42. vuosikerta NLYYS Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti 4/2005 www.laborantti.net 1
LBRRVÄLNEDEN HUL J LDUSSP Suunnattu kaikille laboratoriossa työskenteleville 09.-10.2.2006 Kemin kulttuurikeskus, pieni auditorio, Marina akalon katu 3 orstai 09.02.2006 Laitenäyttely 10.00-16.00 kello luento luennoitsija 10.00-10.30 lmoittautuminen ja kahvi 10.30-11.00 Kurssin avaus 11.00-11.45 Välinehuoltoakone/käsitiski F Raimo nttila menetelmät (kemikaalit) Kemian tutkimuspalvelut y 12.00-13.00 Lounas 13.00-13.45 Mikrobiologisen näytteen otosta F Jari Siivari, CRS-Biotech y 14.00-14.45 Biologisen näytteen pilaantumisesta F Jari Siivari, CRS-Biotech y 14.45-15.15 Kahvi 15.15-16.00 utomaattipipettien kalibrointi F Raimo nttila petellaan yhdessä eri valmistajien Kemian tutkimuspalvelut y pipettien kalibrointia ja puhdistamista. man pipetin voi ottaa mukaan 16.00-16.45 Kemikaalit iholla - suojakäsineet utkija Mauri Mäkelä ulun aluetyöterveyslaitos 17.30 19.30 eatteri esitys, näytelmä KNSUL, Suikkosen sisarukset 20.30 ltapala Perjantai 10.02.2006 Laitenäyttely 10.00-13.00 09.00 09.45 Mittaukset ioniselektiivisellä elektrodilla F Raimo nttila Kemian tutkimuspalvelut y 10.00-10.45 ph - mittarit ja kalibrointisekä elektrodien F Raimo nttila ylläpitoon ph-mittausten laadunvarmennus Kemian tutkimuspalvelut y 11.00 11.45 Edellinen aihe jatkuu.. F Raimo nttila Kemian tutkimuspalvelut y 12.00-13.00 Lounas 13.15 15.00 kääntyminen työelämässä Riitta Kettunen 15.00 - Kahvi ja tilaisuuden päätös iedustelut ja ilmoittautuminen: 09.01.2006 mennessä Jaana Nousiainen p. 0405238816 jaana.nousiainen@kemi.fi tai uli Järvelä p. 0407324675 auli.jarvela@pp.inet.fi Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäseniltä 430 euroa ja ei jäseniltä 570 euroa. Hinta sisältää luentotiivistelmät, ohjelman mukaiset ateriat, saunan ja majoituksen kahden hengen huoneissa Hotelli Merihovissa Kemissä sekä iltaohjelman. Kurssin hinta on ei majoittuvilta 350 euroa jäseniltä ja 490 euroa ei jäseniltä. Yhden päivän kurssin hinta on 200 / jäsen ja 270 / ei jäsen. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsenet osallistuvat jäsen hintaan. Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 85 euroa. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. ervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry. Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry. oteutetaan yhteistyössä JS-opintokeskuksen kanssa 2
Päätoimittaja nne Raille Valpuri nnamaankatu 5 c 94 20610 urku puhelin GSM 050 336 7982 YÖ 02-333 3829 e-mail: anne.raille@laborantti.net ilaukset Sanna Nieminen Kanslerintie 6 8 20200 urku GSM 050 591 8595 e-mail: sanna.nieminen@laborantti.net lmoitukset nn Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5 21620 Kuusisto puhelin työ 02-333 7410 GSM 050-338 1696 e-mail: ann.hakulinen@laborantti.net alous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 urku puhelin koti 050 534 1718 työ 02-333 7032 e-mail: sinikka.kollanus@laborantti.net Sisällysluettelo Koulutus: Laboratorioiden huolto ja kunnossapito. 2 Päätoimittajalta... 5 Pyrolyysillä työilmaa tutkimassa... 6 oiminnanjohtajalta... 10 oimintakalenteri...10 Puheenjohtajalta...11 Entsyymitekniikalla hyvää mätiä joulupöytään...12 Ällätikku...14 Yhdistykset toimivat...15 Krypto... 20 Kirjoitukilpailun satoa...21 Kollegani...22 yöpaikkaesittely...25 Laboratorioalan työehtosopimusturva...27 Pankki Nordea 117330-111263 Painatus Newprint Puhelin 02-437 4516 www.laborantti.net Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry oimituksen osoite: nalyysi Valpuri nnamaankatu 5 c 94 20610 urku e-mail: anne.raille@laborantti.net SSN: 1459-0999 soitteenmuutokset rja Hiekkamäki Hakatie 4, 70900 oivala irja.hiekkamaki@eela.fi Puh. työ 017-201 457, koti 017-465 3584 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2006 Numero lmestyy ineisto toimitukselle 1 21.2.2006 27.1.2006 2 20.5.2006 21.4.2006 3 12.9.2006 11.8.2006 4 27.11.2006 27.10.2006 3
Nyt myös uusin EUhyväksyntä DN EN 14470-1! StoreLB-turvakaapeilla varmistat turvallisen työympäristön ja silti voit säilyttää kaikki tarvittavat reagenssit helposti saatavilla työpisteesi läheisyydessä. estattu RbF 20-L, FWF 90 mukaisesti, palonkesto 90 min. Saatavissa vaaleanharmaana ja keltaisena Lukittavat ovet, ergonomisesti kahvan korkeudelle sijoitettu lukkopesä Hyllyt säädettävissä 50 mm välein utomaattisesti sulkeutuvat ovet yli 50 C lämpötilassa utomaattisesti sulkeutuva ilmastointi tulipalon sattuessa lman sisääntulo ja ulosmeno hyllytasoittain kaapin sisällä takaosassa DN 75 -ilmanvaihtoliitäntä katolla StoreLB-turvakaapeilla takaat oman ja muiden turvallisuuden laboratoriossa. amro MedLab y PL 11 Rajatorpantie 41 B 01641 Vantaa www.tamromedlab.com siakaspalvelu puh. 020 445 3882, faksi 020 445 4770 medlab.asiakaspalvelu@tamro.com 4
nalyysissä irtisanomiset Liiketoiminnan rahoitusongelmat, tuotannolliset uudelleenjärjestelyt ja sopeuttamistoimenpiteet ovat tulleet valitettavan piinaavaksi asiaksi myös laboratorioalalle. ätä kirjoittaessa olen juuri osallistunut luottamusmiehenä Y-neuvotteluun, jossa irtisanottiin yrityksen väkeä. nalyysin kohteeksi valitsin aiheen, koska toimenpiteitä tuntuu välillä olevan niin käsittämättömän vaikea hyväksyä. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat kuuluu vanha sananlasku. ämä on totta, mutta välillä tuntuu vaikealta ymmärtää tämän päivän kylmiä ratkaisuja. Vaikka takana olisi miten pitkä työssäoloputki, ei ammattitaidolla ole viimekädessä paljonkaan merkitystä. yömäärien jako jäljelle jääneiden kesken ei voi myöskään johtaa hyvään tulokseen. osiasia, että jäljelle jääneiden on vaikea sopeutua uuteen tilanteeseen. Mikäli halutaan vielä sitoutunutta työntekoa, tulisi irtisanomisia ja muita uudelleenjärjestelyjä pystyä ymmärtämään. Useissa tapauksissa selvvitystyö jää valitettavan pintapuoliseksi. Muutos on tätä päivää, mutta moniko meistä on koulutettu esim. sen tuomiin paineisiin. Näin ei voi jatkua, jos haluamme kilpailla jatkossakin uusilla tuotteilla ja laadulla. ämän päivän työskentelystä puuttuu usko tulevaisuudesta. yöntekijät joutuvat pahimmissa tapauksissa selviydyttyään irtisanomisilta ehkäpä jo saman vuoden aikana uudelleen samaan uhkatilanteeseen. ällaisen jälkeen vaaditaan yritysjohdolta melkoisia nne Raille taitoja, jotta henkilöstö sitoutuu työn tekoon. Kaikki ymmärtävät, että ilman sitoutumista eivät tulokset ole sitä mitä odotetaan, ja oravanpyörä rullaa paikallaan. inakin on varmaa, että alan työllisyystilanne, irtisanomiset ja lomautukset takaavat pitämään alhaalla alan palkankorotukset. Vaikka tarkastelin näinkin ikävää aihetta, haluan näin joulun kynnyksellä muistuttaa myös joulunajan lähestyessä, lämpimistä ajatuksista ja hyvästä mielestä. Lehden sivuilla on mm. muutama jouluinen toimitusväen lukijoille lahjoittama resepti. Jouluun, tähän rakkauden juhlaan, kuuluu hyviä tekoja ja ajatuksia. uolloin vietetään unohtumattomia hetkiä läheisten ja ystävien seurassa. n aika nauttia, syödä, ulkoilla ja oleilla yhdessä. Voi jospa ihmisellä, ois joulu ainainen. ilaukset: Martti Östring GSM 040-501 6080 martti.ostring@pp.inet.fi Kosti llila 016-452 456 (työ) 016-445 802 P Ä Ä M J L 5
