1 Situ-seurantaindikaattorit Itä-Suomen AVIn alueella Indikaattori Vuosi - joiltakin kohdin aikaisempi tieto Vuosi 2013 Indikaattorilähde Arjen turvallisuus 2013 Indikaattorilähde Koti- ja vapaa-ajan 334 tapaturmissa kuolleet Automaattisella sammutuslaitteistolla varustetut hoitolaitokset ja vastaavat kohteet (%) (Etelä-Savo 85 Pohjois-Karjala 88 Pohjois-Savo 161) Tietoa ei ole saatavilla 2013 Tiedot saatavilla vuoden 2015 alussa 2013 Tietoa ei ole saatavilla THL, Finjury/ Tilastokeskus; kuolemansyyt Asuinrakennuksissa sattuneiden tulipalojen määrä Asuinrakennuspalot 131 Asuinrakennuspalot 108 Katujen, julkisten tilojen ja oppilaitosten turvallisuus Katuturvallisuusindeksi Poliisitehtävien määrä (15) 12 asiakasmäärältään suurimmassa kauppakeskuksessa/ kpl/vuosi 2013 Indikaattorilähde 358 438 Kauppakeskusyhdistys, PoliTrip kannat ja 2013 Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa joutuneet 8. ja 9. luokkalaiset (prosenttia) Koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa osallistuneet 8. ja 9. luokkalaiset (%) 2010 (THL Kouluterveys-kysely 2010; seuraavat tulokset 2013 syksyllä) 7% 2010 7% 8 % THL Kouluterveyskysely 2013 5 %

2 Työpaikkojen turvallisuus 2013 indikaattorilähde -- ei tietoja saatavilla Työssään väkivaltaa kohdanneiden määrä (prosenttia) Yli 4 pvän työpoissaoloon johtaneen työpaikkaväkivallan määrä, kpl/vuosi -- ei tietoja saatavilla Liikkumisen turvallisuus Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet tai aikaisempi 537 406 28 33 2013 Indikaattorilähde 744 Liikenneturva 29 Liikenneturva Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet 14 10 Trafi Hukkumistapaturmat 30 26 Suomen uima- ja hengenpelastusliitto Ikääntyneiden turvallisuus, kaatumis-, putoamistapaturmissa kuolleet yli 65- vuotiaat Poliisille ilmoitettujen ja rasistiseksi luokiteltujen epäiltyjen rikosten määrä Etelä-Savo 58,9 Pohjois-Karjala 78,1 Pohjois-Savo 131,2 49 35 --- SOTKAnetistä saa ainoastaan vuoden 2010 tilastot. Ei ollut uudempia tilastoja. 24 PolStat 20.8.2014

3 Rikoksen uhrille tarjottavien palvelujen saatavuus Rikosuhripäivystykseen tulleet yhteydenotot, lkm/vuosi Rikosuhripäivystyksen tukisuhteet, lkm/vuosi Tukisuhteisiin käytetty aika, h/vuosi 2013 Indikaattorilähde 3 129 3 898 Rikosuhripäivystyksen tilastot ja 2013 332 406 Rikosuhripäivystyksen tilastot ja 2013 754 922 Rikosuhripäivystyksen tilastot ja 2013 Rikoksen uhrin ohjautuminen palveluun Poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten kautta tapahtuva ohjautuminen, prosenttia yhteydenotoista Sovittelun kautta tapahtuva ohjautuminen, prosenttia asiakkaista tai yhteydenotoista 2013 Indikaattorilähde 16,38 % 15,34 % Rikosuhripäivystyksen tilastot ja 2013 0,86 % 1,90 % Rikosuhripäivystyksen tilastot ja 2013 Nuorten turvallisuus 2013 Indikaattorilähde Tehostettua tukea saavien peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista (prosenttia) Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä Lukuvuosi 3,3 % (Erityistä tukea sai 8,1 %) 1 934 6,5 % (Erityistä tukea sai 7,3 %) 2 157 Tilastokeskus Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä 1.6 E-S 1,4 P-S 1,7 P-K 1,8 E-S 5,4 P-S 8,7 P-K 4,9 E-S 6,1 P-S 9,2 P-K 5,0 (ei vielä tietoa saatavilla) (ei vielä tietoa saatavilla)

4 Nuorten turvallisuus 2013 Indikaattorilähde Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17- vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Alle 18-vuotiaisiin kohdistuneet väkivaltarikokset 18-20-vuotiaisiin kohdistuneet väkivaltarikokset Alle 18-vuotiaiden tekemät rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) 18 20-vuotiaiden tekemät rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) Sovittelukäsittelyyn tulleiden, rikosten ja riita-asioiden tekijöiksi epäiltyjen alle 21-vuotiaiden määrä 18,5 18,1 % (= 8 592 nuorta 8,0 % 4,8 9,2 10,1 661 640 566 467 2611 2188 3126 2759 koko maa N=6048 (45 %), ISAVIN alue N=690 (38 %) koko maa N=5105 (41 %), ISAVIN alue N=607 (38 %) ei uudempaa tietoa 4 277 ei uudempaa tietoa ei uudempaa tietoa Sotkanet Sotkanet 510 PolStat 20.8.2014 456 PolStat 20.8.2014 1803 PolStat 20.8.2014 2294 PolStat 20.8.2014 koko maa N=4800 (41%) ISAVIN alue N=528 (35%) Lähde THL Tilastoraportti 17/2014

5 Nuorten turvallisuus 2013 Indikaattorilähde Poliisin tietoon tulleet alle 18- vuotiaisiin kohdistuneet seksuaalirikokset Seksuaalista häirintää kokeneet 8. ja 9.-luokkalaiset (prosenttia) Seksuaalista väkivaltaa kokeneet 8. ja 9.-luokkalaiset (prosenttia) 188 234 2010 18 2010 4 198 PolStat 20.8.2014 --- --- Yritystoiminnan turvallisuus Myymälävarkauksien määrä, kpl/vuosi Kaupparekisteriin kohdistuneet rekisterimerkintärikokset ja niiden yritykset, kpl/vuosi Yrityksille korvatut murto- ja ilkivaltavahingot, /vuosi CERT-FI tietoturvaloukkausilmoitukset, kpl/vuosi sekä näiden perusteella tehtyjen rikosilmoitusten määrä, prosenttia Yritysten palovahinkojen määrä, jotka vakuutusyhtiö on korvannut Yritysten muiden vahinkojen määrä, /vuosi (tai aikaisempi) 4 017 3 751 2013 Indikaattorilähde 3 378 PolStat 20.8.2014

6 Alkoholin käyttöön liittyvät turvallisuusongelmat Alkoholijuomien kulutus asukasta kohti 100 prosentin alkoholina, litraa Alkoholimyrkytyksiin ja muihin tapaturmiin päihdyksissä kuolleet (Alkoholikuolleisuus 35 64- vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Poliisin tietoon tulleet alle 25- vuotiaiden rattijuopumukset (Huom: luvut sis. rattijuopumukset ja törkeät rattijuopumukset) Päihtyneiden säilöönotot / 1 000 asukasta (tai aikaisempi) 8.7 8.2 72,9 Tieto Itä-Suomen osalta saatavissa vain ko. ikäryhmässä 2010 14.2 586 506 19.7 16.9 2013 Indikaattorilähde 8.2 --- Vuoden 2013 ei tietoa saada, koska tiedot saadaan THLstä vain joka toinen vuosi. 11.4 480 PolStat 20.8.2014 16.7

Moniammatillisuus mahdollisuutena varhaisessa puuttumisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa (versio 21.8.2014) Road Show n teema kiinnosti myös kuntajohtoa Itä-Suomessa Sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston moniammatillinen yhteistyö näytti toimivan Road show -seminaarissa aurinkoisessa Mikkelissä 5.-6.6.2014. Seminaariin kokoontui kuntien päätöksentekijöitä ja edustajia turvallisuuden eri sektoreilta sekä eri ammattiryhmistä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta ja kansalaisjärjestöistä. Seminaarin tärkein aihe oli, kuinka moniammatillista yhteistyötä tehdään ja kuinka sitä johdetaan. Yhteistyöseminaari kiinnosti myös kuntajohtoa, joka näki moniammatillisessa yhteistyössä ehkäisevän työn mahdollisuuden ja korjaavien palvelujen kustannusten vähentämismahdollisuuden. Ehkäisevä on inhimillisempää, taloudellisempaa ja vaikuttavampaa todettiin ensimmäisen päivän lopuksi puheenjohtajan, ylijohtaja Elli Aaltosen yhteenvedossa. Toisena päivänä puheenjohtajana toimi sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen. Silloin keskityttiin erilaisiin valtakunnallisiin yhteistyömalleihin, joista osaa toteutetaan myös alueellisesti. Road show ssa virisi vilkas keskustelu asiantuntijapuheenvuorojen myötä. Turvallisuus on yhteistyötä Enemmän yhdessä, vähemmän yksin on tuttu lause monissa yhteyksissä. Yhteistyöhön vannotaan organisaatioiden strategioissa ja toiminnassa. Kaikki tiedämme, että useat lait ja säännökset velvoittavat toimijoita yhteistyöhön, mutta todellisuudessa yhteistyön toteutumiseen annetaan melko vähän ohjeistusta. Osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa pyritään edistämään toimivaksi todettujen moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvien toimintamallien käyttöönottoa ja leviämistä koko maahan. Nämä toimintamallit ovat Ankkuri, MARAK, PAKKA ja Tie Selväksi. Toimintamallien avulla voidaan kehittää palveluja niin, että entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin pystytään tarttumaan tämän ajan keskeisiin ongelmiin ennen niiden kärjistymistä vakaviksi turvallisuus- tai hyvinvointiongelmiksi. Hyviä esimerkkejä moniammatillista toimintamalleista Itä-Suomessa on parhaiten lähtenyt käyntiin MARAK eli moniammatillinen väkivallan riskien arviointi ja jatkotoimien suunnittelu perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Mukana mallissa ovat Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Joensuussa mallista on jo saatu hyviä kokemuksia. Ankkuri toiminnassa pyritään nuorten rikoskierteen katkaisemiseen. Ankkuri nimellä ei toimintaa Itä- Suomessa ole, mutta lähes vastaavanlaista toimintaa toteutetaan kaikissa maakuntien keskuskaupungeissa. Pakka eli paikallinen alkoholihaittojen torjuntamalli toteuttaa yhteisöllisiä keinoja alkoholihaittojen torjumiseksi. Painopiste on alkoholin ja tupakan saatavuuteen puuttumisessa. Pakka-toimintamallissa kiinnitetään huomiota etenkin humalajuomiseen ja alaikäisten päihteiden käyttöön niistä aiheutuvien haittojen ehkäisyyn. Tämä toimintamalli on lähtenyt Kuopiossa lupaavasti käyttöön sekä sitä aloitetaan myös Mikkelin seudulla.

Tie selväksi -toimintamallissa puututaan nuorten rattijuopumukseen ohjaamalla alle 25-vuotias mahdollisimman pian keskusteluun sosiaalitoimen kanssa. Tarkoituksena on selvittää nuorelta rattijuoppouden taustalla olevia syitä ja etsiä ratkaisuja ongelmiin. Mallia on kokeiltu Savonlinnassa. Yhteistyömallit perustuvat sitoutumiseen, avoimuuteen ja luottamukseen Edellä mainittujen mallien käyttöönotto vaatii yhteistyön lisäksi sitoutumista, luottamusta ja yhteen sovittavaa johtamista. Yksikään edellä mainittu toimintamalli ei onnistu ainoastaan yhden organisaation toimesta. Kaikkiin näihin tarvitaan useita toimijoita. Yhteistoiminnan johtaminen on taito, jossa meillä on vielä paljon opittavaa. Jokaisella organisaatiolla on perustehtävät, omat strategiansa ja arvonsa. Usein nämä kaksi viimeksi mainittua ovat samansuuntaiset useassa eri organisaatioissa, joten jo sen asian itsessään pitäisi helpottaa yhteistyön tekemistä. Perusasia on asiakas ja hänen tarpeensa. Jonkun tahon tuleekin olla kokoavana ja koordinoivana tahona ja kutsua eri toimijat yhteiseen tapaamiseen. Yhteistyö alkaa yhteisen tavoitteen ja yhteisten toimintatapojen rakentamisena. Osallistujia motivoidaan yhteisen haasteen ratkaisemiseen ja sovitaan toimintatavoista. Tämän jälkeen voidaan edetä yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaan. Tiedon kulku on tärkeä tekijä luottamuksen ylläpidossa sekä toiminnan kehittymisessä. Myös seuranta ja arviointi ovat osa toiminnan kehittämistä. Yhteistyömallien vakiinnuttaminen käytäntöön Jokaisen mallin hyödyt ovat todettavissa ja näistä on hyviä kokemuksia valtakunnallisesti. MARAKtoimintamalli on todettu kustannustehokkaaksi ja sen valtakunnallista kehittämistä tulee jatkaa. Kokonaisuudessaan mallin etuna voidaan pitää lähisuhdeväkivallan tunnistamisen helpottumista, yhteistyön tiivistymistä ja pitkällä aikavälillä lähisuhdeväkivallan vähentymistä. Tulevaisuudessa alueellisesti yhteistyötä tulee tiivistä ja perustaa MARAK-työryhmät. Näiden työryhmien toiminta tulee selkeästi kirjata ja sopia mallin alueellisesta toteutuksesta. Tarvitaan myös koulutusta väkivallan tunnistamiseen. Ankkuri-mallissa puututaan nuorten alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen. On selvää, että nopea puuttuminen on huomattavasti taloudellisempaa kuin myöhäinen puuttuminen. Tällöin ehkäistään suurempien ongelmien syntyä. Varhainen puuttuminen ehkäisee myös syrjäytymistä ja valtakunnallisten tulosten mukaan rikosten uusimismahdollisuus pienenee Ankkuri-toiminnan myötä. Toimintamallin jalkauttamisen edellytys on Ankkuri-tiimin toiminta ja valtakunnallisten kokemusten mukaan sen sijoittuminen poliisilaitoksille on parhain vaihtoehto. PAKKA-toimintamalli on levinnyt Suomessa toimintamalleista kaikkein laajimmin. Sen hyötyinä on todettu muun muassa seuraavia asioita: alkoholin ikärajavalvonta parani vähittäismyyntipaikoissa, alaikäisten alkoholin saatavuus väheni, humalaisille anniskelu ravintoloissa tiukentui, nuorten juomatavat siistiytyivät sekä ravintoloiden yöaikaisten väkivallantekojen ja humalasta johtuvien päivystyspoliklinikkakäyntien määrä väheni. PAKKA-malli vaatii onnistuakseen kunnan sitoutumista mallin toimeenpanoon sekä poliisin, alkoholitarkastajien ja kunnan välistä yhteistyötä. Tie Selväksi -mallissa on kysymys varhaisesta puuttumisesta nuorten rattijuopumustilanteissa. Valtakunnallisten kokemusten mukaan mallin avulla on tavoitettu alaikäisiä lastensuojelun piiriin nopeammin ja löydetty tukea ja apua tarvitsevia nuoria, jotka ovat palvelujärjestelmän ulkopuolella. Mallin myötä mini-interventio on vakiintunut sosiaalitoimessa. Lisäksi etuna nähtiin se, että päihde- ja liikenneturvallisuustyötä tehtiin laajalla rintamalla. Mallin käyttöönotossa alueellisesti on poliisin rooli

keskeinen. Poliisilaitoksille sijoitetut nuorten tiimit ja sosiaalityöntekijät ovat avainasemassa puheeksioton varhaisessa toteutuksessa. Yhteistyötä tarvitaan vahvasti kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Jokaista mallia voidaan soveltaa kunkin alueen tilanteeseen kunnan koosta, palvelurakenteesta ja vallitsevasta tilanteesta käsin. Yhteistä kaikille malleille on tiivis yhteistyö ja asioista sopiminen eri toimijoiden välillä. Asioita tulee myös koordinoida ja johtaa. Eteenpäin voi lähteä sillä, että mallit ovat kustannustehokkaita ja sitoudumme tähän. Tämä ei vaadi yhtään henkilöstöä vaan enemmänkin uutta tapaa toimia. Enemmän yhdessä, vähemmän yksin.