Hyvinkään kaupungin koulun ja kirjaston yhteistyön kehittämissuunnitelma 2009-2012
Sisällys 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2 2. TIEDONHALLINTATAITOJEN, KIRJASTONKÄYTÖN JA KIRJALLISUUDENTUNTEMUKSEN TAVOITETASOT ERI LUOKKA-ASTEILLE 3 2.1 OPETUSTAVOITTEET JA SISÄLLÖT 1-2 -LUOKILLE 3 2.2 OPETUSTAVOITTEET JA SISÄLLÖT 3-6 -LUOKILLE 3 2.3 OPETUSTAVOITTEET JA SISÄLLÖT 7-9-LUOKILLE 4 2.4 OPETUSTAVOITTEET JA SISÄLLÖT TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSILLE 5 3. KIRJASTOVIERAILUT 6 4. KOULUN JA KIRJASTON YHTEYDENPITO 6 5. MUUT KEHITTÄMISTARPEET 7 6. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 8 7. KÄYTETYT LÄHTEET 9 8. TYÖRYHMÄN JÄSENET. 9
1. Lähtökohdat ja tavoitteet Informaation luonne on muuttunut ja muuttuu edelleen. Internetin tarjoamalle informaatiolle tyypillisiä ominaisuuksia ovat dynaamisuus, joustavuus ja päiväperhomaisuus sekä epästabiilius (blogit, wikit, podcastit, rss-syötteet). Tiedon arvioiminen voi olla haasteellista jos kontekstitiedot ovat epäselvät. Lisäksi verkossa luotettava ja epäluotettava voivat näyttää visuaalisesti samanarvoisilta. Siksi erityistä huomiota onkin kiinnitettävä lasten ja nuorten kykyyn etsiä, ymmärtää, arvioida ja käyttää tietoa tehokkaasti. Informaatiolukutaito liittyy sekä arkipäivän elämänhallintaan, että menestymiseen koulussa ja työelämässä. Kokonaisvaltainen näkemys opettamisessa on tärkeää. Informaatiolukutaito ei ole vain tiedonhakua kirjastosta tai verkosta. Käsitteeseen kuuluvat myös tieto tekijänoikeuksista ja Internetin tieto- ja henkilösuoja-asiat, sekä kyky liittää uusi informaatio vanhaan tietopohjaan. Luontevasti informaatiolukutaito kehittyy koulun oppiaineiden tehtävien ohessa. Kirjastolla opetustuokio on usein lyhyt, 45-90 minuuttia. Näillä täsmäiskuilla on hyvä esimerkiksi opettaa kirjastotietokannan tehokasta käyttöä ja esitellä kirjaston tarjoamia muita tiedonlähteitä. Vuosien 2006-2008 yhteistyösuunnitelmassa painotettiin koulujen ja kirjaston yhteistyön suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta. Pyrittiin koululaisvierailujen määrän kasvattamiseen. Syksyllä 2008 startanneen Kulttuuripolun myötä kaikki kolmas-, kuudes-, ja yhdeksäsluokkalaiset tekevät lukuvuoden aikana kirjastovierailun. Tämä lisää oppilaiden tasa-arvoa kirjastonkäytön opetuksen suhteen. Edelleenkin on tärkeä muistaa koulutyön osuus, ja siksi on toivottavaa, että viime yhteistyösuunnitelmassa esiteltyä Tiedonhallinnan tavoitetasot eri luokka-asteille -osiota (luku 2) edelleen käytettäisiin opetussuunnitelman liitteenä kouluissa. Kirjaston ja koulun yhteistyötä suunnitellessa Hyvinkäällä nousee usein esille koulukirjastojen tilanne sekä yhteistietokanta. Myös nykyistä useammalle kirjastoautopysäkille olisi kysyntää. Nykyisillä resursseilla nämä hankkeet siirtyvät yhä tulevaisuuteen. Olisi aiheellista tutkia voitaisiinko yhteistietokantaan hakea avustusta esimerkiksi opetusministeriöltä. Kirjailijavierailuita yhteistyössä koulujen kanssa on järjestetty yleensä yksi tai kaksi vuodessa. Koulukirjasarjoja on hankittu lisää vuosittain.
