Tampereen yliopisto Ympäristöraportti 2010

Tampereen yliopisto Ympäristöraportti 2010

Sisältö Tiivistelmä... 1 Lukijalle... 2 1 Johdanto... 3 2 Energiankulutus... 4 2.1 Lämmönkulutus...4 2.2 Sähkönkulutus...5 2.3 Toimenpiteet energiankulutuksen vähentämiseksi...5 3 Vedenkulutus... 6 4 Materiaalinkulutus ja ympäristömyötäiset hankinnat... 6 4.1 Paperinkulutus...6 4.2 Toimistotarvikkeiden kulutus...8 4.3 Pesuaineiden kulutus...10 4.4 Materiaalinkulutuksen vähentäminen ja ympäristömyötäisten ja energiatehokkaiden hankintojen edistäminen...11 5 Jätteen määrän vähentäminen ja lajittelun tehostaminen... 14 5.1 Jätemäärät...14 5.2 Jäteseuranta...16 5.2 Jätekustannukset...18 5.3 Toimenpiteet jätemäärien vähentämiseksi...18 6 Liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen... 19 7 Kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen... 20 8 Yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan ympäristötietämyksen lisääminen... 21 9 Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen... 22 Liite 1. Lämmönkulutuksen vuositilasto Liite 2. Sähkönkulutuksen vuositilasto Liite 3. Vedenkulutuksen vuositilasto

Tiivistelmä Tässä ympäristöraportissa tarkastellaan Tampereen yliopiston ympäristötavoitteiden toteutumista vuonna 2010. Raportti on neljäs arviointi ympäristösuunnitelman 2007 2010 toteutumisesta ja se etenee ympäristösuunnitelmaan kirjattujen päämäärien mukaan. Yliopiston energiankulutuksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2010. Yliopiston kiinteistöjen omistajavaihdoksen takia yliopiston sähkösopimus päättyi vuoden 2010 lopussa. Uusi sähkösopimus solmittiin valtion yhteishankintayksikkö Hanselin sopimustoimittajan kanssa ja vuoden 2011 alusta lähtien yliopisto on ostanut pohjoismaisella vesivoimalla tuotettua sähköä kaikkiin isoihin kiinteistöihin. Yliopisto hankkii valtaosan toimistotarvikkeista ja laitteista valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n puitesopimusten piiristä. Hansel huomioi kilpailutuksissaan ympäristönäkökohdat ja seuraa myös asiakkaidensa ympäristömyötäisiä hankintoja. Vuonna 2010 yliopiston kaikista Hansel-hankinnoista 56 %:ssa oli huomioitu ympäristönäkökohdat. Yliopiston kierrätyshuone ja kirjojen kierrätyshylly olivat aktiivisessa käytössä. Myös yliopiston verkossa toimiva kirpputori oli edelleen vilkkaassa käytössä. Yliopiston uusi jäteohje jaettiin henkilökunnalle vuoden alussa ja hyötyjätteiden lajittelumahdollisuutta sosiaalitiloissa lisättiin. Yliopiston toiminnassa syntyneiden jätemäärien tarkastelu osoittaakin, että hyötyjätteiden lajittelu on lisääntynyt. Yliopiston ympäristövastaavat tekivät toukokuussa opintoretken Virtain Torisevan rotkojärville. Lokakuussa Ekokampus ja Henkilöstönkehittämisyksikkö järjestivät yhteisen retken Kaupin tähtitornille ja pimeään metsään. Lisäksi yliopistolla vietettiin kansallista energiansäästöviikkoa sekä valtakunnallista Reilun kaupan viikkoa. Ympäristöryhmä aloitti uuden ympäristösuunnitelman valmistelun keväällä, mutta yliopiston organisaatiomuutos sekä ympäristöryhmän jäsenten vaihtuminen 1.8.2010 hidastivat valmistelua. Tämän ympäristöraportin yhteydessä ympäristöryhmä luovuttaa yliopiston rehtorille ja johtoryhmälle näkemyksensä ympäristönäkökohtien ja laajemmin kestävän kehityksen edistämisestä Tampereen yliopiston toiminnassa. 1

Lukijalle Tampereen yliopiston ympäristösuunnitelma 2007 2010 oli voimassa vuoden 2010 loppuun. Uuden ohjelman valmistelu on käynnissä. Tässä vuotta 2010 koskevassa ympäristöraportissa tarkastellaan ympäristösuunnitelman 2007 2010 mukaisesti yliopistolle asetettuja ympäristöpäämääriä sekä seurantamittareita, jotka kuvaavat yliopiston toiminnassa vuosittain kuluneita energian, veden ja hankittujen materiaalien määriä, syntyneitä jätemääriä sekä ympäristöasioista tiedottamista. Ympäristöryhmä antaa raportin tiedoksi yliopiston johdolle ja hallitukselle. Tampereella 19.4.2011 Marjukka Virkajärvi, puheenjohtaja Saana Raatikainen, sihteeri Päivi Mehtonen, jäsen Tanja Helle, jäsen Varpu Jutila, opiskelijajäsen Kari M. Mattila, jäsen Jari Väliverronen, jäsen Erkki Launonen, TAY-Palvelut Oy, ulkopuolinen asiantuntijajäsen Jarmo Perkiö, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, ulkopuolinen asiantuntijajäsen 2

1 Johdanto Tampereen yliopiston rehtori nimesi uuden ympäristöryhmän 1.8.2010. Ympäristöryhmän tehtävät kuvataan ympäristösuunnitelmassa 2007 2010. Alla olevassa Kuviossa 1 havainnollistetaan Ekokampuksen ja ympäristöryhmän toimintaa. Sidosryhmätoiminta Sisäinen * laitosvierailut * ympäristövastaavien tapaamiset * työryhmät, esim. Reilun kaupan kannatustyöryhmä * Yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa Ulkoinen * osallistuminen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumin ja yliopistohallinnon ympäristöverkoston toimintaan * seminaarien järjestäminen yhteistyössä muiden yliopistojen ja alueellisten toimijoiden kanssa Arviointi * ympäristösuunnitelman ja -ohjelmien toteutumisen tarkastelu * tilastojen kokoaminen ympäristöpäämääristä * ympäristöraportin laatiminen Toiminta yliopistolla * ympäristövaikutuksia vähentävät toimenpiteet - kiinteistönhoito, hallinto, opetus & tutkimus * teemapäivät (pyöräilypäivä, energiansäästöviikko), -viikot ja tapahtumat Kuvio 1. Ekokampuksen ja ympäristöryhmän toiminta Käsillä oleva ympäristöraportti on yliopiston neljäs ja se perustuu ympäristösuunnitelmassa 2007 2010 asetettujen tavoitteiden seurantaan. Vuonna 2010 käynnistettiin uuden ympäristöohjelman valmistelu. Uuden ohjelman myötä myös ympäristöraporttia on tarkoitus kehittää. Esimerkiksi kaikista nykyisistä ympäristöpäämääristä ei vielä ole ollut mahdollista saada täsmällistä seurantatietoa. Vuonna 2010 kiinnostus Tampereen yliopiston Ekokampustoimintaa kohtaan kasvoi. Ympäristökoordinaattori esitteli Ekokampustoimintaa korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivillä Porissa, Kuopion seudun kevyen liikenteen strategian päätösseminaarissa etäyhteyden kautta, korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumissa Kuopiossa ja Reilun kaupan kampus -tilaisuudessa Turussa. Aalto-yliopiston kestävän kehityksen suunnittelija sekä EcoMobility-aloitteen koordinaattori tutustuivat Ekokampustoimintaan syyskuussa Tampereella. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan yliopiston ympäristösuunnitelmassa 2007 2010 asetettujen päämäärien toteutumista. Siihen kirjatut ympäristöpäämäärät ovat: Energiankulutuksen vähentäminen Vedenkulutuksen vähentäminen Ympäristömyötäiset ja energiatehokkaat hankinnat Materiaalinkulutuksen vähentäminen Jätteen määrän vähentäminen ja lajittelun tehostaminen 3

Liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen Kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen Yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan ympäristötietämyksen lisääminen Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen 2 Energiankulutus Tässä raportissa esitettävissä lämmönkulutusluvuissa ovat mukana seuraavat yliopistokiinteistöt: Päätalo, Pinni A ja Pinni B, Atalpa, Linna, Virta, Tampereen normaalikoulu, Arvo, B-rakennus, T-rakennus ja Hämeenlinnan kiinteistöt (opettajankoulutuslaitos ja normaalikoulu). Sähkönkulutustilastossa on edellä mainittujen kiinteistöjen lisäksi mukana entisen Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean toimitilat. Vuonna 2010 yliopiston käyttämä lämpöenergia toimitettiin Tampereen sähkölaitokselta, ja tuotettiin pääosin maakaasulla, turpeella sekä puulla. Isojen yliopistokiinteistöjen sähkön yliopisto osti Senaatti-kiinteistöjen kilpailuttamasta sähköpoolista. Tästä sähköstä 32 % tuotettiin uusiutuvilla energiamuodoilla. Yliopiston vierasasuntojen Vihreä sähkö ostettiin Tampereen sähkölaitokselta. Arvo- ja Virta-kiinteistöjen uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu Ekosähkö ostettiin Fortum Oy:ltä. Yliopiston Senaatti-kiinteistöjen kautta ostaman sähkön sopimus päättyi vuoden 2010 lopussa. Syksyllä 2010 yliopisto päätti hankkia sähkön Hansel Oy:n kautta. Hanselin kilpailutuksessa oli vaihtoehtona myös uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu sähkö. Vuoden 2011 alusta lähtien yliopisto on ostanut pohjoismaisella vesivoimalla tuotettua sähköä kaikkiin isoihin kiinteistöihinsä. 2.1 Lämmönkulutus Vuonna 2010 yliopiston isoissa kiinteistöissä kului kaukolämpöä noin 22.000 MWh (absoluuttinen kulutus). Kulutus kasvoi vuoteen 2009 verrattuna 2360 MWh (Liite 1). Sääkorjattu lämmönkulutus kasvoi kuitenkin vain 411 MWh, joten olosuhteet huomioiden lämmönkulutus pysyi lähes ennallaan. Lämmön ominaiskulutus vaihtelee eri kiinteistöissä (Liite 1). Vuonna 2010 alhaisin ominaiskulutus oli Pinni A:ssa (18,6 kwh/m 3 ) ja korkein B-rakennuksessa, jossa kulutus kuitenkin laski edellisestä vuodesta (71,7 kwh/m 3 ). Yliopiston ympäristösuunnitelmassa oli tavoitteena, että isojen yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu lämmön ominaiskulutus laskisi 33 kwh:iin/m 3 vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2010 yhteenlaskettu ominaiskulutus oli 35,4 kwh/m 3, joten tavoitetta ei vielä saavutettu. Lämmön ominaiskulutusta nostaa vanhoista kiinteistöistä (B-rakennus ja Hämeenlinnan kiinteistöt sekä Päätalon D-osa) puuttuva lämmön talteenotto. Päätalon huomattavaa lämmönkulutuksen kasvua edellisiin vuosiin verrattuna selittää aiempien vuosien mittarivirhe. 4

2.2 Sähkönkulutus Yliopiston sähkönkulutus vuonna 2010 oli noin 14.500 MWh. Tähän lukuun sisältyvät sekä isot kiinteistöt (Liite 2) että pienemmät toimitilat. Isojen kiinteistöjen sekä Regean yhteenlaskettu sähkönkulutus laski hieman vuoteen 2009 verrattuna (noin 312 MWh). Ympäristösuunnitelman 2007 2010 tavoitteena oli, että yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu sähkön ominaiskulutus pysähtyisi vuoden 2006 tasolle 23 kwh:iin/m 3 vuoteen 2010 mennessä 1. Vuonna 2010 isojen yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu sähkön ominaiskulutus oli 21,7 kwh/m 3 (Liite 2), joten asetettu tavoite saavutettiin. Vuoden 2010 ominaiskulutusluvun osalta on otettava huomioon, että kokonaiskulutusta on verrattu eri kokonaistilavuuteen kuin edellisinä vuosina. Arvo- ja Virtakiinteistöjen tilavuudet päivitettiin K-rakennuksen ja Tyllin tilalle. Ominaiskulutukset laskivat kaikissa suurissa kiinteistöissä vuonna 2010. Tämä johtui suurelta osin kiinteistöautomaatioon tehdyistä muutoksista. Valaistuksen ohjauksia sekä ilmanvaihdon käyntiaikoja tarkistettiin vastaamaan paremmin kiinteistöjen aktiivista käyttöaikaa. Yliopisto maksoi sähköstä noin 1.300.000 euroa vuonna 2010 2. Sähkön hintakehityksestä ja siirtomaksujen noususta johtuen sähkölasku kasvoi selvästi, vaikka sähkönkulutus laski. 2.3 Toimenpiteet energiankulutuksen vähentämiseksi Vuonna 2010 toteutuivat seuraavat energiankulutuksen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet: Lämmön- ja sähkönkulutuksen tilastoja ylläpidettiin ja kulutusta seurattiin kiinteistönhoitokokouksissa noin kerran kuussa (tilapalveluyksikkö, TAY- Palvelut Oy sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy). Valaistuksen ohjauksia ja ilmanvaihdon käyntiaikoja säädettiin vastaamaan paremmin kiinteistöjen käyttöä (tilapalveluyksikkö, TAY-Palvelut Oy sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy). Lämmityskausitiedote jaettiin yliopistolaisille keväällä ja syksyllä (tilapalveluyksikkö, TAY-Palvelut Oy sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy). Yhteisiin opetus- ja kokoustiloihin laadittiin ohje valojen ja laitteiden sammuttamisesta (tilapalveluyksikkö). Yliopisto osallistui Earth Hour -ilmastotempaukseen sekä kansalliselle energiansäästöviikolle (tilapalveluyksikkö, TAY-Palvelut Oy sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy). Muutamia led-loisteputkia otettiin koekäyttöön Pinni A:ssa. (tilapalveluyksikkö, TAY-Palvelut Oy sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy). 1 Ominaiskulutustavoite on ilman Regean kulutusta ja koskee vain yliopiston isoja kiinteistöjä. Vaikka Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean sähkönkulutus on mukana seurantataulukossa, sitä ei ole otettu mukaan tavoitelukuun, koska yksikön suuri ominaiskulutus vääristäisi tulosta. Sähkön ominaiskulutus on Regeassa suuri, koska toiminta vaatii erityistiloja, joiden ylläpito kuluttaa paljon sähköä. 2 Veroton hinta 5

Led-loisteputket sijoitettiin Pinni A:han seuraavasti: mikroluokka 30:n ikkunanpuoleisiin valaisimiin, opetustilan A2088 kaikkiin valaisimiin, yhteen toimistohuoneeseen sekä TAY-Palvelut Oy:n verstaalle. Koska koekäyttöön otettujen ledloisteputkien valaistusteho oli tavanomaisia loisteputkia alhaisempi, tilojen käyttäjille laadittiin kysely valaistuksen riittävyydestä. Kyselyyn vastasi 66 tilankäyttäjää ja heistä 53 piti valaistusta riittävänä. Kysely on edelleen avoinna osoitteessa: https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/2651/lomake.html 3 Vedenkulutus Tässä raportissa esitettävissä vedenkulutusluvuissa ovat mukana seuraavat yliopiston kiinteistöt: Päätalo, Pinni A ja Pinni B, Atalpa, Linna, Virta, Tampereen normaalikoulu, Arvo, B-rakennus, T-rakennus ja Hämeenlinnan kiinteistöt (normaalikoulu ja opettajankoulutuslaitos). Vuonna 2010 edellä mainituissa kiinteistöissä kului vettä noin 38.000 m 3 (Liite 3). Kulutus laski vuoden 2009 kulutuksesta noin 3600 m 3. Veden ominaiskulutus eri kiinteistöissä vaihtelee kuitenkin paljon. Alhaisin ominaiskulutus vuonna 2010 oli Virrassa (19 l/m 3 ) ja korkein liikuntatalo Atalpassa (151 l/m 3 ), jossa vedenkulutus kuitenkin laski edellisestä vuodesta. B-rakennuksen vedenkulutus laski selvästi, kun vettä jäähdytykseen käyttävä elektronimikroskooppi oli pois käytöstä. Osassa kiinteistöistä vedenkulutukseen vaikuttavat myös ravintolat. Ympäristösuunnitelman tavoitteena oli, että yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu veden ominaiskulutus vuonna 2010 olisi 75 l/m 3. Vuonna 2010 yhteenlaskettu veden ominaiskulutus edellä mainituissa kiinteistöissä oli 67,1 l/m 3, joten tavoite saavutettiin selvästi (Liite 3). 4 Materiaalinkulutus ja ympäristömyötäiset hankinnat 4.1 Paperinkulutus Kopiopaperi Vuonna 2010 yliopiston laitokset ja yksiköt tilasivat keskusvarastolta 24.297 riisiä valkoista A4-kopiopaperia. Kulutus laski edellisestä vuodesta 546 riisiä. Henkilötyövuosiin suhteutettuna kulutus oli 11,8 riisiä ja se laski vuoteen 2009 verrattuna 0,3 riisiä (Kuvio 2). Vuonna 2004 yliopistolla kului kopiopaperia 11 Näsinneulan korkuisen pinon verran. Vuonna 2010 kuluneesta kopiopaperista olisi saanut 7 Näsinneulan korkuista pinoa. 6

