Ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta 3 20.01.2016 Lausunto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Teräväniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttamiseksi 855/11.01.00.01/2015 YMPL 3 Aluehallintovirasto pyytää lausuntoa otsikon mukaisesta hakemuksesta, jonka diaarinumero on LSSAVI/4079/2015. Lausuntoa on pyydetty 15.1.2016 mennessä, mutta aikaa on pyynnöstä jatkettu 22.1.2016 saakka. Puhdistamo sijaitsee Kuhnamon rannalla hakijan omistamalla kiinteistöllä 992-403-25-6, asemakaavan mukaisella yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueella (ET). Toiminnan kuvaus Teräväniemen jätevedenpuhdistamo on 2-linjainen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Vuonna 2014 jätevesiä käsiteltiin keskimäärin 2 942 m3/d. Puhdistamoa on tarkoitus laajentaa ja saneerata vuosina 2016-2018, sillä jatkossa Suolahden puhdistamon jätevedet tullaan johtamaan siirtoviemäriä pitkin Teräväniemeen käsiteltäväksi. Hakemuksen mukaan tulokuorma kasvaa nykytilanteeseen verrattuna keskivirtaaman osalta noin 50 % ja lika-ainekuorman osalta noin 30 %. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho kuitenkin paranee saneerauksen myötä, jolloin puhdistamon aiheuttama päästö vesistöön laskee kiintoaineen ja fosforin osalta. Biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen sekä typen osalta päästö kasvaa. Nykytilanteessa Teräväniemen jätevedenpuhdistamolla käsitellään Äänekosken keskustaajaman, Rotkolan ja Honkolan alueen jätevedet sekä Valio Oy:n meijerin ja Meconet Oy:n jätevedet. Myös Hirvaskankaan ja Mämmenkylän vesiosuuskunnat ovat liittyneet viemäriverkoston piiriin. Äänekosken ulkopuolelta käsiteltäviksi tulevat Uuraisten Puntavuoren alueen jätevedet. Siirtoviemärin kautta lisänä tulisivat Suolahden ja Sumiaisten taajaman sekä niiden lähialueella vesiosuuskuntaan liittyneiden kiinteistöjen asumajätevedet sekä teollisuuden esikäsiteltyjä jätevesiä. Äänekosken Energia Oy:n verkostoalueella lupahakemuksen mukaisessa tilanteessa on yhteensä 67 jätevesipumppaamoa, joista 30 kpl sijaitsee nykyisen Teräväniemen puhdistamon alueella, 24 kpl Suolahden ja 13 kpl Sumiaisten alueella. Pumppaamot kuuluvat kaukovalvonnan piiriin. Viemäriverkoston pituus tulee olemaan 214

km. Jätteet, päästöt maaperään ja pohjaveteen, melu ja tärinä Määrällisesti suurimmat toiminnassa syntyvät jätelajit ovat kuivattu jätevedenpuhdistamoliete sekä välppäjäte, jotka toimitetaan nykyisin Sammakkokangas Oy:n jätekeskuksessa käsiteltäviksi. Lietteen kompostointi puhdistamon alueella on lopetettu. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Kaikki jäteveden kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista, eikä päästöjä maaperään synny. Piha-alue on asfaltoitu. Merkittävimmät hajua aiheuttavat toiminnot ovat katetuissa ja lämpöeristetyissä tiloissa. Puhdistamon ympäristössä ei ole esiintynyt hajuhaittoja eikä hajuvalituksia ole esiintynyt. Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu ympäristölle meluhaittaa tai tärinää. Äänekkäät laitteet kuten kompressorit ja puhaltimet on sijoitettu eristettyihin sisätiloihin. Lähin asutus on noin 600 metrin päässä puhdistamosta. Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen Normaalissa toiminnassa ei hakemuksen mukaan olisi merkittävää käyttöriskiä, koska puhdistamon saneerauksessa prosessiratkaisut ja -laitteet valitaan siten, että koko laitoksesta tulee mahdollisimman varmatoiminen ja helppokäyttöinen. Puhdistamo toteutetaan biologisen käsittelyn osalta usealinjaisena, jolloin altaat voidaan huoltaa yksi kerrallaan. Riskinarvioinnissa on tunnistettu viisitoista mahdollista vaikutuksiltaan eri tasoista poikkeustilannetta. Erityisen huomion arvoisina riskeinä on aihetta mainita sähkökatkot ja biologisen aktiivilieteprosessin merkittävä toimintahäiriö esimerkiksi öljyn tai myrkyllisen kemikaalipäästön takia. Puhdistamolla ei ole varauduttu yleisiin sähkökatkoihin, koska katkojen aikana puhdistamolle ei myöskään tule jätevettä verkostoja tulopumppaamojen ollessa pysähdyksissä. Sähkön syöttö puhdistamolle on toteutettu ns. rengasverkkona, joka parantaa sähkön toimitusvarmuutta huomattavasti. Aktiiviliete kestää jopa muutaman tunnin sähkökatkon varsin hyvin ja prosessin tehokkuus palautuu nopeasti, kun ilmastus ja palautus saadaan taas toimimaan. Biologisen aktiivilieteprosessin toiminnan häiriytyessä puhdistamo toimii kemiallisena saostuslaitoksena ja biologisen käsittelyn ohitusvedet voidaan tarvittaessa ohjata suoraan jälkikäsittelyyn, jolloin käsittelylaitos on edelleen kiintoaineen ja fosforin osalta hyvä ja orgaanisen aineen osalta vähintään tyydyttävä. Aktiivilieteprosessi toipuu nopeasti tulokuormituksen normalisoituessa.