2. Tiedonhaun askeleet Espoolaisessa Netlibris-hankkeessa vuosina 2001-2003 muokattiin tiedonhankinnan prosessin ja tiedonhallintataitojen soveltamiseksi alun perin Australiasta peräisin oleva kuusiportainen malli Tiedonhaun askeleet. Malli on hyödyllinen esimerkiksi esitelmänteon tiedonhaun opetuksessa. 1. Määrittelen aiheen tai tutkimusongelman - Mitä haluan tutkia? - Mitä tiedän ennestään? Kirjoitan entiset tietoni muistiin Keskustelen aikaisempien tietojeni pohjalta Teen miellekartan/mind mapin - Millaista tietoa tarvitsen? Mitä haluan tietää? Pohditaan yhdessä aivoriihessä kysymystä ja sen rajauksia. Muokataan kysymystä niin, että se on aito ongelma tai tutkimuskysymys (Voiko käärme kompastua?). 2. Etsin ja nimeän tiedon lähteet - Miten hankin tietoa? Lukemalla, katsomalla, kuuntelemalla, kysymällä, havainnoimalla, tekemällä kokeita - Mistä haen tietoa? Kirjat, artikkelit, Internet, tietokannat, ihmiset, luonto - Tutustun tiedonhankinnan kanaviin sekä erilaisiin tapoihin ryhmitellä ja järjestellä informaatiota: opettaja, muut ihmiset, kirjat ja artikkelit, kirjasto, Internet - Millaisia hakusanoja käytän tiedonhaussani? - Miten eri hakukoneet (Google tms) eroavat hakuominaisuuksiltaan? 3. Valitsen tiedosta tarvitsemani - Miten valitsen sopivan tiedon? - Miten arvioin lähteitteni, varsinkin Internetin, luotettavuutta? - Mikä on oleellista aiheeni kannalta? - Miten opettelen käyttämään erilaisia tiedonlähteitä? - Miten jaan informaatiota ja hyödyllisiksi havaitsemiani lähdetietoja toisille? 4. Järjestelen tietoa - Miten järjestän hankkimani tiedot loogiseksi kokonaisuudeksi? - Millä asioilla on yhteys toisiinsa? - Miten selvennän esitystäni kuvilla tai taulukoilla? - Millaiset ovat Internetistä löytyvien kuvien tekijänoikeuskysymykset? - Miten vertailen keskenään ristiriitaista informaatiota? Miten opin vetämään niistä omat johtopäätökseni?
5. Esittelen tulokseni - Miten merkitsen käyttämäni lähteet? - Mikä on näkökulmani aiheeseen? - Miten esitän selkeästi tietoni ja johtopäätökseni? Miten osaan käyttää raportissani/esitelmässäni tilanteeseen ja ongelmanratkaisuun sopivasti ja vaihtelevasti kuvaa, tekstiä, ääntä, mahdollisesti liikkuvaa kuvaa? - Miten osaan suhteuttaa löydetyn informaation alussa esitettyihin kysymyksiin? Onko kaikkiin kysymyksiin vastattu? Onko kaikki informaatio tarpeellista, kun ajatellaan esitettyjä kysymyksiä? Ovatko johtopäätökset perusteltuja? 6. Arvioin työtä ja prosessia - Millainen lopputuloksesta mielestäni tuli? - Miten onnistuin työn eri vaiheissa? - Mitkä vaiheet olivat hankalia? Miksi? - Jos aloittaisin uudelleen, mitä tekisin toisin? 2.1 Opetustavoitteet ja sisällöt 1-2 -luokille Osaamistavoitteet - myönteisen asenteen herättäminen kirjaa ja kirjastoa kohtaan - kirjaston peruskäytön hallinta (lainaus, palautus, neuvon kysyminen) - ikäkaudelleen sopivan aineiston paikantaminen kirjaston kokoelmasta - sopivan luettavan löytäminen - lukutaidon kehittäminen Opetettavat sisällöt Kirjastossa - tutustuminen lastenosastoon - kirjastokortti - aineiston käsittely - erilaiset lastenosaston aineistot (kirjat, kuvatallenteet, lehdet, äänikirjat) - kirjojen sijoittelu kirjastossa: sadut, runot, tieto- ja kertomakirjat, helppolukuiset, tavutetut - kirjan paikka hyllyssä (aakkostus) - lainaus ja palautus - kirjastossa käyttäytyminen - henkilökunta (neuvonta, lastenosasto) - sopivan luettavan etsimisen harjoittelu - kerrotaan kirjaston lukupiiristä (lukemaan innostaminen)