Pyrolyysillä työilmaa tutkimassa Samuli Nieminen, laboratorioanalyytikko - opiskelija Kuullessaan nimen yöterveyslaitos suuri osa suomalaisista luultavasti yhdistää sen lähinnä työpaikkojen terveydenhuoltoon, fysioterapiaan ja psykiatriaan. yöterveyslaitoksen perustamisen jälkeen suomalainen työterveyshuolto ja työturvallisuustoiminta ovat kuitenkin kehittyneet hyvin paljon. Laitos on menneinä vuosina laajentunut työntekijöiden terveyttä edistävästä elimestä monipuolisemmaksi ja edelleen kehittänyt valmiuksiaan esimerkiksi kemiallisiin, työturvallisuutta ja terveyttä kehittäviin analyyseihin. Laitos on jakautunut useaan eri puolilla Suomea sijaitsevaan aluelaitokseen, jotka kaikki ovat enemmän tai vähemmän erikoistuneet tiettyjä tehtäviä varten. Esimerkiksi ulussa suoritetaan metallianalyysejä ja vastaavasti urun luetyöterveyslaitoksen ala on orgaaninen analytiikka, hyvin monipuolisin mahdollisuuksin niin kvalitatiivisiin kuin kvantitatiivisiin analyyseihin. nalyysimahdollisuuden ovat siinäkin mielessä monipuoliset, että näytteet voivat olla lähes mitä tahansa ilma- ja materiaalinäytteitten välillä. Periaatteena on: jos menetelmää ei ole, se kehitetään. Yksi työterveyslaitoksen tärkeimmistä tehtävistä on koko sen olemassaolon ajan ollut erilaisiin työterveyttä edistäviin tutkimuksiin osallistuminen, ja niiden järjestäminen. Harjoittelujaksoaan suorittaessaan allekirjoittanut pääsi tutustumaan juuri tähän tutkimuspuoleen ja osallistumaan erilaisia hajoamistuotteita tutkivaan hitsausprojektiin. utkimuksen tavoitteena nimensä mukaisesti on kartoittaa eri materiaaleista poistuvia hajoamistuotteita materiaaleja kuumennettaessa. ämä edistää hitsaajien, erilaisia kuumennukseen pohjautuvia leikkureita käyttävien työmiesten ja yleisesti ottaen kaikkien esimerkiksi maalien kanssa tekemisissä olevien henkilöiden turvallisuutta, kun saadaan suuntaa-antavia tuloksia tiettyjen aineiden haitoista kuumentamalla ja analysoimalla niitä. ulosten tullessa julkisuuteen voidaan byrokraattisten ympyröiden jälkeen asettaa esimerkiksi käyttökieltoja epäterveellisille aineille, tai tavallisemmin ohjeistaa niiden käyttöä, asettaa tarvittavia suojavarusteita ja niin edelleen. Suomen lisäksi tutkimukseen osallistuu muutama muu EU-maa, joten tulokset ovat ainakin eurooppalaisten näkökulmasta kansainvälisesti hyväksyttäviä. Käytännön puoli tutkimuksessa tapahtuu kahdella tasolla; kenttäkeräyksinä ja laboratoriokokeina. Kenttäkeräyksillä tarkoitetaan prosessia, jossa halutulta työpaikalta muutamasta näytteenottopisteestä kerätään kalibroiduilla pumpuilla ilmaa sopivan keräimen läpi, riippuen halutusta menetelmästä. Keräimet käsitellään menetelmän mukaisella tavalla ja analysoidaan esimerkiksi GC/MS- tai HPLC/MS-systeemillä. Prosessia voidaan kutsua myös sisäilmamääritykseksi, joita yöterveyslaitos tekee myös tutkimuksen ulkopuolella. Vastaavasti laboratoriokeräykset suoritetaan erilaisilla laitteilla sellaisissa olosuhteissa, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat kentän olosuhteita. Laboratoriokokeissa eri mailla on käytössään erilaiset menetelmät, joita lopulta verrataan keskenään ja joista valitaan tuleviin määrityksiin parhaiten sopiva menetelmä. Eri maiden käyttämät menetelmät ovat pääsääntöisesti täysin erilaisia, vaihdellen niin keräys- kuin analyysimenetelmiltään. Eroavaisuuksista on sekä 6
Pyrolysaattori liitettynä GCMS-laitteiston injektoriin. austalla minisoihtu, jolla filamentti puhdistetaan haittaa että hyötyä, sillä eri menetelmien antamia tuloksia on vaikea verrata, mutta suuri vaihtelevuus takaa suuremman skaalan tuloksissa ja useampia mahdollisia yhdistelmiä. urun luetyöterveyslaitoksella käytettyjä laboratoriomenetelmiä olivat ns. Uunime- netelmä ja Pyrolyysimenetelmä. Kumpikin perustuu kuumennusprosessiin ja hajoamistuotteitten analyysiin, mutta kovin paljoa muuta yhteistä ei niillä ole. Pyrola-menetelmällä käytettävä laite on hyvin pienikokoinen pyrolysaattori, pieni näytefilamenttia käyttävä uuni joka kytketään suoraan haluttuun laitteistoon. ässä tapauksessa pyrolysaattori oli kytkettynä GC/MS-laitteistoon ja näytteitten kuumennus- ja analyysiprosessi oli hyvin yksinkertainen. Stanssattiin erittäin pieni näytepala (halkaisija alle 1 mm), asetettiin se filamentille, käynnistettiin Pyrola-ohjelma joka on suoraan yhteydessä kaasukromatografin ohjelmisto on ja odotettiin puolisen tuntia analyysin valmistumista. tse kuumennus tapahtuu pyrolyysinä, joka tarkoittaa näytefilamentin kuumentamista muutamassa millisekunnissa n. 500-1000 Cseen, ja lämpötilan säilyttämistä muutaman sekunnin ajan, jolloin filamentille asetettu näytepala palaa. Pyrolysaattorin uunin läpi kulkee jatkuvasti typpikaasuvirtaus, joka kaappaa välittömästi kuumennuksen yhteydessä syntyneet hajoamistuotteet mukaansa ja kuljettaa ne kolonniin. Kolonnista seuraava askel on massadetektori, joka analysoi hajoamistuotteet, tehden näin menetelmästä hyvin herkän. Menetelmän herkkyydestä johtuen erityisesti kvalitatiivinen analytiikka luonnistuu pyrolysaattorilla loistavasti. Menetelmä on myös erittäin nopea, sillä laitteen kalibrointiaika ja ruokatunnit mukaan luettuna päivässä ehtii tekemään noin 10 analyysiä. Suurin hidaste onkin itse kromatografin uuni, sillä ennen uutta analyysiä sen pitää luonnollisesti olla jäähtynyt lähtölämpötilaan. Pyrolysaattorimenetelmästä pitää kuitenkin muistaa, että menetelmä on melko uusi eikä sitä vielä täysin hallita. Menetelmän vahvuuksia ovat kieltämättä nopeus ja erinomainen herkkyys, mutta jokaisella kortilla on kääntöpuolensa. Herkkyydestä seuraa melkoisesti haittaa näytepaloja valittaessa ja testattaessa, sillä hyvinkin pieni näytepala saattaa materiaalista riippuen olla liikaa detektorille. Käytännössä näytteiden kanssa sai olla todella varovainen, sillä laitteen mukana toimitettava stanssi oli harmillisen usein liian suuri. Kirurgintyötä joutui tekemään, kun jo ennestään minimaalisen pieniä näytepaloja oli pilkottava keskimäärin neljäsosaan alkuperäisestä koosta. ngelma tuli varsinkin maalien kanssa hyvin tutuksi, ja on selvästi riippuvainen näytemateriaalista. Esimerkiksi näytteen ollessa vaikeammin palavaa ainetta, ei suuremmasta palasta ole paljoakaan haittaa. Vastaavasti helposti palavilla aineilla liian suurien palojen käyttäminen saattaa jopa vaurioittaa näytefilamenttia. Liian suuret näytepalat vielä haittaavat merkittävästi tulosten lukemista, sillä hyvinkin pienet erot näytteiden koossa saattavat suurentaa piikkejä häiritsevästi. Myös näytteitten pilkkomisen vaikuttaa tuloksiin, sillä kun näytepalan kokoa muutetaan hallitsemattomasti, analyysin toistettavuus kärsii. ästä johtuen kvantitatiivista analytiikkaa on aika hankalaa harjoittaa pyrolysaattorilla. ronista on, että herkkyys menetelmän suurimpana vahvuutena on myös käytännössä menetelmän heikkous. Uunimenetelmä perustuu hieman perin- 7
