Tervetuloa mukaan WWF:n Earth Hour -tapahtumaan! WWF:n Earth Hour on maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jossa yksityiset ihmiset ja erilaiset yhteisöt kuten koulut ja päiväkodit sammuttavat valonsa tunniksi samana päivänä. Earth Hourin tarkoituksena on innostaa ihmisiä ilmastoystävälliseen elämään sekä viestiä päättäjille, että ilmastonmuutokseen on puututtava. Vuonna 2013 Earth Hour järjestetään lauantaina 23. maaliskuuta. Valojen sammutus tapahtuu lauantaina kello 20.30 21.30, mutta tapahtumia voi järjestää jo pitkin edeltävää viikkoa eli 18. 22.3. välisenä aikana. Päiväkodeille ja kouluille Earth Hour tarjoaa hienon mahdollisuuden: Earth Hourin ja tähän oppaaseen koottujen materiaalien avulla opettajien on helppo kertoa lapsille ympäristöystävällisten elämäntapojen tärkeydestä. Earth Hour näyttää, että ympäristön puolesta ei tarvitse toimia otsa rypyssä, vaan ilmastonmuutoksen torjuminen voi olla hauskaa. Samalla lapset oppivat, että yhteisestä maapallostamme kannattaa pitää hyvää huolta. Vuonna 2013 Earth Hour rakentuu Suomessakin kansainvälisen I Will If You Will -haastekampanjan ympärille. I Will If You Will -kampanjassa sekä yksittäiset ihmiset että organisaatiot voivat haastaa muut ottamaan osaa konkreettisiin ympäristötekoihin. Lapsien on esimerkiksi mahdollista haastaa yhdessä vanhempansa sitoutumaan helppoihin ja toteutettavissa oleviin ympäristöystävällisiin tekoihin. Jokainen voi tehdä jotain ympäristön hyväksi jo tänään. Tähän oppaaseen on koottu tiivis tietopaketti Earth Hour 2013 -tapahtumasta. Oppaan sivuilla 4 12 on kymmenen ilmastotekoa, joiden avulla lapsetkin pystyvät pienentämään hiilijalanjälkeään jokapäiväisessä elämässä. Nämä kymmenen ilmastotekoa esiintyvät myös Earth Hour -kalenterissa, jota voi avata verkkosivullamme osoitteessa wwf.fi/earthhour/calendar päivittäin ennen Earth Hour -päivää. Tervetuloa mukaan! Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi
Osallistuminen Earth Hour -tapahtumaan 1. Suunnitelkaa, millainen osallistuminen koulullenne sopii parhaiten Onko tiloistanne mahdollista sammuttaa valot oikealla hetkellä lauantaina 23.3? Haluatteko viettää koko viikon ilmastoviikkona? Suunnitelkaa osallistuminen yhdessä oppilaiden kanssa, jotta he innostuvat asiasta. Ilmoittautukaa virallisesti mukaan kampanjaan osoitteessa wwf.fi/earthhour, ja kertokaa, mitä teillä on suunnitteilla! 2. Ottakaa osaa I Will If You Will -kampanjaan Vuonna 2013 Earth Hour -tapahtuma rakentuu kansainvälisen I Will If You Will -haastekampanjan ympärille. I Will If You Will -kampanjan haasteet toimivat siten, että haastajat lupaavat tehdä jotain hillitöntä tai pähkähullua, mikäli joukko ihmisiä lupaa sitoutua haastajan valitsemaan ympäristötekoon. I Will If You Will -kampanja käynnistyy Suomessa helmikuun 2013 lopussa. Tutustukaa lasten kanssa kampanjan haasteisiin esimerkiksi Earth Houria edeltävänä perjantaina. Mikäli löydätte sopivia haasteita, ottakaa ne vastaan. Halutessanne voitte myös laatia oman haasteen: Luokan oppilaat voivat esimerkiksi haastaa naapuriluokkien oppilaat, omat vanhempansa tai koko opettajakunnan tarttumaan toimeen ympäristön puolesta. Lisätietoja I Will If You Will -haastekampanjaan osallistumisesta löydätte seuraavalta sivulta. 