Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 16 2004 vuodeksi 2005 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2005 2007 Kaupunginvaltuuston vahvistama 17.11.2004 för år 2005 och ekonomiplan för åren 2005 2007 Fastställd av Stadsfullmäktige 17.11.2004

SISÄLLYS - INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida YLEISPERUSTELUT - ALLMÄNNA MOTIVERINGAR PÄÄTÖSEHDOTUKSET - FÖRSLAG TILL BESLUT TALOUSARVION SITOVUUS - BUDGETENS BINDANDE VERKAN Selityksiä - Förklaringar 50 5 43 47 3 18 Kaupunginmuseo - Stadsmuseet 165 3 19 Orkesteritoiminta - Orkesterverksamhet 168 3 21 Korkeasaaren eläintarha - Högholmens djurgård 171 3 31 Nuorisotoimi - Ungdomsväsendet 173 3 41 Liikuntatoimi - Idrottsverksamhet 176 3 52 Henkilöstökeskus - Personalcentralen 180 3 53 Työterveyskeskus - Företagshälsovårdscentralen 188 3 55 Tietokeskus - Faktacentralen 190 KÄYTTÖTALOUSOSA - DRIFTSEKONOMIDELEN 1 KAUPUNGINJOHTAJAN TOIMIALA - STADSDIREKTÖRSROTELN 1 01 Vaalit - Val 56 1 02 Kaupunginvaltuusto - Stadsfullmäktige 57 1 03 Tarkastuslautakunta ja -virasto - Revisionsnämnden 58 och kontoret 1 04 Kaupunginhallitus - Stadsstyrelsen 60 1 11 Kaupunginkanslia - Stadskansliet 62 1 13 Talous- ja suunnittelukeskus - Ekonomi- och 63 planeringscentralen 1 14 Keskitetysti maksettavat henkilöstömenot - 67 Personalutgifter som betalas centraliserat 1 27 Kunnallisverotus - Kommunalbeskattning 69 1 31 Finlandia-talo - Finlandiahuset 70 1 39 Muu yleishallinto - Övrig allmän förvaltning 71 Helsingin Energia - Helsingfors Energi 78 Helsingin Vesi - Helsingfors Vatten 81 Helsingin Satama - Helsingfors Hamn 87 2 KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI - STADSPLANERINGS- OCH FASTIGHETSVÄSENDET 2 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta ja -virasto - 94 Stadsplaneringsnämnden och -kontoret 2 21 Kiinteistölautakunta ja -virasto - Fastighetsnämnden 96 och -kontoret 2 22 Asuntotuotantotoimisto - Bostadsproduktionsbyrån 102 2 31 Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn 103 3 SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI - BILDNINGS- OCH PERSONALVÄSENDET 55 93 105 3 02 Opetusvirasto - Utbildningsverket 106 3 03 Ammattikorkeakoulu - Yrkeshögskolan 140 3 11 Suomenkielinen työväenopisto - Finska arbetarinstitutet 145 3 12 Ruotsinkielinen työväenopisto - Svenska arbetarinstitutet 148 3 15 Kaupunginkirjasto - Stadsbiblioteket 150 3 16 Kaupungin taidemuseo - Stadens konstmuseum 153 3 17 Kulttuuritoimi - Kulturväsendet 155 4 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI - BYGGNADS- OCH MILJÖVÄSENDET 193 4 05 Helsingin kaupungin tukkutori - Helsingfors 194 stads partitorg 4 08 Hankintakeskus - Anskaffningscentralen 195 4 09 Yleisten töiden lautakunta ja rakennusvirasto - 197 Nämnden för allmänna arbeten och byggnadskontoret 4 35 Pelastustoimi - Räddningsväsendet 207 4 37 Ympäristölautakunta - Miljönämnden 213 Liikennelaitos - Trafikverket 216 Helsingin kaupungin palvelukeskus - Helsingfors 225 stads servicecentral Helsingin Tekstiilipalvelu - Helsingfors Textiltjänst 231 5 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSVÄSENDET 235 5 11 Sosiaalivirasto - Socialverket 238 5 21 Terveyskeskus - Hälsovårdscentralen 257 5 22 Käyttövarat, Khn käytettäväksi - Dispositionsmedel, 266 till Stns disposition 5 31 Holhoustoimen edunvalvontatoimisto - Byrån för intressebevakning i förmyndarverksamheten 267 TULOSLASKELMAOSA - RESULTATRÄKNINGSDELEN Tuloslaskelma - Resultaträkning 271 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelma - Kombinerad resultaträkning för förvaltningarna och affärsverken 7 TULOSLASKELMAOSA - RESULTATRÄKNINGSDELEN 272 273 7 01 Toiminnan rahoitus - Finansiering av verksamheten 273 7 02 Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Finansierings- och 274 investeringsverksamhet 7 03 Rahastointi - Fondering 279 7 04 Varaukset - Reserveringar 280 7 05 Poistoerot - Avskrivningsdifferenser 280