teisempään, pidempään ja vaivalloisempaan keräys- ja analyysiprosessiin. Käytettävä laitteisto on putkiuuni, jossa lasiputkessa oleva suurehko näytepala kuumennetaan n. 30 minuuttia kestävässä prosessissa 450 Cseen. Lasiputki on liitettynä sekoitusastiaan, ja tämä puolestaan yleensä nelihaaraiseen välikappaleeseen. Jokaiseen välikappaleen haaraan on liitettävissä silikoniputkilla näytekeräin ja pumppu, jolla ilma ja hajoamistuotteet imetään uunin läpi keräimille. Jokainen käytettävä keräin voi olla erilainen, tai vaihtoehtoisesti rinnakkainen keräin, esimerkiksi 4 erilaista tai 2x2 keräintä. Keräimet ovat spesifisiä tiettyä yhdistettä tai yhdisteryhmää kohden, joten uunimenetelmän vahvuus on ehdottomasti mahdollisuus vaikuttaa tuloksiin analysoimalla ainoastaan halutunlaisia hajoamistuotteita. mat keräimet ovat saatavilla esimerkiksi isosyanaatteja, formaldehydejä tai VCceja (Volatile rganic Compounds) varten. Keräimestä ja väistämättä yhdisteryhmästä riippuu myös analyysin spesifisyys, sillä esimerkkinä etsittäessä VCceja saadaan luonnollisesti hyvin paljon laajempi skaala hajoamistuotteita kuin formaldehydejä analysoitaessa. ämän ansiosta uunimenetelmällä onnistuvat käytännössä niin kvalitatiiviset kuin kvantitatiiviset analyysit. Kuitenkin menetelmä on kvalitatiiviessa analytiikassa aika kömpelö ja soveltuu paremmin kvantitatiivisiin analyyseihin, esimerkiksi pitoisuusanalyysit onnistuvat melko hyvällä tarkkuudella. Verrattuna pyrolysaattorimenetelmään uunin huonoimpia puolia on ehdottomasti menetelmän totaalinen hitaus. Uunilla näytteitä voi lasitavaroiden puhdistuksen, kuivattamisen, uunin jäähtymisen ja muiden oheistoimien takia kerätä ehdottomana maksimina 3 päivässä, mikä on aika pieni määrä, varsinkin jos ajatellaan miten paljon näytteitä voidaan joutua ottamaan. Pidemmissä näytesarjoissa, esimerkiksi 15 näytteellä, on muistettava että keräimiä on mahdollisesti useita ja ne analysoidaan pääsääntöisesti eri menetelmillä. Usein kiinteät keräimet, kuten XD-putket tai suodattimet, joudutaan desorboimaan ennen analyysiä, mikä kasvattaa Putkiuuni(oikealla) ilman lasiosia sekä massiivinen, maksimissaan 30l minuutissa imevä pumppu. Normaalisti käytettiin pienempiä 1 tai 2 litran pumppuja analyysiaikaa entisestään. Kun analyysikin kestää melkoisen tovin on uunimenetelmä kiireisimmille vähän turhan työläs. oisaalta kömpelyys kompensoituu melko tehokkaasti juuri tulosten tarkkuudella. Kvantitatiivista analytiikkaa häiritsevät uunimenetelmällä kuitenkin muutamat seikat. Pumput, joilla ilma kerätään, ovat sinänsä vaikeita saada kalibroitua täysin pitävästi ja myös keräysajan kanssa on oltava tarkkana, jotta saadaan mahdollisimman samansuuruiset määrät ilmaa kerättyä jokaisessa saman sarjan keräyksessä. arkasta kellosta on uunin kanssa muutenkin hyötyä, sillä harvassa ovat ne pumput, jotka ilmoittavat täsmällisesti kerätyn ilmamäärän. lmamäärässä häiritsevät joskus myös keräimet, sillä ellei pumppuja ole kalibroitu kyseisen keräimen kanssa on hyvin vaikea sanoa jaksaako pumppu yleensä imeä haluttua ilmamäärää usein paksujenkin keräinten läpi. ngelma tulee esille varsinkin tuplasuodatinkeräimillä ja impinger/suodatin-yhdistelmällä. Näytepalan massa on myös tiedettävä, mikä edellyttää punnituksia sekä ennen analyysiä, että sen jälkeen. makohtaisen kokemukseni perusteella kummallakin menetelmällä olisi paikkansa tulevissa materiaalien hajoamistuotteita koskevissa tutkimuksissa. Jos materiaalista 8
ei ole mitään tietoa esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteiden muodossa pyrolysaattori-menetelmällä voitaisiin ensin tutkia yleisesti mitä orgaanisia aineita näytteestä löytyy. ämän jälkeen uunimenetelmän käyttö olisi mahdollista, jos haluttaisiin laskea esimerkiksi löytyneen akrylaatin tai hapon pitoisuudet. Uuni lunastaa itseään takaisin myös metallianalyyseissä, sillä kaasukromatografilla on esimerkiksi halogeeneja vaikea löytää. Lisäetuna uunimenetelmällä kenttäkeräyksissä käytettävät menetelmät ovat samat uunin analyysimenetelmien kanssa. Näin ollen menetelmät uunianalyysejä varten ovat joka tapauksessa saatavilla, mikä vähentää huomattavasti työmäärää. ässä vaiheessa tutkimusta kenttäkeräykset nousevat muutenkin erittäin tärkeiksi ja laboratoriokokeet jäävät hieman pienemmälle huomiolle, koska tarkoituksena on kuitenkin kartoittaa työpaikoilla esiintyviä ja työssä mahdollisesti syntyviä yhdisteitä. Jo nyt kenttäkeräyksiä ollaan enemmän tai vähemmän ahkerasti käyty tekemässä ja tuloksia on saatu melko runsaasti. oisen vuoden opiskelijalle ja tuoreelle harjoittelijalle oli lähestulkoon lottovoitto päästä mukaan näinkin merkittävään tutkimukseen. yöterveys on asia johon on positiivisesti alettu kiinnittää huomiota entistä enemmän ja johon tulevaisuudessa on syytä panostaa. hmisen terveyttä ei pelkästään tuotantotehokkuuden ja mahdollisimman toimivien yritysten takia kannata horjuttaa. utkimusten pitää olla tarkkoja ja tulosten luotettavia, ilmoitettavat asiat pitää tarkkaan puntaroida eikä työntekijöitä ole syytä pelästytellä turhaan. Paniikkia on helppo aiheuttaa ja seurauksia vaikea korjata. Kuitenkin terveys on asia jota ei saa menettää pelkästään työnteon takia, joten tulokset on joka tapauksessa syytä ottaa vakavasti. Nyky-yhteiskunnassa kun tuottavuus harmillisen usein näyttää menevän ihmisten edelle. Pidetään jalat maassa, annetaan ihmisten tehdä työtä terveellisesti ja ennen kaikkea suhtaudutaan positiivisesti työterveydellisiin tutkimuksiin, jotta yöterveyslaitos voisi jatkossakin edistää työllisten kansalaisten hyvinvointia. 9