3. Järjestäkää Earth Houriin liittyvää toimintaa Avatkaa Earth Hour -kalenterin luukkuja verkkosivulla wwf.fi/earthhour/calendar. Pitäkää luukusta aukeavaa teemaa esillä päivän ajan. Tähän oppaaseen on koottu jokaiseen kalenterin luukusta aukeavaan teemaan liittyviä toimintavinkkejä ja keskustelunaiheita. 4. Kutsukaa muita mukaan ja kertokaa Earth Hour -tapahtumasta Tiedottakaa koteihin osallistumisestanne Earth Houriin ja kannustakaa perheitä ottamaan osaa siihen. Mikäli järjestätte oman Earth Hour -tapahtuman, kertokaa suunnitelmista lasten perheille. Voitte myös ottaa yhteyttä paikallislehteen ja -radioon ja kertokaa tulevasta tapahtumasta. Paikalliset tiedotusvälineet tekevät mielellään juttuja yhteisönsä aktiivisesta osallistumisesta 2
I Will If You Will -haastekampanja I Will If You Will -kampanjassa sekä yksittäiset ihmiset että organisaatiot voivat haastaa muut sitoutumaan konkreettisiin ympäristötekoihin. Tavoitteena on inspiroida mahdollisimman suuri joukko ihmisiä sitoutumaan ympäristöystävällisiin elämäntapoihin. I Will If You Will käynnistyy Suomessa helmikuun 2013 lopussa. I Will If You Will -kampanjan haasteet toimivat siten, että haastajat lupaavat tehdä jotain hillitöntä tai pähkähullua, mikäli joukko ihmisiä sitoutuu haastajan valitsemaan ympäristötekoon. Tutustukaa oppilaidenne kanssa haasteisiin esimerkiksi Earth Houria edeltävänä perjantaina. Mikäli haasteiden joukossa on sellaisia, jotka kiinnostavat oppilaitanne, kannustakaa heitä ottamaan haasteita vastaan ja sitoutumaan toimimaan maapallon tulevaisuuden puolesta. Jos innostusta riittää, voitte tämän jälkeen laatia myös oman haasteen! Voitte jo nyt ryhtyä pohtimaan, mitä olisitte valmiita lupaamaan pelastaaksenne planeettamme tulevaisuuden. Lisätietoja kampanjasta ja ohjeet haasteiden laatimisesta sekä vastaanottamisesta löydätte osoitteesta http://www.wwf.fi/earthhour/tule-mukaan. 3
Maapallolla on kuumetta Kaikki mitä tarvitsemme: ruoka, tavarat ja energia saadaan maapallolta. Meillä on vain yksi maapallo ja meidän on pidettävä siitä huolta. Maapallolla on kuumetta eli ilmasto on alkanut lämmetä liiaksi. Jokainen voi auttaa maapallon kuumetta laskemaan. Meidän tarvitsee vain tehdä joitakin asioita toisin. Seuraavat 10 vinkkiä kertovat miten. Autetaan yhdessä maapalloa paranemaan! Huom! Vinkit löytyvät kuvitettuna lasten Earth Hour -kalenterista, jota voi avata verkkosivulla wwf.fi/earthhour/calendar. Kalenterin kuvitukseksi on valittu jääkarhut, sillä ne kärsivät ilmastonmuutoksesta. Jääkarhut tarvitsevat jäätä pystyäkseen pyydystämään pääravintoaan hylkeitä. Ilmaston lämmetessä pohjoisen jäämeren jääpeite pienenee ja karhut voivat nälkiintyä. Kalenterin jääkarhut toimivat niin, että maapallon kuume lisääntyy. Kun luukku aukeaa, karhut ovat keksineet kuumetta laskevan keinon toimia. 