Paperinkulutus / henkilötyövuosi 25 20,6 20 17,6 17,4 16,4 17,1 16,2 15 15,1 14,3 13,9 12,0 11,8 10 Tavoitetaso 2010. 13 riisiä / henkilötyövuosi 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 2. Yliopiston A4-kopiopaperin kulutus/henkilötyövuosi 2000 2010 Tietokoneluokissa sekä aulatilojen kopiokoneissa käytettiin noin 3.200 riisiä kopiopaperia. Paperinkulutus laski vuoteen 2009 verrattuna 800 riisiä. Kulutuksen vuosittaisia muutoksia pitää kuitenkin tarkastella varovasti. Kolmen vuoden seurannan perusteella kulutus on ollut keskimäärin 3.600 riisiä vuodessa. Tietokonekeskus seuraa tietokoneluokkien tulostusmääriä Pcounter-ohjelman avulla. Ohjelmalla lasketaan opiskelijoiden käyttämiä tulostuskiintiöitä. Seurannan mukaan tulostusmäärät tietokoneluokissa laskivat vuodesta 2009. Tulostusmäärät eivät kuitenkaan suoraan kerro paperinkulutuksesta. 3 Ympäristösuunnitelman 2007 2010 tavoitteena oli kopiopaperin kulutuksen laskeminen 13 riisiin/henkilötyövuosi vuoden 2010 loppuun mennessä (Kuvio 2). Tavoite saavutettiin jo vuonna 2009. Saniteettipaperi TAY-Palvelut Oy seuraa saniteettipaperin kulutusta yliopiston niissä kiinteistöissä, joissa TAY-Palvelut Oy:llä on palvelusopimus yliopiston kanssa. Vuonna 2010 saniteettipaperia kului noin 24.460 kg (46.770 käsipyyhe- ja wc-paperirullaa). Vuoteen 2009 verrattuna saniteettipaperin kulutus kasvoi 1010 kg. 3 Pcounter-ohjelma vähentää tulostuskiintiötä yksipuolisesta tulosteesta yhdellä ja kaksipuolisesta kahdella. Jos kaikki tulosteet olisivat kaksipuolisia, tietokoneluokkien paperinkulutuksen saisi selville jakamalla tulostusmäärän kahdella. Todennäköisesti tulostusmäärässä on kuitenkin mukana myös yksipuolisia tulosteita, joten kuluneen paperin määrää ei voi suoraan päätellä Pcounter-ohjelman antamasta tulostusmäärästä. 7

Päätalon ala-aulan ja pääaulan, Linnan K-kerroksen sekä Tampereen normaalikoulun isoissa yleisissä wc-tiloissa otettiin käyttöön Lindström Oy:n käsipyyhejärjestelmät. Käsipyyhkeiden käyttöönotto vähentää paperijätteen määrää. Lindströmin käsipyyhejärjestelmälle on myönnetty pohjoismainen joutsenmerkki, joka on takuu järjestelmän ympäristömyötäisyydestä. 4.2 Toimistotarvikkeiden kulutus Yliopiston keskusvaraston valikoimassa on ympäristömyötäisiä tuotteita mahdollisuuksien mukaan. Lähes kaikki mapit ovat poltettavaksi kelpaavaa polypropeenimuovia, kaikki valkoinen 80 gramman kopiopaperi on ympäristömerkittyä ja paristoista suurin osa on ympäristölle vaarattomia alkaliparistoja. Lisäksi ekotuotteita löytyy seuraavista tuoteryhmistä: kertakäyttöastiat, hakulehdet, kansiot, kirjekuoret, kirjepussit, kynät, lehtikotelot, lehtiöt, paperiliimat, muovitaskut, toimistopaperit, taulupaperit, teipit, vihot ja värikasetit. Materiaalihallinnon ympäristöohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ekotuotteiden lisääminen. Keskusvaraston tuotteet hankitaan valtion yhteishankintayksikkö Hanselin toimisto- ja atk-tarvikkeiden puitejärjestelyjä noudattaen. Niissä ympäristönäkökohdat on huomioitu joko hankintatarpeen määrittelyssä, hankinnan kohteen vaatimusmäärittelyssä, soveltuvuusvaatimuksissa, vertailukriteerinä, sopimusehdoissa tai kaikissa edellä mainituissa kohdissa. Toimisto- ja atk-tarvikkeiden puitejärjestelyssä on käytetty tuotealuekohtaisia ympäristövaatimuksia. Alla olevissa Kuvioissa 3 ja 4 esitetään muutamien keskusvarastolta tilattujen toimistotarvikkeiden määriä. Kpl 1000 900 800 700 600 2006 2007 2008 2009 2010 500 400 300 200 100 0 128 MB 256 MB 512 MB 1 GB 2 GB 4 GB 8 GB 16 GB 32 GB Muistikapasiteetti Kuvio 3. Keskusvaraston myymät muistitikut 2006 2010 8

Kpl 9000 8000 7000 6000 Värikasetit PP-muoviset A4-mapit CD-levyt DVD-levyt 5000 4000 3000 2000 1000 0 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 4. Keskusvarastolta hankittuja tarvikkeita 2006 2010 Kuviossa 5 esitetään yliopistolle vuosina 2006 2010 hankittujen laitteiden määriä. Työasemia hankittiin selvästi edellisvuotta vähemmän. Tämä johtui monesta tekijästä, esimerkiksi uuden käyttöjärjestelmän ja siihen liittyvän ohjelmapaketin odottamisesta. Kpl 1200 Kopiokoneet Työasemat Näytöt Kirjoittimet 1101 1000 906 881 800 600 816 617 542 690 657 748 454 400 200 0 155 116 97 76 22 13 14 26 15 2006 2007 2008 2009 2010 47 Kuvio 5. Laitehankinnat 2006 2010 4 4 Kopiokoneilla tarkoitetaan monitoimilaitteita, jotka toimivat myös verkkotulostimina sekä skannereina. 9