M N N N J H j a l t a PHUMEN B C jankohta 3.12.2005 15.12.2005 9.- 10.2.2006 apahtuma Matti Mäkinen PKKUJULU, Seinäjoella-Päivällinen Hotelli Lakeus, Matador klo 17.00-Seinäjoen kaupunginteatteri; Sound of Music klo 19.00 (naispääosaa esittää rja Koriseva) lm. 13.11.2005 mennessä Seija Saari 040-5825699 kello 19.00 Madetojan salissa lauluyhtye Rajaton esittää Rajaton joulu. Lippuja varattu jäsenille 30kpl, á 15. lmoittautumiset utille. Laboratoriovälineiden huolto ja laadussa pitoiedustelut ja ilmoittautuminen: 09.01.2006 mennessä Jaana Nousiainen p. 0405238816 jaana.nousiainen@kemi.fi tai uli Järvelä p. 0407324675 auli.jarvela@pp.inet.fi Uuden liittokokous kauden alkaessa aina odottaa uuden alkua ja mahdollisia uusia tuulia kentältä, mutta kuinka kävikään, kenttä on vaiti. Joskus mietiskelen, asioiden kulun oikeellisuutta kulkiessani; liitto ja sen toimihenkilöt, hallinto ja näin koko järjestelmä nalyysi lehtineen on perustettu jäsenyhdistystensä toiminnan sydämeksi. Miksi siis jäsenyhdistykset ovat toimissaan niin vähän huomioimassa liittoaan? Nyt ihmettelenkin, miksi yhdistysten mielestä hyvin usein liitto tulee tarpeelliseksi vain toiminta- ja koulutusavustuksia pyydettäessä. vustusten jakoperusteet, joista liiton hallinnossa hyvin usein on keskusteltu, ei mielestäni nekään ole ihan oikeuden mukaiset. Mutta, miksi ei yhdistykset aktiivisella toiminnalla, esim koulutuksia (liitto-yhdistyskoulutus) järjestämällä, pönkitä toimintaa ja taloutta. Laboranttikoulutus on sekin mielenkiintoisessa vaiheessa. Kulkiessani oppilaitoksissa joissa laborantteja koulutetaan, opettajat usein ovat murheissaan oppilasmäärien vähyydestä. ppilaat sen sijaan ovat kertomansa mukaan, liian usein, joutuneet laborantti opiskelijaksi vain viime vaihtoehtona. lisiko siis jotain tehtävä? Liittomme johto tuleekin tulevaisuudessa, rakentamaan visionsa koulutusasioiden ympärille. Myös liiton omat koulutus tilaisuudet vastaavat entistä enemmän nykyajan tarpeisiin ja huomioivat myös mahdolliset yhteistyö kumppanit, näin ainakin toivon. ktiivisuutta kaamokseen Mattij. Menestyksen tikapuita ei voi kävellä kädet taskussa. Järjestäjä, paikka Pohjanmaan laboratorioalan yhdistys ry ulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry Suomen Laboratorioalan Liitto ry Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry. yhteistyössä JS-opintokeskuksen kanssa Kemin kulttuurikeskus, pieni auditorio, Marina akalon katu 3 16-18.03.200 Laboratorioalan Luentopäivät Suomen Laboratorioalan Liitto ry 10
Syksyn aikana olen saanut tutustua Suomen Laboratorioalan Liiton muutaman jäsenyhdistyksen toimintaan. Kiitos sitä, että olette kutsuneet minut. Kävin Satakunnan Laboratorioalan yhdistyksen vieraana heidän järjestämässään koulutustilaisuudessa Porissa. Päivän kurssi oli saanut liikkeelle 49 osanottajaa sekä muutaman näytteilleasettajan. ilaisuus oli järjestetty VPK:n tiloissa. Jopa kurssin ruoka oli järjestäjien eli johtokunnan itsensä valmistamaa. änä vuonna nautittiin venäläisestä keittiöstä. Satakuntalaiset ovat järjestäneet vastaavan tilaisuuden jo usean vuoden ajan, joten se on muodostunut perinteeksi. Kuuleman mukaan osallistumismaksusta vastasivat työnantajat. iheina oli mm elektronimikroskopia ja patologin luento suolisto ja vatsasairauksista. Järjestäjät saavat olla ylpeitä järjestelyistään ja siitä, että saavat alan ihmiset liikkeelle. Johtokunnan jäsenet kertoivat, että plussana tulee yhdessä tekemisen ilo ja yhteishenki. Kolminkertainen hurraa huuto Porin suuntaan. Muita tapaamisia on ollut Pirkanmaan johtokunnan kokouksessa vierailu lokakuussa. Keskustelimme jäsenhankintakampanjan käynnistämisestä ja siitä, että liiton taholla täytyy laatia yhtenäinen linja tulevaan kampanjaan. oiminta-avustukset ja koulutuksen järjestäminen puhutti myös. Yhteydenottoja on tullut myös nimikeasioissa ja laboranttikoulutuksen puitteissa. Nämä ovat asioita, jotka pitää ottaa esille vielä kuluvalla liittokokouskaudella. Liittohallituksen kanssa tullaan tekemään toimintasuunnitelma yllä mainituista asioista. - puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja - uula Kuusisto Syksyn koulutustilaisuudet ovat saaneet väen liikkeelle. 17. 18.11 SLL - U:n yhteistyönä järjestämä koulutus keräsi 50 osanottajaa. Seuraavalla viikolla järjestetty urvallisuutta laboratorioon keräsi myös nelisenkymmentä osallistujaa. ässä lehdessä on ilmoitus kevään luentopäivistä, jonka yhteydessä järjestetään koulutustilaisuus myös välinehuoltajille. Järjestävät kertovat, että vielä on mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen sisältöön. Jos sinulla on toiveita, niin ota yhteyttä Elsiin (elsi.saarenpaa@laborantti.net). oivotan oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille nalyysin lukijoille. Palataan asiaan ensi vuonna. Joulu, se on kuusenneulasten ja sammuvin kynttilöiden tuoksua ja hiljaista onnellisen säikähdyttävää rakkautta ja lahjoja ja unta jossa kasvoja hipovat enkelin siivet ikein Rauhaisaa Joulua ja Paljon iloa vuodelle 2006! P p U Ä H Ä E E N J M H j a l t a 11
Entsyymitekniikalla saadaan hyvää mätiä joulupöytiin orbjörn Edvardsen Nyt on se aika vuodesta, jolloin suomalaiset herkuttelevat mädillä. Mätituotteiden sesonki on siis meneillään. Mutta mitä pitää mädille tehdä, ennen kuin se on kuluttajalla. RMFG y Biofish:stä orbjörn Edvardsen kertoi menetelmästä, jolla nykyään tuotetaan mätiä herkuttelijoille. Menetelmä sisältää luonnonmukaisen entsyymikäsittelyn. Kyse on pääasiassa kirjolohen mädistä, jota tuotetaan Suomessa. Raaka-aine saadaan etupäässä Länsi-rannikolta, hvenanmaalta ja Kotkan edustalta. arkoituksena on saada tuote, joka on kiinteää, sopivan suolaista ja sen munat pitäisi pystyä rikkomaan kielellä. Se ei saa olla liian kovaa. Lisäksi on tärkeää, että tuote pääsee tuoreena kuluttajien käytettäväksi. Mekaanisella menetelmällä kirjolohen mätipusseista saadaan mäti ulos hankaamalla sitä verkkoa vasten, jolloin munat erottuivat mätipussista. ästä jatketaan valmistusta pesuineen ja suolauksineen lopputuotteeksi. yö vei useita tunteja, yleensä kokonaisen työpäivän. Saanto on myös heikko ollen noin 70 %. Hukka kasvaa rikkoontuneiden munien takia. Loppuotteen rakenne kärsii. Kuva 1: Mätipussit RMFG Y Biofishin menetelmä perustuu entsyymikäsittelyyn. Entsyymi on eristetty turskan vatsalaukusta ja suolistosta. Erinäisten käsittelyjen jälkeen se näyttää aivan leseeltä, mutta tuoksuu vahvasti kalalta. uote on kehitetty Norjassa ja sen valmistus on tällä hetkelläkin siellä. Suomessa tätä CSP- entsyymiä prosessissaan käyttää tällä hetkellä neljä tuottajaa. Entsyymiä tarvitaan kirjolohen mätikiloa kohti noin yksi gramma. Entsyymi aktivoidaan ph:n säädöllä. Se sekoitetaan munapussien joukkoon