10 ilmastotekoa lapsille 1. Kohtele tavaroita kuin ystäviäsi Tavarat kestävät kauemmin, kun välität ja pidät niistä huolta. Maapallo hikoilee, jos on jatkuvasti valmistettava uutta. Onko jokin tavara mennyt rikki lähiaikoina? Miksi se meni rikki? Minkälaiset tavarat menevät helposti rikki? Minkälaiset kestävät? Miten voit auttaa tavaroita kestämään pidempään? Mitä tavaroita voi korjata? Mitä tavaroita kotona on korjattu? Toimintavinkki 1a. Voi korjata / ei voi korjata -leikki: Yhdessä huoneen nurkassa on korjauspaja ja toisessa nurkassa roskis. Leikkijät ovat vapaasti tilassa. Ohjaaja sanoo yhden tavaran, esim. kirja meni rikki. Leikkijät, joiden mielestä kirjan voi korjata, juoksevat korjauspajaan, muut roskikseen. Ohjaaja korjauspajan lapsilta, millä voisit korjata kirjan?. Jos kaikki ovat juosseet roskikseen, kysytään, miksi ei voi korjata. Sen jälkeen taas juostaan vapaasti. Sopivia esineitä ovat esimerkiksi: kampa, juomalasi, housut, CD-levy, muovinukke, leikkiauto, pyörä, hattu, palapeli. 4
Toimintavinkki 1b: Etsikää kotona kaapeista tai varastosta käyttämättömiä tavaroita (vaatteita, purkkeja, nappeja, koristeita, pusseja) ja keksikää niille uusi käyttötapa. Jokainen voi tuoda päiväkotiin mukanaan yhden esineen tai tavaran, jolle on kotona keksitty uusi käyttö. Voitte myös valmistaa niistä uusia leikkikaluja kuten soittimia, nukkeja, pelejä, naamareita. 2. Älä tuhlaa lämmintä vettä Veden lämmittämiseen kuluu paljon maapallon energiaa. Peseminen onnistuu vähemmälläkin vedellä. Missä kaikessa käytetään vettä? Mistä vesi tulee hanaan? Miten vesi saadaan lämpimäksi? Toimintavinkki 2a: Vesikoneleikki. Mitä kaikkea tarvitaan, että vesijohdosta tulee lämmintä vettä? Muodostakaa lapsista vesikone. Tarvitaan seuraavat hahmot: Järvi tai pohjavesi, josta vettä otetaan (aaltoilee paikallaan) Vesiputki, joka vie vettä järvestä vesilaitokselle (juoksee edestakaisin järven ja vesilaitoksen välillä) Vesilaitos, joka puhdistaa vettä ja pumppaa sitä eteenpäin (menee kyykkyyn ja ylös) Tuulivoimala, jonka sähköllä lämmitetään vettä (pyörittää käsiä ympäri) Vesijohto, joka vie vettä hanaan (juoksee edestakaisin vesilaitoksen ja hanan välillä) Hana, josta vettä tulee (pitää käsiä suorana edessä) Päiväkodin lapsi, joka laskee hanasta vettä (nostaa ja laskee hanan käsiä) Toimintavinkki 2b: Kokeilkaa kuinka pienellä määrällä vettä pystytte pesemään kädet. Laittakaa lavuaarin tulppa kiinni pesun ajaksi, niin näette kertyneen veden. Opetelkaa käsienpesutapa vettä säästäen: käsien kastelu, saippuointi hana kiinni ja huuhtelu reippaasti. 3. Sulje telkkari, kun et katso sitä On hölmöä antaa sähkön kulua hukkaan. Kun säästät sähköä, maapallon kuume laskee. Onko kodissa joskus tietokone tai televisio päällä, vaikka kukaan ei sitä katso/käytä? Mihin kaikkiin tavaroihin tarvitaan sisälle paristot? Mitkä kaikki tavarat ja laitteet pitää laittaa johdolla kiinni sähköpistokkeeseen ja katkaisijasta päälle? 5
