LAPUANJOEN YHTEIS- TARKKAILU VUOSIYHTEENVETO 2018

Transkriptio

1 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Vuosiyhteenveto Päivämäärä Viite LAPUANJOEN YHTEIS- TARKKAILU VUOSIYHTEENVETO 2018

2 LAPUANJOEN YHTEISTARKKAILU VUOSIYHTEENVETO 2018 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Julia Haapalainen Anna Sipilä Anna Sipilä Vuosiyhteenveto Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 VUOSIYHTEENVETO 2018 SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoitus Puhdistustulokset Alavuden jätevedenpuhdistamo Lehtimäen jätevedenpuhdistamo Lapuan jätevedenpuhdistamo Kauhavan jätevedenpuhdistamo Härmäin jätevedenpuhdistamo Yhteistarkkailussa mukana olevien puhdistamoiden tulo- ja lähtökuormitukset 2 2. YLEISTÄ 3 3. TAAJAMIEN KUORMITUS Alavuden kaupunki Viemäröinti ja puhdistamo Tulokuormitus Puhdistustulos ja vesistökuormitus Kemikaalit ja sähkönkulutus Jätevesilietteen määrä, laatu ja sijoitus Alajärven kaupunki, Lehtimäen jätevedenpuhdistamo Viemäröinti ja puhdistamo Tulokuormitus Puhdistustulos ja vesistökuormitus Kemikaalit ja sähkönkulutus Jätevesilietteen määrä, laatu ja sijoitus Lapuan Jätevesi Oy Viemäröinti ja puhdistamo Tulokuormitus Puhdistustulos ja vesistökuormitus Kemikaalit ja sähkönkulutus Jätevesilietteen määrä, laatu ja sijoitus Teollisuuden osuus Lapuan Jätevesi Oy:n vuosikuormituksesta Kauhavan Vesi Oy, Kauhavan jätevedenpuhdistamo Viemäröinti ja puhdistamo Tulokuormitus Puhdistustulos ja vesistökuormitus Kemikaalit ja sähkönkulutus Jätevesilietteen määrä, laatu ja sijoitus Teollisuuden kuormitus Kauhavan Vesi Oy, Härmäin jätevedenpuhdistamo Viemäröinti ja puhdistamo Tulokuormitus Puhdistustulos ja vesistökuormitus Kemikaalit ja sähkönkulutus Jätevesilietteen määrä, laatu ja sijoitus Maaseudun Kone Oy/Junkkari Oy JEPO Voltti Oy Härmä Food Oy YHTEENVETO 47

4 VUOSIYHTEENVETO 2018 JAKELU Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Alavus - Alavuden jätevedenpuhdistamo timo.seppa@alavus.fi laitosmiehet.vesilaitos@alavus.fi - Ympäristölautakunta jukka.kotola@alavus.fi Alajärvi - Alajärven jätevedenpuhdistamo kari.vuorela@alajarvi.fi hannu-matti.aninko@alajarvi.fi pentti.yli-olli@alajarvi.fi - Ympäristölautakunta kirjaamo@alajarvi.fi kirsi.syynimaa@vimpeli.fi Lapua - Lapuan jätevedenpuhdistamo olli.keski-saari@lappavesi.fi sakari.konttila@lappavesi.fi puhdistamo@netikka.fi - Ympäristölautakunta kirjaamo@lapua.fi Kauhava - Kauhavan ja Härmäin jätevedenpuhdistamo tomi.saari@kauhava.fi matias.peltonen@kauhava.fi maria.annala@kauhava.fi martti.sainio@kauhava.fi jari.hautala@kauhava.fi - Ympäristölautakunta ymparistonsuojelu@kauhava.fi pauli.hella@kauhava.fi Etelä-Pohjanmaan ELY kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi

5 1 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Tässä raportissa tarkastellaan Lapuanjoen yhteistarkkailun piiriin kuuluvien jätevedenpuhdistamoiden kuormitus- ja käyttötarkkailujen tuloksia vuodelta Lapuanjoen yhteistarkkailuun kuuluu viisi jätevedenpuhdistamoa: Alavuden, Lehtimäen, Lapuan, Kauhavan ja Härmäin jätevedenpuhdistamot. Lapuanjoen yhteistarkkailua koordinoi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Puhdistamoita tarkkailtiin kuormittajasta riippuen 6-24 kertaa vuodessa. Näytteet otettiin automaattisin näytteenottimin 24 tunnin kokoomanäytteinä kaikilta puhdistamoilta. 1.2 Puhdistustulokset Alavuden jätevedenpuhdistamo Ensimmäisellä puolivuosijaksolla raja-arvoja ei saavutettu kokonaisfosforin päästöpitoisuuden ja puhdistustehokkuuden sekä kiintoaineen puhdistustehokkuuden osalta. Kevään vuotovesimäärät olivat suuria ja vaikeuttivat puhdistamon toimintaa. Huhtikuun näytteenottokerralla kiintoainetta ja sen mukana fosforia pääsi karkamaan, mikä heikensi puolivuosijakson tuloksia. Toisella puolivuosijaksolla puhdistamon toiminta oli tehokasta ja saavutti sille puolivuosikeskiarvona asetetut puhdistusvaatimukset. Vuosikeskiarvona tarkasteltavan ammoniumtypen puhdistusvaatimukset saavutettiin. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin Lehtimäen jätevedenpuhdistamo Ensimmäisellä puolivuosijaksolla puhdistamon toiminta saavutti kaikki sille puolivuosikeskiarvona asetetut puhdistusvaatimukset. Toisella puolivuosijaksolla kokonaisfosforin päästöpitoisuus ylitti raja-arvon. Kokonaisfosforin puhdistustehokkuus saavutti kuitenkin vaaditun tason. Muilta osin puhdistamon toiminta saavutti sille puolivuosikeskiarvona asetetut puhdistusvaatimukset. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin Lapuan jätevedenpuhdistamo Lapuan puhdistamon toiminta täytti ensimmäisellä, kolmannella ja neljännellä neljännesvuosijaksolla sille ympäristöluvassa neljännesvuosikeskiarvona esitetyt puhdistusvaatimukset. Toisella neljännesvuosijaksolla ympäristöluvassa esitetyt puhdistusvaatimukset saavutettiin vain COD Cr:n päästöpitoisuuden osalta. Keväällä runsaista sulamisvesistä sekä Kuortaneen kunnassa tapahtuneesta viemäririkosta johtuen vettä jouduttiin ohittamaan verkostossa pitkän ajanjakson ajan. Kevään ohitusveden määrä oli m 3. Käsitelty vesimäärä oli ohitusaikana m 3 eli ohituksen osuus kokonaisvesimäärästä oli noin 12 %. Koko tarkkailuvuoden aikainen ohitusveden määrä oli m 3, mikä on noin 1,5 % kokonaisvesimäärästä. Vuosikeskiarvona tarkasteltavien ammoniumtypen ja typen osalta puhdistusvaatimukset saavutettiin. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin.

6 Kauhavan jätevedenpuhdistamo Tarkkailuvuonna puhdistamon toiminta oli tehokasta ja saavutti kaikki sille ympäristöluvassa asetetut puhdistusvaatimukset. Myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin Härmäin jätevedenpuhdistamo Härmäin jätevedenpuhdistamon toiminta saavutti kaikki sille neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvona ympäristöluvassa esitetyt puhdistusvaatimukset. Myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin Yhteistarkkailussa mukana olevien puhdistamoiden tulo- ja lähtökuormitukset Tarkkailuvuoden aikana puhdistamoilla käsiteltiin kokonaisuudessaan jätevettä m 3 /d. Jätevesimäärä oli tarkkailuvuosien matalin. Edellisvuoteen verrattuna käsitelty jätevesimäärä noin 11 % matalampi. Puhdistamoille tuleva BOD 7-ATU-kuormitus oli 4 172, fosforikuormitus 123 ja typpikuormitus 846. Edellisvuoteen verrattuna BOD 7-ATU:n, typen ja fosforin tulokuormitukset olivat 13 %, 7 % ja 6 % matalammat. BOD 7-ATU:n ja typen tulokuormitus oli tarkkailuvuosien matalin. Fosforin osalta tuleva kuormitus oli tarkkailuvuosien vaihteluvälillä. Puhdistamoilta lähtevä vesistökuormitus oli BOD 7-ATU:n osalta 73, fosforin osalta 3,2, typen osalta 249 ja ammoniumtypen osalta 32. Vesistökuormitus oli edellisvuoteen nähden BOD 7-ATU:n osalta 85 % ja fosforin osalta 14 % korkeampi. Typen osalta vesistökuormitus oli 6 % ja ammoniumtypen osalta 40 % matalampi. BOD 7-ATU:n vesistökuormitus oli tarkkailuvuosien korkein. Typen ja ammoniumtypen vesistökuormitus oli tarkkailuvuosien matalin. Fosforin osalta vesistökuormitus oli tarkkailuvuosien vaihteluvälillä. Tulevasta BOD 7-ATU:n kuormituksesta poistui keskimäärin,3 % ja fosforin kuormituksesta 97,4 %. Yli 95 % puhdistustehot saavutettiin sekä BOD 7-ATU:n että fosforin osalta Lapuan, Alavuden, Kauhavan ja Härmäin puhdistamoilla. Lehtimäen puhdistamolla BOD 7-ATU:n puhdistusteho oli yli 95 %. Puhdistamoille tuleva BOD 7-ATU:n kuormitus vastasi asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Puhdistamoilta lähtevä BOD 7-ATU:n kuormitus vastasi asukkaan jätevesiä.