Koulussa -koulukirjasto, aakkoset, lukuhetki, pulpettikirjat, kirjojen esittelyä, kirjallisuuden käsitteistä (päähenkilö, juoni), toden ja epätoden erottaminen, tietotekniikan alkeita Koulussa ja/tai kirjastossa - kirja konkreettisena esineenä (selkä, kannet, tekijämerkintä, sivunumerot, painovuosi jne.) - kirjavinkkaus 2.2 Opetustavoitteet ja sisällöt 3-6 -luokille Osaamistavoitteet - kirjastomyönteisen asenteen vahvistaminen - kirjaston peruskäytön hallinta (luokitus, hyllyjärjestys, aineistorekisterin käyttö) - erilaisten tiedonlähteiden olemassaolon tiedostaminen - tiedonhallinnan alkeet - lukemisharrastuksen vakiinnuttaminen Opetettavat sisällöt Kirjastossa - kertausta ja täydennystä: kaunokirjallisuuden ryhmät, kirjan paikka hyllyssä - lasten tietokirjat: esitellään pääluokat/hyllyjärjestys/aakkostus - tietokirjan rakenne: hakemisto, sisällysluettelo - hakuteokset - Ratamo-haku (tekijä-nimeke-haku, yksinkertaiset asiasanat) - kirjastonkäyttö tarkemmin: varaaminen, käyttösäännöt - sopivan tietokirjan valinta luettavaksi - sopivan luettavan etsiminen kaunokirjallisuudesta - kerrotaan kirjaston lukupiiristä (lukemaan innostaminen) Koulussa koulukirjaston käyttö, aakkostaminen, pääkohtien etsiminen asiateksteistä, tiedon liittäminen omiin kokemuksiin, tiedon esittäminen omin sanoin, kirjan esittely omin sanoin, tietokirjojen käyttö, ajatuskartta, muistiinpanojen tekeminen, tietokirjojen ja verkon käyttöä, lähdekritiikki, tietotekniset valmiudet, lukuhetki, erilaisiin teksteihin tutustuminen, nettietiketti (internetin turvallinen käyttö) Koulussa ja/tai kirjastossa - kirjavinkkaus - internet-haku: sanahakukoneet - lähdekritiikki (faktatieto/fiktio, ymmärrys siitä, että kaikilla tuotoksilla on tekijänsä, oman tuotoksen arvostaminen) - eri tiedonlähteisiin tutustuminen - kirjaston opetusaineisto verkossa
2.3 Opetustavoitteet ja sisällöt 7-9-luokille Osaamistavoitteet Tiedonhallintataidoissa tavoitteena, että oppilas - osaa määritellä tutkielmansa aiheen - osaa etsiä lähdemateriaalia tiedontarpeeseensa - osaa käyttää kirjaston aineistorekisteriä monipuolisesti - tuntee rekisterin käytön apuvälineet ( YKL ja YSA) - osaa yksinkertaisia hakustrategioita ja yhdistellä hakulauseita Boolen logiikalla - tuntee muita tiedonhankinnan mahdollisuuksia: tietokantoja, hakupalveluita ja aihehakemistoja - hallitsee jonkin internetin hakupalvelun monipuolisesti - osaa ottaa huomioon tekijänoikeusasiat ja tunnistaa tietoturvaan liittyviä seikkoja - osaa suhtautua kriittisesti löytämäänsä tietoon ja arvioida sen luotettavuutta - osaa käyttää tietoja tehokkaasti hyväkseen tavoitteen saavuttamiseksi Kirjallisuuden osalta tavoitteena on, että kirjallisuudenharrastus on vakiintunutta. Myös kirjastonkäyttö on vakiintunutta. Opetettavat sisällöt Kirjastossa - tiedonhankinnan suunnittelu (ymmärrys siitä, että tehtävä vie aikaa ja vaatii työtä) - tiedonhallinnan prosessiluonteen ymmärtäminen - hakustrategian luomisen periaatteet - hakusanojen yhdistäminen (Boole) - Ratamo-haku tarkemmin (asiasanahaku, rajaukset) - muita kirjastossa käytössä olevia tietokantoja: Aleksi, Arto, Nelli, Frank-monihaku - asiasanat (Vesa) - luokitus (verkko-ykl) - kirjastopalveluista: lehdet, kaukopalvelu, aikuistenosasto, käsikirjasto, opintolukusali - tiedonhaku omaa tehtävää varten (usein kirjallisuuden alalta) Koulussa silmäilevä lukeminen, muistiinpanojen tekeminen, referointi, lainaamisen eri tavat, yhteistyö reaaliaineiden kanssa, tietotekniset valmiudet, kielitaito, kaunokirjallisuutta luettava tietty kpl-määrä, raportin tai esitelmän tuottaminen, nettietiketti (hyvät käytöstavat internetissä) Koulussa ja/tai kirjastossa - kirjaston opetusaineisto verkossa - internet-haku: aihehakemistot - lähdemerkinnät (tekstissä + lähdeluettelossa) - lähdekritiikki (tietolähteen arviointia, esim. internet-aineiston luotettavuus) - tekijänoikeudet ja niiden kunnioittaminen - tietoturva
2.4 Opetustavoitteet ja sisällöt toisen asteen oppilaitoksille Osaamistavoitteet Th-taidoissa pitäisi saavuttaa taso, joka antaa valmiudet jatko-opinnoissa tai ammatissa tarvittavan uuden tiedon itsenäiseen hankintaan. Tällöin oppilas - osaa määritellä tutkimusongelmansa ja sen keskeiset käsitteet sekä rajata oman tiedontarpeensa - tuntee erityyppisiä tiedonlähteitä ja osaa valita niitä tarkoituksenmukaisimmat kuhunkin tiedontarpeeseen - osaa käyttää kirjaston aineistotietokantaa monipuolisesti ja tehokkaasti tiedontarpeen mukaan - hallitsee hakustrategioita ja osaa käyttää useita tiedonlähteitä - osaa arvioida tietoa ja tiedonlähteitä tiettyjen arviointikriteerien mukaan - osaa löytää tiedonlähteestä olennaisen tiedon ja muokata sitä tekstiksi omin sanoin - osaa käyttää tietoa tehokkaasti hyväkseen tavoitteen saavuttamiseksi - osaa esittää työnsä tuloksia havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja esitellä työnsä eri välineitä käyttäen - osaa käyttää tietoa ja tiedonlähteitä eettisesti ja laillisesti hyväksyttävällä tavalla - noudattaa lakeja ja hyviä tapoja tiedon hankinnassa ja käytössä - osaa kirjata johdonmukaisesti käyttämänsä tiedonlähteet Kirjallisuuden harrastus on syventynyt, myös alkukielellä lukeminen mahdollista. Opetuksen sisällöt Kirjastossa - tieto muista kirjastossa käytettävissä olevista tietokannoista opiskelijaryhmän tarpeiden mukaan Koulussa ja/tai kirjastossa - aiemmin opittujen tiedonhallintataitojen soveltamista ja syventämistä; lähtökohtana opiskelijan oma tiedon tarve; tässä yhteydessä oikeutettu saamaan ohjausta, joka huomioi hänen yksilölliset ominaisuutensa, tietonsa ja taitonsa - kirjaston monipuolinen käyttö opiskelun tukena - tiedonhakujärjestelmien sujuva käyttö omissa tehtävissä (internet: hakukoneet tarkennettu haku; aihehakemistot, tietokannat) - itsenäinen ja kriittinen tiedon valinta, käsittely ja välittäminen - nettietiketti (internetin laillinen käyttö ja tietoturva) - tekijänoikeudet - lähdekritiikki - lähdemerkinnät (artikkelit, nettilähteet jne.) - tietoturva - kirjaston opetusaineisto verkossa - työn raportointi havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä suullisesti että kirjallisesti - yhteistyö reaaliaineiden ja muiden oppilaitosten kanssa - kyky arvioida omia tiedonhallintataitojaan