Toimintavinkki 3a: Mitä on energia? Selvitetään yhdessä mitä energia on, miten sitä syntyy ja mihin sitä käytetään. Seisokaa ringissä ja ottakaa toistenne käsistä kiinni. Tuntekaa lämpö käsissänne. Me lämmitämme toisiamme. Energia menee ihmisestä toiseen. Hierokaa omia käsiänne yhteen. Miltä käsissä alkaa tuntua? Hankaamisesta syntyy energiaa, joka alkaa lämmittää käsiä. Toimintavinkki 3b: Sähkö kulkee johdossa -leikki. Leikkijät seisovat rivissä johtona. Ensimmäinen leikkijä on tuulimylly. Hän käynnistää leikin ja alkaa pyörittää käsiä ympäri. Seuraava leikkijä sanoo naps, sähköt päälle ja lähettää sähkön kulkemaan johdossa niin, että hän ottaa ensimmäistä leikkijää kädestä kiinni. Leikkijä ottaa aina seuraavaa leikkijää kädestä ja niin sähkö kulkee johdossa. Viimeinen leikkijä on jokin sähkölaite (josta voitte sopia tai voidaan arvuutella, mitä laitetta lapsi esittää), joka menee päälle, kun sähkö tulee häneen asti. Hän alkaa surista tai tehdä jotain muuta kyseiselle laitteelle sopivaa liikettä/ääntä. Ensimmäinen leikkijä sanoo sitten naps, sähköt pois ja irrottaa kädestä. Näin sähköjen katkaisu kulkee taas jonossa, kunnes sähköt loppuvat myös viimeisen olevalta sähkölaitteelta. Voi leikkiä myös kahden johdon nopeuskilpailuna. Toimintavinkki 3c: Selvittäkää kuinka sähköä käytetään päiväkodissa. Etsikää sekä sisältä että ulkoa asioita, jotka tarvitsevat sähköä tai pattereita toimiakseen. Piirtäkää näitä asioita paperille. Toimintavinkki 3d: Lukekaa yhdessä kirja Tison, A. & Taylos, T. Barbapapan joululahja. Siinä kerrotaan hauskalla tavalla erilaisista keinoista tuottaa sähköä. Tiesitkö? Energia määritellään työn, lämmön ja liikkeen suhteeksi. Energia on jotain, mitä tarvitaan, jotta jotain tapahtuisi. Meidän energiankäyttömme on suorassa suhteessa ilmastonmuutokseen. Runsas fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, käyttö lisää ilmakehän hiilidioksidia. Vihreät kasvit eivät ehdi sitoa kaikkea päästämäämme hiilidioksidia. Kun hiilidioksidia kertyy ilmakehään lisää, siitä muodostuu ikään kuin lämmittävä peitto maapallon päälle. Maapallo lämpenee ja sille tulee kuumetta. 4. Sano kyllä kasviksille Kesällä kannattaa napostella marjoja ja tuoreita vihanneksia, syksyllä hedelmäpuiden satoa ja sieniä, talvella hyvin säilyviä juureksia. Kasvisten syönti on hyväksi sekä sinulle että maapallolle. Mitä hedelmiä on olemassa? Mitä marjoja? Mitä vihanneksia? Mitä juureksia? Mitkä näistä kasvavat Suomessa, mitkä tarvitsevat paljon lämpöä ja kasvavat lämpimissä maissa? 6
Mitä syötäviä kasveja voi itse poimia metsästä, kerätä tai kasvattaa? Miten kotona voi säilyttää kesän marjoja ja hedelmiä talvella syötäväksi? Miten muualla maailmassa kasvavat hedelmät päätyvät meidän lautasellemme? Käykää kysellen niiden matka läpi. Toimintavinkki 4a: Tykkään / en tykkää -leikki. Asetutaan piiriin seisomaan kasvot ulospäin. Ensimmäinen leikkijä kääntyy piirin keskustaan ja sanoo jonkun hedelmän/marjan/kasviksen/juureksen, josta tykkää tai ei tykkää. Kaikki, jotka ovat samaa mieltä, kääntyvät piirin sisäänpäin. Sitten kaikki leikkijät kääntyvät taas kasvot ulospäin ja seuraava leikkijä keksii, mistä tykkää