Puhdistamolla on henkilökuntaa jokaisena arkipäivänä. Laitoksella on päivystys- ja varallaolojärjestelyt työajan ulkopuolisten ajanjaksojen hoitamiseen. Puhdistamolla tapahtuvista paikallisista sähkökatkoista ja tärkeimpien laitteiden toimintahäiriöistä saadaan hälytys puhdistamonhoitajalle/päivystäjälle ympäri vuorokauden. Vesistö, vesistökuormitus ja hakijan esitys lupaehdoiksi Kuhnamo on luonteeltaan läpivirtausjärvi, jossa veden teoreettinen viipymä on noin kolme vuorokautta. Järvi kuuluu Äänekoski Vajakoski vesireittiin, joka on osa Leppäveden-Kynsiveden aluetta ja Kymijoen päävesistöaluetta. Kuhnamo saa vetensä pääasiassa Aittokosken kautta Saarijärven reitiltä sekä Keiteleestä. Kuhnamo laskee Luijankosken ja Kapeenkosken kautta Vatianjärveen. Pistekuormitus Kuhnamossa muodostuu nykyisin teollisuuden sekä Äänekosken Energia Oy:n Teräväniemen ja Suolahden puhdistamoiden käsitellyistä jätevesistä. Kuormitus jakaantui vuonna 2014 /keskiarvona vuosilta 2012-2014 seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukossa on myös ympäristöluvan mukainen kuormitus tulevan biotuotetehtaan ja yhdyskuntajäteveden yhteispuhdistamolta.

Parametri Äänekosken tehtaat 2014 Teräväniemen puhdistamo 2014 Suolahden puhdistamo 2014 Teräväniemi +Suolahti 2014 Biotuotetehtaan lupa keskiarvo 2012-2014 keskiarvo 2012-2014 keskimäärin 2012-2014 Kiintoaine (kg/d) 2 400 3 000 38 41 42 57 Teräväniemi ennuste 2025 80 98 36 BOD7 (kg/d) 1 100 18 25 19 25 37 50 30 CODCr (kg/d) 17 000 30 000 166 174 113 116 279 292 280 Fosfori 18 1,5 0,9 2,4

(kg/d) 35 1,6 1,6 3,2 1,1 Typpi (kg/d) 243 110 57 167 500 105 56 161 200 Tiedot perustuvat Nab Labs Oy:n tutkimusraporttiin 116/2015, Äänekosken Energian hakemukseen sekä biotuotetehtaan ympäristölupaan. Biotuotetehtaan ympäristöluvassa hyväksyttyä yhteispuhdistamoa ei toteuteta, vaan tehdaspuhdistamo ja yhdyskuntajäteveden puhdistamo toteutetaan erikseen.tästä johtuen biotuotetehtaan kuormitus tulee olemaan jonkin verran ennakoitua pienempi. Lupamääräykset puhdistustuloksen osalta voimassa olevassa Teräväniemen puhdistamon luvassa: Parametri BOD 7(ATU) Pitoisuus 3.12.2017 saakka 1.1.2018 alkaen 15 mg/l 10 mg/l poistoteho vähintään 95 % 95 % Kokonaisfosfori 0,6 mg/l 0,4 mg/l 95 % 95 % COD Kiintoaine Ammoniumtypp i 125 mg/l 70 mg/l 35 mg/l 10 mg/l - 4 5 % 85 % 90 % 90% - 90 %

