköhinta kuiutuksesta kaupungin alueella on 2: 20 mk kultakin m 8 :ltä, kulutuksen ollessa enintään,000 m a vuosineljänneksessä, 2: 0 mk kultak~n m 3 ;ltä,00 ja 2,000 m B väfllä, 2: - mk kultakin' mb:ltä 2,00 ja 4,000 m a välillä sekä : 90 mk kultakin m 8 :ltä 4,00 m 8 :stä ylöspäin. Sama on vedenhinta Herttoniemessä ja Pirkkolassa. - Munkkiniemessä, Talissa ja Haagassa hinnat ovat kau-. punginhallituksen päätöksen mukaan tammikuun 26 p:ltä 939 samat kuin miksi M. G. Stenius A/B aiern,min oli ne määrännyt; s.o. Munkkinieme'ssä ja Talissa, 3: 50 mk m 8 :ltä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, sekä Haagassa 5: - mk m 8 :ltä, kulutuksen ollessa enintään 75 m S kuukaudessa, 4: '50 mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 75 m 8, mutta ollessa korkeintaan 50 m 8 kuukaudessa, 4: - mk m 8 :ltä, kulutu.ksen ylittäessä 50 m 8, mutta oliessa korkeintaan 225 m 8 kuukaudessa, ja 3: 50 mk m 8 ;ltä, kulutuksen ylittäessä 225 m 8 kuukaudessa. Poikkeuksen tästä taksasta tekee Haagan kauppalan suorittama hinta, joka eri välikir-. jan mukaan on ': 50 mk m 8 :ltä kauppalan putkiverkkoon syötetystä vedestä., riippumatta kulutuksen suuruudesta, eli sama hinta (: 50 mk), jonka laitos maksaa Haag<\.n kauppalalle tältä laitoksen käyttöön saadusta sähkövirrasta kwh:lta. Yksityiskulutuksesta... 35,486,058:.85 Satamaposteista jaellusta vedestä... 9,454: 90 Kaupungin kulutuksesta... 2,200,378: 40 Vapaakaivoista y.m. jaellusta. vedestä... 9,208: 80 Laitoksen omasta vedenkulutuksesta... 09,582: 50 37,934,683: 45 Siirto 37,934,683: 45 Tulot. Siirto 37,934,683: 45 Vesimittarien vuokrat... 754,08:.- Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksu't liian suurista mittareista... 0,547: 50 Voitto tehdyistä asenml!)töistä: Tulot... :... 3;338,577: 60 Menot... 2,726: 48: 95 62,428: 65 Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 45,927: 45 Menot s:n s:n s:n... 40,230: 45 5697' ~=;=;;=--~~'~.~ Siirto 39,37,437: 60

0,(. Tulot satamapostien hoidosta ja' kunnossapidosta... 85,247: 65 Menot s:n s:n s:n... ' 3~847: 65 Maa-alueiden vuokrat.... Siirto 39,37,437: 60 7,400: - 47,28: 60 Siirto 39,435,966: 20 Siirto 39,435,966: 20 Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja ehdotusten tarkastuksista.... Luontoisedut.... Sekalaiset tulot... :...,'... ',",,'. 3,094: - 62,59: - 350,600: 85 mk 39,952,80: 05 Vedestä.... Mittarien vuokrista.... Tehdyistä asennustöistä.... Muut tulot.... Tulot 'jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. penniä 209.648 4.83 3.383, 3.698 Yhteensä 220.888 Jos tulot vesi mittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä olleille mittareille, on vuokra 58: 75 mk vuodessa kultakin mittarilta. A. Hallinto. Osa hallitultsen menoista... Palkat.:...:... Tarverahat: Kaluston kunnossa-', pito...::... Painatus ja sidonta.,puhelinmaksut..., Autokulut... Sekalaiset menot... Mittaukset y.m.s... Suojelutoimenpiteet ja korjaukset sodan joh-,98: 0 6,880: 50 32,377: 20 3,983: - 67,856: 60,292: 85 dusta...... 23,092: 95 mk B. Kassa- ja tilivit'asto. Palkat Huoneistomenot... 0,788: - 302,445: - 47,464: 20 460,697: 20 (575,689: 20),,24,24: - 245,702:'75 mk,486,826:,75 (2,045,784: 75) Menot. l ) C. Käyttö. ) La b 0 r a t 0 t i 0 :, Kahden kemistin sekä laboraattorin palkat... 234,360: 50 Bensiin.i, kemikaaliat, tarveaineet ja muut menot... 33.326: 80 mk 267,687: 30 (355,95: 30) Mitä laboratorion toimintaan tulee, viitataan kemistin erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) V e den p u m p p u a m i n e n hastakaupungista: Vana) Turbiinipumput. Osa konemestarien palkoista...'. Asemapäivystäjät ja apulaiset... Muut käyttö- ja hoitokustannuk- 'set... Pumppulaitoksen korjaus ja kun- 2,000: - 240,379: 0 5,662: 45 -------- mk ' 279',75: 35 nossapito... 2,709: 80. (386,309: 75) Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 2,345,788 m B vettä, on tämä pumppuaminen 'maksanut. 928 (6.48 8) penniä kuutiometriltä. ) Viranhaltijoille ja osaksi työntekijöille, maksetut kalliinajanlisäykset on viety yleisiin sekalaismenoihin (kohta F). Eri menoryhmien loppusummie'n alle ja laskettujen yksikköhintojen viereen on sulkumerkkien sisään merkitty vastaavat erät, kun otetaan huomioon menoryhmän osalle kuuluvat kalliinajanlisäykset. '.

.. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorienkäyttämiä ja 'saadaan sähkövirta osaksi Vanhankau-, pungin koskivoiman käyttämästa generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattorista, mutta pääasiallisesti. kaupungin sä'hkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista... 90,920: - Asemapäivystäjät ja apulaiset... 237,629: - Öljy, trasseli, muut aineet sekä päivätyöt...:... 24,98: ~ Koneiden ja pumppujen kor.jaus. ja kunnossapito... 93,743: 40 Höyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset... 7,04: 90 Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 2,892,800 kwh:sta... 2,64,480:- mk 3,05,795: 30 Tästä vähennetään suodatinhiekan pe-, sukustannukset 7,596: 95 S:n menot laitoksen valaistuksesta... 63,525: 70 S:n kemiallisesta puhdistuksesta... 3,~92: 45 S:n väestönsuojien läm- ' mityksestä sekä rakenm~stöistä y.m. 65,07: 30 59,486: 40 mk 2,946,308: 90 (3,093,264: 90) Kehitetty,eneFgia,on mitattu,ja laskettu seuraavasti: Si,irto 4,583,449 kwb Suodatinhiekan pesuun 9,267 Koko laitoksen valaistukseen... 68,809 Pikku moottoreihin... 4,554 ' Väestönsuojien lämmitykseen.: 4,900 '., Suodatinaseman laajennuksee!,4,825» Erinäisiin muihin tarpeisiin.... 24, 785 ~. Yhteensä 4,757,580 kwh Kun energiatlkulutus suodatinhiekari pesuun; pikku moottoreiden käy ttöön, koko laitoksen valaistukseen, väestönsuojien lämmitykseen ja erinäisiin muihin tarpeisiin (74,3 kwh) on' maksanut 59,486: 40 markkaa,,. niin menot keskipakoispumppujen eri. pumppuamisista nousevat siis seuraaviin. summiin:. Pumppuaminen saostusaltaisiin..525,473: 47 ( 55,683: 04) Pumppuaminen kaupunkiin 2,420,835: 43 (2,54,58: 86) mk 2,946,308: 90 (3,093,264:.90) ~li 5.54 (6.38) penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 5,577,325 m 8 vettä ja 2. 932 (3.078) penniinkuutiometriltä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 7,9~3,3 m a, joka kertomusvuonna ylipäänsä on pumputtu Vanhastakaupungista kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta Vanhassakaupungissa v. 944 oli 7.99 B (9.44) penniä kuutiometriltä, kun vuosikustamiukset, 3,226,060: 25 (3,479,574: 65) mk, jaet.aan Vanhastak;aupungista pumputulle vesimäärälle. Kaupungin sähkölaitoksesta, 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n- saatu sähkö... 2,892,800 kwb g i s s a: Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä' sähkö...,864,780 Yhteensä 4,757;580 kwh Sähköä on käytetty seuraavillla t;:\valla: Vedenpumppuamiseen saostusaltaisiin... 87,457 kwh Vedenpumppuamiseen kaupunkiin.:..._... 3,765,992 Siirto 4,583,449 kwh Osa konemestarien palkoista :'... Suodattimien hoitå-jat... 8,000:- 40,90: 0 Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset.;... ' 8,438: 75. Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... '43,354: 50 Suodattimien ja konehuoneessa 'olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito'...:... 5,28: 75 ---------------- mk 25,985: 0 (268,758: 0)

2 eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin. pumputulle vesimäärälle,.205 (.500) penniä kuutiometriltä. 4) K e m i a i n e n puh d i s t u s j a selkeytys: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seu raavat menot: Osa konemestarien palkoista... Asemapäivystäjät ja apulaiset... Kemiallisetpäivystäjät... Apurityöt, kuljetukset ja sekalaiset menot... Vedenkulutus... Aluminiumsulfaatti... Sammuttamaton kalkki... Kloori... Aktiivihiili... Rikkihappo... Sähköenergia... Altaiden ja niihin kuuluvien johfojen korjaus ja kunnossapito... 8,000:- 393,050: 35 235,039: 40 422,555: 20 47,406:- 6,558,936: 0 326,290: 65 84,295: 35 2,836: - 228,456: 20 3,292: 45 89,008: 05 -------- mk 8,409,65: 75 (8,69,580: 75) Jos tämä kustannus jaetaan Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat 46.98 (48. u,) penniin kuutiometriltä. 5) Muu t m eno t Van h a s s a k a,- p u n goi s s a: Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien. rakennusten kunnossapito ja korjaus...,46: 75 Laitosra~ennusteIl ja muiden. rakennusten kunnossapito ja korjaus... 4,252: 5 Siltain, raitioteiden, aitojen ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... 3,877: 40 Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapitojakorjaus...:... 20,22: IS Tasoitukset ja istutukset... 09,637: 45 -------- Siirto 24,449: 90 Siirto 24,449: 90 Puhtaanapifo ulkona ja sisällä.. 220,044: 45 Asuinrakennusten polttoaineet ja lämmitys... 96,492: 85 Selkeytyslaitoksen. polttoaineet ja lämmitys... 60,942: 25 Siltasaaren laitoksen polttoaineet ja lämmitys...... 9,388: - Vesi- ja höyryturbiinilaitoksen ja muitten rake nnusten polttoaineet ja lämmitys... 48,763: 50 Sähkövalaistuslaitteet...,09: 75 Sähkövalovirta...;... 62,867: 90 Vedenkulutus...,377: - Yövartiointi... 34,45: 50 Sekalaiset kustannukset... 6,577: 35 Sodan aiheuttamat suojelu toimenpiteet ja korjaukset.... 47,558: 20 ------- mk,95,626: 95 tehden 6. 6 7 penn.n menon jokaiselta Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriltä. Vanhankaupungin laitoksen käyttömenot nousevat 3,34,525: 05 (3,99;455: 45) markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungista pumputulta vesikuutiometriltä 74.287 (78.08.) penniin. 6) P 0 h j a v e s i a i t 0 k s e t: Hoitajat... 93,807: 60. Käyttökustannukset... 3,809: 85 Korjaukset ja kunnossapito.. ;... 55,735: 50 -----~--- mk 38,352: 95 Kun pohjavettä on pumputtu kaikkiaan 80,525 m a, niin edellinen kustannus, jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuutiometrille, tekee 2. B4 7 penniä. D. Putkiverkot ja vesisäiliöt. Putkiverkkoinsinööri, palkka... 30,932: - Asenmisinsinööri, palkka... 06,39:- Tarkastusinsinööri, palkka... 2,307:- Työnjohto........ 250,946: 95 -------~-- Siirto 600,576: 95

