RAPORlTI ltä..suomen alueellisen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanosuunnitelmaa

Transkriptio

1 Aluehallintovirasto ltä-8uomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue SISÄMINISTERiÖ sisalnenturvalllsuus@intermln.fi hare@lntermln.fi RAPORlTI ISAVI/2261/ f2014 SISÄMINISTERiÖ INRIKESMINISTERIET Viite SM032:001 ltä..suomen alueellisen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanosuunnitelmaa koskevat raportointltledot Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden työryhmän alueellista toimeenpanoa seurataan nk. tuloskorttien awlla. Ohessa tilvlstelmä toimeenpanon tilanteesta alueella: TuloskorttI 1: Yksilöiden. perheiden ja yhteisöjen omien turvalllsuuavaslulden vahvistaminen TuloskortIn tavoitteet ovat 1) Väestön turvallisuustietoisuuden lisääminen 2) Väestön turvallisuustaitojen kehittäminen - konkreettisten turvallisuustaitojen parantaminen yhteisötasolla 3) Kotitalouksien omatolmlsen varautumisen tehostaminen Väestön turvallfsuustietouden ja -taitojen parantamisessa on lähtökohdaksi otettu käytännön läheinen toimintatapa. Tietotaito turvallisuusasioista jää paremmin mieleen kun asiaa voi itse kokeilla käytännössä. TurvalJisuusajattelussa tulee huomioida erilaiset ihmisryhmät SIsäisen turvauisuuden ohjelmaan osallistuvat toimijatahot ovat ottaneet asian hyvin esille erilaisissa tapahtumissa niin suuremmissa kaupungeissa kuin aina yksittäisten kylätoimikuntien jä~estämissä kylätapaamislssa. Tämän hetken työn tuloksista voi mainita SPR:n Savo-Ka~1an piirin tekemän turvallisuuskortin sekä Pohjois-Ka~alan pelastuslaitoksen tuella kylätoimikuntien laatimat turvallisuussuunnitelmat. ITÄ-SUOMEN ALUEHAlLINTOVlRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka Joensuun toimipaikka Kuopion lolmipalkka kirjaamo.lt8@avi.fi Maaherrankatu 16 Torikatu 36 C Hallituskatu Mikkeli Joensuu Kuopio Postiosoite: PL 50, Mikkeli

2 ISAVII2267/ I ltä-suomen aluehallintoviraston toiminnassa on turvallisuusteema laajasti ajateltuna ollut näkyvästi esillä. Aihetta on käsitelty erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa. Vuosina 2013 ja 2014 jä~estettiin oma erilliset turvallisuusseminaarit Mikkelissä. Tul08kortti 2: TurvalUsen kasvuympäristön varmistaminen lapsille Ja nuorille Tuloskorttiin on ki~ttu seuraavat neljä tavoitetta: 1) Hyvän kasvuympäristön turvaaminen lapsille ja nuorille 2) Ehkäisevän toiminnan tehostaminen lasten ja nuorten palveluissa ja tukitoimissa 3) Riittävien palvelujen ja tukitoimien turvaaminen lapsille ja nuorille 4) Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Tuloskortti 2 tehtävä- ja tavoitealueet kuuluvat oleellisena osana Itä-Suomen aluehallintoviraston PEOL- sekä OKT-vastuualueisiin. Näillä vastuualueilla työskentelevien terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja smstystoimen ylitarkastajien, aluehallintoyliläikärlen sekä nuoriso- ja liikuntatoimen tarkastajien ydintehtäväalueisiin kuuluu juuri lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Nämä po. viranomaiset kuuluvat ISAVln LANU (lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä) -ryhmään. Ryhmä on kokoontunut noin kolme kertaa wodessa, ja sen kautta on viety vaikuttavasti eteenpäin myös lasten ja nuorten turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Kasvatus- ja opetustoimessa keskeistä on ollut perusopetuslain uudistus. jossa siirryttiin kolmiportaiseen tuen malliin (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). ltä Suomen aluehallintovlrasto on järjestänyt viimeisen kolmen woden aikana keskimäärin 3 koulutustilaisuutta tähän liittyen. Poikkihallinnollisesti hyvinvointialaila tärkeä lakiuudistus oli voimaan astunut uusi oppilas- ja opiskelijahuoltojaki. Itä-Suomen aluehallintovirasto on järjestänyt poikkihallinnollisia Informaatlo-ohjaustilalsuuksla uuteen lakiin ja lain soveltamiseen liittyen OKM ja STM:n kanssa. Tilaisuuksia OH-laklin liittyen on wonna 2014 järjestetty yhteensä 5 kappaletta. ltä-suomen aluehallintovirasto on ollut aktiivinen verkostotoimija Nuorisotakuuseen sekä lasten ja nuorten ohjauksen kehittämiseen liittyvissä teemoissa ELY-keskusten, maakuntaliittojen sekä 111 sektorin toimijoiden kanssa. OpetustOimen puolella aluehallintovirasto on toiminut timlssä yhteistyössä Uikennelurvan, poliisin sekä pelastuslaitosten että -opiston kanssa.

