PÄÄTÖS Helsinki 10.9.2004 Dnro UUS 2004 Y358 18 No YS 1031 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 61 mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN ESITTÄJÄN NIMI JA OSOITE Helsingin kaupunki HKR Ympäristötuotanto PL 1570 00099 Helsingin kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lumensulatusaltaista poistettavien hiekkojen ja lietteen kuivattaminen Helsingin kaupunki, Kyläsaarenkatu 8, Hermannin kaupunginosan (21) kortteli 676 tontti 3 Tontin omistaja: Helsingin kaupunki Toimialaluokka: 90020 ILMOITUKSEN ESITTÄMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 30 :n 2 momentti ja 61 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus ympäristönsuojelulain 61 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 d perusteella. ASIAN VIREILLE TULO Ilmoitus on tullut vireille 28.7.2004 MAKSU 970 A11 121 AT112 Postiosoite PL 36 00521 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin 020 490 101 Postadress PB 36 00521 Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon 020 490 101 E mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet www.ymparisto.fi/uus Telefax 020 490 3200
2 KOETOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA, KAAVOITUS JA LUPATILANNE SEKÄ YMPÄRISTÖ Sijainti ja kaavoitustilanne Alueen ympäristö Alueen muut luvat Lumensulatusaltaiden hiekkojen kuivattamista kokeillaan toimintansa lopettaneen Kyläsaaren puhdistamon alueella kiinteistöllä Kyläsaarenkatu 8. Alueen asemakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 28.1.1998. Kaavamerkinnän mukaan tontti on TYK aluetta (ympäristöhaittoja aiheuttamattoman teollisuuden ja varastorakennusten sekä toimistorakennusten korttelialue). Aluetta ei ole toistaiseksi otettu kaavan mukaiseen käyttöön. Alueen itäpuolella on hakijan hallinnassa oleva Kyläsaaren pilaantuneiden maa ainesten välivarastokenttä sekä kaupungin kiinteistöviraston hallinnassa olevaa pilaantuneeksi todettua rakentamatonta aluetta, jota ei vielä ole puhdistettu. Alueen eteläpuolella on pienyritysalue, lähimpänä entinen jätteenpolttolaitos, jossa toimii Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy:n toimipiste. Länsi ja pohjoispuolella on hakijan hallinnassa oleva tukikohta alue. Lähin suojelualue on noin kilometrin etäisyydellä sijaitseva Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelu ja Natura 2000 alue. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut aiemmin neljä aluetta koskevaa ympäristölupapäätöstä: 25.11.1998 Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle ympäristölupa öljyisten maiden kompostointikentän rakentamiselle sekä öljyä sisältävien maa ainesten kompostointiin ja metalleilla saastuneiden maa ainesten välivarastointiin 28.12.2003 saakka 3.9.1999 Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristölupa jäteveden puhdistamon jätevesialtaiden täyttöön rengasrouheella ja betonimurskeella 5.12.2000 Helsingin kaupungin rakennusvirastolle raukeamispäätös, joka koski pilaantuneiden maamassojen kertaluonteista seulontaa maamassojen varastointikentällä 24.2.2004 Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristölupa pilaantuneiden maiden välivarastointi ja kompostointikentän toiminnan jatkamiseen 31.12.2010 saakka. Lisäksi Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on antanut 22.6.1999 Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristöluvan jäteveden puhdistamon altaiden purkamisessa syntyvän betonijätteen hyödyntämiseen öljyisten maiden kompostointikentän ja metalleilla saastuneiden maaainesten välivarastointikentän pohjan rakenteissa.