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy edellyttää laitetoimittajiltaan energiatehokkuuskriteerien täyttämistä. Vuonna 2010 tehdyssä toimistolaitteiden kilpailutuksessa Hansel pyysi toimittajilta lisäksi vapaaehtoista selvitystä siitä, mitkä kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimusten määrittelemät työntekoa koskevat normit tuotteiden valmistaja täyttää. Hansel Oy seuraa hankintoja, jotka on tehty ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Yliopiston kaikista Hansel-hankinnoista 56 %:ssa otettiin vuonna 2010 Hanselin luokittelun mukaan ympäristönäkökohdat huomioon. Tietokone- ja oheislaitteiden hankinnoissa ympäristönäkökohdat huomioitiin 98 %:ssa hankinnoista, toimistohankinnoissa osuus oli 73 % ja matkustuksen hallintapalveluissa 71 %. 4.3 Pesuaineiden kulutus Yliopiston puhtauspalvelut tuottaa TAY-Palvelut Oy, joka seuraa pesuaineiden kulutusta vuosittain (Kuvio 6). Vuonna 2010 päivittäisessä siivouksessa käytettävien neutraalien aineiden määrä pysyi vuoden 2009 tasolla. Heikosti emäksisten aineiden kulutus laski ja emäksisten aineiden kulutus kasvoi vuoteen 2009 verrattuna. Kasvu johtui siitä, että vuonna 2010 tehtiin edellistä vuotta enemmän perussiivouksia ja lattioiden pintapuhdistusta. Hoito- ja suoja-aineiden kulutus väheni, sillä Tampereen normaalikoulun siirtyminen TAY-Palveluiden siivouskohteeksi vuonna 2009 nosti kulutusta tilapäisesti. Erikoisaineiden käyttö ja pyykkipulverin kulutus laskivat. Laskuun saattoi vaikuttaa koulutus, jossa kerrattiin pesuaineiden annostusta sekä siivousmenetelmiä. Saippuan kulutus pysyi vuoden 2009 tasolla. Pesuaineiden vuosikulutukseen vaikuttavat kunakin vuonna tehtävät suursiivoukset ja se, tekeekö TAY-Palvelut Oy suursiivoukset omana työnä vai ostaako se työn ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. 5 Puhtauspalveluihin liittyvä ympäristönäkökohta on myös se, että kaikki TAY-Palvelut Oy:n käyttämät mikrokuitupyyhkeet ovat joutsenmerkittyjä. 5 Mikäli siivoukset ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta, heiltä edellytetään TAY-Palvelut Oy:n ympäristösuunnitelman mukaista toimintaa. 10

Litraa Pesuaineiden kulutus 2009 ja 2010 1600 1400 1200 1000 2009 2010 800 600 400 200 0 Neutraalit aineet Heikosti emäksiset aineet Emäksiset aineet Lattioiden hoito- ja suojausaineet Kuvio 6. Pesuaineiden kulutus 6 Erikoisaineet Pyykkipulveri Saippua 4.4 Materiaalinkulutuksen vähentäminen ja ympäristömyötäisten ja energiatehokkaiden hankintojen edistäminen Materiaalihallinto Keskusvaraston sisäisistä tavaratilauksista valtaosa tehtiin sähköisenä, kuten edellisenäkin vuonna. Sähköisesti laadittiin myös lähetyslistat, sisäinen laskutus sekä tiedotteet. Kalusteluettelosta tehty Excel-taulukko vietiin verkkolevylle vuoden 2010 alussa ja luettelo oli vuoden aikana koekäytössä yhdessä varastossa. Kalusteluettelolla pyritään parantamaan varastojen hallintaa ja kalusteiden käyttöä yliopistossa. Myös kustannuksissa on mahdollista säästää, mikäli uusien kalustehankintojen ja varastotilan tarve vähenee. Ympäristömyötäisiä hankintoja edistettiin hankkimalla energiatehokkaita laitteita sekä kehottamalla laitoksia ja yksiköitä siirtymään henkilökohtaisista tulostimista verkkoon kytkettyihin monitoimilaitteisiin. Keskusvarasto tekee jatkuvaa työtä ympäristömyötäisten vaihtoehtojen löytämiseksi valikoimiinsa. Kirjaston tarjoama elektroninen aineisto Yliopiston kirjaston tarjoamien elektronisten aineistojen 7 määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2010. Elektronisia kirjoja oli vuonna 2010 käytössä 348.567 kappaletta, mikä on 8.796 kirjaa enemmän kuin vuonna 2009 (Kuvio 7). Myös elektronisten kausijul- 6 Pyykkipulverin määrä on kiloissa. 7 Elektronisella aineistolla tarkoitetaan aineistoja, joihin pääsee käsiksi verkon kautta. E-aineistot koostuvat e-lehdistä, e-kirjoista, opinnäytetöistä, tietokannoista ja muista verkkotiedonlähteistä. 11

kaisujen määrä kasvoi 2.496 julkaisulla vuoteen 2009 verrattuna (Kuvio 8). E- aineistojen käyttöön opastetaan muun muassa kirjaston opetuksissa. Kirjastossa annettuja opetustunteja oli 951 vuonna 2010 (897 vuonna 2009) ja opetukseen osallistui 5.182 henkilöä (5.612 henkilöä vuonna 2009). Opetustilastossa on mukana kaikki kirjaston opetus, koska kaikessa opetuksessa käsitellään myös e-aineistoja. Koulutuksiin osallistui perustutkinto-opiskelijoita, vaihto-opiskelijoita, jatko-opiskelijoita sekä henkilökuntaan kuuluvia. 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Käytettävissä olevat e kausijulkaisut 0 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. E-kirjojen kehitys vuosina 2007 2010 Käytettävissä olevat e kirjat 360 000 350 000 340 000 330 000 320 000 310 000 300 000 290 000 280 000 270 000 260 000 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. E-kausijulkaisujen kehitys vuosina 2007 2010 12

Sähköisten opintopalveluiden käyttö Sähköisten palveluiden käyttö opiskelijoille suunnatuissa palveluissa jatkoi kasvuaan. Esimerkiksi sähköisten tenttien määrä yli kaksinkertaistui (Kuvio 9). Myös tentittävien jaksojen määrä kasvoi. Vuonna 2010 tentittäviä jaksoja tarjottiin 354 kpl, kun edellisenä vuonna niitä oli tarjolla 196 kpl. (tiedonanto Sami Hautakankaalta 18.3.2011). Lkm 4000 3500 3473 3000 Sähköisten tenttien lukumäärä 2500 2000 1669 1500 1000 500 188 454 0 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Sähköisten tenttien lukumäärät vuosina 2007 2010 Opinto-oppaiden sisältöä tiivistettiin ja painosmääriä vähennettiin vuonna 2010, sillä sähköisen opinto-oppaan käyttö on vakiintunut korkealle tasolle. Vuonna 2010 uusittujen opinto-oppaiden sivumäärä väheni 900.000 sivulla edelliseen painokseen verrattuna. TIESITKÖ? Yliopiston työntekijöistä noin 1.800 henkilöä saa palkkatositteensa paperisena. Jos kaikki yliopistolaiset siirtyisivät verkkopalkan käyttäjiksi, paperinkulutus vähenisi 21.600 arkkia eli noin 43 riisiä. Samalla säästyisi rahaa postituskuluista. Verkkopalkan eduksi voidaan laskea myös liikenteen väheneminen. 13

5 Jätteen määrän vähentäminen ja lajittelun tehostaminen 5.1 Jätemäärät Tampereen yliopiston toiminnasta syntyi vuonna 2010 erilaisia jätteitä noin 590.000 kg, josta noin 70.000 kg eli 12 % oli ongelma- tai erityisjätteitä, tietosuojattavaa jätettä tai romua. 8 Jätteiden määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna lähes 40.000 kg, mikä johtunee suurelta osin siitä, että vuonna 2009 jätemäärää lisäsivät muutot Arvoja Virta-kiinteistöihin. Jätemäärät vähenivät erityisesti ongelmajätteissä ja kaluste- ja rakennusjätteessä. Toisaalta vuonna 2010 jäteseurannan piirissä oli enemmän yliopiston toimintoja kuin vuonna 2009. Yhdyskuntajätteen osalta kuivajätteen määrä pysyi lähes ennallaan ja biojätteen määrä laski noin 10 %. Hyötyjätteistä keräyskartongin ja -lasin määrät kasvoivat selvästi (Kuviot 10 ja 11). 9000,0 Kg 8000,0 Keräyskartongin määrän kehitys 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Keräyskartongin määrän muutos 2007 2010 8 Luvussa ei ole mukana Hämeenlinnan kiinteistöjen, Finn-Medien tai muiden pienten vuokratilojen yhdyskuntajätteitä, yliopiston muualla kuin Tampereella sijaitsevien yksiköiden jätteitä eikä IMT:n tai Regean ongelma- ja erityisjätteitä. 14