3 Siirto Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä.katujohtoon sekä sulkuventt~ilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... Vesisäiliöiden ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus.... Vedenkulutus... Sekalaiset kustannukset... Pohjavesi laitosten korjaus- ja kunnossapito... Pirkkolan vesijohtojen korjaus ja kunnossapito... Suojelutoimenpiteet ja korja- 600,576: 95 28,303: 70 499,728: 80 83,80: 0 32,929: 05 50,397: 55,985: - 0,550: 65. 78,784: 65 2,22: 20 ukset sodan johdosta... 422,257: 0 ------ mk 2,30,436: 75 (2,380,828: 75) Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 8 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Näistä oli 2 ilmapommituksis"ca johtuneita. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittari- ia asennusosasto, työpaia ja varasto. Työpajan esimies, palkka... 05,250: - Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus... 436.98: 50 Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... 498,594: 55 Työpajarakennusten ja aitojen korjaus ja kunnossapito... 8,843: 80 Tontin ja'ra~ennusten puhtaanapito... 50,697: 45 Valaistus...'...,... 23,020: '5 -------- Siirto,22,604: 45 Siirto,22,604: 45 Lämmitys ja polttoai~eet... 70,559: 95 Vedenkulutus... 3,305: - Yövartiointi ja sekalaiset menot 95,53: 25 ------- mk,29,982: 65 (,550,948: 65) Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 28 liittymi~tä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisen läpimitta 30 40 50 75 00 25 mm. Lukumäärä... 2 4 5 5 kpl. F. Yleiset sekalaismenot. Osa kaupungin suorittamista eläkkeistä... Vuokra ja verot... Työkalujen ja kaluston, hankinta Vakuutusmaksut... Työntekijäin erinäiset edut... Korot konttokuranttitilistä kau- 753,99: - 52,589: - 34,496: 55 204,86: - 2,03,78: 5 pungin kassassa......,380,07: 40 Kalliinajanlisäykset...,860,238: 40. Osanotto työn rationalisoimiskursseihin y.m.... 750:- G. Kuoletukset ia korko. mk 6,490,094: 50 Kuoletukset sekä 'korko pääomavelalle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 927 ja tammikuun 28 p:nä 93 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoletukset, siv 7-9... 5,744,549: 65 7 % korko pääomavelalle...,940,075:- mk 7,684,624: 65 Jos yhdistellään edelläolevat menot sekä myös kustannukset, jaettuina jokaiselle pumputulle pinta- ja pohjavesikuutiometrille (8,03,638 maj, saadaan seuraava taulukko:

4 Menot sekä kustannus jokaiselta pumpututta vesikuutiometr'iltä. A. Hallinto'... '... :... :... 460,697: 20 B. Kassa- ia tilivirasto...,...,... ;486,826: 75 C. Käyttö: ) laboratorio...,... '2) vedenpumppuaminen Vanhassakaupungissa. 3) suodatus 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys Vanhassa-. 267,687: 30 3,226,060: 25 25',985: 0' kaupungissa...;...:... 8,409,65: 75 5) muut menot Vanhassakaupungissa...,95,626: 65 6) pohjavesi kustannukset. (sekä jaettnina. mk Penniä vesikuutio metriltä. 4?9 7.820. 93 46.450 6.60'4. 2.~4& 8.33 8,03,638 m 3 :e)... 38,352: 95 3,695,878: _ ~ 75.6H D. Putkiverkot ja vesisäitiöt...:... 2,30,436: 75.7 ss E. Mittari- ja C/.sennusosasto,.työpaja ja varasto...,29,982~ 65 7.37 F. Yhteiset sekalaismenot."...:... 6,490,094: 50 35.850 mk 25,.555,95: 85 G. Kuoletukset ja korko... 7,684,624: 65 'Yhteensä mk 43,240,540: 50 4.65 9,7.886 238. 850 Voltto- ja tappiotili. Tulot. Vedenkulu:ttisma.ksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 9-0... 39,952,80: 05 Vuoden tappio... :... 3,288,360: 45 mk 43,240,540: 50 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv. 0-3... 25,555,95: 85 ~uoletukset ja korko, siv. 3... 7,684,624: 65 Tila joulukuun 3 p:nä 944.'. Varat. ----------------- rp.k 43;240,540: 50 Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan...,..,.:... 69,240,500:~- Keskeneräiset uudisrakennll~set... 3,85,739: 60 82,426,239: 60 Tarvik.evarasto.:...::.:...;...:... 3,223,073: 45 Kassa...:..:... 96, 2!): 80 Saatavat...,... 0,969,98: 5 Ennakkomenot... 402,908: 90 Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut... 864,430: 35 208,082,700: 25 Tappio...,... :... :... :.. ;.. :... :... :... :... 3,288,360: 45 mk' 2,37,060: 70

5 Velat. Kauimnginrahasto: pääömavelka...,... 6~.240.500:- Konttokuranttitili.................. 39.473.43: 80 208.73.643: 80 Menojäämät... :... ~... :....702,009: 30 Kansaneäke- y.m. maksuja... '... :... 43.377: 25 Talletetut vakuudet... :... 92,030: 35 mk 2,37,060: 70 Menot ja tulot kirjanpäätöksessä vuonna 944 sekä muutamina aikaisempina vuosina on yhdistelty liitteeseen n:o l. Helsingissä. maaliskuussa. 945. John L. W. Lillja.

6 Liite n:o J. Otteita vesljohtojaltoksen vuosikertomuksista. - Utdrag ur vattenledningsverkets årsberättelser. Menot - Utglfter Pumputtu Laitoksen pää- Uudlsrakenvesimäärä oma-arvo / nukset vuoden Kuoletukset ja korkol ) kuluessa Hallinto. käyttö y.m. Yhteenaä menoja Amorterlngar oeh Förvaltnlng. drlft ete, Vuosi Uppfordrad Verkets kapltal~ Nyanläggnln- räntal ) Summa utglfter A:r vatten- värde den. gar under äret mängd p p p m 8 :ltä m8 :ltä ma:jtä mk mk mk pper p per p per ma mk mk ma m 8 ma I 95... 4,382,63 '7,583,558-09,922 87 443,6359 6.96 583,739 77 9.48,027,374 96 6.087 920... 6,663,349 7,405,705 -,295,628 55 2,~00,455 29 39.0.28 55,030 80 8.270 3,5,56 09 47.298 925... 8,338,022 2,845,45 72 3,94,238 79 4,267,6 33 5.77 977,876 08. 728 5,245,037 4 62.906 930 ) 2,250,34 05,75,000 -.9,057,966 24 6,877,628 33,56.&4,373,96 24 92.848 8,25,544 57 48.990 93... 2,367,702 2,358,382 50 6,0,734 60 7,030,607 68 56.8&7,888,003 90 96.2 8,98,6 58 52.988 932... 2,647,250 5,075,062 85,623,247 35 6,225,95 80 49.298 2,46,064 60 98.72 8,642,06 40 47.400 933... 2,660,948 2,524,309 35 962,942 80 6,48,085 60 5.90 2,294,453 80 97.06 8,775,539 40 48.296 934... 3,207,290 09,069,500 -,038,22 75 6,508,870 65,49.98S 2,077,987 75 9. &&9 8,586,858 40 40. U 935... 4,007,908 06,375,78 30,408,443 65 7,395,324 95 52.794.,945,529 65 85.277 9,340,854 60 38.07 936... 5,059,05 04,60,774 20 9,32,369 45 7,877,698 5 52.39,778,797 85 78.97 9,656,496-30. H9 937... 6,534,457 08,994,600-7,,56 75 8,696,22 40 '52.694 2,285,278 75 74.30 20,98,40 5 26.895 938... 7,530,89,998,25 35 24,445,705 75 9,808,644 0 55.963 2,55,999 85 7. 897 22,324,643 95 27.3;0 939... 8,32,200 33,443,976 5 4,475,676 05,72,63a 20 64.8&6 4,672,093 65 80.97 26,393,726 85 45.688 940... 8,003,232 42,623,400 23,305,74 65 3,923,87 60 77.337 5,786,073 95 87.885 29,709,26 55 65.092 94... 9,295,660 60,826,500-9,753,522 50 6,660,2 90 86.34 6,970,40 80 87. D49 33,630,532 70 74.90 942... 20,928,352 65,005,900-0,87,280 85 2,39,993 30 02.98 7,240,454 05 82.378 38,632,447 35 84.5H 943... 8,829,439 69,64,500-6,664,260 05 20,985,34 35.448 7,690,635 25 93.952 38,675,769 60 205.&00 944... 8,03,638 70,572,500-4,42,549 65 25,555,95 85 4.86 7,684,624 65 97.685 43,240,540 50 238.860 Vuosi Ar Tulot - Inkomster NettovoItto }+ Nettovlnst VedenmyyntI Muut tulot Yhteensä tuloja Tappio Vattenförsäljnlng övrlga Inkomster Summa Inkomster FHrlust }~ % Pää-I oma-arp p p vasta mk m8 :Jtä mk m 8 :ltä mk m 8 :ltä mk % av kapi- p perm8 pperm8 pperm8 talvär- det I 95...,525,267 82 23.897 83,37 59. 308,608,585 4 ' 25.208 + 58,20 45 7.66 920... 3,98,838 36 48.006 352,277 43 5.87 3,55,5 79 53.293 + 399,599 70 5.40 925...... 9,952,270 99 9.860 820,947 69 9.846,0,773,28 68 29.206 + 5,52R,8 27 43.04 930 ):.... 20,8,804 95 69.890,,29 54 9.072 2,923,096 49 78.988 + 3,67,55 92 3.47 93... 20,9,592 80 69.089,069,942 03 8.75 2,98,534 83 77.733 + 3,062,923 25 2.73 932... 23,884,582 0 88.862,070,453 90 8.464 24,955,036 -.97.38 + 6,33,09 60 5.&9 933... 24,977,658 40 97.98,04,879 55 8.727,26,082,'37 95 206.008 + 7,306,998 55 6.49 934... 26,044,00 45 97.95,68,68 30 8.848 27,22,69 75 206.043 + 8,625,833 35 7.9 935... 27,578,003 75 96.876,320,6 90 9.494 28,898,20 65 206. S9 9 + 9,557,266 05 8.98 936... 29,630,27 0 96.769,243,35 "5 8.266 30,873,442 75 205.05 +,26,946 75 0.77 937... 32,275,352 45 95.90,502,827 75 9.088 33,778,80 20 204.289 +2,796,779 05. 74 938... 35,30,024 0 200.397,60~42 60 9.36 36,73,639-209.533 + 4,406,995 05 2.88 939... 38,00,40 30 209.828,845, 46 25 0.79 39,855,886 55 29.807 + 3,462,59 70 0.09 940... 33,75,3 80 87.273 2,075,330 35.6u 35,790,444 5 98.800 + 6,08,82 60 4.28 94... 38,02,065 75 97.046,733,034 20 8. 98 39,754,099 95 206.028 + 6,23,567 25 3.8 942... 37,067,46 20 77.8 2,036,395 40 9.730 39,03,856 60 86.8&8 + 47,40925 0.29 943... 39,060.939 45 207.448,477,779 50 7.848 40,538,78 95 25,294 +,862,94935.0 944... 37,934,683 45 209.642 2.07,4~6 60.4 39,952,80 05 220.888-3,288,360 45 -. 98 ) Vuoden 926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet år 926 äro amorteringarna uträknade på det förhöjda kap.italvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta.

7 Liite n:o 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen t.oiminnasta vuonna 944. Saostus, selkeytys Ja sterilointi. Vuonna 944 tyhjennettiin ja puhdistettiin saostusaltaita 7 kertaa ja meni tällöin 04,000. m a kemiallisesti käsiteltyä vettä hukkaan. Kertomusvuonna puhdistettu kokonaisvesimäärä oli 8,33,63 m 8, eli keskimäärin 50,037 m 8 vuorokautta kohden. Suurin vuorokautinen vesimaara. 74.300 m a puhdistettiin marraskuun 7 p:nä ja pienin. 30.800 m 8, huhtikuun 0 p:nä. Kun vuonna 943 puhdistettu vesimäärä oli 9,086,983 m 8, niin vähennys kertomusvuonna oli 773,352 m 8, ~li 4. % ' vähennyksen edellisenä vuonna ollessa 0.6 0/0, Vedenpuhdistukseen käytettiin kemikaalioita. seuraavat määrät: Grammaa m8 kohden Keskl- Suurin Pienin "määrä määrä määrä Aluminiumsulfaattia 7-8 %:ksi laskt.ttuna.,004,237 kg... 54.. 8 87.9 34.3 Kalsiumoksiidia 277,768 kg 5.2 25.. 8 9.7 Klooria 3,056"kg... ' 0.7. 3 O. S Aktiivihiiltä 2,234 kg. Rikkihappoa 86,359 kg 4.7 6.8 0.0 Aluminiumsulfaatista oli n.oin 7 Yz %:sta 45.0 %, n. 5 %:sta 9. Ii %", n. 2 Yz %:sta. 0 %, sekä n. 0 Yz %:sta 24. 5 %. - Poltettu kalkki sisälsi keskimäärin 68 % kalsiumoksidia. - Rikkihappo oli keskimäärin 92-93 %:sta. Suodatus. Suurempien suodattimien pinta-ala on 32. m B ja pienempien 2. 06 mao Kumpiakin suodattimia on 4 kpl. ja niiden kokonaispinta-ala on siis 745.08 mao Suodatusnopeus on ollut n.. 6.4 a. 6.6 m tunnissa. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuina suodatettiin kertomusvuonna 8.209,63 ml vettä. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään seuraavassa yhdistelmässä: Suodattimien ' käyttöaika... Pienet Buodatttmet 2,767 h Siluret suodattlmet 86,734 h Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna)... Suodatettu vesimäärä suodatinta kohden tunnissa... Suodattimen pesujen luku... Suodatettu vesi -määrä kahden pesun välillä.. Kahden pesun välillä suodatettu m 8 :iä kohden suodatinpintaalaa...,... Käyttöaika kahden pesun välillä... Pesu aika kerrallaa.n. keskimäärin... Pesu vesimäärä Pesuvettä pesua kohden... Pesu vesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä Suodattimien huuhtelujen luku... Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin.. Otaksuttu huuhteluvesimäärä... Otaksuttu huuh~eluvesimäärä huuhtelua kohden Pienet suodattlinet Suuret suodattlmet 369.948 m a 7,797,448 ml. 33.7 ml 205.2 ml 67,833 2,25 m B 9,709.m l 05.B m a 30.9 m a 6 h 34' 47 h 9' 0'. 3' 0' 4' 2,280 m a 232,003 m~ 73.5 m a 26.6 m 8 3.32 0/0.30 % 66.766 8' 52' 8' 20',053 ml 4.82 ml 6.0 ml 23.3 ml

8 Kertomusvuonna ovat pienet suodattimet olleet vain tilapäiskäytössä, silloin kun suuret suodattimet eivät yksihään ole, riittäneet. Tästij. syystä on pidetty tarpeellisena niiden pesemistä ennen käyttöönottoa perusteellisemmin kuin tavallisesti, joten edelläesitetty las 'kelma eipesuveteen nähden vastaa pienten suodattimien jatkuvasta käytöstä tavallisesti saatavia arvoja. Kun pienet suodattimet kuitenkin jatkuvassakin käytössä toimivat epätaloudellisemmin kuin Suuret,' on m.m. yllämainitulla järjestelyllä päästy siihen, että suodatuksessa hukkaan mennyt pesuvesimäärä kokonaisuudessaan on varsin alhainen, nim..34 %. Laitoksella kemiallisesti käsitellyn vesimäärän käyttö jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin... 7,923,3 m 8 eli 97.87% Saostusal taiden kälttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä... Suodattimien käyttöön: 04,OOO'm 8 eli 0.67% pesu- ja huuhteluvettä.., 286,58 m 8 eli. 68 % Yhteensä 8,33,63 m 8 eli 00.00 % Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 944 sekä lähinnä edellisinä vuosina käy seuraavasta taulukosta: vät' s~lvile Laboratoriotyöskentely. varon.- pälsy Perman~ 00 Vapaata VetylonI- Kovuusas Värin volmm läpi, ganaat!n- Lluennelta Alkall- hllllhap- väkevyys, Tehokasta te (saksa- VuosI makkuus, kulutus, suoloja, teettt!, poa, klooria, lainen) Ljustrans- Vätejon- M mlsslon Färginten- Perman- LHsta Alkalltet, Frl kol- koncentra- Aktlv Härdhet gen. 00 sltet, ganatfhr- ssiter, syrs. tlon; kior, (tysk. ) mm, bruknlng, cm 8 f, % mgfl Pt mgflkmno, mgfl nf0 HCI mgfl CO. ph mgjl CI Vantaan ve s i - 939. 39 88 58. 82.7 940... 32 20 58.8 92.8 94... 35 Z07 65.8 86.5 942... 33 27 7. 85.2 943... 7 288 90.0 63.4 944... 22 272 78.0 55.4 9«Suurin 50 000 2. 6 84.3 944 Pienin 0. 40 4.4 28.9 Suode 939... >90 0.8 5.7 24.6 940... >90 0.8 7.8 33. 94... >90 0.9 7.6 32.0 942... >90.9 9.0 28.9 943... >90 5. 2.8 2. 944... >90 4.3 9.4 0.6 944 Suurin 36 35.4 36.0 944 Pienin >90 0 0. 78.8 Vantaan veden vapaan hiilihapon, sekä Vantaan ja suodatetun veden vetyioniväkevyyden ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 3 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja pä,ivit~ täin suoritetuista tutkimustuloksista.. Vuosikeskiarvot 3 täydeliisestä joki veden ja Vanda vatten 5.8 5. 6. - 2. 5.35 6.9 6.8-2.58 5.&9 7.7 6.8 2.CI 5.42 7. B 6.8-2.38 3.0 6.8 6.7-2.07 3.40 5. 6.8 -.83 5.60 7.7 7. - 2.44. 2 0 3.I 6.6 -. 3 7 - Filtrat 5.7 2.4 7. 0.08 3.68 5.87 3.8 7." 0.07 3.88 6.u 3.0 7.2 0.06 3.88 5.90 4.B 7. 0.0 3.89 4.30 2.4 7.3 0.04 3.62 4.30 3.0 7.0 0.06 '3.07 6.60 6.7 7.3 0.0 3.7B 2.60 0.0 6.7 0.0 2.37 vesijohtoveden analyysistä selviävät seuraavasta yhdistelmästä: Vantaan Suodatettu vesi vesi Lämpöaste, C... 7.7 7.8 Valon läpäiseväisyys o/~:ssa 00 mm kerroksen läpi... 27 >90 I

9 Vantaan vesi Värinvoimakkuus, mgfl Pt.. 230 Liuennutta happea, 0., mgfl., Kyllästysaste %:ssa... 92.0 Sähkönjohtokyky, Q8X ll... 78.8 Johtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mgfl... 59. Haihdutusjäännös 80 o :ssa, mgfl... Hehkutusjäännös, mgfl... Hehkutushäviö, mgfl... Permanganaa tinkulutus, KMnO" mg/l... Albuminoidiammoniakkia, NH 4, mg/l... Tehokasta klooria, CI, mgfl Piihappoa, SiO., mgfl... Aluminiumia, AI, mgfl... Rautaa, Fe, mg/l... Kalsiumioneja, Ca"", mgfl... Magnesiumioneja, Mg", mg/l' Ammoniumioneja, NH"" mgfl.. :... 20.0 '80. 39.8 72.7 0.87 27.0 6.8 3.0 7. 3.7 0.8 Suodatettu vesi 2.3 99.7 35., 0. e 04. 79.8 24.5 8.8 0.3 0.0, 7.6..,. 0.07 6., 3.4 0.8 Vantaan Suodatettu vesi vesi Sulfaatti-ioneja, SO,.., mgfl 7.3 34.3 Kloori-ioneja, CI', mgf... - 6. 6. 2 Nitraatti-ioneja, NOa',' mgfl 2.7 2.7 Nitriitti-ioneja, NOl" mgfl., 0.038 0.008 Bikarbonaatti-ioneja, HCO,', mg/l... 24.8 27.5 Metyylioranssiakaliteetti, cm 8fl,n/ 0... 4.0 4.& Vapaata hiilihappoa, CO., mgl.l.. ;...:... 5. 3.0 Vetyioniväkevyys, ph... 6.8 7.0 Kokonaiskovuus saksal. asteissa...:... l.a8 3.07 Karbonaattikovuus saksai. asteissa..... 8. I B KivennäishappokovUU6 saksai. 'asteissa... O. 8 8. 8 Bakterioogisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot näkyvät seuraavasta taulukosta:, Vuosi ja kuukausi Ar och ml!.nad 944 Tammikuu... Helmikuu... Maaliskuu... Huhtikuu... :...:. Toukokuu... :... Kesäkuu... Heinäkuu... Elokuu... Syyskuu... Lokakuu... Marraskuu... Joulukuu...;... Koko vuosi....bakteeripltolsuus, pes./cma - Vantaan vesi - Vanda vatten Kesklm. Suurin l' Pienin MedelteJ Max. Mln. 9,535 '52,000,00 2,003 5,400 850 2,497 6.000 740 3,777' 00,000,200 6,925 40,000 500 0,673 69,000 500 9,608 20.000 430 306 730 00 6,327 28,000 400 7,026 37,000 750 4,483 6,000,700 8,23 28,000,500 9,080 20.000 00 BakterieheJt, kol./cma Suode - FIltrat. Kesklm. Suurin Pienin MedelteJ Max. Mln.. 25 0 0.6 S 0 0.8 2 0 7.,. 60 0 5.3.90 0.9 46 0 5.8 62 0.8 5.0 3.8 67 0 2.2 25 I 0.0 6 0 0., 3 0 2.6 90 0 939... 940... 94... 942... 943... 9,698 20,000 40 0,87 60,000 36 8,794 320,000 80 3,404 400,000 80 7,056 86,000 200 0.5 24 0 0.6 8 0.0 4 0 0.6 55 0.0 20 0 Bacterinm colin tutkimul{sia 'iuotitettiin 52 kertaa sekä jol<ivedestä että suodatetusta. vedestä. Tutkimusten tulokset käyvät selville se~raavasta yhdistelmästä:

20 Bact. colin esiintyminen. - Förekomsten av 'Bact. coli, VuosI I ' I Myönteisiä tuloksia 00 å 0'00 cm8 :ssä, % - Posltlva prov I 00 a. 0'00 CDl8, % 00 50 I 25 0 I 5 I 2.6 I.0 I 0.6 I 0.26' I 0.0. I 0.06 I 0.026 I 0.0,0 Vantaan vesi'- Vanda vatteil 939 98. 98. 98. 86.6 7. 50:8 38.& 26.9 5.< 940 00.0 90.0 82.0 72.0 58.0 48.0 30.0 6.0 2.0 94 00 0 00.0 97,9 97.9 85., 8.8 54.8 3.3 4.8 942 00.0 00,0 98.0 94.0 78.0 60,0, 48.0 ~O.o 0.0 943 00.0 00.0 96.3 92.3 86.6 67.3 46.9 3.6 5.8,944-00.0 00.0 98. 94.9 86.6 59.8 34.8.6 0.0 Suode - Filtrat 939 0 0-940 0 0 94 0 0 942 0 0 943 0 0 944 0 Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden 'lukumäärä näkyy seuraavasta yhdistelmästä': KemiaJlisia vedenanalyysejä: Täydellisiä analyysejä.... Muita vedenanalyysejä... Analyysejä kä yttötarkkailun vuoksi... :... 8,59 26 näyttee~tä 5 ----------------- Yhteensä '8,622 näytteestä Edeltävien laboratoriokokeiden jälkeen ryh :dyttiin tammikuun puolivälissä syöttämään raa,kaveteen alumin,iumsulfaatin ohella rikkihap 'poa sellaisina aikoilla, jolloin raakaveden alka 'liteetti on suhteellisen korkea sekä kaliumpermanganaatinkulutus ja. siis samalla humukserr määrä verraten pieni. Tällä menetelmällä saavutetaan se etu, että tällaisina aikoina saostumistapahtuman kannalta edullisimman happamuuden saavuttamiseksi ei tarvitse käyttää nykyisin kallista ja vaikeasti saatavissaolevaa aluminiumsulfaattia ylen määrin, vaan voidaan juuri tätä ylimäärää vastaava osa korvata Bakteriologisia vedenanalyysejä y. m.: Bakteeriluvun määräämisiä Bakterium colin määräämisiä... AnalYY!lejä kemikalioista.,. 2: 94 näytteestä 04 89 ----------------- Yhteensä 2,387 näytteestä kotimaisella huokealla rikkihapolla." Rikki 'happo lisättiin aluksi aluminiunisulfaattiliuokseen, joka viimemainittuun nähden tehtiin vastaavasti miedommaksi. Myöhemmin eristettiin entiset kloorikalkkiammeet haponkestäviksi ja syötetään rikkihappo nyt niistä noin 2-normaalisena liuoksena sääfelyhanoilla, joilla syötto vo_i tapahtua 0.0 26 milliekvivalentin suuruisin välyksin. - Rikkihapon käytäntöön ottamisella voidaan arvioida kertomusvuonn.a saavutetun ainakin 50,000 kg:n aluminiumsul:;. faatin säästö. Sakari' Ranta.

Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 944. Vuoden 944 päättyessä on kaasulaitos täyttänyt neljännenyhdeksättä: täydellisen käyttövuotensa, josta 44 V,Uotta kaupungin omistuksessa. Päättyneenä vuotena on kaasulaitoksen käyttö yleensä sujunut häiriöittä. Uunien tuotantokykyhän lisääntyi jo joulun tienoissa 943, jolloin 3 uutta uunia pantiin käyntiin. Tämän ansiosta mahdollisuus tuottaa säännöstelyn 'edellyttämä kaasunkulutusmäärä toistaiseksi taattiin. Helsingin kaupunkia' kohdan~eet pommitukset helmikuussa 6-7 ja 26-27 päivien välisinä öinä aiheuttivat vapaaehtoista väestönsiirtoa kaupungista verraten laajassa mitassa. Tämän väestönsiirron seurauksena väheni,kaasunkulutus huomattavasti, mikä yhä lisäsi kaasulaitoksen. mahdollisuuksia ylläpitää häiriintymätöntä kaasunjakelua ja. sitäpaitsi. aikaansai raaka-aineen, kivihiilen, säästöä,.mikä ei ollut vähäksi arvioitava. Supistunut kaasun kulutus jäi voima~n aina syyskuussa tehtyyn väjirauhaan saakka. Kun nyt voitiin olettaa, että kaikki kaupungista' poissiirtyneet palaisivat takaisin kaupunkiin ja kun oli odotettavissa väkiluvun lisääntymistä aikaisempaan verraten, mikä osaltaan tulisi huomattavasti lisäämään "kaasunkulutusta oli kaasulaitoksen pakko tehdä esitys säännöstelymääräysten tehostamiseksi. Tämä oli myös välttämätöntä sen johdosta, ettähiilentuonti Saksasta tyrehtyi välirauhan solmiamisen seurauksena. Kaupunginvaltuusto vahvisti nyt uudet ja ankarammat säännöstelymääräykset, joita alettiin soveltaa 2. 9.44 jälkeen. Näiden tarkoituksena oli etupäässä saada helmikuussa 942myönnetyt talouskaasuannokset supistetuiksi 0. m 8:llä henkilöä kohti. Valittiin ns. kaasufisäännöstelyvaliokunta, joka sai tehtäväkseen tapaus tapaukselta säännöstellä kaiken sen kaasunkulutuksen, jota ei voitu sijoittaa ~talouskaasu»-nimisen otsakkeen alle ja että ehkäisyhinnan 5 mkfmll:ltä lisäksi ylikulutuksen yhä lisääntyessä vahvistettiin myös 50 mkn suuruinen ehkäisyhinta sekä että kaasunjakelu kulutuksen saavutta,essa määrätyn, ylikulutusrajan keskeytettiin määrätyksf ajaksi. Näiden toimenpiteiden avulla toivottiin voitavan supistaa keskimääräinen vuorokautiskulutus jonkin verran yli 60,0'00 m 8:n ja on myöhemminkin osoittaut~nut, että tässä on onnistuttu ja etta. toimenpiteet näin ollen ovat olleet riittävän tehokkaitå'sen säästämisohjelman toteuttamiseksi, jota kaasulaitos silloin katsoi olevansa pakotettu ryhtyä noudattamaan. Kaasulaitos on sitten saanut vastaanottaa erinäisiä kivihiililähetyksiä Ruotsista ja sitäpaitsi on laitokse~ lukuun takavarikoitu osa teollisuuslaitosten kivihiilivarastoja. Ruotsista saadut ja teollisuuslaitoksilta takavarikoidut kivihiilet olivat, kuitenkin suuremmalta' osaltaan Ylä Schlesiasta peräisin olevia sen laatuisia kivihiiliä, joista ei saada mitään karkeata koksia vaan ainoastaan koksimurskaa ja joista sekä' kaasunsaanti että niistä saatavan kaasun laatu on_ ollut varsin vaihteleva. -" ",-,,, Kun kaasulaitoksen kivihiilivarastot noudatettaessa edellämainittua. kaasunsäännöst~iyä on laskettu kestävän loka-marraskuuhun 945 ja 'kun oli epätietoista, oliko v:n 945 kuluessa saatavissa uusia kivihiiliä, oli kaasulaitoksen etsittävä joku kotimainen raaka-aine, joka voisi korvata kivihiilen. Osoittautui silloin mahdottomaksi kuljettaa Helsinkiin sellaisia halkomääriä, joita tähän tarkoitukseen olisi vaadit~u. Sitäpaitsi puu on sangen sopimatonta käytettäväksi, koska kaasutuksessa: muodostul:mt etikkahappo turmelee kojeiston ja putkijohdot. Kun Ruotsissa,on saavutettu hyviä tuloksia tur':'-ehiilellä; joka on osoittautunut paljon sopivammaksi kuin konet~rve sinänsä., päätettiin tällöin,ryhtyä käyttämään turvehiiltä kaasun:v:almistuksessa:- Nil~Pä kaupunginvaltuusto myönsi 2. 6. 44 varoja yht. 9 kuilua käsittävien turpeenhiiltolaitteiden