3 KÄSITELTÄVÄT MASSAT JA NIISTÄ TEHDYT TUTKIMUKSET Massojen alkuperä Kuivatettavat massat ovat peräisin Viikintie 31 35 korttelissa olevasta sulatusaltaasta ja Kyläsaaressa Hermannin Rantatie 24:ssä olevasta lumen sulatustunnelista. Viikin vastaanottopaikka Viikintien vastaanottopaikka sijaitsee teollisuusalueella, jossa toimivat mm. Jäteässät Oy:n ja SOL Ympäristöpalvelut Oy:n siirtokuormausasemat, Kuusakoski Oy:n rakennusjätteen lajittelu ja kierrätyspolttoaineen valmistuslaitos, Betset Oy:n betoniasema, Kiviconstruction Oy:n murskauslaitos sekä Helsingin kaupungin pilaantuneiden maa ainesten kompostointikenttä. Noin 100 m päässä itään on Viikin Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue. Lumen sulatuksen aikana Viikinmäen puhdistamolta johdetaan puhdistettua lämmintä jätevettä altaan kautta ja pumpataan meriviemäriin. Lumensulatusaltaan ylivuodon laskuoja kulkee suojelualueen rajaa pitkin Vanhankaupungin lahteen. Viikin vastaanottopaikan pohjasedimentti on ruopattu viimeksi kevättalvella 2004, jolloin massoja poistettiin noin 1 000 tonnia. Tällä kerralla ruoppaus toteutetaan täysimääräisenä, jolloin massamäärän arvioidaan olevan jopa 3 000 tonnia. Kyläsaaren vastaanottopaikka Kyläsaaren vastaanottopaikka sijaitsee kallioluolassa välittömästi Helsingin vankilan pohjoispuolella. Lumensulatusallas on entinen jätevesitunnelin ajoramppi, joka oli käytössä tunnelin rakentamisen aikana. Se on yhteydessä Helsingin Veden jätevesitunneliin. Tunneliallas ja kuormien tyhjennyspaikka sijaitsevat aivan asutuksen tuntumassa ja lähimpään kerrostaloon on matkaa alle 100 m. Vastaanottopaikka on aidattu ja lukittu. Alueen lähellä ei ole luonnonarvoiltaan merkittäviä kohteita. Sulatustunnelin massat ovat lajittuneet siten, että luolan suulla on pääasiassa hiekoitushiekkaa ja syvemmällä luolassa massa on huomattavasti hienoainespitoisempaa. Sulatusallas on puhdistettu viimeksi kesällä 2003. Nyt tehtävän puhdistuksen yhteydessä poistettava massamäärä on arviolta noin 2 500 tonnia. Lumensulatusaltaiden massoista tehdyt haitta ainetutkimukset Ramboll Finland Oy on tutkinut lumensulatusaltaiden massojen haittaaine pitoisuuksia (Lumen vastaanottoaltaisiin kertyneen materiaalin tutkimus 14.7.2004, Kyläsaari ja Viikki). Näytteistä tutkittiin raskasmetallit arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, lyijy, nikkeli ja sinkki, mineraaliöljyt sekä PCB ja PAH yhdisteet. Lisäksi massoista määritettiin raekokojakauma, hienoainespitoisuus ja orgaanisen aineksen määrä.
4 Viikin vastaanottopaikka Viikin lumensulatusaltaaseen kertyneestä hiekasta otettiin 14.7.2004 näytteet viidestä pisteestä. Ensimmäinen näytteenottopiste (V1) sijaitsi lumenkaatolaiturin edustalla ja viides piste (V5) U muotoisen altaan mutkan takana. Kolme pistettä (V2 V4) sijaitsivat tasaisin etäisyyksin näiden välillä. Pisteillä V1 ja V2 otettiin näytteet 0 5 ja 0 7 cm syvyydeltä, pisteeltä V3 10 30 cm syvyydeltä ja pisteiltä V4 ja V5 10 40 cm syvyydeltä. Näytepisteen V1 haitta ainepitoisuudet olivat alhaisia eivätkä maaperälle asetetut SAMASE ohjearvot ylittyneet miltään osin. Sen sijaan näytteissä V2 V5 mineraaliöljyn pitoisuus (Σ C 10 C 40 ) ylitti raja arvon. Näytteiden V2 ja V3 maa aines oli lievästi pilaantunut myös raskasmetalleilla kadmium ja sinkki ja pisteen V3 maa aines näiden lisäksi kuparilla. Näytteiden V4 ja V5 kohdalla kaikkien määritettyjen raskasmetallien pitoisuudet arseenia lukuun ottamatta ylittivät ohjearvon, lisäksi näytteen V4 pitoisuus ylitti sinkin kohdalla ja näytteen V5 pitoisuus kadmiumin kohdalla myös raja arvon. PCB ja PAH pitoisuudet alittivat ohjearvon kaikissa näytteissä. Kyläsaaren vastaanottopaikka Kyläsaaren sulatustunnelin