3 ISAVI /6 Tuloskortti 3: Turvallisen elämän varmistaminen läkkäälle ihmiselle Tuloskortin 3 tavoitteet ovat seuraavat: 1) Ikäihmisten arjen turvaaminen tiedon keruun ja tiedottamisen kautta. 2) Ikäihmist8n osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien tuki osana ehkäisevän toiminnan tehostamista 3) Palvelujen kehittäminen turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen 1. Ikäihmisten hyvän arjen turvaaminen tiedon keruun ja tiedottamisen kautta Lähtökohtana on tuottaa ja koota tieto Ikäihmist8n turvallisesta arjesta ja ongelmista. Saadun tiedon perusteella voidaan kehittää palveluita vastaamaan paremmin Ikäihmisten tarpeita. Pohjois-Karjalan SosIaalIturvayhdistys ry:ssä on tehty opiskelijalyönä diaesitys arjen turvasta ja taulukko hyvistä käytännöistä. Materiaalista on tiedotettu kuntiin ja heillä on ollut mahdollisuus käyttää aineistoa vanhusten viikolla. Aine1stoja muokataan edelleen käytettäväksi myös tulevissa vanhusten viikkojen tapahtumissa. Usäksi eri toimijat suunnittelevat. miten voitaisiin hyödyntää THL:n alueellisen hyvinvointitutkimuksen aineiston tuloksia arjen turvallisuuden kehittämisessä. 2. Ikäihmisten osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien tuki osana ehkäisevän toiminnan tehostamista Keskeisiä ihmis8jvoisan vanhuuden turvaavia periaatteita on muun muassa hänen osallistumisoikeuksisensa turvaaminen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ikäihmisille on taattava mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteett&ihin. AluehallIntovIrasto on omassa valvonnassaan kiinnittänyt huomiota muun muassa ulkoilun ja yhtels6llisen toiminnan mahdollistamiseen ikäihmisille. Uslksi kuntia on kannustettu turvaamaan IkäihmisIlle osalllstumlsmahdolllsuus riittävällä kulkemisen tuella. 3. Palvelujen kehittäminen turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen Aluehallintovirasto on omassa valvonnassaan ohjannut toimijoita turvallisuuspoikkeamien kirjaamismenettelyn käyttöönottoon. Usäksi Valviran omavaivonta määräys ohjaa toimintayksiköitä riskienhallintaan. OmavalvontasuunnItelmaan on kuvattava. miten toimintayksikön riskienhallinta toteutetaan ja miten riskiarvioinnin tuloksena saatu tieto esiin tulleista vaaratilanteista käsitellään ja dokumentoidaan. Peruspalvelujen tila selvityksen yhtenä tehtävänä 011 arvioida huomloivatko kunnat hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä Iäkkäiden arkeen ja asumiseen liittyvä turvallisuuden riskitekijöitä systemaattisesti. Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että yli kaksi kolmasosaa vastanneista kunnista arvioi

4 ISAVI/ /6 systemaattisesti turvallisuusseikkoja läkkällle suunnattujen hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä. Työryhmä päivitti tuloskortin keväällä 2014 ja on työssään alkutaipaleella. Tuloskortin työstämistä Jatketaan TuloskorttI 4: Asumisen, ympäristön ja liikkumisen turvallisuuden vahvistaminen Tuloskortti 4 käsittelee asumisen, elinympäristön ja liikkumisen turvallisuusriskien vähentämistä. Tuloskorttiin on kirjattu seuraavat neljä tavoitetta: 1) Asuinalueiden, olaskelu-, harrastetilojan ym. yleisten tilojen sekä rakennetun ympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen 2) Paloturvallisuuden edistäminen 3) Rikosten torjunta 4) LIIkenneturvallisuuden edistäminen Vuosien tilastotietojen perusteella paloturvallisuustllante8ssa on tapahtunut parannusta. Asuinrakennuspalojen määrä on vähentynyt vajaalla viidenneksellä. Rlski- ja erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä on opastettu- Ja neuvottu paloturvallisuusasioissa turvallisuusviestinnän keinoin sekä suoraan että sidosryhmien värltyksellä. Rakennusiupaviranomaisten roolia on vahvistettu paloturvallisuusasioissa kiinteällä yhteistyöllä rakentamisen ohjauksessa sekä mm. järjestämällä rakennus- ja paloviranomaisten yhteinen koulutus- ja seminaaripäivä Joensuussa. Kylien turvallisuusryhmät -toimintaa on jatkettu Kesälahdella Ja Kontiolahdella varsinaisen pilotoinnin päätyttyä. Uikenneturvan tilastojen mukaan tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on kasvanut vuosina yli puolella mutta vastaavasti kuolleiden määrä on vähentynyt yli kymmenesosan. Trafin tilaston mukaan vuosina vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä pieneni noin kolmanneksella ja vastaavasti Suomen uima- ja hengenpelastusliiton tilaston mukaan hukkuneiden määrä väheni reilun kymmenesosan. TuloskorttI 5: Toimintamallien luominen eri tahojen viliselle turvallisuusyhteistyölle Tuloskorttiin on kirjattu seuraavat viisi tavoitetta: 1) Kuntien turvallisuussuunnitelmien päivittäminen monitoimijaisesti 2) Päihdehaittojen ehkäisy 3) Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamallien kehittäminen 4) RIkosuhrin ja tekijän palveluiden kehittäminen 5) Maahanmuuttajataustaisen väestän turvallisuuden parantaminen

5 ISAVII2267/ Kuntien turvallisuussuunnitelmien päivittämistä on tuettu järjestämällä työkokouksia ja koulutusta turvallisuusasioista. Turvallisuusasioita on myös tarkasteltu osana peruspalveluiden arviointia. Sen tuloksena ainoastaan noin puolessa Itä..suomen kunnissa on ajantasaiset turvallisuussuunnitelmat Arvioinnin pohjalta on laadittu toimenpide-ehdotukset kunnille. Alueen kyläturvallisuustyötä tukee Pohjois-Karjalan kansanterveyskeskuksen Kylä-Jake-hanke, joka paneutuu myös turvallisuuskysymyksiin. Päihdehaittojen ehkäisyn tolmintolna Itä-Suomessa on valittu päihdehaittojen varhaisen puheeksioton vakiinnuttaminen SOTE-palvalulssa. ehkäisevän päihdetyön rakenteiden vahvistaminen kunnissa, toimivien käytäntöjen kuten PAKKA-mallin käyttöönotto sekä erilaiset kampanjal Toiminnot ovat edenneet alueella ja eslm. PAKKA-malli on otettu käyttöön Kuopiossa ja Mikkelin seudulla. Tuloksena voidaan pitää sitä. että tilastojen mukaan alkoholin käyttö on vähentynyt alueellisesti. puheeksioton työvilineitä on kehitetty ja koulutuksia puheeksiotosta on Järjestetty. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden suhteen on melko paljon aluekohtaisia eroja. ja tähän toimintaan tulee wonna panostaa. Poikkihallinnolllsuus päihdehaittojen ehkäisyssä on vahvistunut Lählsuhde- ja perheväkivalian ehkiusyn toimintamalleja sekä rikosuhrin ja tekijän palveluita on kehitetty. MARAK-malli on käytössä Pohjois-Karjalassa ja sen toiminta on esimerkillistä koko maahan verrattuna. Mailin käyttöönottoa aioiteilaan myös Etelä-5avon kunnissa. Alueelle on saatu väkivallan ehkäisyn hankkeita, jotka puolestaan kehittävät haja-asutusalueen turvakotimallia sekä tukl-henkilö- ja vertaistoimintaa. Maahanmuuttajataustalsen väestön turvallisuuden parantamiseen on pyritty koulutuksen. kotouttamisohjelmien, matalakynnysten neuvontapaikkojen lisääntymisen sekä suvaitsevaisuuskasvatuksen avulla. Toiminnoissa on edetty suunnitellusti. Erityisenä uutena toimintomuotona on paperittomien terveyspalvelujan järjestyminen Joensuussa sekä Monl-Jake hanke. joka tukee emo tavoitteita. TuloskorttI 6: yritysturvallisuus Tuloskortissa 6 on seuraava tavoite: 1) Yrltysturvalllsuusyhtetstyön lisääminen Yritysturvallisuuden korttiln ki~atun tavoitteen toimeenpanotilanne on ollut pysähdyksissä EK:n toimipaikkojen karslutuessa, jolloin työryhmämme menetti yritysturvallisuuden asiantuntijan. Uuden toimikauden vaihtuessa saimme työryhmään kauppakamarlen kautta uuden Jäsenen. mutta vielä ei ole päästy viemään tavoitetta eteenpäin.

6 ISAVII DOI2014 Tuloskortti 7: TurvallIsuusasioiden tietoperustan kehittäminen Tuloskortissa 7 tavoitteiksi on määritelty: 1) turvallisuuden eri osa-alueita koskevista tilannetiedoista muodostetaan alueelliset turvallisuustiedot käyttäen mm. sisäisen turvallisuuden ohjelman tunnuslukuja, ja 2) väestön turvallisuuskokemuksia selvitetään kansalalskyselyjälselvityksiälhaastatteluja toteuttamalla määräajoin. Tuloskortin 7 toimenpiteitä on toteutettu seuraavasti: Itä-Suomen aluehallintovirastosta on ollut edustus SM:n nimeämässä työryhmässä: "Turvallisuussuunnittelun kehittäminen osaksi sähköisti hyvinvointikertomusta". Ryhmässä on pohdittu mm. sähköiseen hyvinvolntikertomukseen mukaan otettavia keskeisimpiä sisäisen turvallisuuden indikaattoreita. mikä osaltaan tulee tukemaan alueellisten turvallisuustietojen muodostamista tulevaisuudessa. Aluehallintovirastossa on omatoimisesti koottu yhteen sisäisen turvaihsuuden indikaattorltietoja ltä-suomen alueelta, jotka on tarkoitus tallentaa ISAVln sisäiseen tietovarastoon. jota PEOL vastuualueen johdolla on valmisteltu. Samalla on seurattu PATI02-hankkeen etenemistä tiedon varastointipaikkaa mietittäessa. lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia kerata tietoja väestön turvallisuuskokemuksista erilaisten turvallisuuskyselyjen awua. Esillä ovat olleet ensisijaisesti Rikoksentorjuntaneuvoston Turva"isuuskysely ja THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH. Lisäksi KatuturvaUisuusindeksi ja PoUisibarometrf tulevat sisältymään sähköiseen hyvinvointikertomuksen turvallisuusosloon. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:ssä on jo hyödynnetty THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH:n tietoja. Itä-Suomen aluehallintovirasto antaa lausunnon "Turvallisuussuunnittelun kehittäminen osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta" -ryhmän raportista. ;t1tj~ Elli Aaltonen Ylijohtaja, Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden työryhmän puheenjohtaja LIlITEET Indikaattoriluettelo Kirjoitus Mikkelissä pidetystä Road Show -seminaarista

7 Moniammatillisuus mahdollisuutena varhaisessa puuttumisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa (versio ) Road Shown teema kiinnosti myös kuntajohtoa Itä-Suomessa Sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston moniammatillinen yhteistyö näytti toimivan Road show -seminaarissa aurinkoisessa Mikkelissä Seminaariin kokoontui kuntien päätöksentekijöitä ja edustajia turvallisuuden eri sektoreilta sekä eri ammattiryhmistä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta ja kansalaisjärjestöistä. Seminaarin tärkein aihe oli, kuinka moniammatillista yhteistyötä tehdään ja kuinka sitä johdetaan. Yhteistyöseminaari kiinnosti myös kuntajohtoa, joka näki moniammatillisessa yhteistyössä ehkäisevän työn mahdollisuuden ja korjaavien palvelujen kustannusten vähentämismahdollisuuden. Ehkäisevä on inhimillisempää, taloudellisempaa ja vaikuttavampaa todettiin ensimmäisen päivän lopuksi puheenjohtajan, ylijohtaja Elli Aaltosen yhteenvedossa. Toisena päivänä puheenjohtajana toimi sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen. Silloin keskityttiin erilaisiin valtakunnallisiin yhteistyömalleihin, joista osaa toteutetaan myös alueellisesti. Road show'ssa virisi vilkas keskustelu asiantuntijapuheenvuorojen myötä. Turvallisuus on yhteistyötä Enemmän yhdessä, vähemmän yksin on tuttu lause monissa yhteyksissä. Yhteistyöhön vannotaan organisaatioiden strategioissa ja toiminnassa. Kaikki tiedämme, että useat lait ja säännökset velvoittavat toimijoita yhteistyöhön, mutta todellisuudessa yhteistyön toteutumiseen annetaan melko vähän ohjeistusta. Osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa pyritään edistämään toimivaksi todettujen moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvien toimintamallien käyttöönottoa ja leviämistä koko maahan. Nämä toimintamallit ovat Ankkuri, MARAK, PAKKA ja TIe Selväksi. Toimintamallien avulla voidaan kehittää palveluja niin, että entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin pystytään tarttumaan tämän ajan keskeisiin ongelmiin ennen niiden kärjistymistä vakaviksi turvallisuus- tai hyvinvointiongelmiksi. Hyviä esimerkkejä moniammatillista toimintamalleista Itä-Suomessa on parhaiten lähtenyt käyntiin MARAK eli moniammatillinen väkivallan riskien arviointi ja jatkotoimien suunnittelu perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Mukana mallissa ovat Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Joensuussa mallista on jo saatu hyviä kokemuksia. Ankkuri toiminnassa pyritään nuorten rikoskierteen katkaisemiseen. Ankkuri nimellä ei toimintaa Itä Suomessa ole, mutta lähes vastaavanlaista toimintaa toteutetaan kaikissa maakuntien keskuskaupungeissa. Pakka eli paikallinen alkoholihaittojen torjuntamalli toteuttaa yhteisöllisiä keinoja alkoholihaittojen torjumiseksi. Painopiste on alkoholin ja tupakan saatavuuteen puuttumisessa. Pakka-toimintamallissa kiinnitetään huomiota etenkin humalajuomiseen ja alaikäisten päihteiden käyttöön niistä aiheutuvien haittojen ehkäisyyn. Tämä toimintamalli on lähtenyt Kuopiossa lupaavasti käyttöön sekä sitä aloitetaan myös Mikkelin seudulla.

8 Tie selväksi -toimintamallissa puututaan nuorten rattijuopumukseen ohjaamalla alle 25-vuotias mahdollisimman pian keskusteluun sosiaalitoimen kanssa. Tarkoituksena on selvittää nuorelta rattijuoppouden taustalla olevia syitä ja etsiä ratkaisuja ongelmiin. Mallia on kokeiltu Savonlinnassa. Yhteistyömallit perustuvat sitoutumiseen, avoimuuteen ja luottamukseen Edellä mainittujen mallien käyttöönotto vaatii yhteistyön lisäksi sitoutumista, luottamusta ja yhteen sovittavaa johtamista. Yksikään edellä mainittu toimintamalli ei onnistu ainoastaan yhden organisaation toimesta. Kaikkiin näihin tarvitaan useita toimijoita. Yhteistoiminnan johtaminen on taito, jossa meillä on vielä paljon opittavaa. Jokaisella organisaatiolla on perustehtävät, omat strategiansa ja arvonsa. Usein nämä kaksi viimeksi mainittua ovat samansuuntaiset useassa eri organisaatioissa, joten jo sen asian itsessään pitäisi helpottaa yhteistyön tekemistä. Perusasia on asiakas ja hänen tarpeensa. Jonkun tahon tuleekin olla kokoavana ja koordinoivana tahona ja kutsua eri toimijat yhteiseen tapaamiseen. Yhteistyö alkaa yhteisen tavoitteen ja yhteisten toimintatapojen rakentamisena. Osallistujia motivoidaan yhteisen haasteen ratkaisemiseen ja sovitaan toimintatavoista. Tämän jälkeen voidaan edeta yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaan. Tiedon kulku on tarkeä tekijä luottamuksen ylläpidossa sekä toiminnan kehittymisessä Myös seuranta ja arviointi ovat osa toiminnan kehittamistä. Yhteistyömallien vakiinnuttaminen käytäntöön Jokaisen mallin hyödyt ovat todettavissa ja näistä on hyviä kokemuksia valtakunnallisesti. MARAKtoimintamalli on todettu kustannustehokkaaksi ja sen valtakunnallista kehittämistä tulee jatkaa. Kokonaisuudessaan mallin etuna voidaan pitää lähisuhdeväkivallan tunnistamisen helpottumista, yhteistyön tiivistymistä ja pitkällä aikavälillä lähisuhdeväkivallan vähentymistä. Tulevaisuudessa alueellisesti yhteistyötä tulee tiivistä ja perustaa MARAK-työryhmät. Näiden työryhmien toiminta tulee selkeästi kirjata ja sopia mallin alueellisesta toteutuksesta. Tarvitaan myös koulutusta väkivallan tunnistamiseen. Ankkuri-mallissa puututaan nuorten alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen. On selvää, että nopea puuttuminen on huomattavasti taloudellisempaa kuin myöhäinen puuttuminen. Tällöin ehkäistään suurempien ongelmien syntyä. Varhainen puuttuminen ehkäisee myös syrjäytymistä ja valtakunnallisten tulosten mukaan rikosten uusimismahdollisuus pienenee Ankkuri-toiminnan myötä. Toimintamallin jalkauttamisen edellytys on Ankkuri-tiimin toiminta ja valtakunnallisten kokemusten mukaan sen sijoittuminen poliisilaitoksille on parhain vaihtoehto. PAKKA-toimintamalli on levinnyt Suomessa toiminta malleista kaikkein laajimmin. Sen hyötyinä on todettu muun muassa seuraavia asioita: alkoholin ikärajavalvonta parani vähittäismyyntipaikoissa, alaikäisten alkoholin saatavuus väheni, humalaisille anniskelu ravintoloissa tiukentui, nuorten juomatavat siistiytyivät sekä ravintoloiden yöaikaisten väkivallantekojen ja humalasta johtuvien päivystyspoliklinikkakäyntien määrä väheni. PAKKA-malli vaatii onnistuakseen kunnan sitoutumista mallin toimeenpanoon sekä poliisin, alkoholitarkastajien ja kunnan välistä yhteistyötä. Tie Selväksi -mallissa on kysymys varhaisesta puuttumisesta nuorten rattijuopumustilanteissa. Valtakunnallisten kokemusten mukaan mallin avulla on tavoitettu ala ikäisiä lastensuojelun piiriin nopeammin ja löydetty tukea ja apua tarvitsevia nuoria, jotka ovat palvelujärjestelmän ulkopuolella. Mallin myötä mini-interventio on vakiintunut sosiaalitoimessa. Lisäksi etuna nähtiin se, että päihde- ja liikenneturvallisuustyötä tehtiin laajalla rintamalla. Mallin käyttöönotossa alueellisesti on poliisin rooli

9 keskeinen. Poliisilaitoksille sijoitetut nuorten tiimit ja sosiaalityöntekijät ovat avainasemassa puheeksioton varhaisessa toteutuksessa. Yhteistyötä tarvitaan vahvasti kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Jokaista mallia voidaan soveltaa kunkin alueen tilanteeseen kunnan koosta, palvelurakenteesta ja vallitsevasta tilanteesta käsin. Yhteistä kaikille malleille on tiivis yhteistyö ja asioista sopiminen eri toimijoiden välillä. Asioita tulee myös koordinoida ja johtaa. Eteenpäin voi lähteä sillä, että mallit ovat kustannustehokkaita ja sitoudumme tähän. Tämä ei vaadi yhtään henkilöstöä vaan enemmänkin uutta tapaa toimia. Enemmän yhdessä, vähemmän yksin.

10 1 Situ-seurantaindikaattorit Itä-Suomen AVln alueella Indikaattori Vuosi - joiltakin kohdin aikaisempi tieto Vuosi 2013 Indikaattorilähde Arjen turvallisuus Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet Automaattisella sammutuslaitteistolla varustetut hoitolaitokset ja vastaavat kohteet (%) Asuinrakennuksissa sattuneiden tulipalojen määrä 334 (Etelä-Savo 85 Pohjois-Ka~ala 88 Pohiois-Savo 161) Tietoa ei ole saatavilla Asuinrakennuspalot Indikaattorilähd_ THL. Finjuryl Tilastokeskus; kuolemansyyt 2013 Tiedot saatavilla vuoden 2015 alussa 2013 Tietoa ei ole saatavilla Asuinrakennuspalot 108 I Katujen, julkisten tiloje., ja oppilaitosten turvallisuus Katuturvallisuusindeksi Poliisitehtävien määrä (15) 12 asiakasmäärältään suurimmassa kauppakeskuksessal kpl/vuosi Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa joutuneet 8. ja 9. luokkalaiset (prosenttia) Koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa osallistuneet 8. ja 9. luokkalaiset (%) (THL Kouluterveys-kyselv 2010; seuraavat tulokset 2013 syksyllä) 7% % 2013 Indikaattorilähd. 438 Kauppakeskusyhdistys, PoliTrip kannat ja % THL Kouluterveyskysely %

11 :2 T~öpaikkojen turvallisuus 2013 indikaattorilähde - ei tietoja Työssään väkivaltaa saatavilla kohdanneiden määrä (prosenttia) Yli 4 pvän työpoissaoloon - ei tietoja johtaneen saatavilla työpaikkaväkivallan määrä, kpl/vuosi Liikkumisen turvallisuus tai 2013 Indikaattorilähde aikaisempi i Liikenneturva I Tieliikenneonnettomuuksissa 537 loukkaantuneet 406 Tieliikenneonnettomuuksissa Liikenneturva kuolleet Vesiliikenneonnettomuuksis Trafi sa kuolleet Hukkumistapaturmat Suomen uima- ja hengenpelastusliitto Ikääntyneiden turvallisuus, SOTKAnetistä saa kaatumis-, putoamis Etelä-Savo 58,9 ainoastaan vuoden 2010 tapaturmissa kuolleet yli 65 Pohjois-Ka~ala tilastot. Ei ollut uudempia! vuotiaat 78,1 tilastoja. Pohjois-Savo 131,2 Poliisille ilmoitettujen ja PolStat rasistiseksi luokiteitujen 49 epäiltyjen rikosten määrä 35

12 3 Rikoksen uhrille tarjottavien palvelujen 2013 Indikaattorilähde saatavuus Rikosuhripäivystykseen Rikosuhripäivystyksen tilastot tulleet yhteydenotot, ja 2013 Ikm/vuosi Rikosuhripäivystyksen Rikosuhripäivystyksen tilastot tukisuhteet, Ikm/vuosi ja 2013 Tukisuhteisiin käytetty aika, Rikosuhripäivystyksen tilastot h/vuosi ja 2013 II ;! "!! Ii Rikoksen uhrin 2013 Indikaattorilähde ohjautuminen palveluun Poliisin ja muiden 16,38 % 15,34 % Rikosuhripäivystyksen tilastot esitutkintaviranomaisten ja 2013 kautta tapahtuva ohjautuminen, prosenttia yhteydenotoista Sovittelun kautta tapahtuva 0,86% 1,90% Rikosuhripäivystyksen tilastot ohjautuminen, prosenttia ja 2013 asiakkaista tai yhteydenotoista Nuorten turvallisuus 2013 Indikaattorilähde Tehostettua tukea saavien Lukuvuosi ,5% Tilastokeskus peruskoululaisten osuus 3,3% kaikista peruskoululaisista (Erityistä (prosenttia) (Erityistä tukea tukea sai sai 8,1 %) 7,3%} Etsivän nuorisotyön 2157 tavoittamien nuorten määrä 1934 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 2011 (ei vielä vuotiaat, prosenttia 1.6 tietoa vastaavanikäisestä saatavilla) väestöstä E-S 1,4 P-S 1,7 P-K 1,8 Lastensuojelun 2011 (ei vielä avohuollollisten tukitoimien E-S 5,4 tietoa piirissä vuotiaita P-S 8,7 saatavilla) vuoden aikana, prosenttia P-K 4,9 vastaavanikäisestä väestöstä E-S 6,1 P-S 9,2 P-K 5,0