tai ei tykkää. Leikin jälkeen voidaan keskustella siitä, kuinka kaikki ruuat ovat hyvää ruokaa. Jonkun inhokkiruoka on aina jonkun toisen lempiruoka. Toimintavinkki 4b: Laulakaa yhdessä Kasvislaulu. Sanat löytyvät materiaalin lopusta. Sävelenä on Kukkuu kukkuu kaukana kukkuu. Toimintavinkki 4c: Kasvattakaa ikkunalaudalla auringonkukan versoja syötäviksi. Auringon energia siirtyy versoihin ja niistä meihin. Purkkeina voi käyttää viilipurkkeja tai auki leikattuja maitotölkkejä. Tiesitkö? Karjatalous kuormittaa valtavasti ympäristöä, sillä lihan ja maitotuotteiden tuotanto vaatii paljon energiaa, vettä, laidunmaata sekä viljelymaata rehun kasvatukseen. Omaa ekologista jalanjälkeään voi pienentää suosimalla kasvisvoittoista kausiruokaa. 5. Ulkoile, juokse, kiipeä ja pompi Olet itsekin melkoisen energinen kaveri. Voit tehdä monenlaista kivaa ilman sähköä ja tavaroita. Joskus aikuiset sanovat Onpas sinulla nyt energiaa! Mitä sillä tarkoitetaan? Mistä sinä saat energiaa liikkumiseen? Mihin kaikkeen tekemiseen tarvitaan voimaa ja jaksamista? Nopeutta? Tarkkuutta? Näppäryyttä? Toimintavinkki 5a: Monenlaista liikettä. Seisotaan piirissä. Ensimmäinen leikkijä alkaa tehdä jotain liikettä ja kertoo, miksi tekee näin. Esimerkiksi Kurottelen käsillä korkealle, koska yritän ylettyä puun oksaan. Muut alkavat tehdä samoin. Kun kaikki ovat ryhtyneet liikkeeseen, seuraava leikkijä keksii uuden liikkeen, johon jokainen vuorollaan liittyy. Taustalla voi olla jotain reipasta musiikkia. 7
Toimintavinkki 5b: Pomppimispäivä. Sopikaa, että yhden päivän aikana aina kun pitää odotella tai liikkua jonossa johonkin, pompitaan seisomisen ja kävelemisen sijaan! Toimintavinkki 5c: Maapallon energiaa ulkona. a) Puhaltakaa saippuakuplia ulkona. Mitä saippuakupla muistuttaa? Se voisi muistuttaa esimerkiksi maapalloa, joka on suuri mutta hauras. Meidän tulee pitää huolta maapallosta. b) Menkää maahan selälleen makaamaan hetkeksi ja olkaa aivan hiljaa. Kuunnelkaa silmät suljettuina ympäristön ääniä. Ajatuksia? Tuntemuksia? Tuleeko kylmä? c) Kun tulee kylmä, tarvitaan lämmikettä. Juokaa jotain lämmintä, niin juoman energia alkaa lämmittää teitä. d) Leikkikää lämmittävä leikki. e) Heiluttakaa käsiänne kuten tuulimyllyt. 6. Älä kahmi kauheasti, jos aiot syödä sopivasti Ota ruokaa lautaselle vähän kerrallaan, ettei liika mene roskiin. Tuhlaus on tyhmää, ja kaatopaikalle joutuva ruoka nostaa maapallon kuumetta. Mitä tapahtuu ruualle, jota ei syödä? Ajatelkaapa vaikka porkkanaa, joka kasvaa ruuaksemme. Se korjataan pellolta, tuodaan kauppaan ja kuskataan kotiin. Jos se päätyy sinun lautaseltasi syömättömänä roskiin, on sen elämä ollut ihan turha. Kunnioitetaan ruokaa ja porkkanan elämää! Toimintavinkki 6a. Opetelkaa yhdessä hauska ruokaloru: Tillin tallin taavi, kaurapuuroa saavi, mustikkakeittoa maha täyteen, porkkanaa posket pullolleen ja loput piiloon kainalon alle. Kaksi pientä perunaa, lautaselle tupsahtaa, kaikki syödään pois. Kuusi sievää kalapalaa, lautasella tanssahtaa, kaikki syödään pois. Tusina pientä hernettä, pyörii iloista piiriä, kaikki syödään pois. Toimintavinkki 6b: Pitäkää juttelutuokio keittäjän kanssa ja pohtikaa, mihin ruokiin voi laittaa esimerkiksi kaapin pohjalle unohtuneita nuupahtaneita vihanneksia, eilistä makaronia, puuron loppuja kattilasta tai kuivahtanutta leipää. Tähteistä voi vaikka leipoa piirakkaa tai pitsaa! 8