- kirjallisuuden harrastaminen, myös alkukielellä lukeminen; oppilas kasvaa harrastuksensa myötä ymmärtämään kirjallisuuden merkityksen ajattelun kehittäjänä ja elämysten antajana. 3. Kirjastovierailut Tiedonhallintataitojen opettaminen edellyttää koulun ja kirjaston yhteistyötä. Siksi on tärkeää, että ryhmäkäyntejä kirjastoon järjestetään säännöllisesti. Kulttuuripolun myötä kolmas-, kuudes-, ja yhdeksäsluokkalaiset käyvät kirjastossa joko syksyllä tai keväällä. Tämä edistää tasa-arvoa tiedonhallintataitojen oppimisessa. Edelleen on suotavaa, että 1-2 luokka-asteella käytäisiin myös kirjastossa, jolloin kirjasto paikkana olisi lapsille mahdollisemman pienestä pitäen tuttu. Myös muilta luokka-asteilta Kulttuuripolun ulkopuoliset vierailut ovat toki mahdollisia. Toisen asteen ryhmät erityisesti ammattioppilaitoksesta ja terveydenhuolto-oppilaitoksesta ovat vierailleet kirjastossa aktiivisesti. Pyrkimyksenä olisi tiivistää toisen asteen oppilaitosten ja kaupunginkirjaston välistä yhteistyötä. Kirjastovierailuista tulee sopia vähintään viikkoa ennen kyseistä tilaisuutta (kulttuuripolkuvierailuilla eri käytännöt). Tällöin ilmoitetaan ryhmän koko sekä se, milloin luokka on aiemmin käynyt kirjastossa. Samassa yhteydessä sovitaan toivotusta opetuksesta. Opettajan kanssa pohditaan myös, miten koulussa valmistellaan ennakkoon kirjastokäyntiä. Jos vierailu liittyy johonkin oppimistehtävään, selvitetään kyseisen tehtävän sisältöä ja tarkoitusta. Näin kirjastonhoitaja voi suunnitella opetuksensa tarkoituksenmukaiseksi. Tärkeää on myös harjaannuttaa kirjastossa opittuja taitoja edelleen koulussa niin, että opitusta on jatkuvaa hyötyä. Yhteyshenkilöt kirjastossa: Sirkka Kontiainen, lastenosastonjohtaja, luokat 1-6, p. 2429 Tuulikki Pohjola, kirjastonhoitaja, luokat, 1-6 p. 2429 Katja Valjakka, informaatikko, luokat 7-9, toisen asteen opiskelijat p. 2298 (virkavapaalla 1.5. alkaen) Teijo Virolainen, kirjastonhoitaja, luokat 7-9, toisen asteen opiskelijat p. 2466 Marita Pohjasniemi, kirjastovirkailija, p. 4261, luokat 1-6 (Paavola) Sari Niemitukia, kirjastonjohtaja, p.5257, luokat 1-6 (Hakalan kirjasto) sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi 4. Koulun ja kirjaston yhteydenpito Lukuvuoden alkaessa kirjasto lähettää kouluille tiedotuskirjeen, jossa tiedotetaan kirjaston tarjonnasta, luetellaan yhteyshenkilöt, tiedotetaan hankituista koulusarjoista jne. Pyrkimyksenä on lisätä vuorovaikutteisuutta; koulu voi esittää toivomuksiaan ja suunnitelmiaan yhteistyön suhteen. Kirjastolla tulee myös olla tiedossa, kuka toimii kyseisenä vuonna koulukirjastonhoitajana. Kirjasto toivottaa opettajaryhmät tervetulleiksi vierailulle kirjastoon. Ovathan kaikkien opettajien omat tiedonhakutaidot kunnossa? Myös koulun omia kokouksia voidaan järjestää kirjaston tiloissa, jolloin kokoukseen voidaan liittää tietoisku kirjastosta ja tiedonhausta.
Kulttuuripolun tiedotustilaisuuksissa mukana on myös kirjaston edustaja, joka kertoo kirjaston tarjonnasta. Olisi hienoa, jos opettajien ja kirjaston opetuksesta vastaavan henkilökunnan keskusteluyhteys virkistyisi. Tärkeintä olisi, että yhdessä keskustellen ja ideoiden informaatiolukutaidon opetusta voitaisiin tehostaa. Monessa yhteydessä on todettu, että kyseisten taitojen opetus edellyttää pedagogin ja kirjastonhoitajan yhteistä panosta. Koulukirjastonhoitajien yhteistyön lisäämiseksi kirjastossa on järjestetty heille tapaamisia ja koulutustilaisuuksia. Jatkamme tapaamisia edelleen, mutta tulevaisuudessa kokouksiin kutsutaan kaikki koulun ja kirjaston yhteistyöstä kiinnostuneet opettajat, ja niissä käsitellään myös tiedonhaun opetusta. Koulun ja kirjaston yhteistyöpalaveri pidetään kerran vuodessa. 5. Muut kehittämistarpeet Koulukirjastojen yhteistietokantaa on useissa yhteyksissä toivottu. Koulukirjaston kokoelma olisi sen myötä hallittavissa ja oppilaat harjaantuisivat tiedonhakuun. Kirjastojärjestelmän toimittajalta Axiellilta pyydettiin keväällä 2008 tarjous koulukirjastojärjestelmästä. Tarjous välitettiin kiinnostuneiden koulujen rehtoreille. Ongelmana on edelleen rahoitus, kirjastolla ei valitettavasti ole taloudellisia eikä henkilöstöresursseja koulukirjastojen yhteistietokannan rakentamiseen. Artikkelitietokanta Aleksia on myös toivottu kouluille. Aikakauslehtien artikkeliaineiston hyödyntämistä koulutyössä kannattaisi lisätä ja olisi toki suositeltavaa, että tietokanta olisi myös koulujen käytössä. Koulukirjastojen suunnitelmalliseksi kehittämiseksi ja kokoelmien kartuttamiseksi pitäisi talousarvioon varata määräraha vuosittain. Lukuharrastusta ja kirjallisuudentuntemusta pyritään edistämään kirjailijavierailuja järjestämällä. Kyseisissä tilaisuuksissa kirjailijat kertovat työstään ja oppilailla on mahdollisuus esittää kommentteja ja kysymyksiä. Vierailuja järjestetään ainakin yksi vuodessa. Kustannukset jaetaan koulun ja kirjaston kesken. Koulusarjoja hankitaan vuosittain lisää. Hankinnoissa pyritään huomiomaan erilaiset seikat: klassisuus, ajankohtaisuus, kirjallinen arvo ja sarjojen koko (5-30 kpl). Kirjasto toivoo opettajien ehdotuksia koulusarjoihin! Koulut voivat hyödyntää monin tavoin kirjaston tiloja. Kirjasto on edullinen paikka erilaisille näyttelyille ja esityksille, koska kirjastossa liikkuu runsaasti väkeä. Ottakaa rohkeasti yhteyttä kirjastoon ja tuokaa esille oma koulunne! 6 Katsaus vuoden 2006 toimintasuunnitelmaan sekä toimintasuunnitelma vuodelle 2009-2010 Katsaus vuoden 2006 toimintasuunnitelmaan