13 4 Nuorten turvallisuus 2013 Indikaattorilähde Toimeentulotukea 2011 ei uudempaa pitkäaikaisesti saaneet 18 18,5 tietoa 24-vuotiaat, prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä 18,1 % (= nuorta Alle 25-vuotiaat työttömät 4277 työnhakijat Mielenterveyden häiriöihin 2011 ei uudempaa Sotkanet sairaalahoitoa saaneet ,0% tietoa vuotiaat vastaavanikäistä 4,8 Mielenterveyden häiriöihin 2011 ei uudempaa Sotkanet sairaalahoitoa saaneet 18 9,2 tietoa 24-vuotiaat vastaavanikäistä 10,1 Alle 18-vuotiaisiin PolStat kohdistuneet 661 väkivaltarikokset vuotiaisiin PolStat kohdistuneet 566 väkivaltarikokset 467 Alle 18-vuotiaiden tekemät PolStat rikoslakirikokset 2611 (pl. liikennerikokset) vuotiaiden tekemät PolStat rikoslakirikokset 3126 (pl. liikennerikokset) 2759 Sovittelukäsittelyyn tulleiden,.2011 koko maa Lähde rikosten ja riita-asioiden koko maa N=4800 (41%) tekijöiksi epäiltyjen N=6048 (45 Olo), ISAVIN alue THL Tilastoraportti 17/2014 alle 21-vuotiaiden määrä ISAVIN alue N=528 (35%) N=690 (38 %) koko maa N=5105 (41 %), ISAVIN alue N=607 (38 %)

14 5 ii ;i! Nuorten turvallisuus 2013 Indikaattorilähde ~I! 'II Ii Poliisin tietoon tulleet alle PolStat vuotiaisiin kohdistuneet 188 seksuaalirikokset 234 Seksuaalista häirintää kokeneet 8. ja 9.-luokkalaiset 18 (prosenttia) Seksuaalista väkivaltaa kokeneet 8. ja 9.-luokkalaiset 4 (prosenttia) Yritystoiminnan turvallisuus (tai 2013 Indikaattorilähde aikaisempi) Myymälävarkauksien määrä, PolStat kpllvuosi 4017 Kaupparekisteriin kohdistuneet rekisterimerkintärikokset ja niiden yritykset, kpllvuosi Yrityksille korvatut murto- ja ilkivaltavahingot, /vuosi CERT-FItietoturvaloukkausilmoitukset. kpllvuosi sekä näiden perusteella tehtyjen rikosilmoitusten määrä, prosenttia Yritysten palovahinkojen määrä, jotka vakuutusyhtiö on korvannut Yritysten muiden vahinkojen määrä, /vuosi 3751

15 6 Alkoholin käyttöön liittyvät (tai 2013 Indikaattorilähde turvallisuusongelmat aikaisempi) Alkoholijuomien kulutus asukasta kohti 100 prosentin 8.7 alkoholina, litraa 8.2 Alkoholimyrkytyksiin ja muihin Vuoden 2013 tapaturmiin päihdyksissä 72,9 ei tietoa saada, koska tiedot kuolleet saadaan THLstä vain joka (Alkoholikuolleisuus Tieto Itä-Suomen toinen vuosi. vuotiailla I vastaavanikäistä) osalta saatavissa vain ko. ikäryhmässä Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja luokan oppilaista Poliisin tietoon tulleet alle PolStat vuotiaiden rattij uopum ukset 586 (Huom: luvut sis. rattijuopumukset ja törkeät rattijuopumukset) 506 Päihtyneiden säilöönotot I asukasta