Kokonaistyppi - - - 70 % Voimassa olevan luvan tiukemmat lupamääräykset astuvat voimaan vuoden 2018 alusta, ellei nyt myönnettävällä luvalla lievennetä vaatimusta hakemuksessa esitetyllä tavalla seuraavasti: Parametri pitoisuus puhdistusteho BOD 7(ATU) 15 mg/l 95 % Kokonaisfosfori 0,4 % 95 % COD 70 mg/l 85 % Kiintoaine 15 mg/l 90% Yllä olevat arvot lasketaan mahdolliset häiriöt, ylivuototilanteet ja ohijuoksutukset huomioon ottaen ja esitetään neljännesvuosikeskiarvona. Hakija esittää, että Teräväniemen puhdistamolle ei aseteta kokonaistypen poistovaatimusta. Lausunnon harkintaa Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 mm. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2016-2021.Vesistökohtaisissa tavoitteissa Kuhnamolle ja Vatijärvelle on asetettu tavoitteeksi biologisen tilan kohentaminen, ei suoranaisesti fosfori- tai typpikuormituksen vähentämistä. Toimenpiteitä tarvitaan mm. yhdyskunnilta. Tehostettua kokonaistypenpoistoa toteutetaan niillä alueilla, joilla typpi on rehevöitymistä rajoittava tekijä. Asukasvastineluvultaan yli 10 000 vesihuoltolaitoksilla toimenpide toteutetaan yhdyskuntajätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti siten, että enintään 30 % typestä johtuu typpiherkälle vesistöalueelle. Suunnitelman mukaan tehostettu ammoniumtypenpoisto koskee laitoksia niillä alueilla, joilla kokonaistypenpoisto ei ole tarpeen, mutta vesistön happiolosuhteiden kannalta ammoniumtypenpoisto on perusteltua.jätevesien hygienisoinnin osalta toimenpiteessä kiinnitetään huomiota puhdistamoihin, joiden jätevesillä on vaikutusta talousveden, kasteluveden tai uimarantojen vedenlaatuun. Suositussopimuksen keinoin vesihuoltolaitosta kannustetaan jatkuvasti parantamaan jäteveden puhdistusta. Tämä tarkoittaa sitä, että laitos parantaa fosforin ja typen poistoa jatkuvasti

mahdollisimman tehokkaaksi, paremmaksi kuin lupaehdoissa edellytetään, kuormituksen vähentämiseksi ja asettamansa tavoitteen saavuttamiseksi. Ennustetut sään ääriolosuhteiden muutokset kuten yleistyvät rankkasateet ja tulvat korostavat vuotovesien vähentämisen tarvetta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ylivuotojen ehkäisyyn laitoksilla ja verkostoissa. Tavoitteen on, että laitosten varautumissuunnitelmissa käsitellään sään ääriolosuhteisiin varautumista. Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) edellyttää, että typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa. Typpeä on poistettava silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa ympäristön tilaa. Jos typenpoisto katsotaan tarpeelliseksi, on typenpoiston täytettävä laitoksella, jonka avl on 10 000-100 000, poistoteholtaan 70 % tai vaihtoehtoisesti puhdistetun jäteveden pitoisuutena 15 mg/l. Hakemuksessa on esitetty purkuvesistön (Kuhnamon) minimiravinnetarkastelu yhteistarkkailutulosten 2000-2014 näytteisiin perustuen. Kokonaisravinnesuhteen perustella Kuhnamo on selvästi fosforirajoitteinen. Myös Kuhnamon alapuolinen Vatianjärvi on fosforirajoitteinen sekä kokonaisravinnesuhteilla että mineraaliravinnesuhteilla tarkasteltuna. Toisaalta mm. biotuotetehtaan ympäristölupaa varten tehdyssä selvityksessä on todettu, että typpi on ajoittain ja paikoittain (muualla) vesistöreitillä minimiravinne joko yksin tai yhdessä fosforin kanssa. Hakemuksen mukainen johtopäätös on, että typenpoistolla ei voida merkittävästi parantaa purkuvesistön tilaa. Lisäperusteena on esitetty, että typen osalta luonnonhuuhtoutuma on selvästi suurin kuormittaja ja asumajäteveden osuus Äänekoski-Vaajakoski reitin typpivirtaamasta 5 %. Äänekosken tehtaiden osuus vuonna 2014 oli 7 %. Ennustetilanteessa vuonna 2025 Teräväniemen puhdistamon pistekuormituksen osuus on 6 % Kuhnamoon kohdistuvasta typpikuormituksesta. Vuosina 2012-2014 Teräväniemen puhdistamon toteutuneet keskimääräiset puhdistustehot ovat olleet kokonaistypen osalta 37-43 % ja ammoniumtypen osalta 52-72 % ja päästöpitoisuudet 31-37 mg/l (kokn) ja 11-10 mg/l (NH4-N). Laitosten puhdistusprosessia optimoimalla voidaan mahdollisesti päästä nykyistä parempaan tulokseen, mutta kokonaistypen 70 %:n poistovaatimukseen pääsemiseksi laitoksen ilmastuskapasiteettia olisi kuitenkin lisättävä huomattavasti. Tämä puolestaan lisäisi merkittävästi paitsi investointikustannuksia, myös energiankulutusta, joten typenpoiston vaatimien toimenpiteiden vaikutukset