Kg 2500,0 Keräyslasin määrän kehitys 2000,0 1500,0 1000,0 500,0 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Keräyslasin määrän muutos 2006 2010 Pirkanmaan Jätehuolto Oy otti vuonna 2010 käyttöön sähköisen asiakasraportointiohjelman. Ohjelmasta saa tietoa kiinteistöjen jätemääristä, hyötyjätteiden % -osuuksista sekä kustannuksista. Kuviossa 12 esitetään yliopiston eri kiinteistöissä kerätyn jätteen hyötykäyttöprosentit eli koko jätemäärästä hyötykäyttöön menneen jätteen osuudet. Yhdyskuntajätteestä talteen saatu hyötyjätteiden osuus oli selvästi suurin Virtakiinteistössä ja pienin Päätalossa ja Tampereen normaalikoululla. % 70 Jätteistä hyötykäyttöön % 60 50 40 30 20 10 0 ARVO B- JA T-RAK LINNA NORSSI TRE PINNI PÄÄTALO VIRTA Kuvio 12. Hyötykäyttöön menneet jätteet kiinteistön koko jätemäärästä (%) 9 9 Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakasraportointiohjelma. 15

5.2 Jäteseuranta TAY-Palvelut Oy:n vahtimestarit ja laitoshuoltajat seurasivat marraskuussa keräys- kuivajätteen ja biojätteen määriä. Seuranta on tehty joka toinen vuosi vuo- paperin, desta 2006 lähtien. Marraskuussa 2010 tehdyn seurannan perusteella värillisen keräyspaperin määrä laski 3,8 % vuoden 2008 seurantaan verrattuna ja 5,8 % vuoteen 2006 verrattuna (taulukko 1) 10. Valkoisen keräyspaperin määrä laski peräti 24,9 % vuoden 2008 seurantaan verrattuna ja 26,6 % vuoden 2006 seurantaan verrattuna. Valkoisen toimistopaperin määrän vähentyminen näkyy myös paperinkulutusluvuissa (katso Kuvio 2). Merkittävänä tekijänä vähenemisessä on hallinnon palveluprosessien sähköistyminen. Taulukko 1. Jäteseurannan perusteella arvioitu keräyspaperin määrä vuodessa (kg) Muutos Muutos Keräyspaperi 2006 2008 2010 vuoteen 2008 (%) vuoteen 2006 (%) Värillinen keräyspaperi (kg) 62469,4 61348,5 59043,8 3,8 5,8 Valkoinen toimistopaperi (kg) 31266,8 32893,4 24688,1 24,9 26,6 Yhteensä (kg) 93736,2 94241,9 83731,9 11,2 11,9 Kuiva- ja biojätteen seuranta kertoo yliopiston omassa toiminnassa syntyvän jätteen määrästä, sillä kiinteistöjen jätemäärissä ovat mukana myös ravintoloiden tuottamat jätteet. Jäteseurannan mukaan biojätteen määrä on kasvanut ja kuivajätteen määrä vähentynyt edellisiin seurantavuosiin verrattuna, joten suunta näyttää hyvältä (Kuviot 13 ja 14). Alla esitetyt luvut ovat jäteseurannan perusteella yliopiston omasta toiminnasta kuukaudessa syntyviä jätemääriä. Kuiva- ja biojätteen määrän muutokset seurantavuosina vaihtelevat eri kiinteistöissä. 10 Esitetyt luvut kuvaavat jäteseurannan perusteella arvioitua vuodessa syntyvää keräyspaperin määrää yliopistolla. Seurannan perusteella saatu keräyspaperin määrä on kerrottu 12 kk:lla, kuitenkin niin, että kolmen kesäkuukauden osalta seurantakuukauden määrä on puolitettu. 16

1400,0 Kuivajäte (säkkiä) 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 2006 2008 2010 Kuvio 13. Jäteseurannan perusteella arvioitu 200 litran kuivajätesäkkien määrä kuukaudessa 1400,0 1200,0 Biojäte (pussia) 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 2006 2008 2010 Kuvio 14. Jäteseurannan perusteella arvioitu 20 litran biojätepussien määrä kuukaudessa Ympäristösuunnitelman 2007 2010 tavoitteena oli kuivajätteen määrän vähentäminen 10 % vuoden 2006 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Lajittelun lisäämisestä huolimatta tavoitetta ei saavutettu. Yhtenä syynä tähän on se, että vuoden 2006 jälkeen jäteseurannan piiriin on tullut lisää yliopiston toimintoja. Koska jätemäärien seuranta perus- 17

tuu arviopainoihin, pitäisi jätemäärän vähetä niin paljon, että astioiden tyhjennyskertoja voisi harventaa. Vasta tällöin vähennys näkyisi Pirkanmaan jätehuollon raporteissa. Kylmäaineet Suomen Yliopistokiinteistöt Oy seuraa yliopiston kylmälaitteisiin kuluvien jäähdytysaineiden määriä. Vuonna 2010 jäähdytysaineita oli Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistamissa Tampereen yliopiston kohteissa 1.013 kg. 11 Määrässä ei tapahtunut muutosta vuoteen 2009 verrattuna. Jäähdytysaineita lisättiin 25 kg vuonna 2010 eli 2,5 % jäähdytysaineiden kokonaismäärästä oli vuotanut vuoden aikana. Vuonna 2009 vuotoa tapahtui täsmälleen saman verran, joten tilanne pysyi ennallaan. 5.2 Jätekustannukset 12 Yliopiston kiinteistöissä syntyvän yhdyskuntajätteen kustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin. Arvon, Linnan ja Virran yhdyskuntajätekustannuksista vastaa kuitenkin yliopisto. Vuonna 2010 ne maksoivat yliopistolle noin 10.700 euroa, joka on sama summa kuin vuonna 2009. 13 Yliopisto maksaa myös Villa Tonin sekä pienten remonttien, suursiivousten ja muuttojen aiheuttamien muiden kuin yhdyskuntajätteiden kustannukset. Ongelma-, erityis- ja tietosuojaa vaativat jätejakeet maksoivat yliopistolle noin 32.000 euroa vuonna 2010. Luku ei sisällä rokotetutkimuskeskusten jätekustannuksia eikä se ole verrannollinen edellisten vuosien kustannuksiin, koska edellisten vuosien luvuista on puuttunut kustannuksia. Tietosuojattavan paperin ja tallenteiden kustannukset olivat noin 15.000 euroa (vuonna 2009 noin 13.000 euroa). Tietosuojattavan jätteen kustannusten kasvuun vaikutti Päätalon arkistojen siivous, joka tehtiin ennen D-osan peruskorjauksen alkamista. 5.3 Toimenpiteet jätemäärien vähentämiseksi Vuonna 2010 yliopiston henkilökunnalle jaettiin yliopiston uusi jätteiden lajitteluohje, jossa on lajitteluohjeet sekä suomeksi että englanniksi. Jätepisteiden astiat sekä astioiden tyhjennysaikataulut käytiin läpi ja tiedot yhtenäistettiin ajan tasalle Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Hyötyjäteastioita (keräyslasi ja keräyskartonki) lisättiin kiinteistöjen jätepisteisiin. Taivasalla sijaitsevien jätepisteiden pahvinkeräys siirrettiin rullakoista kannellisiin astioihin. Päätalolla aloitettiin kuiva- ja biojätteen lajittelu aula- ja käytävätiloissa. Kulutustavaroiden kierrätykseen on yliopistolla useita vaihtoehtoja. Yliopiston yksiköt voivat tiedottaa laitepörssissä tarjolla olevista laitteista ja kalusteista. Lisäksi hankintayksikkö järjestää myyjäisiä. Yliopistoyhteisön jäsenet voivat käyttää yliopiston verkossa toimivaa kirpputoria. Käyttökelpoista tavaraa voi viedä Päätalon kierrätyshuoneeseen ja Päätalon aulassa on myös kaikille avoin kirjojen kierrätyshylly. 11 Tampereen kiinteistöt, ei Hämeenlinnaa. 12 Kaikki tässä esitetyt kustannukset ovat verottomia. 13 Lukuun sisältyvät vain Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle maksetut jätekustannukset. 18

