Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Kainuun metsäohjelma

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Riittääkö puuta kaikille?

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyys

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

SUOMEN METSÄKESKUS. Strategia

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Fortumin Energiakatsaus

kannattava elinkeino?

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Metsä Groupin biotuotetehdas

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat

Maatalouden energiapotentiaali

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Odotukset ja mahdollisuudet

Puuraaka-aineen saatavuus

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

Transkriptio:

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Sisältö 1. Julkinen keskustelu 2. Energiabiomassan kysyntä ja tarjonta 3. Puuraaka-aineen saatavuus Suomessa 4. Energiabiomassan kustannukset 5. Energiabiomassan käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä 6. Biomassan ympäristötekijät ja hyväksyttävyys 2

1. Julkinen keskustelu Ristiriitainen ja populistinen kirjoittelu ei vie Suomen metsätaloutta, ympäristön suojelua ja investointeja parhaalla tavalla eteenpäin. 3

2. Energiabiomassan kysyntä ja tarjonta Kysyntä Kysynnän vaihteluihin vaikuttavat monet tekijät: Vuosittaiset säätilojen vaihtelut Muiden polttoaineiden saatavuus ja hinta Turpeen saatavuus ja tulevaisuus jatkossa Poliittinen paine siirtyä uusiutuvan energian käyttöön Ikääntyneiden hiililauhdevoimaloiden alasajot Energiabiomassaan perustuvien biojalostamoiden ja voimaloiden investoinnit Vesivoiman saatavuus, sähkön hinta ja siirtoverkot muihin maihin Uudet innovaatiot uusissa energialähteissä Uudet biomassaan perustuvat tuotteet ja innovaatiot 4

2. Energiabiomassan kysyntä ja tarjonta Tarjonta Tarjonnan vaihteluihin vaikuttavat monet tekijät: Metsien kokonaishakkuiden määrät Yksityisten metsän omistajien myyntihalukkuus Energiabiomassan hinta metsänomistajalle Rästissä olevien harvennushakkuiden hoitaminen Tarjonnan maantieteellinen vaihtelu huomattava Energiapuun kestävyyskriteerit Puumarkkinoiden toimivuus 5

2. Energiabiomassan kysyntä ja tarjonta Kivihiilen kulutuksen kehitys Suomessa Lähde: Tilastokeskus, kivihiilen kulutus Suomen hallitus hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Tavoitteena on säätää laki, jossa säädettäisiin siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä 6

3. Puuraaka-aineen saatavuus Suomessa Puuston kasvu on noussut jatkuvasti ollen nykyisin 104 milj. m3 vuodessa ja hakkuut viime vuosina 54-59 milj. m3 vuodessa Potentiaalia lisäkasvulle olisi koska vain n. 55% nykyisestä metsäalassa tehdään metsänhoitotyöt suosituksien mukaisesti Suurimpana haasteena on puun saatavuus tasaisesti markkinoille teollisuuden kannalta kilpailukykyiseen hintaan Harvennusrästien hoito toisi markkinoille lisää puuta Energiabiomassa sidoksissa leimikko pohjaiseen kauppatapaan 7

3. Puuraaka-aineen saatavuus Suomessa Puuston vuotuinen kasvu Suomessa 8

3. Puuraaka-aineen saatavuus Suomessa Hallituksen tavoitteet lisätä hakkuita: Puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja sen jalostusarvoa kasvatetaan. Metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja lisätään metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta. Toteutetaan kansallista metsästrategiaa. Vauhditetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa uusien tuotteiden synnyttämiseksi. Hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja. Suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon, rataverkkoon sekä terminaaleihin. 9

4. Energiabiomassan kustannukset Korjuu, kuljetukset ja käsittely muodostaa 90-95 % energiapuun hinnasta 10

4. Energiabiomassan kustannukset Korjuukustannukset ja lähikuljetus n. 40-60% energiapuun tehdashinnasta. Korjuukustannukset korkeat koska hakkuukoneen tuottavuus on suoraan kytköksissä poistettavan puuston tilavuuteen. Integroidun korjuun edellytys on, että hakkuulaitteessa on sekä joukkokäsittely- että karsintaominaisuus. Energiapuun kertymä hehtaarilta on kriittinen tekijä kun puhutaan teknis-taloudellisista määristä ja kustannuksista. Korjuukonevalmistajien aktivointi energiapuun korjuuseen erikoistuneiden koneiden tuotekehitykseen Energiapuun ostaminen hankintapuuna halvempaa koska metsän omistaja hoitaa korjuun ja lähikuljetuksen 11

5. Energiabiomassan käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä Muita kustannuksia lisääviä ja biomassan hankintaa rajoittavia tekijöitä: Leimikot pieniä ja hajallaan olevia Toisarvoinen asema ainespuun rinnalla Korjuutyön vaativuus ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Varastointi 1-2 vuotta metsäautotien varressa Energiapuun tuotteistaminen ja lisäarvon potentiaali 12

5. Energiabiomassan käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä Kaukokuljetuskustannusten hallinta Biomassan käsittely ja esikuivaus Suuremmat ajoneuvoyhdistelmät (HCT-rekat) laskevat hintaa MEPA-kuljetukset ja uudet digitaaliset sovellutukset optimoinnissa Biomassan erikoiskäsittelyt esim. torrefiointi mahdollistaisi kaukokuljetukset ja mannertenväliset kuljetukset Tukipolitiikka Eritoimijoiden kesken ristiriitaisia näkemyksiä ja sisäisiä jännitteitä jotka johtaneet poliittisten tukipäätösten muutoksiin ja säätöihin Nuoren metsän energiapuulle maksetaan korjuutukea muulle energiapuun korjuulle ei makseta tukea Korjuu- tai kuljetustuki nosto lisäisi biomassan tarjontaa 13

6. Biomassan ympäristötekijät ja hyväksyttävyys Ympäristötekijät ja hyväksyttävyys Metsälaki, PEFC ja FSC sertifikaattien tulee olla riittävä tae vastuullisen ja kestävän metsätalouden harjoittamisessa ja raakaaineen käytössä Yleisellä mielipiteellä ja ympäristöjärjestöjen painostuksella on vaikutusta käytettäviin raaka-aineisiin ja metsien käyttöön Porrasteisen käyttöhierarkkian tarpeellisuudesta puuraaka-aineelle käydään keskustelua Kantojen korjuun kestävyys ja vaikutukset oikea ja puolueeton tieto olisi paikallaan! 14

Suomen metsiä hoidettu hyvin Parantamisen varaa löytyy edelleen ja lisäkasvu mahdollinen Puuta löytyy lisäkäyttöön jos vain puumarkkinat toimivat Metsien suojelulle on paikkansa vapaaehtoisuus edellä Suomen ainoa uusiutuvaa luonnonvara, metsä, antaa mahdollisuuden lisätä hyvinvointia koko kansantaloudelle jos sitä vain osataan vielä järkevämmin yhdessä hoitaa ja hyödyntää 15