vesiensuojelun ja ilmastonsuojelun näkökulmasta ovat vastakkaiset. Aluehallintovirasto on arvioinut tuoreen Metsä Fibren ympäristöluvan yhteispuhdistamon lupamääräysten perusteluissa, että puhdistamoiden kokonaistyppipäästöllä ei ole ratkaisevaa merkitystä rehevöitymiskehitykseen vaikutusalueen vesistössä. Typpipäästöllä ei voida arvioida olevan merkitystä myöskään Itämeren tai Suomenlahden rehevöitymisen kannalta. Biotuotetehtaalla käytettävä jätevesien käsittelymenetelmä vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa mikä mahdollistaa myös typenpoiston. Tämän perusteella, ja kun osa typpifraktioista voi aiheuttaa haitallista hapenkulutusta jätevesien vaikutusalueella ja ajoittain rehevöitymisvaikutusta, on luvassa annettu kokonaistypen raja-arvomääräys, joka on 500 kg/d. Tästä osa olisi yhteispuhdistamotilanteessa peräisin yhdyskuntajätevedestä. Teräväniemen puhdistamon kokonaistypen kuormitusennuste on hakemuksen mukaan (ilman typenpoiston edellyttämää ilmastuskapasiteetin lisäystä) 260 kg/d. Biotuotetehtaan puhdistamolle ei ole asetettu typen puhdistustehovaatimusta.vertailua teollisuusjätevedenpuhdistamolle asetettujen lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesien puhdistamon lupamääräysten kesken ei ole muidenkaan parametrien suhteen mahdollista suoraan tehdä. Kaikki teollisuusjätevedenpuhdistamon lupamääräykset on annettu raja-arvoina kg/d, yhdyskuntajäteveden puhdistamoiden puolestaan haitta-ainepitoisuutena (mg/l) tai puhdistustehovaatimuksina (%). Oheisaineistona esityslistan mukana jaetaan purkuputken sijainnin osoittava kartta. (Valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen puh. 020 632 3315) Ympäristöpäällikön päätösehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan seuraavaa. Yhdyskuntajätevesien käsittelyn siirtäminen Suolahden puhdistamolta Teräväniemen saneerattavaan puhdistamoon on tarkoituksenmukaista Suolahden puhdistamon haittavaikutusten, ikääntymisen ja alimitoituksen vuoksi suhteessa nykyiseen kuormitukseen. Teräväniemen nykyinen puhdistamo sijaitsee teollisuus- ja jätteenkäsittelyalueen vieressä ja etäällä asutuksesta. Tontti ei ole kovin suuri, mutta nykyisen laitoksen vieressä on kuitenkin laajentamistilaa ilman, että suojaavaa puustoa vesistön ja naapurin suuntaan tarvitsee kokonaan poistaa.

Sen arvioiminen, onko ympäristövaikutusten kannalta riittävät perusteet muuttaa Teräväniemen jätevedenpuhdistamon lupamääräyksiä 1.1.2018 alkaen siten, että typelle asetetut puhdistusvaatimukset poistetaan, on haastava tehtävä. Lautakunta esittääkin, että typenpoistolle määritellään tavoitearvo, joka on mahdollista saavuttaa laitoksen puhdistusprosessia optimoimalla ilman 70 %:n typenpoiston (kokonaistyppi) edellyttämää mittavaa ilmastuskapasiteetin lisäystä. Typestä poistuu nykyisessä prosessissa noin 40 %, eikä puhdistustehon nostamisella 70 % tasoon olisi ainakaan merkittävää ympäristön tilaa parantavaa vaikutusta lähialueen vesistön fosforirajoitteisuus huomioon ottaen. Typenpoiston vaatimalla ilmastuskapasiteetin lisäyksellä olisi myös negatiivisia vaikutuksia kasvavan energiankulutuksen sekä suojaavan puuston lisähakkuiden takia. Muiden parametrien osalta lievennykselle 1.1.2018 voimaan astuviksi tarkoitetuissa pitoisuus- ja puhdistusmääräyksistä ei ole lautakunnan mielestä esitetty perusteita. Lupamääräyksissä tulisi vaatia tekemään riskitarkastelu mm. sähkökatkojen varalta puhdistamon lisäksi myös jätevesipumppaamoille. Verkostojen saneerausta vuotovesien vähentämiseksi tulee jatkaa. Ylijämälietteen hyötykäyttö jatkossa tulee ottaa aktiivisen selvitystyön kohteeksi. Mahdollisuus kuivatun puhdistamolietteen nykyisenkaltaiseen käsittelyyn Sammakkokankaan jätekeskuksessa päättyy syksyllä 2017. Välppäjätteen asianmukainen käsittely jatkossa tulee selvittää. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -