IBM s Smarter Cities Challenge Raportti
1
Sisällysluettelo 3 1. Tiivistelmä 5 2. Johdanto 5 A. Smarter Cities Challenge -ohjelma 6 B. Smarter City Challenge -projekti 7 C. Projektin tavoite 7 D. Toimintatapa 8 E. Smarter City Challenge -projektin taustaa 10 3. Palvelumuotoilu osana jokapäiväistä elämää 10 A. Avoimen datan tulevaisuusvisio 17 B. Muotoiluesimerkkejä 25 C. Visualisointien suunnittelu 27 4. Avoin data 27 A. Avoin data ja avoin hallinto 28 B. Avoin data ja Helsingin kaupunki: Region Infoshare 29 C. Kaupungin rooli avoimen datan ekologiassa 34 D. Avoin data sisäisen muutoksen toteuttamisessa 37 5. Suositukset 37 A. Avoimen datan yhteisön tukemisen jatkaminen ja laajentaminen 38 B. Kolmen osallistumismallin välisen tasapainon hallinta ja mittaus 38 C. Palautemekanismien suunnittelu ekosysteemin kehityksen tukemiseksi 39 D. Sosiaalisen visualisoinnin verkkosivuston, alustan ja sovellusrajapinnan (API) luominen 41 E. Region Infoshare -ohjelman kehittämisen jatkaminen 42 F. Mahdollisuuksien kartoitus avoimen datan käyttämiseksi sisäisessä muutoksessa 47 6. Päätelmät 49 7. Liite 49 A. Kiitokset 50 B. Tekstissä mainitut lähteet ja esimerkit 51 C. IBM:n Smarter Cities Challengen Helsingin-tiimi 2
1. Tiivistelmä lukeutuu eri puolilta maailmaa valittuihin 24 kaupunkiin, joille on myönnetty vuonna 2011 Smarter Cities Challenge -lahjoitus. Kyseinen lahjoitus on osa IBM:n Smarter Planet -yhteiskuntavastuuhanketta, joka tähtää kaupunkien toiminnan ja asukkaiden elämänlaadun parantamiseen älykkäämpien toimintatapojen avulla. Kuusihenkinen IBM:n asiantuntijatiimi työskenteli Helsingissä kolmen viikon ajan 21.9. 7.10.2011. He esittelivät avoimen datan visualisointia kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle ja sidosryhmien jäsenille. Smarter City Challenge -projektin tavoitteena oli soveltaa IBM:n visualisointiosaamista kahdesta näkökulmasta. Ensimmäinen näkökulma liittyy avoimeen dataan. Vuoden 2010 alussa käynnisti Region Infoshare -ohjelman, jonka tavoitteena on saattaa Helsingin alueen data julkisesti saataville. Toinen näkökulma liittyy Helsingin valintaan vuoden 2012 maailman designpääkaupungiksi. WorldDesignCapital (WDC) järjestetään joka toinen vuosi ja tapahtuman tarkoitus on edistää toimintaa kaupungeissa, jotka pyrkivät designin, muotoilun avulla parantamaan kaupungin yhteiskunta-, kulttuuri- ja talouselämää. Avoimella datalla on keskeinen rooli osana Helsingin WordDesignCapital -juhlavuotta. Smarter City -projektissa pyrittiin visualisoinnin avulla saattamaan avoin data helsinkiläisten käyttöön ja edistämään WDC 2012 -tapahtumien järjestämistä. Lisäksi WDC 2012 juhlavuoden laaja näkyvyys voi herättää kiinnostusta avointa dataa kohtaan. Kaupunginjohtajan ja muiden sidosryhmien jäsenten kanssa käydyissä keskusteluissa hankkeesta löydettiin myös muita näkökulmia. Avoimen datan ytimenä on tavoite kehittää demokratiaa: avoimuus lisää tietoisuutta, joka puolestaan lisää osallistumista. Kun asukkaat osallistuvat aktiivisemmin kaupungin asioihin, kaupunki voi hyödyntää asukkaidensa tietoa sekä luovuutta ongelmien ratkaisussa ja mahdollisuuksien toteuttamisessa. Keskustelujen perusteella kehitettiin projektille kaksiosainen tehtävä. Ensimmäisessä osassa laadittiin esimerkkejä siitä, millä tavalla kaupunkilaiset voivat hyötyä avoimesta ja visualisoidusta datasta. Projektin toinen tehtävä liittyi avoimen datan strategiaan ja sen jalkauttamiseen. Siinä määriteltiin erilaisia asioita kestävän ja toistettavan teknisen alustan, prosessin ja ekosysteemin kehittämiseksi, jolla voidaan levittää avoimen datan periaatteita ja muuntaa dataa tiedoksi, tietoa toiminnaksi ja toimintaa muutokseksi. Visualisoinnilla ei tarkoiteta tässä yhteydessä ainoastaan datan visuaalista esittämistä. Tarkoitus ei ollut vain tuottaa kuvia datasta, vaan luoda esimerkkejä siitä, kuinka tavalliset ihmiset voivat ymmärtää sekä käsitellä näkemäänsä tietoa ja toimia sen mukaan. Visualisoinnin avulla pyritään edesauttamaan myös asioista käytävää keskustelua, kun asiayhteyttä voidaan valottaa siihen liittyvän kuvan avulla. IBM:n tiimillä oli neljä pääteemaa: Visio tulevaisuudesta, jonka monipuolinen avoin data tekisi mahdolliseksi. Tiimi rakensi havainnollisia avoimen datan visualisointiin perustuvia esimerkkejä sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Lisäksi esimerkkejä rakennettiin työpajassa yhdessä avoimesta datasta ja kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneiden kaupunkilaisten kanssa. Tehokkaiden visualisointien suunnittelumenetelmä, jolla muunnetaan tieto toiminnaksi ja toiminta muutokseksi. Perustan rakentaminen avoimen datan ekosysteemin kehittämiseksi sekä kaupungin roolin kirkastaminen tämän ekologian kasvun ylläpitämiseksi. Kuvaus, kuinka avoimen datan avulla voidaan kehittää toimintaa ja edistää muutosta organisaatiossa. 3
Suositukset Avoimen datan yhteisön tukemisen jatkaminen ja laajentaminen. Helsingin kaupungin avoimen datan teknistä ja koulutuksellista tukea on syytä parantaa, sillä se edistää kaupungin hallinnon ulkopuolelle muodostuvan ekosysteemin kasvua. Suosittelemme tähän erilaisia keinoja, kuten käyttäjäkeskeisen ja osallistumiseen perustuvan suunnittelun tukemista. Kolmen avoimen datan kehittämisen osallistumismallien välisen tasapainon hallinta. Kaupungilla on monia keinoja, joilla se voi suoraan ja epäsuorasti vaikuttaa avoimen datan palveluiden omistajuuden ja kustannusten tasapainoon. Näitä keinoja tulisi käyttää osana avoimen datan strategiaa, jotta ekosysteemistä on hyötyä kaikille, kaupunki mukaan lukien. Muiden kaupunkien avoimen datan toimintamalleja tulisi seurata tiiviisti parhaiden käytäntöjen käyttöönottamiseksi ja oppimisen nopeuttamiseksi. Palautemekanismien suunnittelu avoimen datan ekosysteemin kehityksen tukemiseen. Ekosysteemin kehittyessä tarvitaan palautemekanismeja, joilla mitataan avoimen datan hyötyjä ja arvoa käyttäjilleen. Tietosisältöjen omistajien ja julkaisijoiden sekä palvelujen omistajien palautejärjestelmät tarvitaan ensin. Region Infoshare -ohjelman kehittämisen jatkaminen. HRI-projekti on toiminut erinomaisesti Helsingin avoimen datan strategian keskipisteenä. Avoimen tiedon käytön kiihdyttämiseksi tietopalvelun kehittämistä tulisi jatkaa lisäämällä uusia tietolähteitä, myös kolmannen osapuolen tietoja sekä ei-rakenteellista tietoa. Avoin data kaupungin sisäisen muutoksen moottorina. Avoimen datan avulla on mahdollista vauhdittaa toiminnan muutoksia yli organisaatiorajojen. Päätelmät Helsingin kaupunki tekee erinomaista työtä johtaessaan siirtymistä avoimeen dataan Suomessa. Raportti sisältää suosituksia, joiden avulla kaupunki voi edistää avoimen datan hyödyntämistä. Tämä tapahtu esimerkiksi kehittämällä edelleen kestävää ja toistettavaa teknistä alustaa, rakentamalla avoimen datan hyödyntämisprosessia ja edistämällä avoimen datan ekosysteemiä. Raportissa on myös esimerkkejä kaupunkilaisten ja eri sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tehdyistä visualisoinneista, jotka toivottavasti kantavat myös WDC 2012 -juhlavuoden jälkeenkin. Sosiaalisen visualisoinnin verkkosivuston, alustan ja sovellusrajapinnan (API) luominen. Datan muuttamista tiedoksi, tiedon muuttamista toiminnaksi ja lopulta demokraattisen muutoksen aikaansaamista voidaan helpottaa hyvin suunnitelluilla visualisoinneilla ja mahdollisuudella keskustella näistä visualisoinneista. Tämän mahdollisuuden laajentamiseksi on tärkeää, että kaupunkilaiset voivat ilman erityisosaamista tuottaa visualisointeja ja keskustella niistä. 4
2. Johdanto A. Smarter Cities Challenge -ohjelma Vuoteen 2050 mennessä yli kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Niillä on jo nyt enemmän taloudellista valtaa ja edistyneemmät teknologiset valmiudet kuin koskaan aiemmin. Samanaikaisesti kaupungit kamppailevat monien sellaisten asioiden parissa, jotka uhkaavat niiden tärkeimpiä tuki- ja hallintojärjestelmiä, mukaan lukien vesi- ja energiahuolto sekä kuljetus-, tietoliikenne-, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut. Samaan aikaan myös tuhannet miljardit internetiin kytkeytyneet digitaaliset laitteet tuottavat valtavan määrän dataa. Kaikki nämä tiedot teknisistä laitteista tai markkinoista tai vallitsevista mielipiteistä voidaan muuttaa tietämykseksi käyttäen tietokoneita ja edistyksellistä analysointitekniikkaa. Tämän tietämyksen myötä kaupungit pystyvät vähentämään kustannuksia, parantamaan tehokkuutta ja tuottavuutta sekä kaupunkilaisten elämänlaatua. Talouskriisin ja kasvavan palvelutarpeen edessä on käytettävissä runsaasti mahdollisuuksia innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. Marraskuussa 2008 IBM käynnisti keskustelun siitä, kuinka planeetastamme voidaan tehdä älykkäämpi. Tällä tarkoitettiin sitä, että älykkyys sulautetaan järjestelmiin ja prosesseihin. Näiden avulla maailma toimii, eli asioihin, joita kukaan ei edes tunnista tietokoneiksi: autoihin, laitteisiin, teihin, sähköverkkoihin, vaatteisiin ja jopa luonnon järjestelmiin, kuten kotieläimiin ja vesireitteihin. Luomalla paremmin instrumentoituja, toisiinsa kytkettyjä ja älykkäitä järjestelmiä kaupunkilaiset ja päätöksentekijät voivat havaita uusia trendejä ja löytää oivalluksia datan perusteella, ymmärtää paremmin asioiden syy ja seuraus -suhteita ja tehdä parempia päätöksiä. Älykkäämpi kaupunki muuntaa ydinjärjestelmänsä ja optimoi rajalliset voimavaransa teknologian avulla. Koska kaupungit kamppailevat päivittäin vesi- ja energiahuoltoon, liikenteeseen, julkiseen turvallisuuteen ja moniin muihin järjestelmiin liittyvien ongelmien parissa, IBM on sitoutunut Smarter Cities -hankkeeseen, jolla rakennetaan älykkäämpää planeettaa. Pisimmälle vietynä älykkäämpi kaupunki on tietämyspohjainen järjestelmä, josta sidosryhmät saavat tosiaikaista tietoa, ja joka mahdollistaa kaupungin alajärjestelmien ennakoivan hallinnan. Kyseessä on tehokas tiedon- ja tietämyksenhallinta, jonka avaintekijöitä ovat integrointi ja analytiikka. Instrumentoitu Lähes minkä tahansa esineen tai ilmiön tilaa voidaan mitata ja seurata. Toisiinsa kytketty Ihmiset, järjestelmät ja esineet voivat kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa aivan uusin tavoin. Älykäs Analysoimalla tietoa eri lähteistä voimme kasvattaa ymmärrystämme maailmasta ja sen ilmiöistä. Näin pystymme ennakoimaan muutoksia ja vastaamaan niihin entistä paremmin. Kuva 1 Älykkyys sulautettuna osaksi toimintaa 5
Samalla kun IBM yhdistää kansalaishankkeensa älykkäämmän planeetan rakentamiseen, kaupunkien johtajat kaikkialla maailmassa ovat kasvavien taloudellisten ja sosiaalisten paineiden alla. Palveluiden tarve kasvaa koko ajan, joten uusia ratkaisuja on kehitettävä entistä nopeammassa tahdissa. Tämän vuoksi IBM Corporate Citizenship on käynnistänyt Smarter Cities Challenge -hankkeen, jonka tavoitteena on kolmen vuoden ajan auttaa sataa kaupunkia eri puolilla maailmaa ja ottaa käyttöön älykkäitä toimintatapoja IBM:n osaamisen avulla. valittiin kilpailussa niiden 24 kaupungin joukkoon, joille myönnettiin Smarter Cities Challenge -lahjoitus vuonna 2011. Kuusihenkinen IBM:n asiantuntijatiimi toteutti Helsingissä kolmen viikon projektin 21.9. 7.10.2011, jonka tuloksena he esittelivät avoimen datan visualisointia koskevia suosituksia kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle. Tässä raportissa dokumentoidaan Smarter City projekti, sen toimintatavat, tulokset ja tiimin suositukset. B. Smarter City Challenge -projekti tarjoutui Smarter Cities Challenge -ohjelmaan tarkoituksena tutkia, kuinka IBM:n visualisointiosaamista voitaisiin hyödyntää kahdesta näkökulmasta. Ensimmäinen koskee avointa dataa. Vuoden 2010 alussa käynnisti Region Infoshare (HRI) -ohjelman, jonka tavoitteena on saattaa Helsingin alueen (neljä kaupunkia, joiden asukasmäärä on noin 1,3 miljoonaa) data paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kiinnostuneiden osapuolien saataville. HRI:n verkkosivustolla on tällä hetkellä huomattava määrä dataa mutta vielä ei ole selvää, kuinka se saatetaan helposti saataville ja kuinka varmistetaan, että data käsitellään, pakataan ja toimitetaan niin, että kaupunkilaiset pääsevät todella hyödyntämään sitä. Toinen näkökulma on Helsingin valinta maailman designpääkaupungiksi, WorldDesignCapital (WDC) vuonna 2012. WDC on joka toinen vuosi järjestettävä suuren näkyvyyden tapahtuma, jossa kaupunkeja kannustetaan designin avulla parantamaan yhteiskunta-, kulttuuri- ja talouselämäänsä. Helsingin WDC-ohjelmassa korostetaan, että design ei tarkoita ainoastaan kauniisti muotoiltuja esineitä, vaan että se näkyy myös arkielämässä, ja se muovaa kaupungin asukkaiden kokemuksia. Helsingin valinta maailman designpääkaupungiksi 2012 kiihdytti toimintaa paikallisessa muotoiluyhteisössä, mikä kulminoituu näkyviin tapahtumiin ja kampanjoihin vuoden 2012 aikana. Helsingin Smarter City Challenge -ohjelmassa painotetaan synergiamahdollisuuksia WDC 2012 -tapahtumien ja HRI-ohjelman sisältämien avoin data -hankkeiden välillä. Se kannustaa erityisesti tutkimaan datan visualisointimenetelmien käyttöä, jotta avoin data saataisiin kaupunkilaisten käyttöön hyödyllisessä muodossa. Sellaiset tutkimukset voivat edistää sekä HRI-projektia että WDC-tapahtumia. Lisäksi designpääkaupungin luoma näkyvyys voi lisätä kiinnostusta HRI:n avointa dataa ja sen käyttöä kohtaan. Kun IBM-tiimi saapui in, tapasimme kaupunginjohtajan ja muita sidosryhmien jäseniä tarkoituksena määrittää hankkeen laajuus. Kaupunginjohtaja esitteli tarkemmin Helsingin avoimen datan projektia. Hän käsitteli useita ongelma-alueita, kuten kaupungin kasvun suunnittelua, yleisen hyvinvoinnin ylläpitämistä ja muuttuvan väestön tarpeisiin vastaamista. Hän puhui myös kustannusten säätelystä ja tarpeesta ymmärtää paremmin julkisten ja yksityisten organisaatioiden rooleja ja keskinäistä vuorovaikutusta avoimen datan maailmassa. Avoimeen dataan sitoutumisen takana on pohjimmiltaan usko demokratiaan: avoimuus lisää tietoisuutta, joka puolestaan lisää osallistumista. Lisääntyneen osallistumisen ansiosta kaupunki voi hyödyntää asukkaidensa tietoa ja luovuutta ongelmien ratkaisussa ja mahdollisuuksien toteuttamisessa. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, mitä reittiä avoin data saadaan kaupunkilaisten laajaan käyttöön. Kaupunginjohtaja painotti useita kertoja sitä, että olisi tärkeää saada hyviä esimerkkejä siitä, kuinka kaupunkilaiset voisivat käyttää avointa dataa. Kaupungin hallinnon muiden sidosryhmien jäsenten kanssa käytiin myös keskusteluja siitä, miten hanketta voitaisiin viedä eteenpäin. 6
C. Projektin tehtävä Helsingin Smarter City Challenge hakemuksen ja kaupunginjohtajan ja muiden sidosryhmien kanssa käytyjen ensimmäisten keskustelujen pohjalta kehitimme seuraavan tehtävät projektille: 1. Tarjota hyviä esimerkkejä siitä, kuinka visualisoinnit voivat auttaa kaupunkilaisia käyttämään ja hyödyntämään avointa dataa. Joidenkin esimerkkien on oltava toteutettavissa maailman designpääkaupungin tapahtumissa, ja toisten on kuvattava pitkäaikaista potentiaalia, joka saadaan avoimen datan ekosysteemistä. 2. Määritellä kestävän ja toistettavan alustan, prosessin ja ekosysteemin kehittämiseen komponentit, joilla voidaan levittää avoimen datan periaatteita sekä muuntaa dataa tiedoksi, tietoa toiminnaksi ja toimintaa muutokseksi. D. Toimintatapa Tehtävä asetti IBM-tiimille kaksi haastetta. Ensimmäinen haaste oli löytää mielekäs ja hyödyllinen lähestymistapa projektin sisällöksi sille annetussa ajassa. Kolme viikkoa on kovin lyhyt aika tarkastella kaupungin nykyistä tilannetta ja sitä, mihin kaupunki haluaa päätyä ja laatia suunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi. Erityisen lyhyt se on tällaisessa projektissa, jossa ei keskitytä johonkin tiettyyn toimialueeseen, kuten liikenteeseen, energiahuoltoon tai sosiaalipalveluihin, tai tiettyyn ongelma-alueeseen, kuten rikollisuuteen, köyhyyteen tai saastumiseen. Tämän vuoksi jäljempänä kuvatuissa sidosryhmäpalavereissa käsiteltiin laajoja asiakokonaisuuksia ja sidosryhmien jäseniä haastateltiin monilta eri toimialueilta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Toisen haasteen asetti kaupunginjohtajan pyyntö saada esimerkkejä siitä, kuinka kaupunkilaiset voisivat hyödyntää avointa dataa. Pyyntö laajensi työskentelyn koskemaan palvelujen muotoilun maailmaa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyvin muotoillut palvelut perustuvat paikallistuntemukseen. Se vaatii syvällistä ymmärrystä paikallishistoriasta, ihmisistä ja kulttuurista, eivätkä vieraat voi oppia sitä muutaman viikon kurssilla. Paikallista tietämystä hankimme yhteistyöllä. Sidosryhmäkokouksissa pyrimme saamaan tietoa analyysejämme varten ja tarkastelimme myös suunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Pyysimme tietolähteitämme esittelemään helsinkiläisille tyypillisiä ongelmia ja ehdottamaan tapoja ratkaista ne avoimen datan avulla. Herättääksemme reaktioita esitimme myös omia suunnitteluideoitamme, jotka oli usein luotu vastauksena aiempiin sidosryhmäkokouksiin. Tämän ansiosta opimme, kuinka suomalaiset normit, asenteet ja taipumukset eroavat neljästä muusta kansallisuudesta, jotka ovat tiimissämme edustettuina. Teimme yhteistyössä myös työpajan, jonka järjesti Design Factory Aalto-yliopiston prototyyppien suunnitteluun keskittynyt designstudio. Työpajassa noin 40 design- ja teknologiataustaista osanottajaa työskenteli 6 8 hengen ryhmissä, ja he kehittivät ideoita avoimen datan käyttötapojen ympärille. Noudatimme selkeää nelivaiheista prosessia: Määrittely. Aloitimme määrittämällä tehtävän, kuten edellisissä osioissa on kuvattu. Tämä tapahtui nopeasti, sillä pystyimme hyödyntämään dokumentteja ja parantamaan käsitystämme keskustelemalla kaupunginjohtajan ja sidosryhmien muiden jäsenten kanssa projektin käynnistyessä. Tiedonkeruu. Tiedonkeruuvaihe hallitsi ensimmäistä viikkoa ja jatkui toiselle viikolle. Tähän liittyi tapaamisia sidosryhmien jäsenten kanssa sekä heidän toimittamansa materiaalin tarkastelua. Tällaiseen tiedonkeruuseen tyypillisesti kuuluvien asioiden lisäksi vaihe sisälsi suunnitteluideoiden luomista, keräystä, käsittelyä ja mukautusta. Käyttötilanteiden, palvelujen muotoiluesimerkit tulivat huomattavampaan asemaan vaiheen lopulla. Analyysi ja validointi. Kerättyämme riittävän määrän tietoa suoritimme monia erilaisia analyysejä, joissa keskityttiin aluksi kehittämään ja ymmärtämään eri sidosryhmien jäseniä yhdistäviä ekosysteemejä, ymmärtämään, missä tarpeet ja todellisuus eivät vastaa toisiaan, ja lopuksi kehittämään suosituksia siltojen rakentamiseksi näiden yhdistämistä varten. Kehittäessämme luonnoksia eri osista validoimme ne HRI- ja WDC-sidosryhmiemme avainjäsenten kanssa ja muutimme niitä tarvittaessa. Synteesi. Projektin lopun lähestyessä integroimme analyysin ja teimme tämän loppuraportin. 7
Määrittelyvaihetta lukuun ottamatta vaiheiden välillä ei ollut selvää eroa: analyysi tai validointi laukaisi usein tiedonkeruun lisätarpeen, ja synteesi vaati usein uusia analyysejä. Toimintatavastamme täytyy mainita vielä eräs seikka. Visualisoinneilla emme tarkoita ainoastaan datan visuaalista esittämistä. Projektissa ei tuotettu vain näkyviä kuvia datasta, vaan siinä luotiin esimerkkejä, kuinka ihmiset voivat ymmärtää ja käsitellä näkemäänsä tietoa ja toimia sen perusteella. E. Smarter City Challenge -projektin taustaa Tapasimme ensimmäisten kahden viikon aikana Helsingissä useita ryhmiä ja organisaatioita. Kaikki tarjosivat erilaisia näkökulmia avoimeen dataan, tietojen visualisointiin, kansalaisten osallistumiseen, tietosuojaan ja mahdollisiin helsinkiläisten tarpeita palveleviin sovelluksiin. Nämä toiveet ja näkemykset otettiin huomioon suunnitelmaluonnoksissa ja suosituksissa. Ryhmistä ja niiden välisistä suhteista on yhteenveto tässä osiossa. Suomessa on 12 ministeriötä, joista kahteen saimme henkilökohtaisen kontaktin ensimmäisen viikon aikana. Tapasimme avoimen datan kannattajia liikenneja viestintäministeriön viestintäpalveluryhmästä sekä työja elinkeinoministeriön innovaatio-osastolta. ä johtavat kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus, jolle kaupunginjohtaja Jussi Pajunen raportoi. Kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat hallinnoivat useita virastoja, mukaan lukien rakennusvirasto ja tietokeskus. Rakennusvirasto vastaa Helsingin katujen ja viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta sekä pysäköinninvalvonnasta. Tehtäviin kuuluvat myös kaupungin toimitilojen suunnittelu ja rakennuttaminen. Tietokeskus kerää ja ylläpitää kaupunkiin liittyvää dataa. Data on pääsääntöisesti tilastotietoa viimeisimmän sadan vuoden ajalta. Forum Virium on Helsingin kaupungin omistama organisaatio. Sen johdossa on hallitus, jossa on mukana yksityisiä jäsenyrityksiä, kuten Nokia. Viisi vuotta sitten perustettu Forum Virium kehittää pääasiassa teknologiaprojekteja hyvinvoinnin, median, oppimisen, älykkään kaupungin ja innovaatioyhteisöjen tarkoituksiin. Käytännössä Forum Virium on tekninen elin, joka avustaa Helsingin kaupunkia avoimen datan strategian toteuttamisessa. Se sisältää Region Infoshare -ohjelman kehittämisen ja osallistumisen Apps4Finland -kilpailun organisointiin. Region Infoshare (http://www.hri.fi) on Forum Viriumin kaupunkia varten luoma verkkopalvelu, jossa avointa dataa voidaan tarkastella katalogina. Suuri osa tällä hetkellä Region Infosharen kautta välitettävästä tiedosta tulee kaupungin tietokeskuksesta ja on tulosta Forum Viriumin ja tietokeskuksen menestyksellisestä yhteistyöstä. Ville Meloni on Forum Viriumin projektipäällikkö Region Infoshare -projektissa. Lisäksi tietokeskuksen johtaja Asta Mannisella on tärkeä osa kaupungin avoimen datan strategiassa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on yhteisviranomainen, joka vastaa julkisesta raitiovaunu- ja junaliikenteestä Helsingin kaupungissa ja viidessä muussa jäsenkunnassa suur-helsingin alueella tai sen läheisyydessä: Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Tapasimme edustajia myös Helsingin Energiasta, joka on toinen Helsingin kahdesta suurimmasta sähkönjakelijasta ja Suomen suurin sähkönjakelija yli 400 000 asiakkaallaan. Monet Helsingin Energian käyttämistä järjestelmistä tulee Bentley Systemsiltä, joka on kunnallisen infrastruktuurin ohjelmistojen suomalainen toimittaja. 8
WorldDesignCapital (WDC) on teollisen muotoilun kansainvälisen järjestön International Council of Societies of Industrial Designin sponsoroima maailmanlaajuinen projekti, jossa annetaan tunnustusta kaupunkien muotoilualan saavutuksista. Designpääkaupunkeja ovat olleet myös Italian Torino (2008) ja Etelä-Korean Soul (2010). Kaupunki on koonnut väliaikaisen kaksivuotisen organisaation, World Design Capital 2012 kehittämään ja toteuttamaan juhlavuoden tapahtumia. Helsingin WDCteemoja ovat avoimuus, läpinäkyvyys, maailmanlaajuinen vastuu ja innovaatio sekä muotoilun sulauttaminen jokapäiväiseen elämään. Näistä teemoista on luonnollinen yhteys avoimeen dataan liittyvien hankkeiden ja ryhmien tavoitteisiin. Avoimeen dataan liittyvistä WDC 2012 tapahtumista vastaa Antti Kirjalainen. 9
3. Palvelumuotoilu osana jokapäiväistä elämää Tämä luku sisältää vastauksen projektin ensimmäiseen tehtävään: Tarjota hyviä esimerkkejä siitä, kuinka visualisoinnit voivat auttaa kaupunkilaisia käyttämään ja hyödyntämään avointa dataa. Joidenkin esimerkkien on oltava toteutettavissa WDC 2012 -tapahtumissa, ja toisten on kuvattava pitkäaikaista potentiaalia, joka saadaan avoimen datan ekosysteemistä. Pekka käynnistää tietokoneen ja menee Helsingin kaupungin sivuille. Sieltä hän valitsee ongelmaan liittyvän luokan ja napsauttaa sopivaa painiketta keskustellakseen ongelmasta. Valinnan perusteella Pekka ohjataan automaattisesti kaupungin rakennusviraston soittojonoon. Ensimmäisen vision tarkoituksena luoda käsitys, millaista olisi asua kaupungissa, jossa on monipuolinen avoimen datan ekologia. Se tarjoaa muutamia design- eli muotoiluideoita ja muodostaa kuvan maailmasta, jossa tavalliset kansalaiset ovat tottuneet käyttämään, visualisoimaan ja tuottamaan avointa dataa. Luvun loppuosassa käsitellään yksityiskohtaisemmin muotoiluideoita ja annetaan visualisointien suunnitteluohjeita. A. Avoimen datan tulevaisuusvisio Seuraavassa tarinassa tutustutaan kolmen helsinkiläisen elämään lähitulevaisuudessa. 1. Pekka Helsingissä asuva Pekka katsoo ulos ikkunasta ja yllättyy lumen määrästä. Kello on melkein kymmenen eikä katua ole aurattu! Miksi aura ei ole vielä käynyt? Kuva 3 Pekka kertoo lumen auraukseen liittyvästä ongelmasta Helsingin itsepalvelusivustossa Hänen odottaessaan näyttöön tulee visualisointi, joka ilmaisee palvelujonon tilan. Pilkut tarkoittavat jonossa olevia puheluja. Myös muiden puheluiden aiheet ovat nähtävissä. Pekka voi liikuttaa hiirtä muiden pilkkujen päällä ja katsoa, mihin luokkiin ne kuuluvat. Näin hän voi tarkastaa, onko joku muu soittamassa lumitilanteesta. Monet puhelut koskevat sähkökatkosta. Kuva 2 Lunta Pekan kotikadulla. Valokuva: http://www.flickr.com/photos/termie/4400893684 10
2. Ville Työpäivän jälkeen Ville menee raitiovaunulla kotiin. Raitiovaunusta hän huomaa, että sillanrakennustyö on yhä kesken. Jos silta olisi valmis, kotimatka taittuisi paljon nopeammin. Ville tietää melkoisesti lumenaurauksesta, mutta siltainsinööri hän ei ole. Miksi sillan valmistuminen kestää niin kauan? Hän ottaa kuvan sillasta kansalaisten luomalla mobiilisovelluksella. Sijainnin ja valokuvan perusteella sovellus tunnistaa sen Kruunusillat -sillanrakennusprojektiksi. Kuva 4 Palvelujonon visualisoinnin avulla Pekka näkee puhelunsa edistymisen suhteessa muihin puheluihin. Visualisointi: Thomas Erickson, IBM. Vaikka jono on melko pitkä, Pekka näkee, että puheluihin vastataan varsin nopeasti, joten hän päättää pysyä jonossa. Hetken kuluttua palveluedustaja Ville vastaa puhelimeen, ja Pekka näkee olevansa hänen 50. soittajansa! Pekka tuntee myötätuntoa Villeä kohtaan ja nielee kiukkunsa. Ongelmahan ei ole Villen syy, joten Pekka on ymmärtäväinen ja pitää kommenttinsa lumenaurauksesta lyhyenä ja asiallisena. Ville on ollut hyvin tyytyväinen sen jälkeen, kun uudet visualisoinnit tulivat käyttöön. Niiden ansiosta hänen työstään on tullut näkyvä, ja siksi puhelut ovat asiallisia. Lisäksi puheluiden määrä on vähentynyt merkittävästi, kun ihmiset voivat tarkastaa, mistä asiasta muut soittavat, ja välttyvät näin turhalta jonotukselta. Ville ei tietenkään ole ainoastaan kaupungin työntekijä vaan myös kaupungin asukas. Kuva 5 Ville käyttää kansalaisten luomaa mobiilisovellusta selvittääkseen, mistä sillanrakennusprojektista on kyse. Valokuva: http://www.flickr.com/photos/garyjwood/5423248692 11
Saavuttuaan kotiin Ville menee Helsingin päätöksenteon verkkosivustolle ja etsii siltaan liittyvää tietoa. Helsingin päätöksenteon verkkosivustolla olevat pöytäkirjat, aikataulut ja muut kaupungin päätöksiin liittyvät tiedot ovat kaikkien käytettävissä, haettavissa ja visualisoitavissa. Kuva 7 Helsingin päätöksenteon hakutulokset. Visualisoinnit IBM:n Many Bills -sivustosta. Kuva 6 Helsingin päätöksenteon verkkosivustolla julkaistaan pöytäkirjat ja kaupungin muut päätöksentekoon liittyvät tiedot. Ville luo kaupungin sosiaalisen visualisointialustan avulla visualisoinnin budjetista ja ennakoidusta liikennetiheydestä ja lähettää sen koko kaupungin nähtäväksi. Villen visualisoinnista tulee hyvin suosittu, ja se herättää paljon liikettä, huomiota ja keskustelua. Kaikki asiaan liittyvät tiedot, kuten budjetin, aikataulun ja päätöksentekoon johtavat kokouspöytäkirjat, ovat visuaalisessa muodossa. Visualisoinnissa on automaattinen värikoodaus, jotta eri aiheet ja päätöstyypit erottuvat toisistaan. Päätöksentekijöiden kuvat ovat myös esillä. Villeä kiinnostaa erityisesti budjettitiedot. Pitäisikö budjetista kohdentaa enemmän varoja sillanrakennukseen, jotta hänen kotimatkansa nopeutuisi? 12
Kuva 8 Ville julkaisee visualisointinsa. Kuva 9 Infokioski, jossa esitetään kansalaisten luomia visualisointeja Villen esitys mukaan lukien. Kuplamuotoinen visualisointi IBM:n Many Eyes -sivustolta. Valokuva: Stephan Jou, IBM. Villen visualisointi herättää niin paljon huomiota, että se valitaan kansalaisten luomien visualisointien julkiseen galleriaan. Kaupungin suunnittelijoiden tai visualisointiasiantuntijoiden sijasta nämä visualisoinnit ovat tavallisten kansalaisten luomia, ja niitä asetetaan näkyviin infokioskeihin eri puolille kaupunkia, HSL:n bussien näyttöihin ja jopa museoihin. Ohikulkijat voivat käyttää visualisointeja kosketusnäytöllä. QR-koodien avulla älypuhelinten käyttäjät voivat jatkaa analysointia ja keskustelua matkapuhelimien välityksellä ja kotonaan. Vaikka Ville pitää siitä, että hänen visualisointinsa on herättänyt kiinnostusta, hän saa eniten hyötyä visualisoinnin ympärillä käytävästä keskustelusta. Antti antaa hyödyllisen vinkin: ota raitiovaunu numero 4, niin pääset kotiin nopeammin. Ville arvostaa erityisesti Petran kommenttia. Petra on siltainsinööri, joka hallitsee sillan suunnitteluprosessin. Hän julkaisee visualisoinnin, jonka mukaan Villen näkemä viive on täysin normaali. Silta vain odottaa saapuvia tarvikkeita. Petran näkemyksen avulla Ville ymmärtää, että sillan rakentamiseen liittyy paljon sellaista, joka ei näy ulospäin. Pia työskentelee hoitajana Helsingissä. Hän on kiinnostunut julkisten tilojen rakentamiseen liittyvästä keskustelusta ja julkaisee uuden visualisoinnin. Pia ehdottaa visualisoinnissaan, että puistoon kulkemista kannattaisi helpottaa hänen alueellaan, jotta se olisi helpommin vanhempien ihmisten käytettävissä. Sillä olisi suuri paikallinen merkitys. 13
Tärkeää on myös se, että verkkosivuston kautta kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan. Julkisen tilan äänestyspalvelun avulla he voivat ehdottaa budjetoitujen varojen siirtämistä muilta alueilta Pian puiston käytettävyyden parantamiseen. Kaupunkisuunnitteluvirasto ottaa kaupunkilaisten palautteen huomioon, tasapainottaa tietojen avulla puiston kehitysbudjettia ja kohdentaa lisää rahaa kaupunkilaisten äänestämiin kohteisiin kiinnittäen erityistä huomiota käytettävyyteen. Kuva 10 Villen visualisoinnin herättämä keskustelu. 3. Pia Pian visualisointi vakuuttaa monet kaupunkilaiset, ja he ilmaisevat hyväksyntänsä äänestämällä julkista tilaa sille tarkoitetussa verkkosivustossa. Tämän verkkosivuston avulla kaupunkilaiset voivat tarkastella ja visualisoida kaupungin julkisten tilojen käytettävyyttä, käyttötapoja ja investointitarpeita. Kuva 12 Ehdotus budjetin uudelleenkohdentamiseksi julkisen tilan äänestyssivuston kautta. Pia lukee pian innoissaan Helsingin päätöksenteon verkkosivustolta ja sanomalehdestä päätöksen, jonka mukaan budjetoituja varoja tasapainotetaan uudelleen. Kuva 11 Verkkosivusto julkisen tilan äänestystä varten. 14
Kuva 13 Puiston kehittämiseen budjetoituihin varoihin tehtävä muutos julkaistaan Helsingin päätöksenteon verkkosivustossa. Visualisointi IBM:n Many Bills -sivustosta. 4. World Design Capital Ilta Helsingin keskustassa on kaunis ja selkeä. Pekka, Ville, Pia ja tuhannet muut kaupunkilaiset kokoontuvat keskustaan yhteen WDC 2012 -projektin monista visualisointitapahtumista. Visualisoinnit heijastetaan rakennusten seiniin, ja ihmiset äänestävät seisomalla heijastettujen luokkien kohdalla ja valitsemalla kyllä, ehkä tai ei. Pekka, Ville ja Pia siirtyvät heijastetun valinnan kyllä kohdalle, jotta heidän hyväksyntänsä kaupungin suunnitelmille vuosiksi 2012 2015 rekisteröidään. Suunnittelun läpinäkyvyyden ansiosta he ovat muodostaneet käsityksen kaikista julkiseen rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvistä tekijöistä ja kaupungin kehityksen kokonaisvisiosta. Pia on erityisen tyytyväinen siihen, että hän on monien muiden tavoin pystynyt antamaan palautetta puiston suunnitteluprosessista. Kuva 14 Kaupunkilaiset ilmaisevat mielipiteensä budjetista seisomalla sitä vastaavalla paikalla visualisointitapahtumassa. Valokuva: Thomas Erickson, IBM. Veropuun kuva Peter Tattersall/Hahmota Oy, käytetään luvalla. Muualla kaupungissa näytöt sykkivät autovirtojen ja satamaliikenteen mukaan. Sykkivät ja liikkuvat valot ilmaisevat kaupungin elinvoimaisuutta ja yhteyksiä. Ville pysähtyy sataman visualisoinnin eteen ja ihmettelee laivayhteyksien suurta määrää. on todellakin yhteydessä muuhun maailmaan. Kuva 15 Julkinen kosketusnäyttö, jossa näkyy visualisointi satamaliikenteestä. Valokuva: http://senseable.mit.edu. Sataman visualisointi: Peter Bak, IBM. 15
Kuva 16 Visualisointi liikennevirrasta. Visualisointi: Peter Bak ja Stephan Jou, IBM. Pekka kuljeskelee kävelykadulla ja pysähtyy vuorovaikutteiselle kioskille, jossa on näyttävä visualisointi kaupungin mielialasta. Värikkäät liikkuvat pisteet tarkoittavat kaupunkilaisten tuntemuksia, jotka on kerätty eri puolilla kaupunkia olevilta kosketusnäytöiltä. Pekka lisää mielipiteensä napauttamalla sektoria onnellinen. Kaupungin mieliala heijastetaan vasten eduskuntataloa ja kaikkialla kaupungissa oleville valkokankaille. Tanssivat värit ilmaisevat kaupungin mielialan. Kuva 17 Julkinen kosketusnäyttö, jossa näkyy visualisointi kaupungin mielialasta. Valokuva: Stephan Jou, IBM. Pekka, Ville ja Pia ovat ylpeitä siitä, että he ovat helsinkiläisiä, sillä on läpinäkyvyyttä, avointa dataa, visualisointia, muotoilua, toimintaa ja demokratiaa tukeva kaupunki. Kuva 18 Kaupungin mielialaa vastaavat valot heijastettuina eduskuntataloa vasten Helsingissä. Valokuva: http://www.flickr.com/photos/ nurpax/3853790862/sizes/l/in/photostream 16
B. Muotoiluesimerkkejä Projektin ensimmäinen tehtävä oli luoda esimerkkejä, millä tavalla kaupunkilaiset voivat hyötyä avoimesta datasta visualisoinnin kautta. Tavoitteena oli laatia esimerkkejä, joista osa voitaisiin toteuttaa maailman designpääkaupungin toimintakaudella järjestettävissä tapahtumissa. Toisten on tarkoitus myöhemmin tulevaisuudessa havainnollistaa sitä, miten avoimen datan ekosysteemin kehittyminen muuttaa kaupungin elämää. Tämä osa työskentelystä perustui paljolti yhteistyöhön. Palvelujen muotoiluluonnoksia laadittaessa oltiin paljon vuorovaikutuksessa Helsingin sidosryhmien jäsenten, hallinnon ja liike-elämän työntekijöiden sekä yksityisten kaupunkilaisten kanssa. Työn luonne vaihteli lyhyistä, ongelmiin ja suunnittelukonsepteihin liittyvistä keskusteluista suunnitelmaluonnosten herättämiin reaktioihin ja ehdotuksiin. Lisäksi järjestettiin kaksituntinen työpaja, johon osallistui noin 40 henkilöä Aalto-yliopiston Design Factoryn johdolla. Viimeistä tilaisuutta lukuun ottamatta suunnitteluun liittyvät keskustelut käytiin kokouksissa ja ympäristöissä, joiden laajempi tarkoitus oli kerätä tietoa. Toiminnan tuloksena saatiin runsaasti osatuloksia, joista esitämme yhteenvedon tässä luvussa. Tämä esimerkkien sarja ei koostu lopullisista ja valmiista visualisoinneista, vaan ne toimivat lähtökohtina tulevalle työlle. Tätä korostaaksemme monet niistä ovat vasta luonnoksia ja hahmotelmia. Esimerkit kuvaavat useita erilaisia visualisointitapoja ja niistä saatavia hyötyjä. Suunnitelmaluonnokset toimivat mahdollisina lähtökohtina, mutta onnistuneet visualisoinnit syntyvät lopulta kehittäjien, suunnittelijoiden, taiteilijoiden ja tavallisten kansalaisten muodostaman paikallisen yhteisön keskuudessa. Huomautamme myös, että visualisointi siinä mielessä kuin me sitä käytämme on varsin laaja käsite. Se ei ole vain datan graafista esittämistä, vaan myös datan muuntamista tiedoksi, tiedon muuntamista tietämykseksi ja sen muuntamista toiminnaksi. Emme siis käsittele vain datan visualisointia vaan myös kontekstia, jossa visualisointi esitetään. Visualisointia ympäröivä konteksti määrittää sen, kuinka visualisointi saa yhteisön jäsenet osallistumaan, muodostuipa tämä konteksti sitten verkkosivustosta, sovelluksesta tai muista elementeistä, kuten siitä, mihin ja kuinka visualisointi on sijoitettu kaupungissa. Konteksti muovaa myös tavat, joilla visualisointi käynnistää keskustelua ja kollektiivista toimintaa. 1. Sosiaalisten visualisointien sivusto ja kansalaisten luomien visualisointien galleria Kuinka tavalliset kansalaiset, jotka eivät ole visualisoinnin asiantuntijoita, voivat luoda omia visualisointeja, muodostaa näkemyksiä HRI:n ja muun datan avulla ja jakaa näkemyksiään toisten kanssa? Kuinka muunnamme datan tiedoksi, siitä toiminnaksi ja edelleen muutokseksi? Kuinka erilaiset näkemykset jaetaan datan visualisointia koskevissa keskusteluissa? Kuinka suosittuja kansalaisten luomia visualisointeja voidaan jakaa laajemmalle, tietokoneen käyttöä vähemmän taitavalle yleisölle? Tämän idean ydinajatuksena on tarjota julkinen verkkosivusto, jossa ihmiset voivat luoda ja jakaa visualisointeja ja keskustella niistä. Sivusto olisi kaikkien käytettävissä mutta tarkoitettu erityisesti Helsingin asukkaille. Siihen pitäisi olla helppo tehdä hakuja ja liittää dataa Region Infoshare -hankkeesta. Lisäksi käyttäjien on pystyttävä tuomaan sivustoon omaa dataansa leikkaamalla ja liimaamalla tai tiedostoja lataamalla. 17
Sivustossa on pystyttävä luomaan ja jakamaan visualisointeja helposti. Tableau Public (http://www.tableausoftware.com/ public) ja Many Eyes (http://www.many-eyes.com) sisältävät tästä hyviä esimerkkejä. Sivuston tarkoituksena on tarjota kokonainen visualisointien valikoima. Visualisointien ulkoasun ei tarvitse olla hieno, vaan visualisointien olisi oltava helposti ymmärrettäviä, vuorovaikutteisia ja kiinnostavia. Käyttäjien olisi pystyttävä jakamaan visualisointeja muille verkkosivustossa vierailijoille. Visualisointeja on myös pystyttävä viemään henkilökohtaisiin blogeihin ja verkkosivustoihin. Visualisoinneissa täytyy olla myös linkki takaisin alkuperäiselle sivustolle, jotta sinne onnistutaan ohjaamaan uusia käyttäjiä. Sivuston on pystyttävä tarjoamaan ja tallentamaan sosiaalista toimintaa, jota tapahtuu jaettujen visualisointien ympärillä. Vierailijoiden on pystyttävä arvioimaan visualisointia tykkää -toiminnolla tai tähdillä ja kommentoimaan sitä. Järjestelmän on tarkoitus tukea ryhmäkeskustelua visualisoinnista ja helpottaa viittaamista visualisoinnin tiettyihin elementteihin tai vuorovaikutteisen visualisoinnin tiettyihin näkymiin. Many Eyes -verkkosivusto on tästä hyvä esimerkki. Sosiaalisten visualisointien sivustolla on pystyttävä myös jakamaan hyviä arvioita saaneita visualisointeja ja niiden kommentteja suuremmalle yhteisölle. Helsingissä tarkoitusta varten voitaisiin luoda julkinen visualisointigalleria, joka näkyisi esimerkiksi vuorovaikutteisissa infokioskeissa tai bussien ja raitiovaunujen näytöissä. Vuorovaikutteisissa kioskeissa ohikulkijat voisivat arvioida visualisointeja kosketusnäytöllä. Jos QR-koodia lisättäisiin julkisesti näytteillä olevaan visualisointiin, saataisiin myös muita visualisointia koskevia arviointitapoja tai vuorovaikutuskeinoja. Tällaisen gallerian täytyy sisältää visualisointien kuratointivälineet, jotta voidaan taata, että visualisoinnit sopivat laajalle yleisölle. Kuva 19 Sosiaaliset toiminnot, kuten jakaminen, arviointi ja kommentointi, tukevat datan visualisointiin liittyvää keskustelua. Visualisointi IBM:n Many Eyes -sivustosta. 18
2. Kaupungin mieliala näkyvissä infokioskeissa, matkapuhelimissa ja rakennuksissa Kaupungin mielialan visualisoinnin tarkoitus on houkutella ohikulkijat leikkisään toimintaan, jonka avulla saadaan lisää tietoa kaupungista. Ajatuksena on visualisoida kaupunkilaisten kollektiivisia tunteita ja esittää, kuinka ne vaihtelevat ajan kuluessa. Alla oleva suunnitelmaluonnos esittää ympyränmuotoista visualisointia jaettuna kuuteen värisektoriin, joista jokainen edustaa yhtä mielialaa. Kaupunkilaiset ilmaisevat mielialansa koskettamalla vastaavaa sektoria, jolloin siihen ilmestyy värillinen pilkku. Viimeisimpänä lisätty mieliala sykkii ja loistaa, jotta osallistujat näkevät, että heidän mielialansa on lisätty visualisointiin. Ajan myötä mielialapilkut siirtyvät visualisoinnin keskelle ja häipyvät. Siirtymisnopeus vaihtelee ja perustuu äänestystiheyteen, joten näytössä on aina jonkin verran toimintaa. Kaupungin mielialojen visualisointia ei tarvitse rajoittaa infokioskeihin. Ne voitaisiin esittää esimerkiksi matkapuhelimissa. Jotta mielialaäänet edustaisivat alueella asuvia ihmisiä, äänen antaminen olisi mahdollista vain henkilön ollessa tietyn etäisyyden sisällä infokioskista. Jos henkilö ei ole tarpeeksi lähellä kioskia, visualisointi näkyy näytössä, mutta äänestysyrityksen tuloksena näyttöön tulee ilmoitus, jossa kerrotaan etäisyys alueelle, jolla äänestäminen on mahdollista. voisi käyttää mielialojen visualisointia osana Valon juhlaa. Kaupungin mielialadatan avulla voitaisiin määrittää eduskuntataloon heijastettavien valojen värit. Valoilla voitaisiin kuvata yleistä mielialaa useiden tuntien tai päivien ajan. Ohikulkijat voisivat äänestää matkapuhelimillaan ja muuttaa näin julkisesti esitettyä mielialaa. Kuva 20 Kaupungin mielialojen visualisoinnin avulla ohikulkijat voivat tallentaa mielialansa leikkisällä tavalla. Valokuva: Stephan Jou, IBM. 19
3. Helsingin päätöksenteko Helsingin päätöksenteon verkkosivusto on luonnos sivustosta, jossa kaupunkilaiset voivat tehdä hakuja sekä visualisoida ja kommentoida kiinnostavia pöytäkirjoja, kuten kaupunkisuunnittelua, lasten päivähoitoa, julkista terveydenhuoltoa ja energiahuoltoa. Sen tavoitteena on tehdä päätöksenteosta entistä läpinäkyvämpää ja antaa kaupunkilaisille keino osallistua Helsingin kaupungin päätöksentekoprosessiin. Nykyinen päätöksenteko on toisinaan läpinäkymätöntä ja vaikeaselkoista. Vaikka Helsingin kaupunki on tehnyt edistyksellisiä aloitteita kokouspöytäkirjojen saattamiseksi avoimeen ja digitaalisesti saatavilla olevaan muotoon, pöytäkirjojen raakamuotoisessa, rakenteettomassa tekstissä liikkuminen ja sen ymmärtäminen voi olla todella vaikeaa. Ymmärtämisen parantaminen ja sellaisen järjestelmän laatiminen, jossa ihmiset voivat kommentoida päätöksiä ja keskustella niistä, olisi valtavan arvokasta. Suunnittelukonseptissa pöytäkirjat ja niiden sisältämät osiot luokitellaan järjestelmään tuotaessa automaattisesti aiheen, puheenvuoron käyttäjän ja tyypin mukaan (esimerkiksi päätös vs. toiminta vs. lausunto). Erilaisten aihealueiden ja kokouspöytäkirjan toimintojen automaattinen tunnistus ovat suosittuja tutkimusalueita yliopistoissa (abstraktiiviset kokousyhteenvedot ja ontologiat). Visiomme mukaan käyttäjät voivat myös korjata automaattisia luokituksia ja tuottaa uusia nimiöitä. Nämä erilliset alueet voidaan sitten merkitä aiheen mukaisella värillä. Pöytäkirjoihin lisätyt päätöksentekijöiden ja puheenvuoron käyttäjien kasvokuvat ovat myös varsin hyödyllisiä. Visiossamme käyttäjät haluavat tarkastella tiettyä aihetta, pöytäkirjaa tai puheenvuoron käyttäjää. Lisäksi se, kuinka moni muu käyttäjä tarkastelee tiettyä aihetta, voi auttaa muodostamaan yhteisön, jossa voidaan keskustella kiinnostavista aiheista. Keskusteluja voi syntyä helpommin, kun kommentteja ja huomautuksia voidaan liittää pöytäkirjoihin. Helsingin päätöksenteon verkkosivuston luonnoksia on esitetty edellisen osion visiota käsittelevässä osuudessa (Kuva 6, Kuva 7 ja Kuva 13). Yhdysvaltain kongressin lakialoitteiden visualisointijärjestelmä Many Bills (http://www.manybills.us), on myös hyvä esimerkki tämän suunnitelmaluonnoksen kaltaisista ideoista. Kuva 21 IBM Many Bills (http://www.manybills.us) on palvelu, jonka avulla voidaan tarkastella ja analysoida Yhdysvaltain kongressin lakialoitteita visuaalisessa muodossa. Helsingin päätöksenteon verkkosivustoon kertyviä pöytäkirjoja voidaan käyttää useilla eri tavoilla. Erilaisilla tekstin visualisointikeinoilla, kuten teemavirroilla (http://infoviz.pnnl.gov/research_themeriver.stm), saadaan suuria tekstimääriä kiinnostavammiksi ja helpotetaan niissä liikkumista. Muita menetelmiä ovat tagipilvet, moninäkymänavigointi ja haku. 20
4. Julkisen tilan äänestys Helsingin asukkaat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, kuinka kaupungin julkisia tiloja käytetään: Kuinka julkista tilaa on käytetty aiemmin esimerkiksi urheilu- sekä kulttuuritapahtumissa, poliittisissa tai kaupallisissa tarkoituksissa ja kuinka se on suunniteltu muuttumaan tulevaisuudessa? Millaisia vastaavuuksia on havaittavissa tilaan käytetyn rahoituksen ja tilan miellyttävyyden tai raittiin ilman määrän, roskien määrän, lähistön rakennusten, liikenteen tai jalankulkijavirran aiheuttamien kustannusten määrän ja käytettävyyden välillä? Nämä tiedot ovat saatavissa mutta hajallaan, joten ne eivät ole helposti käytettävissä tai ymmärrettävissä. Edellisessä osiossa (Kuva 11) kuvatussa julkisen tilan äänestyskonseptissa on tiedon visualisointikeinoja, joilla julkisen tilan käyttötapoja voidaan havainnollistaa, sekä keinoja siihen, miten kaupunkisuunnitteluun voi osallistua. Kiinnostuksen kohteena olevia ominaisuuksia voidaan visualisoida koropleettikartalla. Siinä on erilaisia kerroksia, joita voidaan ottaa tarpeen mukaan ottaa käyttöön. Käyttäjät voivat lisätä kommentteja ongelmiin, kuten korjausta vaativiin alueisiin. Visualisoidut arvot tietyn alkamis- ja loppumisajankohdan väliltä voidaan kerätä suodattimella aikaperusteista analyysiä varten. Budjetin kohdentamiseen käytettävillä liukusäätimillä kaupunkilaiset voivat lisätä investointia joillekin alueille ja vähentää sitä samalla toisilta alueilta. Kun jotain liukusäädintä siirretään, muut liukusäätimet liikkuvat vastaavasti: näin voidaan tarkastella rahoittamiseen liittyvää vaihtokauppaa. 