6 Liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen Yliopiston toiminnasta aiheutuvat liikenteen ympäristövaikutukset liittyvät sekä yliopistoyhteisön työmatkoihin ja tavarakuljetuksiin että yliopistolle ja sieltä pois kulkemiseen, kuten työmatkaliikenteeseen ja opiskelijoiden kulkemiseen kampusalueille. Yliopistoyhteisön sisäiset kuljetuspalvelut, kuten tavaran ja postin kuljetukset, tuottaa TAY-Palvelut Oy. Yhtiössä seurataan yliopiston kuljetuksiin kuluvan polttoaineen määrää sekä ajokilometrejä. Vuonna 2010 TAY-Palvelut Oy:n käytössä oli neljä pakettiautoa ja yksi henkilöauto. Autot kuluttivat polttoainetta yhteensä noin 5.800 litraa (noin 6.600 litraa vuonna 2009), joten kulutus laski 800 litraa vuoteen 2009 verrattuna. Vuonna 2010 ajoa kertyi 46.203 kilometriä, kun vuonna 2009 ajettiin 57.481 km). Ajettujen kilometrien määrä väheni, koska ajotehtäviä oli edellisvuotta vähemmän. Kuljetukset järjesteltiin edelleen huolellisesti. 14 Kevyen liikenteen käyttöön kannustettiin yliopistolla viettämällä yliopiston pyöräilypäivää 22.9. sekä järjestämällä yliopiston työmatkaliikuntahaaste. Ekokampus ja yliopistoliikunta julistivat työmatkaliikuntahaasteen 1.5. 30.9.2010 väliseksi ajaksi kaikille yliopistolaisille. Henkilökuntaa ja opiskelijoita kehotettiin kulkemaan työ- ja opiskelumatkat jalan (3 km säteellä yliopistosta) tai pyörällä (7 km säteellä yliopistosta). Haastelomake oli tulostettavissa Ekokampuksen sivuilta, joten haasteen vastaanottaneiden tarkka lukumäärä ei ole tiedossa. Lisäksi yliopistolla oli joukkue valtakunnallisessa pyöräilyn Kilometrikisassa. Yliopiston joukkueen 67 osallistujaa pyöräilivät kisan aikana liki 69.000 kilometriä. Kisaajat säästivät pyöräilemällä 4.800 litraa polttoainetta ja 12.000 kg hiilidioksidipäästöjä. Sekä valtakunnalliseen Kilometrikisaan että työmatkaliikuntahaasteeseen osallistuneiden kesken arvottiin kaksi hierontalahjakorttia. Henkilökunnan käytössä oli asiointipyöriä, joita käytettiin keskustakampuksella 22 kertaa ja Kaupin kampuksella vain muutamia kertoja. Asiointipyörien käyttö on edelleen vähäistä ja niiden markkinointiin on syytä kiinnittää huomiota. Asiointipyörien tulisi olla nykyistä helpommin saatavilla. Yliopiston matkustusohje päivitettiin vuonna 2010. Matkustusohjeeseen lisättiin turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat (Tampereen yliopiston matkustusohjeet, rehtorin päätös 9.6.2010, luku 2.9). Videoneuvottelut ja verkkokokoukset Videoneuvottelu- ja verkkokokouslaitteilla mahdollistetaan etäosallistuminen luennoille, seminaareihin ja kokouksiin. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan syksyllä 2010 järjestämä Ilmastonmuutos yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta -luentosarja lähetettiin Porin yliopistokeskukseen. Etäosallistumisen avulla voidaan vähentää liikennettä ja siitä aiheutuvia päästöjä sekä usein myös tehostaa ajankäyttöä. Yliopistolle on vuodesta 1997 lähtien hankittu videoneuvottelulaitteita. Yhteisistä opetustiloista 6 on varustettu videoneuvottelulaitteilla. Myös kirjastolla on käytössään videoneuvottelulaitteisto. Lisäksi yksiköillä on omia videoneuvottelulaitteita. Yliopis- 14 Puhelintiedonanto Anne Sipiseltä 14.3.2011. 19

ton yhteisissä tiloissa järjestettiin 305 keskitetysti tuettua videoneuvottelua 15. Määrä kasvoi 65 neuvottelulla vuoteen 2009 verrattuna. Videoneuvottelulaitteistot sopivat parhaiten isojen luentojen sekä seminaarien järjestämiseen. Sen sijaan verkkokokouslaitteet toimivat paremmin vuorovaikutusta vaativien kokousten ja pienimuotoisten seminaarien järjestämisessä. Verkkokokousjärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa 2009 ja vuoden 2009 loppuun mennessä kokoustunteja kertyi 731. Vuonna 2010 kokoustunteja oli 1.876. Yliopiston yhteisistä tiloista löytyvät videoneuvottelulaitteet: Päätalon luentosali A1 Päätalon luentosali D10a (pois käytöstä remontin ajan) Päätalon ryhmähuone A026 Pinni B luentosali B1096 Pinni B luentosali B1100 Linna luentosali K103 Päätalon ryhmähuoneessa A026 oleva videoneuvottelulaitteisto on siirrettävissä muihin tiloihin tarpeen mukaan ja laitokset ja yksiköt voivat myös lainata laitteistoa. Myös Pinni B:ssä on siirrettävä videoneuvottelulaitteisto. 7 Kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen Ympäristösuunnitelmassa on asetettu päämääräksi kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen. Vuonna 2010 yliopiston kiinteistöjen omistaja vaihtui Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ksi. Uuden kiinteistönomistajan kanssa katselmoitiin keskusta ja Kaupin kampuksen viheralueet ja ISS-Palvelut teki alueille hoitosuunnitelman. Päätalon kattopuutarhaan hankittiin muutama kesäkukkaruukku kaupungilta ja Päätalon edustan istutusaltaaseen lisättiin perennoja sekä kukkasipuleita. Lisäksi Linnakiinteistön istutukset uusittiin. Tutkija Eveliina Asikainen esittelit keskustakampuksen kasvillisuutta yliopiston avoimien ovien päivänä 5.5.2010. Myös esteetön ympäristö on osa kampusalueiden viihtyisyyttä. Esteetöntä kampusta rakennetaan pääasiassa peruskorjausten yhteydessä. Vuonna 2010 Päätalosta ja Pinni B:n kautta Humanikaan johtavaa reittiä parannettiin luiskaamalla ovikynnyksiä. Yliopistolla otettiin myös käyttöön Mapsi-mobiilikarttapalvelu, jonka avulla voi suunnistaa yliopiston keskustakampuksella. Palvelusta saa tietoa esimerkiksi hissien sijainnista. Mapsia ylläpitää Gemilo Oy, joka myös seuraa palvelun käyttöä. Yliopiston kartoilla oli 1.146 latauskertaa vuonna 2010. Yliopiston keskustakampuksella kokeiltiin kaupunkiviljelyä kesällä 2010. Viljelystä vastasivat yliopiston opiskelijat ja mukana oli myös henkilökuntaan kuuluvia. Niin sanotuissa kampuslaareissa kasvoi yrttejä ja vihanneksia. Kampusviljely sai kesän aikana huomiota useassa eri mediassa, mm. Tampereen radiossa, Aamulehdessä ja Hämeen alueuutisissa televisiossa. Kampusviljelyä jatketaan tulevana kesänä. 15 Tiedonanto Pasi Kytöharjulta 23.2.2011. 20

8 Yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan ympäristötietämyksen lisääminen Henkilökunnan ja opiskelijoiden ympäristötietämystä lisätään yliopiston Ekokampustoiminnan avulla. Ekokampus järjestää erilaisia tapahtumia, joista osa on tarkoitettu yliopiston ympäristövastaaville ja osa kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Ekokampus tekee myös tiivistä yhteistyötä ylioppilaskunnan ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Esimerkiksi vuonna 2010 ympäristöryhmä tuki Tamyn ympäristö- ja kehitysyhteistyöviikkoa. Ekokampus esittäytyi uusille opiskelijoille hyvinvointiorientoivissa 8.9. ja 9.9.2010. Laitoksille ja yksiköille järjestettyjä ympäristötapaamisia oli kaksi: Tampereen normaalikoululla 13.4. ja sosiaalityön tutkimuksen laitoksella 14.4. Vuonna 2010 akatemiatutkija Päivi Mehtonen suoritti luonto- ja eräoppaan opintoihinsa liittyvää työharjoittelua Ekokampustoiminnassa. Päivi suunnitteli ja toteutti retket Virtain Torisevan rotkojärville sekä Kaupin tähtitornille ja pimeään metsään. Ekokampuksen näkyvyyttä parantamaan teetettiin posteri, jossa kuvataan sanoin ja kuvin yliopiston ympäristömyötäisiä tekoja. Ympäristövastaavien tapaamiset Ympäristövastaavat tapasivat kaksi kertaa vuonna 2010. Kevään tapaaminen järjestettiin 27.5. Virtain kulttuurintutkimusasemalla, jossa työskenneltiin uuden ympäristöohjelman teemojen parissa. Lisäksi retkelle kuului patikointi Virtain Torisevan rotkojärvillä. Syksyn tapaamisessa 23.11. käsiteltiin ajankohtaisia asioita sekä kuultiin geologian ja mineralogian professori Juha Karhun luento Kasvihuoneilmiö ja muinaiset jääkaudet. Tulevaisuusfoorumi ilmastopoliittisesta selonteosta Ekokampus avusti valtioneuvoston kansliaa ja eduskunnan tulevaisuusvaliokuntaa hallituksen energia- ja ilmastopoliittisesta selonteosta pidetyn iltapäiväseminaarin järjestämisessä. Seminaarin järjestelyihin osallistuivat myös Pirkanmaan liitto sekä Ulkopoliittinen instituutti. Tulevaisuusfoorumin teemana Tampereella 9.2.2010 oli kansainvälinen politiikka ja ilmastonsuojelu. Seminaari keräsi noin 150 osallistujaa. Pimeä pilkku retki tähtitornille ja pimeään metsään Lokakuussa, valtakunnallisella energiansäästöviikolla, Ekokampus sekä yliopiston Henkilöstönkehittämisyksikkö järjestivät koko yliopistoyhteisölle suunnatun retken Kaupin tähtitornille ja pimeään metsään. Tampereen Ursa esitteli osallistujille tähtitornia ja sen toimintaa. Esittelyn jälkeen retki jatkui Päivi Mehtosen opastamalla kävelyllä pimeässä metsässä. Retken ideana oli kokeilla pimeänäköä ja liikkumista pimeässä ja sitä kautta löytää pimeästä vuodenajasta positiivisia kokemuksia. Retki sai hyvän vastaanoton, sillä osallistujia olisi ollut enemmän kuin mukaan mahtui. Retken ohjelma tarjottiin sekä suomeksi että englanniksi ja osallistujien joukossa oli myös vaihto-opiskelijoita. 21

Reilun kaupan korkeakoulu -toiminta Yliopisto sai 27.10.2009 Reilun kaupan korkeakoulu -arvonimen ensimmäisenä korkeakouluna Suomessa. Arvonimen saavuttaminen edellytti tiettyjen kriteerien täyttämistä, mm. kannatustyöryhmän perustamista. Vuonna 2010 yliopiston Reilun kaupan kannatustyöryhmä tiedotti yliopistoyhteisölle Reilusta kaupasta sekä järjesti kolme tapahtumaa. Toukokuussa järjestettiin Reilun kaupan viinien maisteluilta, osallistuttiin lukiolaisille suunnattuun avoimien ovien päivään kahvi- ja teetarjoilulla sekä osallistuttiin Reilun kaupan viikolle järjestämällä Reilun kaupan seminaari ja vastaanottamalla kaksi malawilaista tuottajavierasta. Malawilaiset sokerinviljelijät Aubrey Chilenje ja Charity Mzongwe kertoivat seminaarissa työstään ja Reilun kaupan vaikutuksesta elämäänsä. Waltteri Katajamäki kertoi Reilun kaupan banaanien tuotannosta Ecuadorissa. Yliopiston rehtori tapasi tuottajavieraat iltapäiväkahvin merkeissä. 9 Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen Syyslukukauden ensimmäisellä periodilla yhteiskuntatieteellinen tiedekunta järjesti toistamiseen poikkitieteellisen kurssin Ilmastonmuutos yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Kurssilla luennoivat Tampereen yliopiston eri alojen asiantuntijat. Viimeisellä luennolla Tampereen kaupungin ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen kertoi Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta. Kurssilta saatu palaute oli edelleen positiivista ja parhaillaan suunnitellaan kurssin järjestämistä myös lukuvuonna 2011 2012. Päivi Mehtonen kokosi opetusohjelmasta sekä opinto-oppaista sellaisen Tampereen yliopistossa annettavan opetuksen, joka jollakin tavalla käsittelee kestävän kehityksen tematiikkaa. Tämä alustava katsaus toimii pohjana kestävän kehityksen tematiikan näkyvämmälle esiintuomiselle yliopiston opetustarjonnassa. Joulukuun 20. päivänä pidettiin palaveri, jossa vararehtori Harri Melin, opetuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen, Ilmastonmuutoskurssin luennoitsijat ja ympäristöryhmän jäsenet Päivi Mehtonen ja Saana Raatikainen keskustelivat kestävän kehityksen tematiikasta Tampereen yliopiston opetuksessa. Kokouksessa todettiin, että kestävän kehityksen tuominen opetukseen nykyistä painokkaammin, voi tapahtua kolmen polun kautta. Yksi polku sisältää kestävän kehityksen poikkitieteelliset teemakurssit, joissa on lähtökohtana jokin konkreettinen ilmiö tai ongelma ja jotka ovat osa yhteisiä opintoja. Toinen polku on nykyisten, jo olemassa olevien, tieteenalakohtaisten kestävän kehityksen tematiikkaan liittyvien kurssien tekeminen näkyväksi ja näitä kursseja pitävien opettajien ja tutkijoiden yhteistyön edistäminen. Kolmantena polkuna esitettiin, että valinnaisiin opintoihin laadittaisiin kestävän kehityksen monitieteinen kokonaisuus, joka koottaisiin eri tieteenalojen omista moduuleista. Tällainen kokonaisuus mahdollistaisi opiskelijoille poikkitieteellisen kurssikokonaisuuden. 22

Tampereen yliopisto LÄMMÖNKULUTUKSEN VUOSITILASTO YMPÄRISTÖRAPORTIN LIITE 1 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Päätalo 107200 Pinni A 48770 Pinni B 80000 Pinni yhteensä 128770 Atalpa 18980 Linna 73848 3 vuosi MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m MWh MWh norm kwh n /m 3 2004 2932,0 3082,0 28,8 1137,0 1195,0 24,5 2344,0 2464,0 30,8 3481,0 3659,0 28,4 451,0 474,0 25,0 1709,5 1781,0 31,3 2005 2781,0 3026,0 28,2 941,0 1024,0 21,0 2325,0 2530,0 31,6 3266,0 3554,0 27,6 482,0 525,0 27,7 1438,4 1539,0 27,1 2006 2607,0 2849,0 26,6 920,0 1006,0 20,6 2447,0 2675,0 33,4 3367,0 3681,0 28,6 508,0 555,0 29,2 1748,6 1780,0 13,6 2007 2780,1 2983,1 27,8 916,5 990,9 20,3 2376,9 2635,0 32,9 3293,4 3625,9 28,2 492,0 524,6 27,6 5498,0 6094,0 82,5 2008 2449,9 2775,6 25,9 893,3 1032,4 21,2 2207,0 2554,9 31,9 3100,2 3587,3 27,9 482,0 553,5 29,2 1760,1 2037,5 27,6 2009 3620,7 3596,6 33,6 949,0 977,4 20,0 2424,4 2497,1 31,2 3373,4 3204,8 24,9 635,7 676,9 35,7 1966,4 2021,6 27,4 2010 4776,0 4303,0 40,1 1009,0 909,0 18,6 2713,0 2444,0 30,6 3722,0 3353,0 26,0 631,0 569,0 30,0 2164,0 1950,0 26,4 Keskiarvo 30,1 20,9 31,8 27,4 29,2 33,7 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Virta 44730 Normaalikoulu 50670 K-rakennus 22000 B-rakennus 44900 T-rakennus 15250 B ja T yhteensä 60150 vuosi MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 2004 0,0 1674,0 1760,0 34,7 1941,0 2040,0 92,7 3960,0 4158,0 92,6 591,0 621,0 40,7 4551,0 4779,0 79,5 2005 0,0 1529,0 1664,0 32,8 1736,0 1889,0 85,9 4031,0 4387,0 97,7 581,0 632,0 41,4 4612,0 5019,0 83,4 2006 0,0 1478,0 1615,0 31,9 1592,0 1740,0 79,1 3757,0 4106,0 91,4 565,0 618,0 40,5 4322,0 4724,0 78,5 2007 0,0 1680,0 1789,1 35,3 1589,9 1710,8 77,8 3718,2 3571,0 79,5 496,0 550,0 36,1 4214,2 4121,0 68,5 2008 0,0 1537,6 1742,9 34,4 1559,3 1769,0 80,4 3182,8 3684,5 82,1 585,0 677,2 44,4 3767,8 4361,7 72,5 2009 831,2 866,5 19,4 1532,6 1567,6 30,9 0,0 3358,9 3529,6 78,6 575,4 592,6 38,9 3934,3 4122,2 68,5 2010 1448,0 1305,0 29,2 1581,0 1424,0 28,1 0,0 3575,0 3221,0 71,7 540,0 487,0 31,9 4115,0 3708,0 61,6 Keskiarvo 24,3 32,6 83,2 84,8 39,1 73,2 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Arvo 36600 Regea 4617 Tylli 15348 Hämeenlinna 46389 Auttilankulma Yhteensä 567337 vuosi MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 2004 0,0 0,0 364,6 380,1 24,8 2296,3 2376,8 51,2 560,0 589,0 19400,4 20331,9 38,8 2005 0,0 0,0 349,2 371,5 24,2 2411,3 2601,2 56,1 587,0 639,0 18604,9 20188,6 38,6 2006 0,0 0,0 369,2 394,5 25,7 971,1 1268,8 27,4 603,0 659,0 16962,9 18607,3 35,6 2007 0,0 0,0 345,9 375,3 24,5 2167,8 2385,4 51,4 621,0 688,0 22061,4 23609,2 45,1 2008 0,0 0,0 320,6 366,4 23,9 2071,8 2398,1 51,7 595,6 689,5 17049,3 19592,0 37,4 2009 1439,3 1149,3 31,4 0,0 0,0 2406,6 2480,0 53,5 19740,1 19685,5 37,6 2010 1465,0 1320,0 36,1 0,0 0,0 2200,0 2165,3 46,7 709,0 639,0 22102,0 20097,3 35,4 Keskiarvo 33,7 0,0 24,6 48,5 38,4 * Huom! Vuoden 2009 kokonaistilavuus on laskettu Tyllin ja K-rakennuksen kuutioiden mukaan

Tampereen yliopisto SÄHKÖNKULUTUKSEN VUOSITILASTO YMPÄRISTÖRAPORTIN LIITE 2 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Päätalo 107200 Atalpa 18980 Pinni A&B 128770 Linna 73848 Virta 44730 Tylli 15348 vuosi kwh kwh/m3 kwh kwh/m3 kwh kwh/m3 kwh kwh/m3 kwh kwh/m3 kwh kwh/m3 2004 2438042 22,7 451240 23,8 3760648 29,2 1250928 22,0 0,0 177779 11,6 2005 2249881 21,0 454128 23,9 3873275 30,1 1151259 20,3 0,0 173790 11,3 2006 2768088 25,8 455625 24,0 3903270 30,3 1706819 13,1 0,0 178295 11,6 2007 2757996 25,7 424246 22,4 3850668 29,9 2060252 27,9 0,0 173847 11,3 2008 2657446 24,8 411676 21,7 3815114 29,6 1901413 25,7 0,0 173780 11,3 2009 2743854 25,6 418020 22,0 3523228 27,4 1916289 25,9 480125,0 10,7 2010 2669164 24,9 398827 21,0 3284756 25,5 1825293 24,7 649549,0 14,5 Keskiarvo 24,4 22,7 28,9 26,1 12,6 11,4 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Norssi Tre 50670 K-rakennus 22000 B&T-rak 60150 Arvo 36600 Auttila Regea 4617 vuosi kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 2004 637329 12,6 574921 26,1 1676944 27,9 0,0 0,0 2005 566519 11,2 578465 26,3 1754477 29,2 0,0 0,0 2006 545304 10,8 529885 24,1 1771328 29,4 0,0 354697 76,8 2007 608246 12,0 537630 24,4 1727399 28,7 0,0 581758 126,0 2008 577096 11,4 544274 24,7 1690301 28,1 0,0 573624 124,2 2009 557287 11,0 1624243 27,0 695196 19,0 576530 124,9 2010 506328 10,0 1575276 26,2 780161 21,3 550805 119,3 Keskiarvo 11,3 25,1 28,1 20,2 81,6 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Hämeenlinna 46389 3132 Yhteensä 571954 vuosi kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 2004 636415 13,7 11604246 22,2 2005 628700 13,6 11430494 21,8 2006 637067 13,7 12850378 24,3 2007 618843 13,3 13340885 25,3 2008 634453 13,7 12979177 24,6 2009 641834 13,8 13176606 25,0 2010 624663 13,5 12864822 22,5 Keskiarvo 13,6 23,7 * Huom! Vuosien 2004-2009 kokonaistilavuus on 527972 m3 2010 12314017,0 2009 12600076,0 kulutus ilman Regeaa 21,7 ominaiskulutus ilman Regeaa 24,1 ominaiskulutus ilman Regeaa

Tampereen yliopisto VEDENKULUTUKSEN VUOSITILASTO YMPÄRISTÖRAPORTIN LIITE 3 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Päätalo 107200 Pinni A 48770 Pinni B 80000 Pinni yhteensä 128770 Atalpa 18980 Linna 73848 3 3 3 vuosi m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m l/m m l/m 3 2004 7549,1 70,4 1865,4 38,2 8704,0 108,8 10569,4 82,1 3320,0 174,9 2736,6 48,1 2005 5643,7 52,6 1923,4 39,4 7174,0 89,7 9097,4 70,6 3267,7 172,2 5713,8 100,5 2006 8246,5 76,9 1726,4 35,4 6030,0 75,4 7756,4 60,2 3257,2 171,6 5983,2 45,8 2007 7875,3 73,5 1697,7 34,8 6003,0 75,0 7700,7 59,8 3193,6 168,3 6208,0 84,1 2008 7718,0 72,0 1738,0 35,6 6482,0 81,0 8220,0 63,8 2972,3 156,6 6342,0 85,9 2009 7806,0 72,8 1754,0 36,0 6385,0 79,8 8139,0 63,2 3067,0 161,6 6126,0 83,0 2010 7930,0 74,0 1726,0 35,4 6325,0 79,1 8051,0 62,5 2874,0 151,4 5981,0 81,0 Keskiarvo 70,3 36,4 84,1 66,0 165,2 75,5 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Virta 44730 Norssi Tre 50670 K-rakennus 22000 B-rakennus 44900 T-rakennus 15250 B ja T Yhteensä 60150 vuosi m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 2004 0,0 2241,6 44,2 3538,4 160,8 10921,0 243,2 767,0 50,3 11688,0 194,3 2005 0,0 2085,0 41,1 3993,0 181,5 10567,0 235,3 760,0 49,8 11327,0 188,3 2006 0,0 1909,4 37,7 3710,0 168,6 10808,0 240,7 739,0 48,5 11547,0 192,0 2007 0,0 1963,6 38,8 3490,8 158,7 9214,0 205,2 653,0 42,8 9867,0 164,0 2008 0,0 1956,6 38,6 4166,2 189,4 8116,0 180,8 694,0 45,5 8810,0 146,5 2009 614,0 13,7 1788,0 35,3 7972,0 177,6 691,0 45,3 8663,0 144,0 2010 848,0 19,0 1808,0 35,7 6074,0 135,3 616,0 40,4 6690,0 111,2 Keskiarvo 16,3 38,8 171,8 202,6 46,1 162,9 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Hämeenlinna tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Tylli 15348 46389 Regea 4617 Arvo 36600 Auttila Yhteensä 567337 vuosi m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 2004 484,3 31,6 3012,2 64,9 0,0 1109,0 45139,6 86,3 2005 346,0 22,5 2872,3 61,9 0,0 1386,0 44345,9 84,7 2006 337,7 22,0 1775,1 38,3 0,0 1487,0 44522,5 85,1 2007 351,9 22,9 2859,2 61,6 0,0 1193,0 43510,2 83,1 2008 405,3 26,4 2439,9 52,6 0,0 1019,0 43030,3 82,2 2009 2755,7 59,4 0,0 2695,0 73,6 1159,0 41653,7 79,6 2010 2309,9 49,8 1557,0 42,5 1249,0 38048,9 67,1 Keskiarvo 25,1 55,5 0,0 58,1 81,2 * Huom! Vuosien 2004-2009 kokonaistilavuus on 527972 m3