hiekasta otettiin 14.7.2004 näytteet kolmesta pisteestä K1 K3. Näytepisteiltä K1 ja K2 näytteet otettiin materiaalin pinnasta 0 12 cm ja 0 10 cm syvyyksiltä lapiolla. Pisteestä K2 otettiin pintanäytteen lisäksi näyte 10 40 cm syvyydestä maakairalla. Näytepisteeltä K3, joka sijaitsi noin 50 m tunnelin suulta, näyte otettiin 0 10 cm syvyydeltä. Kyläsaaren näytteissä ei esiintynyt määritettyjä haitta aineita maaperälle asetettuja ohjearvoja ylittävinä pitoisuuksina. Lumensulatusaltaiden massoissa on todettu horisontaalista lajittumista hienoainespitoisuuden mukaan. Karkeampaa hiekoitushiekkaa esiintyy kuorman tyhjennyspaikan kohdalla. Hienoaineksen osuus kasvaa mitä kauemmas lumen tyhjennyskohdasta edetään, samalla aineksen haittaainespitoisuudet kasvavat. Haitta aineet ovat sitoutuneet pääasiassa hienoainekseen. Tästä johtuen hakija uskoo, että myös Kyläsaaren massoissa haitta ainepitoisuudet ylittävät ohjearvot hienompijakoisessa aineksessa. SUUNNITELTU KOETOIMINTA Yleistä HKR Ympäristötuotanto yksikkö kuivattaa koetoimintana Kyläsaaren suljetun jäteveden puhdistamon sakeuttamisaltaissa lumen vastaanottopaikoista poistettua hiekoitushiekkaa ja lietettä. Massoja on kuivatettu aiemmin Viikin ja Kyläsaaren kompostointi ja välivarastointikentillä, mutta niiden kapasiteetti on täynnä. Näillä alueilla on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat.
5 Massojen poisto lumensulatusaltaista ja kuljetus Massat poistetaan Viikin ja Kyläsaaren sulatusaltaista kaivinkoneella ja lastataan kuorma auton lavalle. Karkeampi hiekoitushiekka ja kuorman tyhjennyspaikasta kauemmaksi kulkeutunut hienompijakoinen aines poistetaan erikseen. Puhtaampi hiekoitushiekka ja likaantuneempi hienoaines läjitetään Kyläsaaressa mahdollisuuksien mukaan eri kuivatusaltaisiin. Kuljetusmatka Viikin vastaanottopaikasta kuivatuspaikkaan Kyläsaaressa on 4,6 km ja Kyläsaaren vastaanottopaikasta alle 1 km. Kuljetus tehdään kuorma autoilla, jotka on varustettu tiiviillä lavalla. Massa on erittäin märkää. Kuorman loiskuminen estetään tarvittaessa peitteillä. Koetoiminta altaat ja kuivatusrakenne Massojen kuivatusaltaat ovat toimineet aiemmin Helsingin Veden jäteveden puhdistamon sakeutusaltaina. Maanpäälliset altaat on rakennettu 1970 luvulla ja ne on todettu hyväkuntoisiksi. Altaita on kolme, joista kunkin tilavuus on noin 800 m 3. Altaat ovat pyöreitä ja noin 3 m syviä. Altaiden halkaisija on noin 18 m ja niiden pyöreä pohja viettää altaan keskustaa kohti. Altaiden pohjassa on poistoputki, jonka kautta suotautuvaa vettä poistetaan märästä massasta. Altaiden pohjalle levitetään kauttaaltaan vähintään 0,5 m paksuinen sepelikerros, jonka sisälle asennetaan salaojaputkisto. Salaojaputkisto tehdään säteittäiseksi siten, että keskellä on keräävä salaojaputki, jota pitkin vedet johdetaan pois altaasta. Salaojaputket ankkuroidaan pohjaan siten, että ne pysyvät massan sisällä. Putket ovat kaksoissalaojaputkia, joiden ulkohalkaisija on 110 mm. Sepelikerros rakennetaan sulatusaltaista poistettavasta lievästi pilaantuneesta hiekoitushiekasta. Rakenteen tarkoituksena on läpäistä vettä ja suodattaa lietteen hienoainesta. Tarvittaessa lietteeseen lisätään saostuskemikaaleja, joiden avulla lietteen kuivuminen tehostuu. Ennen kemikaalilisäystä varmistetaan, ettei kemikaalista ole haittaa massojen loppusijoitukselle. Viranomaisille esitetään mahdollisista kemikaalilisäyksistä suunnitelma ennen lisäyksen toteuttamista. Kuivatuksen tehostamiseksi täyden altaan päälle levitetään suodatinkangas, jonka päälle laitetaan painoksi sepeliä tai muuta painoksi soveltuvaa materiaalia. Sulatusaltaista poistettava haitta aineista puhdas hiekoitushiekka ja pilaantunut hienojakoisempi aines läjitetään mahdollisuuksien mukaan eri kuivatusaltaisiin. Suotoveden tarkkailu ja puhdistus Massoista erottuva vesi suotautuu joko pohjan kautta tai tarvittaessa se pumpataan lietteeseen asennettavalla uppopumpulla. Prosessissa muodostuvalle vedelle haetaan viemäriin johtamislupa Helsingin Vedeltä. Veden laadussa noudatetaan Helsingin Veden ohjeistusta. Altaista suotautuva vesi pumpataan noin 20 m 3 säiliöön ennen veden johtamista viemäriverkkoon. Säiliöstä pystytään ottamaan vesinäytteitä, joiden pe
6 rusteella voidaan arvioida veden puhdistustarve. Tarvittaessa suotautuvat vedet johdetaan suodatus ja puhdistuslaitteiston lävitse. Koetoiminnan aikainen näytteenotto Lumen vastaanottoaltaiden tyhjennyksen aikana massojen haittaainepitoisuuksia valvotaan kenttä ja laboratorioanalyysein. Kyläsaaren sulatusaltaan massoista ei saatu kattavasti näytteitä, sillä olosuhteet luolassa ovat hankalat. Hakijan aikaisempien vuosien kokemusten perusteella arvioidaan, että syvemmällä luolassa olevassa hienompijakoisessa aineksessa on korkeampia metallien ja öljyn pitoisuuksia, sillä nämä aineet sitoutuvat hienoainekseen. Hienoainepitoisemmasta massasta otetaan tarkentavia näytteitä, kun massojen poisto tunnelissa on edennyt hienoainepitoisten massojen alueelle. Varastoaltaaseen pumpatusta vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä työn aikana, jotta varmistutaan veden laadusta ennen niiden johtamista viemäriin. Kuivatuista massoista tehdään haitta aineanalyysejä, joiden tulosten perusteella massat ajetaan pois loppusijoitukseen. Kuivattujen massojen loppusijoitus Kuivatuksen jälkeen massat toimitetaan loppusijoitukseen luvanvaraiseen loppusijoituspaikkaan tai massoja pestään siten, että niistä saadaan hyötykäyttökelpoisia. SAMASE arvojen mukaan puhtaiksi maiksi luokiteltavat massaerät toimitetaan asianmukaiseen loppusijoitukseen kuten puhtaiden maiden ylijäämämassojen vastaanottopaikkaan. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusmenetelmä valitaan urakkatarjouskilpailun perusteella syksyllä 2004. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tarkastukset Lausunnot Ilmoitusta koskeva tarkastus lumen vastaanottopaikoilla ja massojen kuivatuspaikalla tehtiin 4.8.2004. Tarkastuksesta on laadittu tarkastuspöytäkirja No YS 870, 4.8.2004. Ilmoituksesta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin ympäristökeskukselta, kiinteistövirastolta ja Helsingin Vedeltä. Helsingin kaupungin ympäristökeskus puoltaa ilmoituksen hyväksymistä. Prosessi olisi kuitenkin rakennettava siten, että kuivatusvesien tulo käsittelyaltaista on voitava keskeyttää esim. veden välivarastokapasiteetin loppuessa. Samalla tavalla likaantuneet massat tulisi pyrkiä sijoittamaan samaan altaaseen jatkokäsittelyn ja mahdollisen hyötykäytön helpottamiseksi. Kyläsaaren lumensulatusaltaan tyhjentämisen päivittäistä
7 työaikaa tulee rajoittaa meluhaittojen estämiseksi. Loppuraportti tulee toimittaa myös Helsingin ympäristökeskukselle. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto pitää suunniteltuja toimenpiteitä asianmukaisena ja puoltaa hanketta. Helsingin Vesi katsoo, että massojen kuivatuksessa syntynyt vesi voidaan johtaa jätevesiviemäriin, mikäli seuraavat raja arvot alittuvat: aine raja arvo mg/l arseeni 0,1 kadmium 0,01 elohopea 0,01 lyijy 0,5 nikkeli 0,5 kromi 1,0 kupari 2,0 sinkki 3,0 mineraaliöljyt C 10 C 40 200 kiintoaine 500 Kuivatusvedestä tulee ottaa näytteet ennen viemäriin johtamista ja näytteistä tutkitaan edellä mainitut aineet. Näytetulosten perusteella Helsingin Vesi voi päättää lisänäytteiden tarpeesta pumppauksen aikana. Näytteistä tehtävät määritykset on teetettävä julkisen valvonnan alaisessa laboratoriossa ja laboratorion tulee toimittaa näytteiden tulokset Helsingin Veden ympäristöpalvelut yksikölle. Viemäriin pumppauksessa noudatetaan Helsingin Veden yleisiä toimitusehtoja ja jätevedelle asetettuja raja arvoja. Helsingin kaupungin rakennusviraston tulee ilmoittaa pumppauksen aloitus ja lopetuspäivämäärät sekä viemäriin pumpattu vesimäärä ympäristöpalvelut yksikölle. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija esitti 7.9.2004 päivätyssä vastineessaan mm., että Kyläsaaren sulatustunnelin tyhjennys on tarkoitus toteuttaa arkisin maanantaista perjantaihin pääasiassa klo 7 16 välisenä aikana. Tarvittaessa työtä tehdään myös klo 16 20 välillä, mikäli se työmaan aikataulutuksen vuoksi on tarpeellista. Kello 16 jälkeen tehtävistä töistä neuvotellaan tarvittaessa erikseen viranomaisten kanssa. Alueella on läheisistä isoista teistä johtuen jo entuudestaan kohtalaisesti liikenteen melua. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristötuotanto yksikön esittämän koetoimintailmoituksen, joka koskee Helsingin Kyläsaarenkatu 8 (kiinteistötunnus 091 21 676 3) tontilla tehtävää lumensulatusaltaista poistetun maaaineksen kuivatusta ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
8 Koetoiminta 1. Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristötuotanto yksikkö saa kuivattaa Viikin ja Kyläsaaren lumensulatusaltaista poistettua hiekoitushiekkamateriaalia enintään 6 000 tonnia Kyläsaaren suljetun jäteveden puhdistamon saostusaltaissa ilmoituksessa esitetyllä tavalla. (YSL 45 ) Jätteen kuljetus 2. Lumensulatusaltaista poistetun lietteen kuormaus ja kuljetus on järjestettävä siten, että jätettä ei pääse valumaan ympäristöön. (JA 7 ) Päästöt vesihuoltolaitoksen viemäriin 3.1. Kuivatusaltaiden suotovesiä ei saa johtaa suoraan viemäriin. Vedet on pumpattava välivarastosäiliöön, jossa vedestä voidaan ottaa näytteet haitta aineanalyysiä varten. (YSL 43, 45, 47, YSA 36, JL 6, JA 8 ) 3.2. Suotovesien johtamiseen välivarastosäiliöstä viemäriin on oltava Helsingin Veden antama lupa ja siinä on noudatettava Helsingin Veden antamia ohjeita ja määräyksiä. (YSL 43, 45, 64, JL 6, JA 8 ) 3.3. Mikäli vesien haitta ainepitoisuudet ylittävät Helsingin Veden asettamat ehdot, on vedet käsiteltävä viemäröintikelpoisiksi esimerkiksi kemiallisella saostuksella, öljynerotinkäsittelyllä tai muulla asianmukaisella menetelmällä. Muutoin vedet on toimitettava paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä vesiä. (YSL 43, 64, JL 6, JA 8 ) Näytteenotto ja jätteen käsittely 4.1. Suotovedestä on otettava edustavat näytteet ennen jokaista viemäriin laskukertaa. Näytteistä on määritettävä arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, lyijy, nikkeli ja sinkki sekä mineraaliöljyt ja kiintoaine. Saadut analyysitulokset on toimitettava Helsingin Veden ympäristöpalvelut yksikköön ennen ko. vesien johtamista viemäriin. (YSL 5, 64, JL 51 ) 4.2. Kuivatetusta hiekoitushiekasta on tehtävä riittävä määrä haittaaineanalyysejä oikean loppusijoitus, käsittely tai hyödyntämistavan määrittämiseksi. Maa aines on toimitettava haittaainepitoisuuksiensa mukaisesti vastaanotto tai käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely tai hyödyntäminen. (YSL 5, 64, JL 15, 51 ) Kirjanpito ja raportointi 5.1. Luvan saajan on pidettävä kirjaa seuraavista seikoista: lumensulatusaltaista poistettujen massojen määristä viemäriin johdettujen vesien määrästä ja haitta ainepitoisuuksista
9 kuivatettujen massojen määrästä, haitta ainepitoisuuksista ja toimituskohteista. (YSL 64, JL 51 ) 5.2. Koetoiminnan päätyttyä hankkeesta on laadittava loppuraportti. Raportissa on esitettävä kuvaus hankkeen eri vaiheista, selvitys koetoiminnan tuloksista, vaikutuksista ja käyttökelpoisuudesta sekä yhteenveto kohdan 5.1. kirjanpitotiedoista ja saaduista haittaainemääritysten tuloksista. Raportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle, Helsingin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Helsingin Vedelle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa koetoimintahankkeen päättymisestä. (YSL 30, 64, JL 51, 52 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Yleiset perustelut Haettua koetoimintaa voidaan pitää tarpeellisena lumen sulatuksesta syntyneiden lievästi pilaantuneiden tai pilaantuneiden maaainesmassojen kuivattamiseksi ja asianmukaiseksi käsittelemiseksi. Ennalta arvioituna koetoiminnasta ei aiheudu ilmoituksessa esitetyllä tavalla toteutettuna merkittäviä päästöjä eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätteen käsittely voidaan toteuttaa ottaen huomioon jätelain 4 määräykset ympäristö ja terveyshaitan ehkäisemisestä sekä ympäristönsuojelulain 6 ja 7 määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Määräysten yksilöidyt perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että entisen jäteveden puhdistamon saostusaltaat sopivat märän hiekoitushiekkamateriaalin kuivattamiseen. Hakija on todennut altaat ehjiksi ja käyttökelpoiseksi. Altaissa on koetoimintaan sopivat tekniset rakenteet valmiina ja erottuva vesi saadaan kerätyksi luotettavalla tavalla talteen laatumäärityksiä varten ennen viemäriin johtamista. (Määräys 1.) Liete on hyvin märkää, minkä vuoksi sen kuljetus on järjestettävä siten, että lietettä ei pääse loiskumaan kulkuväylille tai muutoin ympäristöön. (Määräys 2.) Toiminnan harjoittajan on oltava jätelain 51 mukaisesti selvillä tuottamansa jätteen laadusta, ominaisuuksista sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Jätteen käsittelystä ei saa seurata jätelain 4 tarkoittamaa haittaa jätehuollon järjestämiselle, mikä voi ilmetä esim. jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien toimintahäiriöinä tai puhdistamolietteen hyötykäytön vaikeutumisena. Tarvittavien tutkimusten tekemiseksi jätevesi on välivarastoitava ennen viemäriin laskemista. (Määräykset 3.1., 4.1., 4.2.) Vesihuoltolaitos voi vesihuoltolain 10 perusteella kieltäytyä liittämästä viemäriin kiinteistöä, jonka jäteveden laatu vaikeuttaa laitoksen toimintaa ja laitos voi asettaa vesien johtamiselle erityisehtoja. Mikäli vesiä ei voida johtaa puhdistamolle, ne saa toimittaa jätelain 15 mukaisesti ai
10 noastaan luvalliselle vastaanottajalle. Samoin on meneteltävä kuivatettujen maa ainesmassojen kohdalla. (Määräykset 3.2., 3.3., 4.2.) Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräykset 5.1., 5.2.) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa 31.1.2005 asti. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 31, 42, 43, 45, 47, 61, 64, 96 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 26, 27, 30, 36 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7, 8 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 970. Ilmoituksen käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992, muutos 348/1994) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Saantitodistuksella Helsingin kaupunki HKR Ympäristötuotanto PL 1570 00099 Helsingin kaupunki Tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristökeskus, PL 510, 00099 Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, PL 2200, 00099 Helsingin kaupunki Helsingin Vesi, PL 1100, 00099 Helsingin kaupunki. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 )
11 Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen esittäjällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Harri Anttila LIITE Valitusosoitus