7 3 2. YLEISTÄ Lapuanjoen vesistöalueella velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta Lapuanjoen yhteistarkkailuohjelma vuosille on laadittu Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta. Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2018 Lapuanjoen yhteistarkkailun kuormitus ja käyttötarkkailun tuloksia. Lapuanjoen yhteistarkkailuun kuuluvat: Alavuden kaupungin jätevedenpuhdistamo Alajärven kaupungin Lehtimäen jätevedenpuhdistamo Lapuan Jätevesi Oy:n jätevedenpuhdistamo Kauhavan Vesi Oy:n keskustan jätevedenpuhdistamo Kauhavan Vesi Oy:n Härmäin jätevedenpuhdistamo Lapuan jätevedenpuhdistamolle johdetaan kaupungin jätevesien lisäksi Kuortaneen ja Seinäjoen Nurmon pohjoisosien viemäröidyt jätevedet ja teollisuuslaitosten jätevesiä. Alavuden puhdistamolla käsitellään Alavuden lisäksi Töysän kunnan jätevedet. Härmäin jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevesiä Kauhavan kaupungin Ala- ja Ylihärmän alueilta. Taulukkoon 1 on koottu Lapuanjoen yhteistarkkailuun liittyneet kuormittajat ja voimassa olevat lupapäätökset. Taulukko 1. Lapuanjoen yhteistarkkailun kuormittajat ja voimassa olevat lupapäätökset Kuormittaja Alavuden kaupunki Alajärvi (Lehtimäki) Lapuan jätevesi Oy Kauhavan Vesi Oy, Kauhavan jvp Kauhavan Vesi Oy, Härmäin jvp Puhdistamon toiminnasta vastaavat henkilöt Laitospäällikkö Timo Seppä Puhdistamonhoitaja Timo Hakala Vesihuoltolaitoksen esimies Kari Vuorela Puhdistamonhoitaja Hannu-Matti Aninko Toimitusjohtaja Olli Keski-Saari Puhdistamonhoitaja Pentti Hietakangas, Jukka Palomäki, Anssi Kankaanpää Toimitusjohtaja Tomi Saari Laitoksen vastaava hoitaja Matias Peltonen Puhdistamonhoitaja Martti Sainio Puhdistamonhoitaja Jari Hautala Luvan nro ja antopäivä LSY-2008-Y LSU-2004-Y ESAVI/377/04.08/ LSSAVI/176/04.08/ LSY-2005-Y VHO Jätevesitarkkailua on toteuttanut Ramboll Finland Oy ja näytteet on analysoitu Eurofins Environment Testing Finland Oy:n akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa. Jätevesipäästöt on laskettu ympäristöviranomaisen ohjeiden mukaisesti mahdolliset ohitukset huomioiden. Päästöt on kirjattu myös sähköisesti ympäristöhallinnon YLVA-järjestelmään.

8 4 3. TAAJAMIEN KUORMITUS 3.1 Alavuden kaupunki Viemäröinti ja puhdistamo Alavuden jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot on esitetty taulukossa 2 ja prosessikaavio kuvassa 1. Taulukko 2. Alavuden jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot Alavuden jätevedenpuhdistamo Tyyppi Valmistusvuosi saneerattu 2004 Ilmastus V = 2 x 650 m 3 Väliselkeytys A = 2 x m 2 Jälkiselkeytys A = 2 x 118 m 2 Biologis-kemiallinen jälkisaostuslaitos Kuormitus Mitoitus ka 2018 Kuormitusaste % Keskivirtaama m 3 /d % BOD 7-ATU % Fosfori % Typpi % Kiintoaine % AVL (max ) 123 % (173 %) Alavuden jätevedenpuhdistamon keskimääräinen tulokuormitus ylitti laskennallisen mitoituskuormituksen BOD 7-ATU:n ja kiintoaineen osalta. Fosforin ja typen tulokuormitus sekä keskimääräinen virtaama olivat alle mitoituskuormituksen. Tarkkailuvuoden aikana puhdistamo on ollut asukasvastineluvultaan keskimäärin ja maksimissaan asukkaan laitos. Tarkkailuvuoden aikana viemäriverkostoa saneerattiin 2,4 km, joista vanhaa betoniviemäriä oli 1,6 km ja muoviputkea 0,8 km. Viemäriverkoston pituus on 172 km, josta betoniviemäriä on 20 km.

9 Kuva 1. Alavuden jätevedenpuhdistamon prosessikaavio 5

10 Tulokuormitus Alavuden jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailunäytteet otettiin kuukausittain 24 tunnin kokoomanäytteinä. Puhdistamolla käsiteltiin tarkkailuvuoden aikana m 3 jätevettä eli keskimäärin m 3 /d. Ohituksia jouduttiin tekemään huhtikuussa verkostossa yhteensä m 3. Käyttötarkkailun yhteenvetolomake ja velvoitetarkkailun yhdistelmätaulukot on koottu liitteeseen 1. Näytteenottopäivien keskiarvo m 3 /d vastasi hyvin käyttötarkkailun keskimääräistä virtaamaa m 3 /d ollen 6 % tätä pienempi. Puhdistamon virtaamien ja tulokuormituksen kehitys viime vuosina on esitetty taulukossa 3. Tarkkailuvuoden keskimääräinen tulokuormitus ja virtaama säilyivät edellisvuosien vaihteluvälillä. Taulukko 3. Puhdistamon keskimääräisen virtaaman ja tulokuormituksen kehitys Virtaama Yksikkö käyttötarkkailu m³/d kuormitustarkkailu m³/d BOD7-ATU Kok. P 17,9 15,7 18, Kok. N Kiintoaine CODCr Kuvissa on esitetty Alavuden puhdistamon kuormituksen kehitys viime vuosina. Kuva 2.1. Alavuden puhdistamon BOD7-ATU:n kuormituksen vaihtelu ()

11 7 Kuva 2.2. Alavuden puhdistamon fosforin kuormituksen vaihtelu () Kuva 2.3. Alavuden puhdistamon typen kuormituksen vaihtelu ()

12 8 Kuva 2.4. Alavuden puhdistamon ammoniumtypen kuormituksen vaihtelu () Kuva 2.5. Alavuden puhdistamon kiintoaineen kuormituksen vaihtelu ()

13 9 Kuva 2.6. Alavuden puhdistamon CODCr:n kuormituksen vaihtelu () Puhdistamolle tulevat maksimipäivävirtaamat ylittivät kevään vuotovesiaikaan puhdistamon keskimääräisen mitoitusvirtaaman (kuva 3). Kuva 3. Alavuden jätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat (m³/vko) ja viikon maksimivirtaama (m³/d). Vuotovesikerroin N max kertoo, kuinka paljon ylimääräistä vuotovettä pääsee jätevesiverkostoon. Vuotovesikerroin on laskettu vertaamalla puhdistamolle tulevan virtaaman vuoden korkeinta kahdeksan viikon peräkkäisen ajanjakson keskivirtamaa Q max vuoden pienimpään neljän viikon ajanjakson keskivirtaamaan Q min. Suomen Ympäristökeskuksen tavoitearvo 1 yli asukkaan jätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimeksi on alle 1,5 ja pienempien puhdistamoiden 2,0 tai 2,5. Alavuden puhdistamon vuotovesikertoimen kehitys viime vuosina on esitetty taulukossa 4. Vuotovesikerroin oli tarkkailuvuosien korkein. 1 Suomen Ympäristökeskus, Viemärit 2020-prosessi

14 10 Taulukko 4. Alavuden puhdistamon vuotovesikertoimet Vuotovesikerroin 1,54 2,08 2,09 1,73 5, Puhdistustulos ja vesistökuormitus Alavuden jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaiset puhdistusvaatimukset ja tarkkailuvuoden puhdistustulokset on esitetty taulukossa 5. Ensimmäisellä puolivuosijaksolla raja-arvoja ei saavutettu kokonaisfosforin päästöpitoisuuden ja puhdistustehokkuuden sekä kiintoaineen puhdistustehokkuuden osalta. Kevään vuotovesimäärät olivat suuria ja vaikeuttivat puhdistamon toimintaa. Huhtikuun näytteenottokerralla kiintoainetta ja sen mukana fosforia pääsi karkamaan, mikä heikensi puolivuosijakson tuloksia. Toisella puolivuosijaksolla puhdistamon toiminta oli tehokasta ja saavutti sille puolivuosikeskiarvona asetetut puhdistusvaatimukset. Vuosikeskiarvona tarkasteltavan ammoniumtypen puhdistusvaatimukset saavutettiin. Taulukko 5. Ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ja saavutetut tulokset ohitukset huomioiden BOD 7-ATU Kok. P COD Cr Kiintoaine NH 4-N pitoisuus teho % pitoisuus teho % pitoisuus teho % pitoisuus teho % pitoisuus teho % raja-arvo 1/2018 2/ Tarkastelujakso 10 ³ 95 0,4 ³ ³ ³ 95 6,0 ³ 85 5,1 0, ,1 86 1,5 0, ,9 0,077 3,3 0, ,6 93 ½-vuosi vuosi Alavuden puhdistamo on kokoluokaltaan AVL 2000 laitos. Puhdistamon tulosta käsitellään myös valtioneuvoston (VN) asetuksen nro 888/2006 mukaisesti (taulukko 6). Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin. Taulukko 6. VN asetuksen mukaiset puhdistusvaatimukset (AVL 2000 ) Pitoisuus Puhdistusteho Huom. Enimmäispitoisuus* BOD 7-ATU 30 tai ³ 70 % Sallittu enimmäismäärä ylityksiä 60 COD Cr 125 tai ³ 75 % kpl /8-16 näytettä 88 Kiintoaine 35 tai ³ 90 % Kokonaisfosfori 2 tai ³ 80 % vuosikeskiarvo * BOD7-ATU::n ja CODCr:n osalta pitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään %:lla, kiintoainepitoisuuden osalta 150 %:lla. Puhdistamon keskimääräiset päästöpitoisuudet ja puhdistustehot viime vuosina on esitetty taulukoissa 7 ja 8. Taulukko 7. Alavuden puhdistamon keskimääräiset päästöpitoisuudet () BOD 7- ATU 8,4 3,7 3,7 16,1 4,1 3,3 Kok.P 0,46 0,31 0,27 1,4 0,33 0,32 Kok.N NH4-N 3,0 5,9 8,0 17,4 1,7 3,6 Kiintoaine 17 8,4 9,0 17, COD Cr 42,2 38,3 33,7 79,

15 11 Taulukko 8. Alavuden puhdistamon keskimääräiset puhdistustehot (%) BOD 7- ATU % 97,7,1,8 95,2,9,9 Kok.P % 96,1 97,4 97,2 86,7 96,7 96,4 Kok.N % 75,9 70,0 70,7 66,3 74,5 70,2 NH4-N % 95,6 92,4 86,8 77,1 97,7 93,0 Kiintoaine % 96,4,2,8 95,8,0 96,5 COD Cr % 94,7 95,8 95,0 90,3 96,0 95,6 Puhdistamon vesistökuormitus on kehittynyt taulukon 9 mukaisesti. Vesistökuormitus säilyi kaikilta osin edellisvuosien vaihteluvälillä. Taulukko 9. Alavuden puhdistamon vesistökuormitus () BOD 7- ATU 12,8 4,9 6,8 30,2 6,7 6,1 Kok.P 0,68 0,42 0,50 2,7 0,55 0,58 Kok.N 24,3 31,3 33,1 46, NH 4-N 4,4 7,7 14,4 32,1 2,8 7,2 Kiintoaine 25,2 11,2 16,6 32, COD Cr 62,7 51,0 62, Kemikaalit ja sähkönkulutus Fosforin saostukseen käytettiin ferrosulfaattia kg ja keskimäärin noin 116 g/m 3 sekä polyalumiinikloridia (PAX-18) 42 5 kg/ eli 71 g/m 3. Kemikaalien annostus on ollut keskimäärin riittävä lähtevän jäteveden liukoisen fosforin pitoisuuteen nähden. Alkaliteetin nostamiseen käytettiin soodaa kg. Lietteen kuivauksessa käytetään flokkauskemikaalina polymeeriä, jonka kulutus on noin 750 kg/vuosi. Sähkönkulutus oli kwh eli keskimäärin 1,4 kwh/m Jätevesilietteen määrä, laatu ja sijoitus Puhdistamolle vastaanotettavien sakokaivolietteiden määrä oli tarkkailuvuotena noin m 3 ja umpikaivolietettä otettiin vastaan m 3. Puhdistamolta poistettiin välpejätettä 200 m 3, joka kuljetettiin Lakeuden Etappiin. Hiekanerotuksen jätettä poistettiin 200 m 3, joka kuljetettiin kompostikentälle. Kuivatun lietteen määrä oli 1085 tn, joka kuljettiin Lakeuden Etapin biokaasulaitokselle. Lietteiden tutkimisesta ja niiden lukumäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012). Maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa (24/11 ja 12/12) säädetään lannoitevalmisteista ja esitetään lietteiden haitallisten metallien enimmäispitoisuudet. Alavuden puhdistamolla kuivatun lietteen laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa. Lietenäytteet otettiin ja analysoitiin touko- ja lokakuussa. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 16 m- % toukokuun tarkkailukerralla ja 17 m- % lokakuun tarkkailukerralla. Lietenäytteiden raskasmetallipitoisuudet alittivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista (24/11 ja 12/12) esitetyt raja-arvot. Lietetutkimustulokset on koottu liitteeseen 1.

16 Alajärven kaupunki, Lehtimäen jätevedenpuhdistamo Viemäröinti ja puhdistamo Lehtimäen jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot on esitetty taulukossa 10 ja prosessikaavio kuvassa 4. Taulukko 10. Lehtimäen jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot Lehtimäen jätevedenpuhdistamo Tyyppi Valmistusvuosi Ilmastus V = 120 m 3 Selkeytys A = 36 m 2 Biologis-kemiallinen jälkisaostuslaitos 1976, laajennettu ja saneerattu 15, ilmastus saneerattu ja automaatio uusittu Kuormitus Mitoitus ka 2018 Kuormitusaste % Keskivirtaama m 3 /d % BOD 7-ATU % Fosfori 3,7 1,8 48 % AVL (max ) 60 % (max. 171 %) Lehtimäen jätevedenpuhdistamon keskimääräinen tulokuormitus oli alle laskennallisen mitoituskuormituksen. Tarkkailuvuoden aikana puhdistamo on ollut asukasvastineluvultaan keskimäärin 722 ja maksimissaan asukkaan laitos. Kuva 4. Lehtimäen jätevedenpuhdistamon prosessikaavio

17 Tulokuormitus Lehtimäen jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailunäytteet otettiin tarkkailuvuoden aikana kuusi kertaa 24 tunnin kokoomanäytteinä. Puhdistamolla käsiteltiin tarkkailuvuoden aikana m 3 jätevettä eli keskimäärin 214 m 3 /d. Ohituksia ei ollut. Käyttötarkkailun yhteenvetolomake ja velvoitetarkkailun yhdistelmätaulukot on koottu liitteeseen 2. Näytteenottopäivien keskiarvo 205 m 3 /d vastasi hyvin käyttötarkkailun keskimääräistä virtaamaa 214 m 3 /d. Näytteenottopäivien virtaama oli 4 % pienempi kuin käyttötarkkailun keskimääräinen virtaama. Puhdistamon virtaamien ja tulokuormituksen kehitys viime vuosina on esitetty taulukossa 11. Tarkkailuvuoden keskimääräinen virtaama oli edellisvuosiin verrattuna pienempi. COD Cr:n tulokuormitus oli tarkkailuvuosien suurin. Muilta osin tulokuormitus säilyi edellisvuosien vaihteluvälillä. Taulukko 11. Puhdistamon keskimääräisen virtaaman ja tulokuormituksen kehitys Yksikkö Virtaama - käyttötarkkailu m³/d kuormitustarkkailu m³/d BOD 7-ATU 39,9 54,2 27,9 28, Kok. P 1,4 2,4 1,3 1,2 1,4 1,8 Kok. N 9,3 14,5 7,9 8, Kiintoaine 39,3 57,2 22,6 32, COD Cr ,2 55, Kuvissa on esitetty Lehtimäen jätevedenpuhdistamon kuormituksen kehitys viime vuosina. Kuva 5.1. Lehtimäen puhdistamon BOD7-ATU:n kuormituksen kehitys ()

18 14 Kuva 5.2. Lehtimäen puhdistamon fosforin kuormituksen kehitys () Kuva 5.3. Lehtimäen puhdistamon typen kuormituksen kehitys ()

19 15 Kuva 5.4. Lehtimäen puhdistamon ammoniumtypen kuormituksen kehitys () Kuva 5.5. Lehtimäen puhdistamon kiintoaineen kuormituksen kehitys ()

20 16 Kuva 5.6. Lehtimäen puhdistamon kiintoaineen kuormituksen kehitys () Puhdistamolle tulevat maksimipäivävirtaamat ylittivät kevään vuotovesiaikaan puhdistamon keskimääräisen mitoitusvirtaaman (kuva 6). Kuva 6. Lehtimäen jätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat (m³/vko) ja viikon maksimivirtaama (m³/d) Vuotovesikerroin N max kertoo, kuinka paljon ylimääräistä vuotovettä pääsee jätevesiverkostoon. Vuotovesikerroin on laskettu vertaamalla puhdistamolle tulevan virtaaman vuoden korkeinta kahdeksan viikon peräkkäisen ajanjakson keskivirtamaa Q max vuoden pienimpään neljän viikon ajanjakson keskivirtaamaan Q min. Suomen Ympäristökeskuksen tavoitearvo 2 yli asukkaan jätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimeksi on alle 1,5 ja pienempien puhdistamoiden 2,0 tai 2,5. Lehtimäen puhdistamon vuotovesikertoimen kehitys viime vuosina on esitetty taulukossa 12. Vuotovesikerroin on selvästi kasvanut vuosien aikana. 2 Suomen Ympäristökeskus, Viemärit 2020-prosessi

21 17 Taulukko 12. Lehtimäen puhdistamon vuotovesikertoimet Vuotovesikerroin 1,84 2,30 2,50 3,0 4, Puhdistustulos ja vesistökuormitus Lehtimäen jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaiset puhdistusvaatimukset ja tarkkailuvuoden puhdistustulokset on esitetty taulukossa 13. Ensimmäisellä puolivuosijaksolla puhdistamon toiminta saavutti kaikki sille puolivuosikeskiarvona asetetut puhdistusvaatimukset. Toisella puolivuosijaksolla kokonaisfosforin päästöpitoisuus ylitti raja-arvon. Kokonaisfosforin puhdistustehokkuus saavutti kuitenkin vaaditun tason. Muilta osin puhdistamon toiminta saavutti sille puolivuosikeskiarvona asetetut puhdistusvaatimukset. Taulukko 13. Ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ja saavutetut tulokset ohitukset huomioiden BOD 7-ATU Kok. P COD Cr Kiintoaine pitoisuus teho % pitoisuus teho % pitoisuus teho % pitoisuus teho % Raja-arvo 1/2018 2/2018 Tarkastelujakso 10 ³ 92 0,5 ³ ³ 80 - ³ 90 2,8 0, ,2 96 0, ½-vuosi Lehtimäen puhdistamo on kokoluokaltaan alle AVL laitos. Puhdistamon tulosta käsitellään myös valtioneuvoston (VN) asetuksen nro 888/2006 mukaisesti (taulukko 14). Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin. Taulukko 14. VN asetuksen mukaiset puhdistusvaatimukset (AVL alle 2 000) Pitoisuus Puhdistusteho Huom. Enimmäispitoisuus* BOD 7-ATU 30 tai ³ 70 % Sallittu enimmäismäärä ylityksiä 60 COD Cr 125 tai ³ 75 % 1kpl /1-7 näytettä 250 Kiintoaine 35 tai ³ 90 % 88 vuosikeskiarvo Kokonaisfosfori 3 tai ³ 80 % * BOD7-ATU::n ja CODCr:n osalta pitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään %:lla, kiintoainepitoisuuden osalta 150 %:lla. Puhdistamon keskimääräiset päästöpitoisuudet ja puhdistustehot on esitetty taulukoissa 15 ja 16. Taulukko 15. Lehtimäen puhdistamon keskimääräiset päästöpitoisuudet () BOD 7- ATU 12,2 6,8 9,7 6,9 4,2 5,0 Kok.P 0,67 0,45 0,31 0,48 0,42 0,41 Kok.N 33,8 19, NH4-N 27,0 16, 18, Kiintoaine 18,3 12,0 11,5 13, COD Cr 51,8 41,5 30,0 30,

22 18 Taulukko 16. Lehtimäen puhdistamon keskimääräiset puhdistustehot (%) BOD 7- ATU % 91,7 97,0 88,5 93,6 97,5 97,3 Kok.P % 87 95,4 91,8 90,4 92,1 94,5 Kok.N % 3,4 43,8 20,8 26,1 34,5 43,8 NH4-N % - 55,1 33,3 44,7 52,9 64,4 Kiintoaine % 87,6 94,9 83,2 90,0 92,6 94,1 COD Cr % 83,3 91,5 85,7 85,8 90,7 93,7 Puhdistamon vesistökuormitus on kehittynyt taulukon 17 mukaisesti. Lehtimäen jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli BOD 7-ATU:n, kokonaisfosforin ja ammoniumtypen osalta edellisvuosia hieman matalampi. Muilta osin vesistökuormitus säilyi edellisvuosien vaihteluvälillä. Taulukko 17. Lehtimäen puhdistamon vesistökuormitus () BOD 7- ATU 3,2 1,6 3,2 1,8 1,0 0,94 Kok.P 0,17 0,11 0,10 0,12 0,11 0,077 Kok.N 9,0 8,1 6,1 6,5 6,3 6,7 NH 4-N 9,5 6,5 5,3 4,9 4,6 4,2 Kiintoaine 4,8 2,9 3,8 3,3 5,3 3,3 COD Cr 13,8 10,0 9,9 8,0 6,9 7, Kemikaalit ja sähkönkulutus Fosforin saostukseen käytettiin ferrisulfaattia (PIX-105) kg eli keskimäärin noin 347 g/m 3. Kemikaalin annostus on ollut keskimäärin riittävä lähtevän jäteveden liukoisen fosforin pitoisuuteen nähden. Heinäkuun näytteenottokerralla prosessi oli häiriötilassa, jolloin puhdistustulokset jäivät heikoiksi. Prosessin tila saatiin kuitenkin korjattua ja syyskuun näytteenottokerralla puhdistustulokset olivat jälleen puhdistusvaatimusten edellyttämällä tasolla. Lietteen kuivauksessa käytettiin flokkauskemikaalina polymeeriä, jonka kulutus on noin 210 kg/vuosi. Sähkönkulutus oli kwh eli 2,9 kwh/m Jätevesilietteen määrä, laatu ja sijoitus Puhdistamolle vastaanotettavien sakokaivolietteiden määrä oli tarkkailuvuotena noin 597 m 3 ja umpikaivolietteiden m 3. Puhdistamolta poistettiin välpejätettä kg, joka kuljetettiin Millespakan kaatopaikalle jatkokäsittelyyn. Hiekanerotuksessa syntyvä jäte sisältyy välpejätteen määrään. Kuivattua lietettä poistettiin Alajärven jätevedenpuhdistamolle kompostoitavaksi 147 m 3. Lietteiden tutkimisesta ja niiden lukumäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012). Maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa (24/11 ja 12/12) säädetään lannoitevalmisteista ja esitetään lietteiden haitallisten metallien enimmäispitoisuudet. Lehtimäen puhdistamolla kuivatun lietteen laatua tulee tarkkailla kerran vuodessa. Lietenäyte otettiin ja analysoitiin toukokuussa. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 18 m-%. Lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet alittivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista (24/11 ja 12/12) esitetyt raja-arvot. Lietetutkimustulokset on koottu liitteeseen 2.

23 Lapuan Jätevesi Oy Viemäröinti ja puhdistamo Lapuan jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot on esitetty taulukossa 18 ja prosessikaavio kuvassa 7. Taulukko 18. Lapua jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot Lapuan jätevedenpuhdistamo Tyyppi Valmistusvuosi Ilmastus Biologis-kemiallinen rinnakkais/jälkisaostuslaitos 13, täydennetty jälkisaostuslaitokseksi 2001, vuonna 2013 lisätty flotaatioselkeytys ja jälkisuodatus 1. vaihe V = m 3 2. vaihe V = m 3 Väliselkeytys A = 936 m 2 Selkeytys vaihe II A = m 2 Kuormitus Mitoitus ka 2018 Kuormitusaste % Keskivirtaama m 3 /d % BOD 7-ATU % Fosfori % Kiintoaine % AVL (max ) 56 % (max. 90 %) Lapuan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen tulokuormitus oli alle laskennallisen mitoituskuormituksen. Tarkkailuvuoden aikana puhdistamo on ollut asukasvastineluvultaan keskimäärin ja maksimissaan asukkaan laitos.

24 Kuva 7. Lapuan jätevedenpuhdistamon prosessikaavio 20

25 Tulokuormitus Lapuan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailunäytteet otettiin kaksi kertaa kuukaudessa 24 tunnin kokoomanäytteinä. Puhdistamolla käsiteltiin tarkkailuvuoden aikana m 3 jätevettä eli keskimäärin m 3 /d. Ohituksia tehtiin 15.1., ja viemäriverkostossa. Ohitettu vesimäärä oli yhteensä m 3. Ohitukset johtuivat runsaista sulamisvesistä sekä Kuortaneen kunnassa tapahtuneesta viemäririkosta, joiden johdosta vettä jouduttiin ohittamaan verkostossa pitkän ajanjakson ajan. Käyttötarkkailun yhteenvetolomake ja velvoitetarkkailun yhdistelmätaulukot on koottu liitteeseen 3. Näytteenottopäivien keskiarvo (8 872 m 3 /d) vastasi hyvin keskimääräistä tulovirtaamaa (8 226 m 3 /d) ollen 8 % tätä suurempi. Puhdistamon virtaamien ja tulokuormituksen kehitys viime vuosina on esitetty taulukossa 19. Tarkkailuvuoden keskimääräinen virtaama oli edellisvuosia pienempi. Keskimääräinen tulokuormitus oli kiintoaineen ja kokonaistypen osalta hieman matalampi edellisiin tarkkailuvuosiin verrattuna. Muilta osin tulokuormitus säilyi edellisvuosien vaihteluvälillä. Taulukko 19. Lapuan puhdistamon keskimääräisen virtaaman ja tulokuormituksen kehitys Virtaama Yksikkö käyttötarkkailu m³/d kuormitustarkkailu m³/d BOD 7-ATU Kok. P Kok. N Kiintoaine COD Cr Kuvissa on esitetty Lapuan jätevedenpuhdistamon kuormituksen kehitys viime vuosina. Kuva 8.1. Lapuan puhdistamon BOD7-ATU:n kuormituksen kehitys ()

26 22 Kuva 8.2. Lapuan puhdistamon fosforin kuormituksen kehitys () Kuva 8.3. Lapuan puhdistamon typen kuormituksen kehitys ()

27 23 Kuva 8.4. Lapuan puhdistamon ammoniumtypen kuormituksen kehitys () Kuva 8.5. Lapuan puhdistamon kiintoaineen kuormituksen kehitys ()

28 24 Kuva 8.6. Lapuan puhdistamon CODCr:n kuormituksen kehitys viime vuosina (). Puhdistamolle tulevat maksimipäivävirtaamat ylittivät kevään vuotovesiaikaan puhdistamon keskimääräisen mitoitusvirtaaman (kuva 9). Kuva 9. Lapuan jätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat (m³/vko) ja viikon maksimivirtaama (m³/d). Vuotovesikerroin N max kertoo, kuinka paljon ylimääräistä vuotovettä pääsee jätevesiverkostoon. Vuotovesikerroin on laskettu vertaamalla puhdistamolle tulevan virtaaman vuoden korkeinta kahdeksan viikon peräkkäisen ajanjakson keskivirtamaa Q max vuoden pienimpään neljän viikon ajanjakson keskivirtaamaan Q min. Suomen Ympäristökeskuksen tavoitearvo 3 yli asukkaan jätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimeksi on alle 1,5 ja pienempien puhdistamoiden 2,0 tai 2,5. Lapuan puhdistamon vuotovesikertoimen kehitys viime vuosina on esitetty taulukossa 20. Vuotovesikerroin oli tarkkailuvuosien korkein. Taulukko 20. Lapuan puhdistamon vuotovesikertoimet Vuotovesikerroin 1,24 1,50 1,51 1,43 1,79 3 Suomen Ympäristökeskus, Viemärit 2020-prosessi

29 Puhdistustulos ja vesistökuormitus Lapuan jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaiset puhdistusvaatimukset ja tarkkailuvuoden puhdistustulokset on esitetty taulukossa 21. Lapuan puhdistamon toiminta täytti ensimmäisellä, kolmannella ja neljännellä neljännesvuosijaksolla sille ympäristöluvassa neljännesvuosikeskiarvona esitetyt puhdistusvaatimukset. Toisella neljännesvuosijaksolla ympäristöluvassa esitetyt puhdistusvaatimukset saavutettiin vain COD Cr:n päästöpitoisuuden osalta. Keväällä runsaista sulamisvesistä aiheutuneesta viemäritulvasta sekä Kuortaneen kunnassa tapahtuneesta viemäririkosta johtuen vettä jouduttiin ohittamaan verkostossa pitkän ajanjakson ajan. Kevään ohitusveden määrä oli m 3. Käsitelty vesimäärä oli ohitusaikana m 3 eli ohituksen osuus kokonaisvesimäärästä oli noin 12 %. Koko tarkkailuvuoden aikainen ohitusveden määrä oli m 3, mikä on noin 1,5 % kokonaisvesimäärästä. kuormitukset on laskettu Ympäristöhallinnon 4 ja viranomaisohjeistuksen mukaisesti käyttämällä laskennassa jakson keskimääräistä tulevan veden kuormitusta ja ohitusajan virtaamaa. Toiminnanharjoittajan usean vuoden tarkkailutietoihin perustuvan laskelman mukaan toisen vuosineljänneksen ohituskuormitus tarkkailuvuotena oli huolella valitusta ohituspaikasta ja ohitusveden 400 % vuotovesiosuudesta johtuen vain % eri lupaparametrien suhteen viranomaistavalla lasketusta. Puhdistamon toiminta oli edellisen perusteella ympäristöluvan ehtojen mukaista myös toisella vuosineljänneksellä. Vuosikeskiarvona tarkasteltavien ammoniumtypen ja typen osalta puhdistusvaatimukset saavutettiin. Taulukko 21. Ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ja saavutetut tulokset ohitukset huomioiden Raja-arvo I II III IV 2018 Jakso BOD 7-ATU pitoisuus teho % 10 ³ 95 3,1 17 1,7 2,8 6,2 94 Kok. P Kiintoaine pitoisuus teho % pitoisuus teho % 0,3 ³ 95 - ³ 95 0,14 0,43 0,14 0,14 0, ,7 18 3,9 5,0 8, /4- vuosi COD Cr pitoisuus teho % 75 ³ NH 4-N Kok. N pitoisuus teho % pitoisuus teho % 4,0 ³ 95 - ³ 65 0,10 3,5 1,3 2,5 1, vuosi 4 Ympäristöhallinto, Yhdykuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi hyvien menettelytapojen kuvaus

30 Lapuan puhdistamo on kokoluokaltaan AVL laitos. Puhdistamon tulosta käsitellään myös valtioneuvoston (VN) asetuksen nro 888/2006 mukaisesti (taulukko 22). Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin. Taulukko 22. VN asetuksen mukaiset puhdistusvaatimukset (AVL ) Pitoisuus Puhdistusteho Huom. Enimmäispitoisuus* BOD 7-ATU 30 tai ³ 70 % 60 Sallittu enimmäismäärä ylityksiä 250 COD Cr 125 tai ³ 75 % 3 kpl /17-28 näytettä Kiintoaine 35 tai ³ 90 % Kokonaisfosfori 2 tai ³ 80 % Kokonaistyppi ³ 70 % vuosikeskiarvo * BOD7-ATU::n ja CODCr:n osalta pitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään %:lla, kiintoainepitoisuuden osalta 150 %:lla. Puhdistamon keskimääräiset päästöpitoisuudet ja puhdistustehot viime vuosina on esitetty taulukoissa 23 ja 24. Taulukko 23. Lapuan puhdistamon keskimääräiset päästöpitoisuudet () BOD 7- ATU 7,1 3,8 2,3 2,7 2,6 6,2 COD Cr 53,3 54,4 35,8 38, Kok.P 0,29 0,14 0,083 0,089 0,15 0,21 Kok.N NH4-N 7,7 7,8 3,0 4,5 3,8 1,9 Kiintoaine 18,1 10,9 8,8 6,2 7,7 8,8 Taulukko 24. Lapuan puhdistamon keskimääräiset puhdistustehot (%) BOD 7- ATU %,4,1,2,3,2,0 COD Cr % 93,9 93,0 93,9 94,1 93,7 92,5 Kok.P % 97,5,8,0,8,3 97,3 Kok.N % 62,9 67,6 76,1 67,7 72,1 73,4 NH4-N % 90,8 90,8 95,4 93,5 94,3 97,1 Kiintoaine % 95,6 97,0 97,3 97,9 97,0 96,5 Lapuan jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus on kehittynyt taulukon 25 mukaisesti. Puhdistamon vesistökuormitus oli ammoniumtypen osalta edellisvuosia hieman matalampi. Muilta osin vesistökuormitus säilyi edellisvuosien vaihteluvälillä. Taulukko 25. Lapuan puhdistamon vesistökuormitus () BOD 7- ATU 64,4 34,4 27,7 24, COD Cr Kok.P 2,6 1,3 1,1 0,81 1,2 1,9 Kok.N NH 4-N 70,5 70,1 29, Kiintoaine Kemikaalit ja sähkönkulutus Fosforin saostukseen käytettiin ferrosulfaattia ja ferrikloridia. Käytetyn ferrosulfaatin määrä oli noin kg eli keskimäärin 88 g/m 3 ja ferrikloridin noin kg eli keskimäärin 281 g/m 3. Polyalumiinikloridia (PAC) käytettiin kg eli keskimäärin 59 g/m 3. Kemikaalien annostus on ollut keskimäärin riittävä alhaiseen liukoisen fosforin pitoisuuteen ja puhdistustavoitteeseen nähden. Kalkkia syötettiin jäteveteen kg.

31 27 Lietteen kuivauksessa käytetään flokkauskemikaalina polymeeriä, jonka kulutus oli noin kg. Sähkönkulutus oli kwh eli keskimäärin 0,83 kwh/m Jätevesilietteen määrä, laatu ja sijoitus Lapuan puhdistamolta poistettiin välpejätettä kg. Välpejätteet toimitettiin Lakeuden Etappi Oy:lle. Hiekanerotuksen jäte pidetään erillään välpejätteestä ja pestään vuoden 2017 alussa hankitulla pesulaitteistolla. Pesty hiekka hyödynnetään entisten lietealtaiden maisemointiin. Kuivattua lietettä poistettiin laitokselta noin tn. Poistettu liete toimitettiin Lakeuden Etappi Oy:lle. Lapuan puhdistamo vastaanotti tarkkailuvuoden aikana umpikaivolietettä m 3 ja sakokaivolietettä m 3. Lietteiden tutkimisesta ja niiden lukumäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012). Maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa (24/11 ja 12/12) säädetään lannoitevalmisteista ja esitetään lietteiden haitallisten metallien enimmäispitoisuudet. Kuivatun lietteen laatua tulee tarkkailla kolme kertaa vuodessa. Lietenäytteet otettiin ja analysoitiin touko-, syys- ja joulukuussa. Lietenäytteiden kuiva-ainepitoisuudet olivat seuraavanlaiset: toukokuu 13 m- % syyskuu 15 m- % joulukuu 18 m- % Lietenäytteiden raskasmetallipitoisuudet alittivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista (24/11 ja 12/12) esitetyt raja-arvot. Lietetutkimustulokset on koottu liitteeseen Teollisuuden osuus Lapuan Jätevesi Oy:n vuosikuormituksesta Lapuan jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevesiä teollisuuslaitoksista, joista merkittävimmät kuormittajat ovat Chemigate Oy ja Atria Oy. Taulukossa 26 on esitetty teollisuuslaitosten osuus puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Atrian osuus Lapuan puhdistamon tulokuormituksesta oli edellisvuosiin verrattuna pienempi. Kuormitusosuudet tarkkailuvuotena olivat: BOD 7-ATU 63,2 %, kokonaisfosfori 40 %, kokonaistyppi 51,4 % ja kiintoaine 43,3 %. Tulovirtaaman osuus oli edellisvuosiin verrattuna korkeampi. Tulovirtaaman osuus on tarkkailuvuosina ollut 45,7-56,6 %. Chemigaten osuus tulokuormituksesta oli kiintoaineen osalta edellisvuosien tasolla. Muilta osin tulokuormituksen osuus oli edellisvuosia korkeampi. Kuormitusosuudet tarkkailuvuotena olivat: BOD 7-ATU 3,9 %, kokonaisfosfori 22,2 %, kokonaistyppi 3,5 %, COD Cr 8,3 % ja kiintoaine 8,0 %. Tulovirtaaman osuus säilyi edellisvuosien vaihteluvälillä. Tulovirtaaman osuus on tarkkailuvuosina ollut 1,9-2,2 %. Kokonaisuudessaan teollisuuslaitosten osuus tulokuormituksesta oli BOD 7-ATU:n, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta edellisvuosien tasolla. COD Cr:n ja tulovirtaaman osuudet olivat edellisvuosia hieman korkeammat. Kiintoaineen osuus oli edellisvuosia matalampi. Kuormitusosuudet tarkkailuvuotena olivat: BOD 7-ATU 67,1 %, kokonaisfosfori 62,2 %, kokonaistyppi 54,9 %, COD Cr 8,3 % ja kiintoaine 51,3 %. Teollisuuslaitosten tulovirtaaman osuus Lapuan puhdistamon tulovirtaamasta on vuosina ollut 47,8-58,8 %.

32 28 Taulukko 26. Teollisuuslaitosten osuus Lapuan puhdistamon tulokuormituksesta Lapua BOD7- ATU Osuus % Kok. P Osuus % Kok. N Osuus % CODCr Osuus % SS Osuus % Q m 3 /d Chemigate Oy ,9 4,9 5,4 19 2, , , , , ,2 24 3, , , , , ,1 25 3, , , , ,0 7,9 10,7 13 2, , , , ,2 6,1 9,5 7,6 1, ,8 65 2, , ,2 9,1 12,5 8,1 1, , , , ,9 15,3 22,2 19,7 3, , , ,2 Lapuan Nahka Oy ,3 0,27 0,3 12 1, ,5 66 1,7 41 0, ,3 0,27 0,3 16 2, ,2 56 1,5 34 0,4 Atria Oy , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Osuus %

33 Kauhavan Vesi Oy, Kauhavan jätevedenpuhdistamo Viemäröinti ja puhdistamo Kauhavan jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot on esitetty taulukossa 27 ja prosessikaavio kuvassa 10. Taulukko 27. Kauhavan jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot Kauhavan jätevedenpuhdistamo Tyyppi Valmistusvuosi 14 Ilmastus V = m 3 Selkeytys A = 300 m 2 Biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos Kuormitus Mitoitus ka 2018 Kuormitusaste % Keskivirtaama m 3 /d % BOD 7-ATU % Fosfori % AVL (max ) 95 % (max 207 %) Kauhavan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen tulokuormitus oli alle laskennallisen mitoituskuormituksen. Tarkkailuvuoden aikana puhdistamo on ollut keskimäärin asukasvastineluvultaan ja maksimissaan asukkaan laitos. Kuva 10. Kauhavan jätevedenpuhdistamon prosessikaavio

34 Tulokuormitus Kauhavan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailunäytteet otettiin kuukausittain 24 tunnin kokoomanäytteinä. Puhdistamolla käsiteltiin tarkkailuvuoden aikana m 3 jätevettä eli keskimäärin m 3 /d. Ohituksia ei ollut. Käyttötarkkailun yhteenvetolomake ja velvoitetarkkailun yhdistelmätaulukot on koottu liitteeseen 4. Näytteenottopäivien keskiarvo (1 491 m 3 /d) vastasi hyvin käyttötarkkailun keskimääräistä virtaamaa (1 521 m 3 /d) ollen 2 % tätä pienempi. Puhdistamon virtaamien ja tulokuormituksen kehitys viime vuosina on esitetty taulukossa 28. Puhdistamon keskimääräinen tulovirtaama oli edellisvuosiin verrattuna pienempi. Tarkkailuvuoden keskimääräinen tulokuormitus säilyi edellisvuosien vaihteluvälillä. Taulukko 28. Kauhavan puhdistamon keskimääräisen virtaaman ja tulokuormituksen kehitys Virtaama Yksikkö käyttötarkkailu m³/d kuormitustarkkailu m³/d BOD 7-ATU Kok. P 18,7 9,4 18,9 17,7 19,9 16,1 Kok. N 79,2 55,0 71,5 94, Kiintoaine COD Cr Kuvissa on esitetty Kauhavan jätevedenpuhdistamon kuormituksen kehitys viime vuosina. Kuva Kauhavan puhdistamon BOD7-ATU:n kuormituksen kehitys ()

35 31 Kuva Kauhavan puhdistamon fosforin kuormituksen kehitys () Kuva Kauhavan puhdistamon typen kuormituksen kehitys ()

36 32 Kuva Kauhavan puhdistamon ammoniumtypen kuormituksen kehitys () Kuva Kauhavan puhdistamon kiintoaineen kuormituksen kehitys ()

37 33 Kuva Kauhavan puhdistamon CODCr:n kuormituksen kehitys () Puhdistamolle tulevat maksimipäivävirtaamat ylittävät keväällä lumien sulamisaikaan puhdistamon keskimääräisen mitoitusvirtaaman (kuva 12). Puhdistamolla ei kuitenkaan tehty ohituksia. Kuva 12. Viikkovirtaamat (m³/vko) ja viikon maksimivirtaama (m³/d). Vuotovesikerroin N max kertoo, kuinka paljon ylimääräistä vuotovettä pääsee jätevesiverkostoon. Vuotovesikerroin on laskettu vertaamalla puhdistamolle tulevan virtaaman vuoden korkeinta kahdeksan viikon peräkkäisen ajanjakson keskivirtamaa Q max vuoden pienimpään neljän viikon ajanjakson keskivirtaamaan Q min. Suomen Ympäristökeskuksen tavoitearvo yli asukkaan jätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimeksi on alle 1,5 ja pienempien puhdistamoiden 2,0 tai 2,5. Kauhavan puhdistamon vuotovesikertoimen kehitys viime vuosina on esitetty taulukossa 29. Vuotovesikerroin oli tarkkailuvuosien korkein. Taulukko 29. Kauhavan puhdistamon vuotovesikertoimet Vuotovesikerroin 5,68 3,19 2,58 2,82 6,5

38 Puhdistustulos ja vesistökuormitus Kauhavan jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaiset puhdistusvaatimukset ja tarkkailuvuoden puhdistustulokset on esitetty taulukossa 30. Tarkkailuvuonna puhdistamon toiminta oli tehokasta ja saavutti kaikki sille ympäristöluvassa asetetut puhdistusvaatimukset. Taulukko 30. Ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ja saavutetut tulokset ohitukset huomioiden Rajaarvo 1/2018 2/ Tarkastelujakso BOD 7-ATU pitoisuus teho % 10 ³ 92 3,2 1,5 2,4 Kok. P COD Cr pitoisuus teho % pitoisuus teho % 0,4 ³ ³ 90 0, , , ½-vuosi Kiintoaine pitoisuus teho % 20 ³ 90 9,1 5,4 7,2 NH 4-N pitoisuus teho % 6,0 ³ 90 2,0 95 2,8 96 2,4 96 vuosi Kauhavan puhdistamo on kokoluokaltaan AVL 2000 laitos. Puhdistamon tulosta käsitellään myös valtioneuvoston (VN) asetuksen nro 888/2006 mukaisesti (taulukko 31). Valtioneuvoston asetuksen mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin. Taulukko 31. VN asetuksen mukaiset puhdistusvaatimukset (AVL 2000 ) Pitoisuus Puhdistusteho Huom. Enimmäispitoisuus* BOD7-ATU 30 tai ³ 70 % Sallittu enimmäismäärä 60 CODCr 125 tai ³ 75 % ylityksiä kpl /8-16 näytettä Kiintoaine 35 tai ³ 90 % 88 Kokonaisfosfori 2 tai ³ 80 % vuosikeskiarvo * BOD7-ATU::n ja CODCr:n osalta pitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään %:lla, kiintoainepitoisuuden osalta 150 %:lla. Puhdistamon keskimääräiset päästöpitoisuudet ja puhdistustehot on esitetty taulukoissa 32 ja 33. Taulukko 32. Kauhavan puhdistamon keskimääräiset päästöpitoisuudet () BOD 7- ATU 4,2 3,3 4,9 2,0 2,3 2,4 Kok.P 0,38 0,23 0,28 0,19 0,28 0,27 Kok.N 22, NH4-N 0,47 5,7 2,9 2,3 2,4 Kiintoaine 10,4 8,9 9,7 5,8 5,8 7,2 COD Cr 27,3 29,5 29,3 17, Taulukko 33. Kauhavan puhdistamon keskimääräiset puhdistustehot (%) BOD 7- ATU % 97,7,0 96,1,8,4,0 Kok.P % 95,8 95,7 95,9 97,1 96,2 97,5 Kok.N % 55,1 24,1 30,2 37,5 52,4 45,8 NH4-N % 87,9 94,4 77,3 92,8 93,7 95,8 Kiintoaine %,5 95,7 96,0,3,5,2 COD Cr % 95,9 91,8 90,3 96,3 95,0 95,4

39 35 Puhdistamon vesistökuormitus on kehittynyt taulukon 34 mukaisesti. Tarkkailuvuoden keskimääräinen vesistökuormitus oli BOD 7-ATU:n, kiintoaineen ja COD Cr:n osalta tarkasteluvuosien matalin. Muilta osin vesistökuormitus säilyi edellisvuosien vaihteluvälillä. Taulukko 34. Kauhavan puhdistamon vesistökuormitus () BOD 7- ATU 8,5 5,9 13,7 5,2 5,9 4,1 Kok.P 0,77 0,40 0,78 0,51 0,72 0,42 Kok.N 35,9 41,9 49,4 59,4 47,8 43 NH 4-N 9,5 3,1 16,1 7,5 6,1 3,5 Kiintoaine 21,1 15,7 27,2 15,2 14,7 12 COD Cr 55,3 52,2 82,5 44,6 52, Kemikaalit ja sähkönkulutus Fosforin saostukseen käytettiin PIX-175 kemikaalia kg eli keskimäärin noin 143 g/m 3. Kemikaalin annostus on ollut keskimäärin riittävä alhaiseen liukoisen fosforin pitoisuuteen ja puhdistustavoitteeseen nähden. Kalkkia syötettiin jäteveteen kg. Lietteen kuivauksessa käytetään flokkauskemikaalina polymeeriä, jonka kulutus oli noin 500 kg/vuosi. Sähkönkulutus oli kwh eli keskimäärin 0,87 kwh/m Jätevesilietteen määrä, laatu ja sijoitus Tarkkailuvuoden puhdistamolta poistettiin välpejätettä 13 m 3, mikä toimitettiin Ekoroskille. Kuivattua lietettä poistettiin laitokselta noin 620 tn, mikä kuljetettiin Lakeuden Etappi Oy:lle. Lietteiden tutkimisesta ja niiden lukumäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012). Maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa (24/11 ja 12/12) säädetään lannoitevalmisteista ja esitetään lietteiden haitallisten metallien enimmäispitoisuudet. Kuivatun lietteen laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailuvuotena lietenäyte otettiin kuitenkin vain kerran. Lietenäyte otettiin ja analysoitiin joulukuussa. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 9 m- %. Lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet alittivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista (24/11 ja 12/12) esitetyt raja-arvot. Lietetutkimustulokset on koottu liitteeseen Teollisuuden kuormitus Kauhavan puhdistamolle johdetaan Domretor Oy:n jätevedet. Domretor Oy on perunoista ja juureksista höyrykypsennettyjä tuotteita valmistava yritys. Taulukossa 35 on esitetty teollisuuslaitoksen osuus puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Näytteitä otettiin vuoden aikana kolme kertaa. Domretor Oy:n laskennallinen osuus Kauhavan jätevedenpuhdistamon kuormituksesta oli vuosiin verrattuna korkeampi, mutta vuoteen 2015 verrattuna matalampi. Kuormitusosuudet tarkkailuvuotena olivat: BOD 7-ATU 14,6 %, kokonaisfosfori 2,0 %, kokonaistyppi 2,7 %, COD Cr 9,9 % ja kiintoaine 2,0 %. Tulovirtaaman osuus on tarkkailuvuosina ollut 0,9-2,3 %.

40 36 Kauhavan puhdistamo Taulukko 35. Domretor Oy:n osuus Kauhavan puhdistamon kuormituksesta BOD7-ATU Osuus % Kok. P Osuus % Kok. N Osuus % CODCr Osuus % SS Osuus % Q , Domretor Oy ,4 0,72 3,8 2,1 2, ,3 31 4,6 25 0, ,1 0,10 0,57 0,58 0, ,1 6,2 0,7 10 0, ,4 0,28 1,4 0,58 0, ,8 14 1,4 44 1, ,6 0,32 2,0 2,2 2,7 93 9,9 12,7 2,0 34 2,3 Osuus %

41 Kauhavan Vesi Oy, Härmäin jätevedenpuhdistamo Viemäröinti ja puhdistamo Härmäin jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot on esitetty taulukossa 36 ja prosessikaavio kuvassa 13. Taulukko 36. Härmäin jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot Härmäin jätevedenpuhdistamo Tyyppi Valmistusvuosi 2008 Ilmastus V = m 3 Selkeytys A = 2 x 142 m 2 Biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos Kuormitus Mitoitus ka 2018 Kuormitusaste % Virtaama m 3 /d % BOD 7-ATU % Fosfori 17, % Typpi % AVL (max ) 70 % (192 %) Härmäin jätevedenpuhdistamon keskimääräinen tulokuormitus oli fosforin osalta yli mitoituskuormituksen ja typen osalta lähes mitoituskuormituksen suuruinen. Muilta osin tulokuormitus oli alle mitoituskuormituksen. Puhdistamo on ollut keskimäärin asukasvastineluvultaan ja maksimissaan asukkaan laitos. Kuva 13. Härmäin jätevedenpuhdistamon prosessikaavio

42 Tulokuormitus Härmäin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailunäytteet otettiin kuukausittain 24 tunnin kokoomanäytteinä. Puhdistamolla käsiteltiin tarkkailuvuoden aikana m 3 jätevettä eli keskimäärin 782 m 3 /d. Ohituksia ei ollut. Käyttötarkkailun yhteenvetolomake ja velvoitetarkkailun yhdistelmätaulukot on koottu liitteeseen 5. Näytteenottopäivien keskiarvo (822 m 3 /d) vastasi hyvin käyttötarkkailun keskimääräistä virtaamaa (782 m 3 /d) ollen vain 5 % tätä suurempi. Puhdistamon virtaamien ja tulokuormituksen kehitys viime vuosina on esitetty taulukossa 37. Tarkkailuvuoden keskimääräinen virtaama oli edellisvuosiin verrattuna pienempi. Keskimääräinen tulokuormitus säilyi edellisvuosien vaihteluvälillä. Taulukko 37. Härmäin puhdistamon keskimääräisen virtaaman ja tulokuormituksen kehitys Yksikkö Virtaama - käyttötarkkailu m³/d kuormitustarkkailu m³/d BOD 7-ATU Kok. P 17,3 37,6 35, Kok. N 64, Kiintoaine COD Cr Kuvissa on esitetty Härmäin jätevedenpuhdistamon kuormituksen kehitys viime vuosina. Kuva Härmäin puhdistamon BOD7-ATU:n kuormituksen kehitys ()

43 39 Kuva Härmäin puhdistamon fosforin kuormituksen kehitys () Kuva Härmäin puhdistamon typen kuormituksen kehitys ()

44 40 Kuva Härmäin puhdistamon ammoniumtypen kuormituksen kehitys () Kuva Härmäin puhdistamon kiintoaineen kuormituksen kehitys ()

45 41 Kuva Härmäin puhdistamon CODCr:n kuormituksen kehitys () Puhdistamolle tulevat maksimipäivävirtaamat ylittivät kevään vuotovesiaikaan puhdistamon keskimääräisen mitoitusvirtaaman (kuva 15). Puhdistamolla ei kuitenkaan tehty ohituksia. Kuva 15. Viikkovirtaamat (m³/vko) ja viikon maksimivirtaama (m³/d) Vuotovesikerroin N max kertoo, kuinka paljon ylimääräistä vuotovettä pääsee jätevesiverkostoon. Vuotovesikerroin on laskettu vertaamalla puhdistamolle tulevan virtaaman vuoden korkeinta kahdeksan viikon peräkkäisen ajanjakson keskivirtamaa Q max vuoden pienimpään neljän viikon ajanjakson keskivirtaamaan Q min. Suomen Ympäristökeskuksen tavoitearvo yli asukkaan jätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimeksi on alle 1,5 ja pienempien puhdistamoiden 2,0 tai 2,5. Härmäin puhdistamon vuotovesikertoimen kehitys viime vuosina on esitetty taulukossa 38. Vuotovesikerroin oli tarkkailuvuosien korkein. Taulukko 38. Härmäin puhdistamon vuotovesikertoimet Vuotovesikerroin 1,6 2,0 2,0 2,1 3,3

46 Puhdistustulos ja vesistökuormitus Härmäin jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaiset puhdistusvaatimukset ja tarkkailuvuoden puhdistustulokset on esitetty taulukossa 39. Härmäin jätevedenpuhdistamon toiminta saavutti kaikki sille neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvona ympäristöluvassa esitetyt puhdistusvaatimukset. Taulukko 39. Ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ja saavutetut tulokset ohitukset huomioiden BOD 7-ATU Kok. P COD Cr NH 4-N Kok. N pitoisuus teho % pitoisuus teho % pitoisuus teho % pitoisuus teho % 12 ³ 95 0,4 ³ ³ 85 pitoisuus teho % ³ 50 I II III IV ,2 2,2 2,0 2,1 2,9 0,35 0,35 0,28 0,39 0, ,0 1,5 0,071 0,13 0,050 0, Rajaarvo Tarkastelujakso 1/4-vuosi vuosi Härmäin puhdistamo on kokoluokaltaan AVL 2000 laitos. Puhdistamon tulosta käsitellään myös valtioneuvoston (VN) asetuksen nro 888/2006 mukaisesti (taulukko 40). Valtioneuvoksen asetuksen (888/2006) mukaiset vaatimukset saavutettiin. Taulukko 40. VN asetuksen mukaiset puhdistusvaatimukset (AVL 2000 ) Pitoisuus Puhdistusteho Huom. Enimmäispitoisuus* BOD7-ATU 30 tai ³ 70 % Sallittu enimmäismäärä 60 CODCr 125 tai ³ 75 % ylityksiä kpl /8-16 näytettä Kiintoaine 35 tai ³ 90 % 88 Kokonaisfosfori 2 tai ³ 80 % vuosikeskiarvo * BOD7-ATU::n ja CODCr:n osalta pitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään %:lla, kiintoainepitoisuuden osalta 150 %:lla. Puhdistamon keskimääräiset päästöpitoisuudet ja puhdistustehot on esitetty taulukoissa 41 ja 42. Taulukko 41. Härmäin puhdistamon keskimääräiset päästöpitoisuudet () BOD 7- ATU 7,6 8,2 5,5 3,9 3,3 2,9 COD Cr 39,7 54,9 39, Kok.P 0,32 0,37 0,40 0,29 0,23 0,34 Kok.N 28, NH4-N 3,4 10,1 8,7 5,0 6,2 0,44 Kiintoaine 10, ,1 9,6 10 Taulukko 42. Härmäin puhdistamon keskimääräiset puhdistustehot (%) BOD 7- ATU %,4,7,2,2,6,4 COD Cr % 96,5 97,2 97,9,7 97,9 97,3 Kok.P %,4,1,8 97,6,8,6 Kok.N % 62,7 70,8 80,7,2 81,9 80,2 NH4-N % 95,6 92,1 92,8 81,5 93,8,5 Kiintoaine %,0,1,2 95,3,9,5

47 Puhdistamon vesistökuormitus on kehittynyt taulukon 43 mukaisesti. Puhdistamon keskimääräinen vesistökuormitus oli BOD 7-ATU:n, COD Cr:n, kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta edellisvuosiin verrattuna matalampi. Kokonaisfosforin ja kiintoaineen keskimääräinen vesistökuormitus säilyi edellisvuosien vaihteluvälillä. Taulukko 43. Härmäin puhdistamon vesistökuormitus () BOD 7- ATU 6,4 7,4 5,6 3,8 3,1 2,4 COD Cr 33,1 48,3 40, Kok.P 0,27 0,32 0,41 0,28 0,22 0,27 Kok.N 24,0 32,8 23, NH 4-N 2,8 8,8 8,9 5,3 6,2 0,38 Kiintoaine 8,4 14,5 9,7 7,9 9,3 7, Kemikaalit ja sähkönkulutus Fosforin saostukseen käytettiin PIX-105 kemikaalia 694 kg eli keskimäärin noin 350 g/m 3. Kemikaalin annostus on ollut keskimäärin riittävä alhaiseen liukoisen fosforin pitoisuuteen ja puhdistustavoitteeseen nähden. Soodaa syötettiin jäteveteen noin 80. Lietteen kuivauksessa käytetään flokkauskemikaalina polymeeriä, jonka kulutus oli noin 1200 kg/vuosi. Sähkönkulutus oli kwh eli keskimäärin 2,5 kwh/m Jätevesilietteen määrä, laatu ja sijoitus Puhdistamo vastaanotti sako- ja umpikaivolietettä yhteensä noin 527 m 3. Puhdistamolta poistettiin välpejätettä 15 m 3, mikä toimitettin Ekoroskille. Kuivattua lietettä poistettiin laitokselta noin 917 tn, mikä kuljetettiin Lakeuden Etappiin. Lietteiden tutkimisesta ja niiden lukumäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012). Maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa (24/11 ja 12/12) säädetään lannoitevalmisteista ja esitetään lietteiden haitallisten metallien enimmäispitoisuudet. Kuivatun lietteen laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa. Lietenäytteet otettiin ja analysoitiin touko- ja marraskuussa. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 19 m- % toukokuun ja 14 m- % marraskuun tarkkailukerralla. Marraskuussa otetun lietenäytteen elohopeapitoisuus (1,1 mg/kg ka) ylitti raja-arvon (1,0 mg/kg ka). Laboratorion mittausepävarmuus ±25 % huomioiden pitoisuus oli luparajalla. Muilta osin lietenäytteiden raskasmetallipitoisuudet alittivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista (24/11 ja 12/12) esitetyt raja-arvot. Lietetutkimustulokset on koottu liitteeseen Maaseudun Kone Oy/Junkkari Oy Maaseudun Kone Oy/Junkkarin maalaamon jätevedet johdetaan kunnan viemäriverkostoon. Entisen Ylihärmän kunnan ja Maaseudun Kone Oy:n välisen sopimuksen mukaan Maaseudun Kone Oy saa päästää kunnan verkostoon fosforia 2. Tarkkailuvuoden aikana puhdistamolta otettiin neljä näytettä. Maaseudun Kone Oy:n fosforikuormitus on esitetty taulukossa 44. Tarkkailuvuoden keskimääräinen fosforikuormitus ylitti sopimuksen mukaisen raja-arvon.

48 44 Taulukko 44. Maaseudun Kone Oy/Junkkarin fosforikuormitus Virtaama m 3 /d Kok. P kuormitus , , , , JEPO Voltti Oy JEPO Voltti Oy on perunanjalostusyhtiö, joka valmistaa keitettyjä tyhjiöpakattuja perunatuotteita sekä veitsikuorittuja raakoja perunatuotteita ammattikeittiölle. Perunankäsittelylaitoksen jätevedet johdetaan Härmäin jätevedenpuhdistamolle. Tehtaalla on oma jäteveden esikäsittelylaitos. Tarkkailuvuoden aikana laitokselta lähtevästä jätevedestä otettiin näytteet 12 kertaa. Tarkkailuvuoden lähtevä vesimäärä oli m 3 eli keskimäärin 24 m 3 /d. Taulukossa 45 on esitetty JEPO Voltti Oy:n lupaehtojen toteutuminen. Lupaehtoina ovat jätevesisopimuksen sallittu maksimipitoisuus ja kuormitus. Tarkkailuvuoden aikana lupaehtoja ei saavutettu. Taulukko 45. JEPO Voltti Oy:n lupaehdot ja kuormitus JEPO Voltti Oy BOD7-ATU Kok. P Kok. N Kiintoaine CODCr Lupaehdot , Vuosikeskiarvo , , Vuosikeskiarvo , , Vuosikeskiarvo , , Vuosikeskiarvo ,1 55 1, ,5 1 21, Vuosikeskiarvo ,3 32 0, , , Vuosikeskiarvo ,2 24 0, , , Vuosikeskiarvo ,4 11 0, , , , Härmä Food Oy Härmä Food Oy kuuluu Riitan Herkun tuotantoyhtiöön. Härmä Food Oy valmistaa pitsoja, mehua ja juustoja. Jätevedet esikäsitellään Härmä Food Oy:n omassa kemiallisessa esikäsittelylaitoksessa ennen jätevesien johtamista Härmäin jätevedenpuhdistamolle. Tarkkailuvuoden aikana laitokselta lähtevästä jätevedestä otettiin näytteet 12 kertaa. Tarkkailuvuoden lähtevä vesimäärä oli 950 m 3 eli keskimäärin 2,6 m 3 /d. Härmäfoodin virtausmittaus on ollut rikki, jolloin vesimääräarvio perustuu aikaisempien vuosien kulutukseen ja jäteveden suhteeseen talousveden määrään. Taulukossa 46 on esitetty Härmä Food Oy:n lupaehtojen toteutuminen. Lupaehtoina ovat jätevesisopimuksen sallittu maksimipitoisuus ja kuormitus. Tarkkailuvuoden aikana lupaehdot ylittyivät kiintoaineen jäännöspitoisuuden osalta. Muilta osin lupaehdot saavutettiin.

49 45 Taulukko 46. Härmä Food Oy:n lupaehdot ja kuormitus Härmä Food Oy BOD7-ATU Kok. P Kok. N Kiintoaine CODCr Lupaehdot , Vuosikeskiarvo Vuosikeskiarvo Vuosikeskiarvo Vuosikeskiarvo Vuosikeskiarvo Vuosikeskiarvo Vuosikeskiarvo ,6 5,7 0, , , , ,5 11 0, , , , ,5 24 0, , , ,4 16 0, , , , ,3 6,3 0, , , , ,1 4,5 0, , , ,1 8,2 0, , , ,8 Teollisuuden kuormitusosuudet Härmäin jätevedenpuhdistamolle tulevasta kuormituksesta on esitetty taulukossa 47. Maaseudun Kone Oy:n osuus kokonaisfosforikuormituksesta oli tarkkailuvuotena viime vuosia ( ) korkeampi. Kokonaisfosforin osuus puhdistamolle tulevasta kuormituksesta oli 29 %. JEPO Voltti Oy:n osuus kuormituksesta oli kaikilta osin edellisvuosiin verrattuna korkeampi. Kuormitusosuudet tarkkailuvuotena olivat: BOD 7-ATU 40,2 %, kokonaisfosfori 8,6 %, kokonaistyppi 12,3 %, COD Cr 25,0 % ja kiintoaine 6,2 %. Härmä Food Oy:n osuus kuormituksesta oli kiintoaineen ja COD Cr:n osalta edellisvuosiin verrattuna matalampi. Muilta osin osuus kuormituksesta oli edellisvuosien vaihteluvälillä. Kuormitusosuudet tarkkailuvuotena olivat: BOD 7-ATU 1,6 %, kokonaisfosfori 0,1 %, kokonaistyppi 0,1 %, COD Cr 0,3 % ja kiintoaine 0,1 %.

50 46 Taulukko 47. Teollisuuden kuormitusosuudet Härmäin puhdistamolle tulevasta kuormituksesta BOD7-ATU Kok. P Kok. N Kiintoaine CODCr % % % % % Härmäin jvp , , ,3 64, ,6 69, Maaseudun Kone Oy/ Junkkari , ,9 9, ,77 4, ,59 1,6 JEPO Voltti Oy ,2 1,72 8,6 9,9 12,3 40 6, , ,4 0,93 4,4 4,9 4,7 47 4, , ,3 0,89 5,6 4,6 4,4 16 2, , ,1 11,9 1,0 2,8 4,5 3,6 21,5 1, , ,3 7,6 0,86 2,4 4,3 3,5 35,5 2, , ,2 15,2 0,46 2,7 3,0 4,6 34,3 4, , ,4 15,9 0,36 3,4 3,1 4,5 8,5 1,9 96,4 12,9 Härmä Food Oy ,6 0,4 0,01 0,1 0,07 0,1 0,80 0,1 2,7 0, ,5 0,4 0,03 0,1 0,11 0,1 2,3 0,2 7,1 0, ,5 1,0 0,06 0,4 0,17 0,2 5,0 0,9 14 1, ,4 0,7 0,05 0,2 0,12 0,1 2,6 0,2 8,4 0, ,3 5,6 0,26 0,7 1,4 1,1 22,6 1,7 71,6 3, ,1 8,7 0,17 1,0 0,91 1,4 18 2,2 54,9 5, ,1 9,2 0,24 2,3 0,91 1,3 17,5 3,8 53,8 7,2

51 47 4. YHTEENVETO Taulukkoon 48 ja kuviin on koottu Lapuanjoen yhteistarkkailuun kuuluvien puhdistamoiden tulevat ja lähtevät BOD 7-ATU:n, kokonaisfosforin, kokonaistypen ja ammoniumtypen kuormitukset sekä puhdistamoiden yhteiskuormitus vesistöön. Tarkkailuvuoden aikana puhdistamoilla käsiteltiin kokonaisuudessaan jätevettä m 3 /d. Määrä oli tarkkailuvuosien matalin. Edellisvuoteen verrattuna käsitelty vesimäärä noin 11 % matalampi. Puhdistamoille tuleva BOD 7-ATU-kuormitus oli 4 172, fosforikuormitus 123 ja typpikuormitus 846. Edellisvuoteen verrattuna BOD 7-ATU:n, typen ja fosforin tulokuormitukset olivat 13 %, 7 % ja 6 % matalammat. BOD 7-ATU:n ja typen tulokuormitus oli tarkkailuvuosien matalin. Fosforin osalta tuleva kuormitus oli tarkkailuvuosien vaihteluvälillä. Puhdistamoilta lähtevä vesistökuormitus oli BOD 7-ATU:n osalta 73, fosforin osalta 3,2, typen osalta 249 ja ammoniumtypen osalta 32. Vesistökuormitus oli edellisvuoteen nähden BOD 7-ATU:n osalta 85 % ja fosforin osalta 14 % korkeampi. Typen osalta vesistökuormitus oli 6 % ja ammoniumtypen osalta 40 % matalampi. BOD 7-ATU:n vesistökuormitus oli tarkastelujakson korkein. Typen ja ammoniumtypen vesistökuormitus oli tarkastelujakson matalin. Fosforin osalta vesistökuormitus oli tarkkailuvuosien vaihteluvälillä. Tulevasta BOD 7-ATU:n kuormituksesta poistui keskimäärin,3 % ja fosforin kuormituksesta 97,4 %. Yli 95 % puhdistustehot saavutettiin sekä BOD 7-ATU:n että fosforin osalta Lapuan, Alavuden, Kauhavan ja Härmäin puhdistamoilla. Lehtimäen puhdistamolla BOD 7-ATU:n puhdistusteho oli yli 95 % Puhdistamoille tuleva BOD 7-ATU:n kuormitus vastasi asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Puhdistamoilta lähtevä BOD 7-ATU:n kuormitus vastasi asukkaan jätevesiä. Härmäin ja Kauhavan jätevedenpuhdistamoilla saavutettiin tarkkailuvuoden aikana kaikki puhdistusvaatimukset. Alavuden jätevedenpuhdistamolla ensimmäisellä puolivuosijaksolla raja-arvoja ei saavutettu kokonaisfosforin päästöpitoisuuden ja puhdistustehokkuuden sekä kiintoaineen puhdistustehokkuuden osalta. Toisella puolivuosijaksolla Alavuden puhdistamon toiminta saavutti kaikki puhdistusvaatimukset. Lapuan puhdistamon toiminta täytti ensimmäisellä, kolmannella ja neljännellä neljännesvuosijaksolla sille ympäristöluvassa neljännesvuosikeskiarvona esitetyt puhdistusvaatimukset. Toisella neljännesvuosijaksolla ympäristöluvassa esitetyt puhdistusvaatimukset saavutettiin Lapuan puhdistamolla vain COD Cr:n päästöpitoisuuden osalta. Lapuan puhdistamon toiminta saavutti vuosikeskiarvona tarkasteltavien ammoniumtypen ja typen osalta puhdistusvaatimukset. Lehtimäen puhdistamon toiminta täytti puhdistusvaatimukset lukuun ottamatta toisen puolivuosijakson kokonaisfosforin päästöpitoisuutta. Kaikilla puhdistamoilla saavutettiin valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset.

52 48 Taulukko 48. Lapuanjoen yhteistarkkailu kuormittajat ja yhteiskuormitus vesistöön Lapuanjoen yhteistarkkailu Virt. Tuleva kuormitus Lähtevä kuormitus Kokonaisteho Q BOD7ATU Kok. Kok.N BOD7AT Kok.P Kok.N NH4N BOD7ATU Kok.P Kok.N NH4N P U % % % % Alavuden jätevedenpuhdistamo ,1 0,58 33,2 7,2,9 96,4 70,2 93, ,7 0,55 33,4 2,8,9 96,7 74,5 97, ,2 2,7 46,6 32,1 95,2 86,7 66,3 77, , ,8 0,5 33,3 14,4,8 97,2 70,7 86, , ,9 0,3 31,3 7,7,1 97, , ,8 11,9 0,94 0,077 6,7 4,2 97,3 94,5 43,8 64, ,4 9,8 1,0 0,11 6,3 4,6 97,5 92,1 34,5 52, ,4 1,2 8,9 1,8 0,12 6,5 4,9 93,6 90,4 26,1 44, ,9 1,3 7,9 3,2 0,1 6,1 5,3 88,5 91,8 20,8 33, ,2 2,4 14,5 1,6 0,1 8,1 6, ,4 43,8 55, , ,2 1, ,4,0 97,3 73,4 97, , ,5 1, ,8,2,3 72,1 94, ,6 0, ,3,8 67,7 93, , ,7 1, ,2 76,1 95, ,4 1, ,1,1,8 67,6 90, ,1 80,3 4,1 0,42 43,4 3,5,0 97,5 45,8 95, , ,9 0,72 47,8 6,1,4 96,2 52,4 93, ,7 94,5 5,2 0,51 59,4 7,5,8 97,1 37,5 92, ,9 71,5 13,7 0,8 49,4 16,1 96,1 95,9 30,2 77, ,4 55 5,9 0,4 41,9 3,1 95,7 24,1 94, ,6 79,8 2,4 0,27 15,4 0,38,4,6 80,2, , ,1 0, ,2,6,8 81,9 93, , ,8 0, ,3,2 97,6,2 81, , ,6 0,4 23,9 8,9,2,9 80,7 92, , ,4 0,3 32,8 8,8,7,1 70,8 92, , ,5 0,29 22,0 5,9,2,6 82,4 91, , ,3 97,4 70,6 96, , ,2,7 71,1 94, , ,6 96,3 65,8 90, ,9 147,6 907,4 57 2,9 254,7 73,7,7 71,9 91, ,2 171,1 1040,5 54,2 2,4 359,1 96,2,6 65,5 90,8 Keskiarvo , ,0 94,5 70,4 88,5 Lehtimäen jätevedenpuhdistamo Keskiarvo ,6 10,1 2,2 0,13 7,2 6,2 93,7 91,4 25,7 37,0 Lapuan jätevedenpuhdistamo Keskiarvo , , ,0,4 71,4 94,2 Kauhavan jätevedenpuhdistamo Keskiarvo ,4 80,4 7,0 0,57 48,4 7,2,1 96,5 38,0 90,8 Härmäin jätevedenpuhdistamo Keskiarvo Yhteensä Keskiarvo , ,8 97,6 69,0 92,7 Kuva 16. Lapuanjoen BOD7-ATU:n kuormitus viime vuosina ()

53 49 Kuva 17. Lapuanjoen vesistökuormitusosuudet BOD7-ATU:n osalta Kuva 18. Lapuanjoen fosforin kuormitus viime vuosina () Kuva 19. Lapuanjoen vesistökuormitusosuudet fosforin osalta

54 50 Kuva 20. Lapuanjoen typen kuormitus viime vuosina () Kuva 21. Lapuanjoen vesistökuormitusosuudet typen osalta Kuva 22. Lapuanjoen ammoniumtypen kuormitus viime vuosina ()