Toimintavinkki 6c. Perunamuusileikki. Leikkijät ovat suomalaisia perunoita kiehuvassa vedessä pomppimassa poreilevan veden mukana. Kaikki pomppivat ja kun hipaistaan toista, takerrutaan yhteen ja jatketaan yhdessä pomppimista kunnes kaikki ovat takertuneet yhdeksi isoksi perunamuusiksi. Tiesitkö? Suurin osa suomalaisen ekologisesta jalanjäljestä koostuu ruuasta, asumisesta ja liikenteestä. Yksittäisen ihmisen kohdalla ruoka ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat yksi helpoimmista asioista, joihin voi itse vaikuttaa. Koska ruuantuotanto kuluttaa valtavasti luonnonvaroja, on tärkeää, että jo tuotettua ruokaa ei heitetä roskiin, vaan se käytetään ravinnoksi. 7. Anna roskalle uusi elämä Monet roskat eivät kuulu kaatopaikalle, koska ne voi käyttää uudelleen. Maapallo tykkää, kun tavara kiertää. Mitä erilaisia roskiksia kotona ja päiväkodissa on? Tutustukaa niihin ja miettikää, mitkä roskat mihinkin kuuluvat. Mitä tarkoittaa tuhlaaminen? Miten voi käyttää esimerkiksi paperia niin, ettei tuhlaa? Toimintavinkki 7a: Lajitteluleikki. Keskustellaan ensin, mitä eri roskiksia lapsilla on kotona. Salissa tai ulkona sovitaan roskisten paikat, esim. biojäte, paperinkeräys, sekajäte ja kirpputori. Mukaan otetaan kaikki roskikset, jotka lapsilta löytyvät kotoa. Ohjaaja huutaa aina yhden roskan nimen ja lapset juoksevat oikeaan roskikseen. Joskus joukko hajaantuu useaan ja silloin keskustellaan hetki, miksi mentiin eri paikkoihin. Esim. kirpputori vai sekajäte, onko rikkinäinen/likainen tavara jne. Toimintavinkki 7b: Yhteinen paperitaulu. Leikatkaa sanomalehdestä pitkiä suikaleita ja värittäkää ne. Jokainen lapsi saa muutaman suikaleen. Leikkijät asettavat yksi kerrallaan suikaleet salin lattialle haluamaansa asentoon. Muut jatkavat yhteisen taulun tekemistä. Kun jokainen on liittänyt suikaleet yhteiseen tauluun, keskustellaan, miltä taulu näyttää, mitä se voisi esittää, mitä siitä tulee mieleen. Lopuksi lehtisuikaleet laitetaan kierrätykseen. 9
Toimintavinkki 7c: Roskien uusi elämä. Pyytäkää lapsia tuomaan kotoa päiväkotiin seuraavia roskia, joista voidaan askarrella yhdessä: Pahvia ja kangasta. Niistä voi askarrella helpon ohjeen mukaan kruunut tai muut päähineet leikkeihin. Yksi (kierrätykseen kelpaamaton) muovipullo. Niistä voidaan valmistaa marakassit soittimiksi laittamalla sisälle herneitä, hiekkaa, siemeniä tai pahvisilppua. Soittimet voi myös päällystää ja maalata. Sanomalehtiä. Askarrellaan leikkaamalla, repimällä, värittämällä ja langalla solmimalla asuja, hattuja jne. Keksitään näytelmä, jossa nämä asut ovat pääosassa. 8. Loikkaa bussiseikkailuun Kun perheesi matkustaa bussilla tai junalla eikä autolla, säästyy paljon polttoainetta ja ilmaan tulee vähemmän pakokaasuja. Maapallon kuume nousee pakokaasuista. Mihin henkilöautoa tarvitaan? Minne perheesi matkustaa autolla? Mitä auto tarvitsee liikkumiseen? Mikä on mukavinta bussilla/junalla/raitovaunulla/metrolla matkustamisessa? Toimintavinkki 8a: Joukkoliikenneleikki. Salissa yksi leikkijä on bussikuski ja lähtee ajamaan bussireittiä. Muut leikkijät ovat matkustajia, jotka seisovat pysäkeillä eri puolilla salia. Kun bussikuski lähestyy, he näyttävät kädellä pysähtymismerkin. Bussi pysähtyy ja matkustajat nousevat kyytiin eli asettuvat bussikuskin taakse jonoon pitäen käsillä kiinni edelle olevan hartioista. Näin bussi jatkaa matkaa rauhallisesti seuraavien matkustajien luokse. Kun kaikki matkustajat ovat kyydissä, leikkijät voivat sanoa plim plom pysähdysmerkin, jolloin bussi pysähtyy ja päästää matkustajat ulos. Voidaan myös opetella 10
kohteliasta käytöstä ja aina bussiin noustessa tervehtiä ja lähtiessä kiittää. Leikin junavariaatiossa junarata on merkitty ja juna kulkee vain tätä merkittyä reittiä pitkin. Toimintavinkki 8b: Laulakaa ja leikkikää bussi- ja junamatkailusta kertovia lasten lauluja kuten Metrolla mummolaan, Pienen pieni veturi, Bussilaulu. Keksikää uusi joukkoliikenteen käyttämisestä kertova sanoitus jonkin tutun laulun säveleen. Käyttäkää hyväksi lasten kertomia mukavia kokemuksia. 9. Ole kiva ja lainaa tavaroita kaverille Miksi kaikilla pitäisi olla kaikkea, kun voitte leikkiä yhdessä ja lainata tavaroita? Maapallon kuume laskee, jos tavaroita valmistetaan vähemmän. Toimintavinkki 9a: Mielikuvitusesineet ja niistä huolehtiminen. Ollaan piirissä. Ennen leikin alkua ohjaaja pyytää jokaista osallistujaa miettimään mielessään jonkin esineen, jonka voisi leikisti antaa toiselle. Ohjaaja antaa ensimmäisenä mielikuvitusesineen vieressään olevalle ja sanoo: Tässä on höyhen. Vastaanottaja toimii, kuten ottaisi höyhenen vastaan. Sitten hän antaa taas haluamansa mielikuvitusesineen seuraavalle ja seuraava reagoi sen mukaan, mikä esine on kyseessä. Toimintavinkki 9b: Lelujen vaihtopäivä. Jokainen voi tuoda yhden kivan, särkymättömän lelun/seurapelin/dvd-elokuvan vaihtoon ja ottaa toisen kotiin vietäväksi. Tavaroihin merkitään nimet, jotta ne löytävät myöhemmin oikealle omistajalle. Vaihdon voi tehdä vaikka kerran kuussa. 10. Sammuta valot Muista sammuttaa valo kun lähdet huoneesta tai aurinko paistaa kirkkaasti. Kun säästät sähköä, maapallon kuume laskee. Mitä kaikkea valoa on olemassa? Mitä tarvitaan, että valo saadaan palamaan? Mistä tulee sähkö, joka pitää valot päällä? (Tuulesta, vedestä, auringosta, ydinvoimasta tai polttamalla puuta, hiiltä, öljyä, kaasuja, yhdyskuntajätettä, lantaa, olkea tai turvetta.) Me käytämme liikaa energiaa, siksi maapallolla on kuumetta eli ilmasto lämpenee. Mitä kaikkea meistä jokainen voi tehdä, että onnistuisimme laskemaan maapallon kuumetta? 11