ja annetaan vaikuttaa ainoastaan noin 15 minuuttia. Entsyymin tarkoitus on siis syövyttää kalvopussit ja vapauttaa munat ilman mekaanista työstöä. Se ei kuitenkaan saa vaikuttaa munien kalvoon, sillä siinä on säilyttävä sen luontainen rasvakalvo. ästä johtuen prosessi on neutralisoitava oikea-aikaisesti. Prosessiin vaikuttavat tekijät ovat ph-arvo, aika ja lämpötila. Lämpötila vaikuttaa myös suolaukseen, joka suoritetaan entsyymikäsittelyn jälkeen. ikea suolapitoisuus on kolme prosenttia. Muna imee itseensä helposti suolaa, joten olosuhteita on tarkkailtava. Myös munan kypsyysaste vaikuttaa suolaukseen. Edellä mainittu prosessi kesti ainoastaan yhden tunnin alkukäsittelystä loppupesuun lukuun ottamatta valutusaikaa. Suolauksen jälkeen mädistä valutetaan liika neste pois, joka vie aikaa noin vuorokauden. Saantoprosentti on niinkin suuri kuin 97. Entsyymi on siis tehokas. Sen etuina on myös tuotteen säilyvyysajan piteneminen ilman lisäaineita. Entsyymikäsittely parantaa myös pakastetusta raaka-aineesta tehtävää mätituotetta. Sille on kehitetty oma entsyymi, joka auttaa muun muassa pakastetun tuotteen vetisyyteen. Nykyään pakastettua tuotetta tuskin erottaa tuoreena tuotetusta. Entsyymiä voidaan käyttää myös vaikeasti suomustettavien kalojen käsittelyyn kuten 12
ahvenen ja Färsaarilla ja US:ssa esiintyvän koljan, joka on turskakala. Raisiossa sijaitseva Biofish y on perustettu 2001. He markkinoivat kauppanimeltään CPS-enzyme extract ª tuotetta niin Suomessa, Virossa ja Venäjällä. Biofish auttaa Edvardsenin johdolla tuottajia saamaan tuotteistaan hyviä. Hän auttaa prosessien ohjeistamisessa testein ja kokein. RMFG Y Biofish:in muita tuotteita on katkarapujauhe. Sitä käytetään pääasiassa Surimi- nimisessä kalatuotteessa. Sitä käytetään myös keitoissa ja muissa elintarvikkeissa antamaan katkaravun makua ja väriä. Kehitteillä on myös kalkkivalmiste, joka tehdään turskan ruodoista yhdistämällä siihen D- vitamiini imeytymisen varmistamiseksi. Kuva 2: Valmis kaviaari eksti: uula Kuusisto Kuvat: orbjörn Edvardsen Lisätiedot: rmfg.raisio@dnainternet.net LMLL LPPN ee varaus jo kevääksi! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä), sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, CD soitin, V, pyykinpesukone, kuivuskaappi. sake soveltuu parhaiten 2-4 henkilölle. Liiton kautta vuorattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: -jäsenetu korvaus 50 maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen. -jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä -jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille -viikot annetaan varaus järjestyksessä Muutamia ohjeita lapin lomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen, (korvaus vastuulla). - lemmikkien ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon. - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty. iedustelut: Matti Mäkinen puh. 0500 735 155 Mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana ilmoita siitä aina, yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle. Viikkohinnat: sesonkiviikot 450 /vko - kevät: 12,13,14,15,16 - ruska 37, 38 - kaamos: 47, 48, 52,1 sesongin reunat 400 /vko - kevät: 10, 11,17 - ruska 36, 39 - kaamos 49, 51 muut 300 /Vko kesäviikot, (26-31) 250 /vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. akkapuita voit käyttää kopallisen /vko.(puita voi ostaa tarvittaessa alueen kaupoista) 13
ÄMMÄ REHUU VKRNUSS Ä L L Ä K K U urmeltumaton hyväntuulisuus ja vakaa ilmapiiri ovat hävinneet työyhteisöstä ilmaston lämpenemisen myötä. ästä ilmiöstä on seurannut toistuvia muutosmyrskyjä, jotka ovat voimistuneet jopa hirmumyrskyiksi tuhoten toimeentuloyrityksiämme. lkusysäykseksi on riittänyt kun joku on sanonut: pöh, mörkö täällä. Saman tien se on aiheuttanut pörsseissä hei hulinaa sanoi ämmä kun kirnuun pieri ilmiöitä. Pelkokerroin tapissa pörssiyhtiöt ovat oitis ryhtyneet sopeuttamistoimiin, jotta piimä ei pilaantuisi ja tuotettava voimäärä pysyisi kasvu linjalla. ästä reagoinnista huolimatta yrityksille on saattanut koitua taloudellisia menetyksiä. oisaalla Ämmän hurja meininki on tuottanut mielettömiä taloudellisia voittoja. n ollut vaikea ymmärtää tätä huimaa menestystä ja toisaalla kurjistumista. Ja meiltä salatut epäjumalat jaksavat vuodesta toiseen tolkuttaa meille sopeuttamistoimien välttämättömyyttä ja niiden tuottamaa positiivista muutosvoimaa talouden kohentamiseksi. n ikävää, että meidän aineettomat arvot ovat jääneet kovien talousarvojen jalkoihin. Ne ovat alistettu suorituskeskeisyyteen ja rahaan. tsensä hellimisestäkin on tullut johdettu maksullinen suoritus, koska itseensä kannattaa sijoittaa. Riippuu kenen kannalta näitä tarkastellaan. n ihmisryhmiä jotka joutuvat toistuvasti sopeutumaan yhä pienenevään jakojäännökseen. nneksi kaikella on rajansa. Yksi oire siitä on kun kaiken maailman ulosheittopakettien käärinliinaksi tarjotaan muutosturvaa? nko käymässä niin, että me emme olekaan fiksumpia kuin edeltäjämme. Miksi? Ehkä siksi, että olemme tuottaneet ainakin kaksi pörssikelpoista yksilömuuttujatyyppiä, joita on helppo prosessoida yksilöllisesti. Hän on E ihminen, omaperäinen, itsenäinen toimen harjoittaja, joka ahertaa ns. ammattityön ulkopuolella. Viime aikoina E ihmiset ovat katsoneet luonnollisuuden kadonneen työelämästä. He ovat kääntäneet auvoisen katseensa työn pilaamattomien ri Lehtinen ryhmien, esimerkiksi primitiivisten kansojen työhön. E muodot ovat monet. Eräitä tyypillisiä - ei suinkaan ainoita mahdollisia - piirteitä voidaan kuitenkin todeta: E eläjä on oman tien kulkija, sovinnaisuuksista vapaa asioiden yhdistäjä, mielikuvituksellinen kierrättäjä, oivaltava tekninen ratkaisija, suorasukainen ja kantaa ottava. E työtä tekevä ei itse ajattele olevansa työtä tekevä. Hän kokee itsensä omaksi ilokseen värkkääjäksi. E ihmisestä hehkuu tse ekemisen Elämänilo. Epäjumala ihminen on asenteellinen, taitava, karismaattinen, tyylikäs, ja hyvän näköinen! Hän sietää kovaa arvostelua, jopa nöyryytystä. Koulutuksensa perusteella hän näkee työnsä laajasti. Hän pystyy jatkuvasti kyseenalaistamaan tehtävänsä, koska hänen mielestään ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä työtä. Hän luo koko ajan itse uutta työkäsitystä. Hänen on helppo kestää epävarmuutta, koska valmista työkenttää ei ole, ne hän etsii ja luo itse. ämän kaiken hän kokee vapaudeksi, haasteeksi ja mahdollisuudeksi. Hän ei koe tätä elämänmenoa raskaaksi, tai turvottavaksi. Hänen mottonsa on: Vitsi, et mä oon siis hyvä! Kolmas tätä kaikkea uhkaava muuntelulaji on hyvin todennäköinen. Se on leviämässä maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Heille on tärkeää yhdessä kokeminen ja tekeminen, oikea puhuminen ja toisen huomioon ottaminen. He eivät enää piittaa leimakirveistä eivätkä korvamerkeistä. Yhtään tehokasta turvatointa ei näitä rakkauden nälkäisiä muuntelijoita vastaan tunneta. 14
oimintaa PäijätLab:ssa Keväällä 17.5.05, yhdistyksemme herättyä talviunilta, järjestimme teatteriretken Helsinkiin, Linnanmäen Peacockiin. Käytiin katsomassa U:n tämänvuotinen iloittelu ikuisten oikeesti. Matka taittui työpäivän jälkeen jo tutuksi tulleella rolan punaisella bussilla. Jäsenistöä kertyi reissulle 30 henkilöä. Näin syksyn tullen olikin vuorossa sitten excursio-ilta paikalliseen lehtitaloon, ESkonserniin. iistaina 18.10.05 työpäivän päätteeksi 18 jäsentä saapui seuraamaan esittelyä. Parin tunnin kestoinen kierros sisälsi alkuinfon lehtitalosta, tuotteista esim. Etelä- Suomen Sanomat, Uusi Lahti-lehti, tutustumiskierroksen rotaatiopainossa aina jakeluun asti, vierailu toimitussihteerien luona sekä iltapalan. Esittelijänä meillä toimi markkinointijohtaja Markus Kräkin. Mitä jäi mieleen tältä reissulta..hmmm... yritys työllistää n.400 henkilöä lisäksi jakelussa n.450, yhden lehden painaminen kestää n.2h20min jos tuotanto pelaa hyvin, toimitussihteereille meillä olisi kysymyksiä riittänyt vaikka kuinka ja sokerina pohjalla.. saimme kierroksen päätteeksi hienot korruptiopipot!! Nyt kun syksy alkaa olla pulkassa, valmistaudumme vielä yhteen koitokseen.. Päätimme juhlistaa pienimuotoisesti yhdistyksen 35v. taivaltamme, jäsenistömme kesken, sauna-illan merkeissä 4.11.2005. Juhlahumusta voinemme tarinoida myöhemmin... tärkeitä Liiton vieraita odotellessa. Pj. Kaija Virtanen foto: Marianne Nurminen Y H D S Y K S E M V 15
Y H D S Y K S E M V täsuomalaisten laboranttien matka kauniiseen Kuopioon Me itäsuomalaiset laborantit kokoonnuimme aikaisin lauantaiaamuna 3.9.05 Joensuussa lähteäksemme Kuopioon maratontapahtumaan. Päivä oli jo aamusta alkaen ihanan aurinkoinen, tosin siihen aikaan aamusta oli vielä koleaa. Kolmella autolla läksimme ajelemaan kohti Kuopiota, meitä oli kahdeksan matkalaista ja yksi poimittiin vielä utokummusta mukaan. Kuopioon saapuessamme paikalla oli jo paljon ihmisiä, saatiin kuitenkin autot parkkiin ja pääsimme tapahtuman pääkallopaikalle kylpylähotelli Rauhalahteen. Pihalla esiintyi Petri Pettersson Bras bändeineen ja ihmisiä oli tungokseen asti. Vessaankin sai jonottaa oman aikansa, kun jonot olivat niin pitkät. Me täsuomen laborantit halusimme testata savolaisten kunnon ja haastoimme heidät leikkimieliseen kilometrikilpaan. Jokainen sai valita itselleen sopivan matkan, vaihtoehtoina oli maraton, puolimaraton ja 10 kilometrin kävely. ltapäivällä oli myös rullaluistelun maraton- ja puolimaratonmatkat. limme sopineet tapaavamme savolaiset kollegat paikanpäällä ja meillä oli tuntomerkkinä violetit hansikkaat, savolaisilla oli punaiset hansikkaat. Lopulta satuimmekin vastakkain ja kilometrikilpa saattoi alkaa. Ennen lähtölaukausta oli verryttelyjumppa, jota veti oikein pirteä ja iloinen nuori nainen. Hän sai kaikki joukolla jumppaamaan jalat vetreiksi. Ensin matkaan läksivät maratoonarit ja puolimaratoonarit, meiltäkin läksi molempiin sarjoihin mukaan yksi osallistuja. Sitten läksivät 10 kilometrin kävelijät. Reitit kulkivat kauniissa Kallaveden maisemissa ja aurinko todella helli osanottajia. Lämpötila kohosi lähes hellelukemiin ja sää oli oikein kesäinen. unnelma oli iloinen ja ihmiset nauttivat silminnähden olostaan. Meillä oli selässä Hilkan tekemät kyltit, missä luki slab ry, pitää naatiskella kulun piällä olosta eekä jatkuvaan vurnuta perillepiäsyy., ja toisilta oli kyselty olivatko he naatiskelleet kulunpiällä olosta J. sallistujia oli kaiken kaikkiaan noin 2600, joten aikamoista vilinää oli Kuopion poluilla ja teillä. Matkan varrella oli juomapisteitä, mistä sai kylmää vettä ja urheilujuomaa. Selvästikin jalat piristyi kun joi urheilujuomaa. Maaliin tultaessa jokainen osallistuja sai mitalin ja ravintolan puolelta sai herkullista 16
kanapastakeittoa, leivän ja salaatin kera. Ruokailun jälkeen istuimme tovin terassilla nauttien auringonpaisteesta, ihmisvilinästä ja kuka oluttuopposesta, kuka siideristä tai kahvista. Pihalla oli myös joitakin myyntikojuja, mistä sai ostaa t-paitoja, sukkia, jotain pientä syötävää jne. Kaikki halukkaat saivat mennä kylpylään tai mualiman suurimppaan savusaunaan. Kilometrikilpa päättyi meidän voittoon, koska meillä oli enemmän osanottajia mukana ja nämä pitkänmatkan juoksijat tekivät monen ihmisen työn. Savolaisille kiitos hyvästä vastuksesta ja mukavasta seurasta. Päivä oli mukavaa piristystä arjen keskellä, mutta lopulta sekin loppui ja osa porukasta läksi ajelemaan kotia kohti, perillä Joensuussa olimme illalla kahdeksan jälkeen. sa jäi Rauhalahteen ja varmastikin he nauttivat illalla järjestettävistä maratontansseista Sami Kojosen seurassa. Juttu ja kuvat Mari Pölönen Y H D S Y K S E M V 17
Y H D S Y K S E M V Majakalle lompsis Varsinais-Suomen Laboranttialan yhdistyksen syysretken teemana jatkui majakkamatkailu. Kohteena 20. 8. oli Kylmäpihlaja Rauman edustalla. Hannu Setälän varmassa kyydissä ryhmän matka taittui mukavasti. Kahvia ja sämpylöitä oli riittävästi, tunnelma leppoisa ja keli upea. Syvärauman satamaan päästyämme hakomolkose laulo ja yhteysalus iristo Star odotteli meitä laiturissa (siis varpuset lauloivat). Laivaan astui myös Niilo Halminen, raumalaisen perinteen ja kielen erikoismies. Hän toimi oppaana menomatkalla ja jaarittel ilosest raumangiälel Raumasta ja raumalaisista. Kuusia kajastava kari Ensimmäinen etappimme oli 7 km:n päässä mantereelta oleva Kuuskajaskari. Saaren luonnon erityispiirteitä on runsas kuusien määrä. ästä lieneekin saari saanut nimensä. Suomen valtio osti saaren Rauman kaupungilta sotilaskäyttöön, ja siinä käytössä se toimikin 1997 asti. alvisodan aikana 1939 ryhdyttiin Kuuskajaskarista tekemään rannikkotykistölinnaketta. Sodan jälkeen puolustuslinnake muutettiin koulutuslinnakkeeksi. Muistoina noista ajoista on jäljellä rakennuksia, juoksuhautoja ja tykkejä. Nykyisin virkistyskäyttöön kunnostetut rakennukset ja 26 ha:n ulkoilualueet monine harrastusmahdollisuuksineen palvelevat kaikkia saarella kävijöitä. Saaren kallioihin on louhittu vuonna 1939 paikat neljälle 152 mm tykille. ykeistä yksi on edelleenkin toimintakuntoinen. ykki on Rauman kaupungin omaisuutta, joten Rauma lienee ainoa kaupunki, jolla on oma tykki. Koomisia piirteitä toi vaihe, jolloin tykki siirtyi kaupungin omistukseen. ykki on ase, ja sille vaadittiin aseenkantolupa. Kaupunki tai nk. yhteisö ei voi sitä saada, vaan se pitää olla yksityishenkilö ja ase pitää olla mukana lupaa haettaessa (paino tonneja). No, asiaan kyllä löytyi ratkaisu. Saari ihmeellisyyksineen jäi taakse ja matka jatkui muutaman kilometrin. Kylmäpihlaja olikin lämmin tyrnisaari Kylmäpihlajan majakkasaarta lähestyttäessä sen kauniit värit terävöityivät jo kaukaa kirkkaana alkusyksyn päivänä. Saaren satama suojasi veneitä ja ylväs majakka oli kuin kaupungin vartija Selkämeren portilla. Vuonna 1953 valmistunut majakka kohosi 36 m:n korkeuteen. altojen piiskaamien kallioiden välit olivat täyttyneet notkollaan marjoja olevista tyrnipensaista. Kivikoista työntyi mitä erilaisimpia heinä ja rantakasveja. Vastakuoriutuneita neitoperhosia liihotteli kesyn tuntuisina kukilla. Ne etsivät ravintoa talvehtimisen varalle. dyllisen sataman tuntumassa oli punamullalla maalattu hirsirakennus, jonka tervantuoksuisessa kamarissa 18