5. Helsingin liikennevirta Visualisoinneilla kansalaiset voivat tarkastella avointa dataa ja käsitellä sitä. Näin ihmiset voidaan houkutella leikkisään, koko kaupungin laajuiseen toimintaan. Lisäksi ihmiset voivat osallistua julkisiin prosesseihin, kuten budjetointiin ja kaupunkisuunnitteluun. Visualisoinnilla on myös symbolinen tehtävä: ne tarjoavat kokonaisvaltaisen kuvan dynaamisesta paikasta tai prosessista. Edellisen osion visiossa (Kuva 15 ja Kuva 16) esitetty Helsingin liikennevirta on visualisointikonsepti, joka antaa kuvan Helsingin kaupunki- ja satamaliikenteestä. Helsingin satamaliikenne on tärkeä osa kaupungin elämää, ja sen osuus on noin 90 prosenttia kaupungin tuontiin ja vientiin liittyvästä liiketoiminnasta. Lisäksi laivat ja lautat kuljettavat satojatuhansia matkustajia vuosittain. Käyttämällä ajoneuvojen liikennevalvontatietoja ja Liikenneviraston laivoja koskevia tietoja voimme visualisoida ajoneuvojen ja laivojen sijainnin ja liikenteen in ja sieltä pois. Laivojen osalta näkyvissä olisi reitit, odotusaika satama-alueella ja muut tiedot. Laivojen ja konttien lähtöpaikka ja määränpää antaisivat käsityksen siitä, kuinka on yhteydessä muuhun maailmaan mistä tuodaan ja minne viedään. Vaikka kaikki nämä tiedot eivät ole tällä hetkellä saatavissa, tällainen visualisointi palvelisi merkittävänä Helsingin symbolina. Lisäksi kansalaiset voivat ehdottaa uusia julkisia tiloja ja niiden käyttötapoja, kuten uusia puistoja, nuorisokeskuksia, leikkikenttiä ja virkistysalueita. 21
6. Visualisointitapahtumat Kuinka ihmiset voivat ilmaista ajatuksiaan kaupunkisuunnittelusta ja budjetin kohdentamisesta? Kuinka he voivat keskustella näkemyksistään muiden kaupunkilaisten kanssa? Vaikka tämä on varmasti mahdollista verkossa, kaikki asukkaat eivät kuitenkaan halua ilmaista näkemyksiään sitä kautta. Tämän luonnoksen sisältämä visualisointien käyttö edistää kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta ja keskustelua. Perusajatuksena on heijastaa visualisointi seinälle suuressa julkisessa tilassa, esittää kysymyksiä läsnäolijoille ja rohkaista heitä äänestämään jaloillaan. Alla olevassa kuvassa (kuva 22) seinälle on heijastettu visualisointi kaupungin budjetista illan hämärtyessä. Pääpuhuja voisi vetää kokonaisbudjetin esittelykierroksen ihmisjoukolle ja esittää sitten kysymyksiä budjetin kohdentamisesta. Ihmiset voisivat kirjaimellisesti äänestää jaloillaan siirtymällä tietylle alueelle tilassa kuvan osoittamalla tavalla. Laskenta tapahtuisi analysoimalla näkymää videokameran avulla. Ihmisten siirtyessä tietylle alueelle he kohtaisivat muita ihmisiä, jotka ovat menossa eri suuntiin, ja pysähtyisivät keskustelemaan. Keskustelu voi tapahtua myös kyllä-alueen ja ehkä-alueen rajoilla. Yleisön näkemyksiä voidaan kerätä monilla eri tavoilla. Äänestäminen voi tapahtua myös lähettämällä matkapuhelimella tekstiviesti. Tai ihmisiä voidaan pyytää kulkemaan päätöksentekoporteista kyllä-, ei- tai ehkä-vastauksen tai muiden vastausvaihtoehtojen rekisteröimiseksi. Yksinkertaisilla menetelmillä, kuten värillisiä kortteja nostamalla, äänestäminen voitaisiin rekisteröidä videoanalyysillä. Suunnitelmaluonnoksen mukaan kokoontumisia voisi olla useita erilaisissa julkisissa tiloissa kaikkialla kaupungissa eri iltoina. Esillä voisi olla erilaisia näkökulmia samasta aiheesta tai aiheet voitaisiin valita sen mukaan, miten tärkeitä ne ovat kaupungin eri alueille. Kaupunkilaisia voitaisiin myös kannustaa rekisteröimään ajatuksensa kulkemalla päätöksentekoportista kävellessään vaikka töihin julkisen tilan kautta. Kuva 22 Kaupunkilaiset ilmaisevat mielipiteensä budjetista seisomapaikkansa avulla visualisointitapahtumassa. Valokuva: Thomas Erickson, IBM. Veropuun kuva Peter Tattersall/Hahmota Oy, käytetään luvalla. Mikä tahansa toimintatapa tai variaatio valitaankin, suunnitelmaluonnoksen tärkein elementti on tehdä visualisoinnista julkinen. Näin verkkovuorovaikutukseen tottumattomat ihmiset pääsevät osallistumaan ja keskustelemaan kasvokkain. 22
7. Kaupungin palveluiden visualisointi Kaupungin hallinnon kanssa asiointia koskeva yleinen mielipide on kohtuuton odottaminen. Ihmiset jonottavat virastoissa, puhelimessa ja verkossa. Vastausta tai valituksen rekisteröintiä odottavat kaupunkilaiset saattavat kiukustua ja ajatella, että kaupungin työntekijät ovat hitaita ja tehottomia. Ongelma on se, että kaupungin palvelut ovat näkymättömiä. Soittaja ei voi tietää, kuinka monta soittajaa linjoilla on samanaikaisesti tai kuinka monta kaupungin työntekijää on vastaanottamassa puheluja. Tässä suunnitelmaluonnoksessa tarkastellaan sitä, kuinka kaupungin palvelut saadaan paremmin näkyviin. Tätä varten voitaisiin kehittää kaupungin apuportaali joko tiettyä kaupungin osastoa tai kaikkia osastoja varten. Kaupungin kanssa asioivat ihmiset menevät portaaliin (tai käyttävät älypuhelimensa sovellusta). Heidän syöttäessään pyyntönsä portaaliin näyttöön tulee suunnitelmaluonnoksessa esitetyn kaltainen visualisointi. Kuva 23 Visualisointi kaupungin palvelun jonosta. Visualisointi: Thomas Erickson, IBM. Visualisoinnin yläosassa olevat ympyrät tarkoittavat jonossa olevia saapuvia puheluita. Soittaja näkee olevansa yksi monien joukossa. Visualisoinnista nähdään myös, kuinka monta kaupungin työntekijää on vastaanottamassa puheluita. Jonottajat näkevät, kun puheluita käsitellään ja ympyrät liikkuvat järjestelmän läpi. Visualisoinnin ansiosta soittajan odotukset asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin, ja soittajat saavat käsityksen kaupungin käynnissä olevasta sekä jo tehdystä työmäärästä (alaosassa olevat neliöt tarkoittavat käsiteltyjä puheluita). Tätä visualisointia voidaan laajentaa muilla tavoilla. Henkilön syöttäessä pyyntönsä häntä voidaan kehottaa luokittelemaan pyyntö. Soittajan tehdessä niin hänen ympyränsä muuttuu tietyn väriseksi. Jos soittaja valittaa esimerkiksi sähkökatkoksesta, ympyrä voi muuttua vaikka siniseksi. Jos hän sitten näkee monen muunkin henkilön soittavan samasta asiasta, hän ymmärtää sanoman menevän perille ja jättäytyy pois jonosta, mikä vähentää kaupungin työtaakkaa. Paljon aikaa vieviin prosesseihin voitaisiin soveltaa erilaista toimintatapaa. Kaupunkilainen voi lähettää esimerkiksi pyynnön koskien lupaa, joka on tarkastettava ennen sen hyväksyntää tai hylkäämistä. Tällöin soittaja saa seurantanumeron, jonka avulla hän voi seurata pyynnön edistymistä. Hän näkee visualisoinnin, joka ilmaisee pyynnön käsittelyvaiheen ja kaupungin käsittelyssä olevien samantyyppisten pyyntöjen lukumäärän. Pyynnön näkeminen kontekstissaan auttaa asettamaan odotukset oikeisiin mittasuhteisiin ja saattaa vähentää puheluja viiveisiin turhautuneilta kansalaisilta. Kuva 24 Kaupungin palveluiden visualisointi, jonka avulla kaupunkilaiset voivat seurata pyynnön tai valituksen edistymistä. Visualisointi: Thomas Erickson, IBM. 23