Toimintavinkki 10a: Sammuta valot, sytytä kynttilä. Sammuta valot ja kerää lapset piiriin ympärillesi. Sytytä kynttilä. Kerro lyhyesti Earth Hourin ideasta. WWF:n Earth Hour (tunti maapallolle) -tapahtumassa ympäri maailmaa ihmiset sammuttavat valot tunniksi (60 minuuttia) ja tekevät sen ajan jotain kivaa, johon ei tarvita sähköä. Näin näytetään yhdessä, että voimme elää tuhlaamatta ja siten auttaa maapalloa säilymään hyvänä paikkana elää kaikille. Toimintavinkki 10b. Sammuta valot -leikki. Leikkijät pitävät käsiään pään päällä pyöreästi muodostaen ikään kuin lampun. Yksi leikkijöistä istuu lattialla ja esittää valokatkaisijaa. Muut laulavat laulua ja kiertelevät huoneessa valokatkaisijan ympärillä. Kun laulu loppuu kaikki käyvät sammuttamassa valot koskemalla maassa istuvaa ja sanovat samalla Huolehditaan maapallosta. Sitten lapset lähtevät juoksemaan karkuun ja valokatkaisija lähtee ottamaan heitä kiinni. Se joka jää ensimmäisenä kiinni menee myös lattialle istumaan ja esittämään valonkatkaisijaa. Jälleen lamput kiertävät ja laulavat laulua, jonka jälkeen kaksi valokatkaisijaa lähtee ajamaan lamppuja takaa. Laulu Sammuta valot (Sävelellä Karhu nukkuu ) Sammuu valot, sammuu valot, säästyy sähköä. Kun sä lähdet huoneesta, muista valot katkaista. Sammuu valot, sammuu valot, säästyy sähköä. Keskustelua leikin jälkeen: Miksi on tärkeää, että emme anna lamppujen palaa turhaan? Kaikki voivat auttaa energian säästämisessä esimerkiksi sammuttamalla turhat valot. Toimintavinkki 10c: Himmennyspäivä. Pohdi lasten kanssa mitä tapahtuu, kun ei ole sähköä. Lapset voivat kokeilla miltä tuntuu leikkiä tai käydä vessassa ilman sähköä. Siten lapset ymmärtävät paremmin sen, että valojen sammuttamiseen liittyy enemmän asioita kuin olisi heti osannut arvata. Monia itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita ei välttämättä pysty toteuttamaan ilman energiaa. Lähteet: Luontoleikit. Luonto-Liitto. Lasten Aurinkovuosi. Opas ekologiseen lastenkulttuuriin. 12
Laulut Kasvislaulu (Sävelellä Kukkuu kukkuu kaukana kukkuu ) Kukkuu, kukkuu pikkulanttu nukkuu kellarin pimeässä nurkassa. Hiiri se tuli ja puraisi pikkulanttu naurista potkaisi Nauris se parkas ja nurkkahan karkas porkkana paineli perästä. Sipuli vain itkeä pillitti peruna se sipulia lohdutti. Kaalikin suuttui ja punaiseksi muuttui punajuuri punoitti vieressä. Retiisi ja kukkakaali kikatti, salaatti vain yksinänsä mökötti. Suut meni tukkoon kun avain kävi lukkoon tarhuri kurkisti ovesta. Ollaan me aivan kiltisti kasvikset yhdessä vakuutti. Pienen pieni veturi Pienen pieni veturi aamulla kerran hieroi hyvin savuisia silmiään. Sitten se pihisi ja puhisi ja yski: tsuku-tsuku-tsuku-tsuku lähdetään. 13
Bussilaulu Pyörät ne pyörivät ympäri, ympäri ja ympäri. Pyörät ne pyörivät ympäri, koko päivän. Torvi se toitotti tööt tööt tööt, tööt tööt tööt ja tööt tööt tööt. Torvi se toitotti tööt tööt tööt, koko päivän. Pyyhkijät pyyhkivät viuh viuh viuh, viuh viuh viuh ja viuh viuh viuh. Pyyhkijät pyyhkivät viuh viuh viuh, koko päivän. Jarrua painetaan näin näin näin, näin näin näin ja näin näin näin. Jarrua painetaan näin näin näin, koko päivän. Ihmiset ajella hytkytti, hytkytti ja hytkytti. Ihmiset ajella hytkytti, koko päivän. 14