oli tarjolla lohikeittoa ja tummaa saaristolaisleipää voin kera. Herkuttelu jatkui ulkona silmänruuan merkeissä. Pinkaisu punavalkean majakkatornin 12:teen kerrokseen auttoi keiton sulattelussa. Jälkiruokana oli kuvankaunis Rauman saaristo ja kimalteleva Selkämeri pookeineen ja kalastusaluksineen. Henkeäsalpaavan kaunis näköala ja vieno meren tuoksu houkutteli istahtamaan. jan rientäessä, oli aloitettava paluumatka maahan. Portaikko vei vielä kerroksen verran ylöspäin. Siellä oli koppi, joka paljastuikin radioama- Kuntoremontti jatkuu... Kuntoile kuten edellisessä numerossa kirjoitin, lisäten hiihtolenkit harjoitteluun kävelyn ja/tai hölkän sijaa aina kun se on mahdollista. Hiilihydraatiton viikko(max.10 pv) kannattaa pitää jos tuntuu että viime silaus painon pudotuksesta puuttuu. ässä kirjoitankin vähän hiihtovarusteiden hankkimisesta ja huollosta: - älä osta koskaan ns. suksipaketteja - kysy asiantuntia apua hankkiessasi urheiluvälineitä - huomio myös sauvat ovat tärkeä osa hiihto urheilua - kaikkein halvimpia suksia ei kannata ostaa - pyydä aina perusvoitelu suksiisi liikkeestä - pitoalueen merkkaus täytyy saada suksia ostettaessa - suksien pohjiin tulee mahdollisuuksien mukaan lisätä luisto parafiinit kelien mukaan - pitoteipit vakiokeleille ovat erittäin hyvät(asennuta asiantuntijalla) ei saa käyttää lumisateella. ässä muutamia vinkkejä hiihdon aloittajille, vastailen kysymyksiinne seuraavassa lehdessä jos kiinnostusta löytyy. kysymykset; mattij.makinen@co.inet.fi terv mattij reenaa, reenaa että mahrut porukkaan töörien pyhätöksi. ornin eri kerroksissa oli myös paljon hotellihuoneita halukkaille. Ruokala, sosiaaliym. tilat sijaitsivat alakerroksissa. Saaren opastus oli hyvin hoidettu. Majakkatyttö kertoi oman osuutensa ja ruokalarakennuksen kupeessa oli info- ja luontopiste. Sieltä lähtivät opastetut luontokierrokset. iivis päiväohjelma oli loppusuoralla. Kelloon piti vilkaista enää kerran, eli milloin laiva lähtee. Linja-autoon nousua edelsi vielä ryhmäkuvan otto. Paluumatkalla oli perinteinen suurarvonta, joka saatiin kuin saatiinkin loppuun ennen ensimmäisten poisjääjien pysäkkiä. Sitten oli tunti aikaa painaa pää niskatukeen, kuunnella loput korvaan jääneistä meren ja tuulen kohinoista ja miettiä ajatuksia. imo Kirjonen K U N R E M 19
K R Y P Vastaukset os. nne Raille, Valpuri-nnamaankatu 5 c 94, 20610 urku, 21.2.2006 mennessä. ikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. NNE! 20
nalyysissä 3/2005 kerroimme kirjoituskilpailusta syksyn muistoista. Yhteistä muistelua kirjoittaneet kolme Varsinais-Suomalaista laboranttia palkitaan seuraavasta kirjoituksesta. Meillä oli niin mukavaa... Syyskuun 21. päivänä suuri joukko oimihenkilö Unionin jäseniä oli kokoontunut uureporinkadulle, Varsinais-Suomen U:n toimiston eteen matkatavaroineen. limme lähdössä ruskamatkalle Leville. loinen puheensorina kuului, kun tutut tapasivat toisensa ja kertoivat kuulumisiaan. Pakkasimme tavaramme bussiin ja suuntasimme kohti Leviä. Matkanjohtajana toiminut nne Raille toivotti kaikki tervetulleeksi. Matka, joka kesti illasta seuraavaan aamupäivään asti sujui mukavasti seurustelun, tietovisailun ja nukkumisen merkeissä. Leaf n väki oli tuonut mukanaan makeisia, joita nne uutterasti matkan edetessä jakoi. Saavuttuamme hotellille ilman ollessa raikkaan syksyinen kävimme vaihtamassa vaatteita ja lähdimme reippaasti kiipeämään kohti Levin uikkua. Nousu oli melko jyrkkä ja vauhti reipasta, joten kyllä siinä ihan hiki tuli. Ylhäällä uikussa palkitsimme itsemme ansaituilla juomilla. Kokoonnuimme kotaan paistamaan makkaraa. unturilta alas päästyämme kotiuduimme hotelliin, ja oli päivänokosten aika, joka tuntui ruhtinaalliselta yön matkustelun ja päiväisen patikoinnin jälkeen. ltapäivä jatkui päivällisen ja vapaan ohjelman merkeissä. Valinnan varaa löytyi huoneessa löhöilyn ja seurustelun, kylpylän sekä erilaisten ravintolapalvelujen välillä. Seuraavana aamuna pakkasimme taas reppumme, siirryimme bussiin ja matkasimme unastunturille. Siellä kiipesimme ylös ihastellen samalla maisemia ja mahtavaa maaruskaa. Lauantai päivä oli varattu kulttuurille. Kävimme Kittilässä tutustumassa Reidar Säreistöniemen taiteilijamiljööseen. ppaan avulla tutustuimme ateljeeseen ja asuintiloihin. utustuimme myös hänen taidenäyttelyynsä. aiteilijan lapsuudenkotiin emme päässeet tutustumaan, koska sitä kunnostettiin alkuperäiseen kuntoonsa. Leville päästyämme alkoi matkamuistojen ja tuliaisten ostelu. Kaupoista löytyi niin kuksaa kuin teleskooppivartista makkaratikkua sekä erilaisia vaatteita, koruja ym. stettavaa löytyi, oli vain valinnan vaikeus. Viimeisen illan vietimme vielä patikoiden pimeässä otsalamppujen valossa muutaman kilometrin päässä olevaan kotaan. Siellä lauloimme, kerroimme vitsejä ja nautimme lämpimästä illasta. Virkeimmät lähtivät vielä viettämään yöelämää ja toiset lähtivät unten maille keräämään voimia seuraavan päivän paluumatkaan. amulla lähdimme kohti Etelä Suomea ja kotia. Poikkesimme vielä Napapiirillä viime hetken ostoksilla. Paluumatkalla kerroimme toiveistamme ja ajatuksistamme ensi vuoden reissua varten. sa porukasta varasi jo paikkoja ensi vuoden matkalle. i jospa oisit voinut olla mukana. nneli, Stella ja Marjatta K R J U S K L P L U 21