Vuoden 2006-2008 yhteistyösuunnitelmaa laadittaessa esitettiin toive, että kirjastonhoitaja osallistuisi luennoitsijana opettajien Veso-koulutukseen. Tätä mahdollisuutta on kirjaston puolelta tarjottu. Kirjasto myös kutsui toisen asteen oppilaitosten opettajakunnat kirjastovierailulle. Kauppaoppilaitoksen opettajat pitivätkin kokouksen kirjaston tiloissa. Kokoukseen liitettiin kirjaston esittely. Mahdollisuutta koulukirjastojen yhteistietokantaan on selvitetty. Kirjastolla ei ole henkilöstö- eikä taloudellisia resursseja pyörittää hanketta. Järjestelmätoimittaja Axiellilta pyydettiin kuitenkin kirjaston toimesta tarjous koulukirjastoille, joka välitettiin asiasta kiinnostuneiden koulujen rehtoreille keväällä 2008. Aleksi- artikkeliviitetietokannan kustannuksia on selvitetty, ja niitä käsitellään koulun ja kirjaston yhteistyökokouksessa maaliskuussa 2009. Vuoden 2006 toimintasuunnitelmassa pyrittiin siihen, että tiedonhallintataitojen, kirjastonkäytön ja kirjallisuudentuntemuksen tavoitetasot hyväksyttäisiin osaksi opetussuunnitelmaa. Näin ei tapahtunut, mutta tavoitetasot hyväksyttiin opetussuunnitelman liitteeksi. Oppilaiden kirjastovierailumahdollisuuksista on tiedotettu säännöllisesti. Vuonna 2006 käyntien määrän toivottiin nousevan. Tämä on toteutunut viimeistään Kulttuuripolun myötä. Myös ammatti- ja terveydenhuoltooppilaitosten ryhmät ovat vierailleet kirjastossa säännöllisesti. Koulukirjasarjoja on hankittu vuosittain lisää. Kirjailijavierailuita on pyritty järjestämään ainakin kerran vuodessa. Vierailun aikana kirjailija on esiintynyt yhdessä tai kahdessa Hyvinkään koulussa sekä kirjastolla. Vuosien 2009-2012 toimintasuunnitelmat Toimintasuunnitelmat päivitetään vuosittain koulun ja kirjaston yhteistyötapaamisissa. 2009 - Luku-Ukuli lukemiskilpailun toteuttaminen - Kirjaston uuden verkko-opetusmateriaalin julkaisu - Kulttuuripolun kirjastovierailujen kehittäminen - Lasten- ja nuortenosaston sivujen kehittäminen - Kirjailijavierailun järjestäminen yhteistyössä - Hakalan kirjaston nuortennurkkauksen kehittäminen 2010 - Jatketaan Kulttuuripolun kirjastovierailujen kehittämistä - Yhteistyön lisääminen toisen asteen kanssa - Kirjailijavierailun järjestäminen yhteistyössä
2011 - Luku-Ukuli lukemiskilpailun toteuttaminen - Kirjailijavierailun järjestäminen yhteistyössä - Maahanmuuttajalasten huomioiminen lasten- ja nuortenkirjastotyössä 2012 - Kirjailijavierailun järjestäminen yhteistyössä - Nuorten lukemisen aktivointiprojekti 7. Käytetyt lähteet Vahva esitys! http://www.opeko.fi/esitteet/tvt_opetuksessa_ja%20_tyovalineena/julkaisu/vah vaesitys!.pdf 8. Työryhmän jäsenet Kirsti Härkönen, Eija-Liisa Inkinen, Mervi Jokinen, Susanna Jussila, Lea Kekkonen, Sirkka Kontiainen, Sari Niemitukia, Marita Pohjasniemi, Tuulikki Pohjola, Päivi Pöllänen, Katja Valjakka ja Teijo Virolainen.