ällä palstalla Suomen Laboratorioalan Liiton toimihenkilöt vastaavat kysymyksiin K L L E G N len uula Kuusisto, liiton nykyinen puheenjohtaja ja entinen nalyysin päätoimittaja. len paljasjalkainen turkulainen. Liiton ja yhdistyksen toiminnassa olen ollut mukana lähes laborantiksi valmistumisestani lähtien eli jo 21 vuotta. Laboratoriomestariksi opiskelin 1997-98. Lääkemarkkinoin opinnot suoritin ammattikorkeakoulussa vuonna 2002. mmattiyhdistysasiat ovat olleet myös lähellä sydäntäni. oimin Schering y:n toimihenkilöiden luottamusmiehenä kuusi vuotta aina siihen asti kunnes vaihdoin työpaikkaa viime vuonna joulukuussa. Nykyisin työskentelen aluemyyjänä G.W. Bergillä. Luottamusmiestehtävä toi tulleessaan muita edunvalvontatehtäviä niin oimihenkilöunionin Varsinais-Suomen piirissä kuin valtakunnallisestikin. 1. Mitä sinulle kuuluu? Kiitos kysymästä. han hyvää kuuluu. Uusi työ ja puheenjohtajan tehtävät pitävät kiitettävästi liikkeellä. 2. Miten aamusi alkoi? Rutiininomaisesti. nneksi ei sattunut mitään viivyttäviä yllätyksiä. 3. Miten hemmottelet itseäsi? Nykyään hemmottelen itseäni vain olemalla. Niin sanotusti syljeskellen kattoon. 4. Paras lukemasi kirja? Hyviä kirjoja on niin paljon. Nyt ei tule mitään erityistä mieleen. Eniten siteeraan tällä hetkellä ntti Heikkilän Elämän paras aika- teosta. Se oli kylläkin tarkoitettu keski-ikäisille miehille ja siksi sitä on niin hauska siteerata sopivissa piireissä. 5. Ketä ihailet? hilen hyväntuulisia ja ystävällisiä ihmisiä. 6. Salainen paheesi? oisen voin kertoa, punaviini ja juustot. ällä hetkellä opettelen asumaan kaksin tiibetinspanielini Mustin kanssa, sillä kaksi poikaani ovat muuttaneet jo omilleen. ehtävät Suomen Laboratorioalan Liitossa ovat olleet antoisia ja vaihtelevia. n ollut mukava oppia tuntemaan saman ammattikunnan edustajia eri puolilta Suomea. Useista on tullut hyviä ystäviä. Puheenjohtajan tehtävä on antanut uutta ulottuvuutta toimintaan. 7. Miten selviät kotitöistä? Pakko sitä on selvitä. Sitä paitsi nyt jo helppoa, sillä asustelen pienen koirani kanssa. Poikani asustelevat jo muualla. 8. Mikä sinua ärsyttää? Minua ärsyttää turhat rutinat ja epäsuorat puheet. 9. Milloin valehtelit viimeksi? Joskus sitä on pakko kertoa valkoinen valhe, mutta nyt en muista koska olisi niin tehnyt. 10. ärkein ihmisesi? mat pojat ja iskä. 11. Hartain toiveesi? Äitinä toivon lapsilleni turvallista elämää. 12. Mottosi? len mottoihminen. Minulla on lomamottoni jne. Kaikki eivät ole painokelpoisia, joten nyt sanon tämänhetkisen mottoni. Uskalla päättää, päätä uskaltaa. 13. Mikä sinusta tulee isona? oivottavasti huumorintajuinen vanhus. 22
ällä palstalla Suomen Laboratorioalan Liiton toimihenkilöt vastaavat kysymyksiin len Matti J (Mäkinen) Nokialta, oikein Nokialta. len toiminut yhdistys / liitto tehtävissä vuodesta 71 alkaen. äällä hetkellä toimin toiminnanjohtajana ja yritän tukea liiton hallintoa kykyjeni mukaan. yöskentelen yksityisyrittäjänä/ ammatin harjoittajana. Vapaa-aikaa vietän kuntoillen, hiihto, juoksu, pyöräily, kuntosali ovat mieli lajini ja tietysti aina tilaisuuden tullen matkustan lappiin ja Saariselälle. len juuri muuttanut omaan kotiin, kivaa on. 1. Mitä sinulle kuuluu? ällä hetkellä pelkkää hyvää. n työtä terveyttä ja hyviä ystäviä. 2. Miten aamusi alkoi? Lasi vettä hölkkää 20 min, 40 etunojaa, 15 leukaa, vatsa ja kyljet, bonsaille vettä ja huomenet että sillee. 3. Miten hemmottelet itseäsi? Lähden Lappiin ystävieni kanssa. 4. Paras lukemasi kirja? Mika Myllylä Riisuttu Mestari, pidän myös Reijo Mäen kirjoista 5. Ketä ihailet? 93 vuotiasta äitiäni ja hänen ikäluokkaansa, jotka antoivat nuoruutensa isänmaalleen Suomelle. 6. Salainen paheesi? Jos kertoisin ei se olisi salaisuus, mutta voitte kysyä Jussilta tai tolta.. 7. Miten selviät kotitöistä? masta mielestäni hyvin, Siperia opettaa, yksinäistä asujaa. 8. Mikä sinua ärsyttää? tsekkyys 9. Milloin valehtelit viimeksi? Eilen Laukkasen Eijalle nakkasin valkoisen valheen. (ymmärti) 10. ärkein ihmisesi: Lapseni Jarno ja Riina sekä ystävät ympäri Suomen. 11. Hartain toiveesi: Saada elää terveenä itsenäisessä Suomessa ystävien kaa. Ja nähdä lastemme pärjäävän. 12. Mottosi? Löydä tarve ja täytä se. 13. Mikä sinusta tulee isona? En ole päättänyt. Eikä ne ole minusta isoisääkään tehny. K L L E G N 23
U E U U U U D E JLKSEL KKS UU HELPPHS JLKNEMLL yössä jaksamiseen ja erilaisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn panostetaan monella eri sektorilla. Eräs tärkeä tekijä, johon jokainen voi vaikuttaa itse, jää kuitenkin usein huomioimatta, nimittäin oikeanlaiset työjalkineet. Jalkineiden merkitys korostuu varsinkin silloin, kun työskennellään kovilla ja liukkailla alustoilla. Hyvä työjalkine sekä oikea jalkojen omahoito voivat ehkäistä monia jalkaterien ja alaraajojen ongelmia. yö-ja turvajalkineita valmistava Jalas on tuonut markkinoille kaksi uutta jalkinemallia. Uusissa andem Sport työjalkineissa yhdistyy Jalaksen osaaminen ja käyttäjien odotukset ja toiveet. Ne tukevat jalkaa oikein. Niiden iskunvaimennus on ensiluokkainen ja niissä on joustava, mutta pitävä pohja. andem Sport 5546 on valmistettu microkuidusta, joka on pestävä materiaali. Jalkineen voi pestä hienopesussa 40 C :ssa. Näin jalkineen hoito on helppoa ja jalkineen käyttö entistä hygienisempää. andem Sport 5545 on valmistettu nahasta, joka on käsitelty polyuretaanilla. Se hylkii vettä ja jalkineen sileästä pinnasta lika irtoaa helposti. Jalkojen hyvää oloa lisää kummassakin mallissa vaihdettava, pestävä kokopitkä iskunvaimennuspohjallinen. Jalkineisiin voit vaihtaa myös oman ortoosipohjallisen. Jalas-työjalkineiden lesti on suunniteltu ja mitoitettu suomalaiselle jalalle. Se on riittävän leveä. Hyvä lesti vaikuttaa oleellisesti alaraajojen ja erityisesti jalkaterien eri toimintoihin vähentäen näin lihasten ja nivelten rasitusta. Jalas työjalkineilla jaksat koko pitkän työpäivän. andem Sport uutuuksia ja muita Jalas-tuotteita myyvät Jalaksen jälleenmyyjjät kautta maan. Lisätietoja: Urho Viljanmaa y uotepäällikkö Leena Ferm, gsm 0400 825 995 e-mail:leena.ferm@jalas.com, tehdas: www.jalas.com nalyysin lukijoille, Hyvää joulun odotusta! Punajuuri-omenasalaatti 4-5 etikkapunajuurta 2 omenaa 1 punasipuli 1 rkl fariinisokeria 2 rkl majoneesia 1/2 tlk ranskankermaa 1/2 sitruuna mehu tai balsamiviinietikkaa Kuutioi punajuuret ja omenat, ja pilko sipuli. Sekoita kaikki aineet keskenään, ja anna makujen vetäytyä _ tuntia ennen tarjoilua. arjoa salaatti erityisesti savukalan seurana. Vinkiksi: Salaatti maistuu myös illalla pikkunälkään paahdetun ruisleivän päällä. Mätien tarjoilusta Sulata mäti ja valuta se siivilässä, jos se on kovin vetistä. Hienonna punasipuli mahdollisimman pieneksi. Marinoi sipuli sokeriripauksella, maustetussa valkoviinietikassa puolisen tuntia. Sekoita joukkoon hienonnettua ruohosipulia. Vaahdota lisäkkeeksi pelkkää smetanaa, ranskankermaa, kermaa tai niiden sekoitusta. Sekoita kaikki aineet yhteen mädin kanssa, tai tarjoa jokainen laji erikseen omasta kipostaan. 24