2 SISÄLLYS - INNEHÅLL Sivu Sida Sivu Sida INVESTOINTIOSA - INVESTERINGSDELEN 8 INVESTOINTIOSA - INVESTERINGSDELEN 283 8 01 Kiinteä omaisuus - Fast egendom 283 8 02 Talonrakennus - Husbyggnad 285 8 03 Kadut, liikenneväylät ja radat - Gator, trafikleder 291 och banor 8 05 Väestönsuojat - Skyddsrum 294 8 06 Puistorakentaminen - Anläggande av parker 295 8 07 Liikuntapaikat - Idrottsplatser 296 8 08 Korkeasaaren eläintarha - Högholmens djurgård 297 8 09 Irtaimen omaisuuden perushankinta - Grundanskaffning 298 av lös egendom 8 18 Helsingin kaupungin tukkutori - Helsingfors 300 stads partitorg 8 21 Kuntayhtymät - Samkommuner 300 8 22 Arvopaperit - Värdepapper 301 8 29 Muu pääomatalous - Övrig kapitalhushållning 302 4. Investointiohjelma vuosiksi 2005 2009 - Investeringsprogram för åren 2005 2009 5. Talonrakennuksen ja väestönsuojien rakennusohjelma vuosiksi 2005 2009 - Byggnadsprogram för husbyggnad och skyddsrum för åren 2005 2009 6. Liikuntapaikkojen rakennusohjelma vuosiksi 2005 2009 - Program för anläggning av idrottsplatser för åren 2005 2009 7. Pääkaupunkiseudun visio ja strategia - Vision och strategier för huvudstadsregionen Kvston päätökset 18 2004 asia 3 - Stges beslut 18 2004 ärende 3 Kvston päätökset 19 2004 asia 3 - Stges beslut 19 2004 ärende 3 RAHOITUSOSA - FINANSIERINGSDELEN Rahoituslaskelma - Finansieringskalkyl 305 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty rahoituslaskelma - Kombinerad finansieringskalkyl för förvaltningarna och affärsverken 306 9 RAHOITUSOSA - FINANSIERINGSDELEN 307 9 01 Pitkävaikutteinen rahoitus - Långfristig finansiering 307 on liittyvät taulukot - Tabeller till budgeten 1. Ottolainat - Upptagna lån n liitteet - Bilagor till budgeten 1. Vuoden 2005 talousarvioon sisältyvistä avustusmäärärahoista sidotut avustukset ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat - Understöd och understödsmässiga ersättningsanslag, som skall anvisas ur understödsanslagen i 2005 års budget 2. Vuoden 2005 talousarvioon sisältyvien jäsenmaksujen erittely - Specifikation av medlemsavgifterna i 2005 års budget 3. Konserniin kuuluvat eräät yhtiöt - Vissa bolag inom koncernen

TALOUSARVIO - BUDGET TALOUSSUUNNITELMA - EKONOMIPLAN

5 YLEISPERUSTELUT ALLMÄNNA MOTIVERINGAR 0 JOHDANTO 0 INLEDNING Vuoden 2005 talousarvioehdotus perustuu lauta- ja johtokuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen 23.2.2004 antamiin talousarvion ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin sekä 18.11.2002 antamiin suunnittelun yhteisiin lähtökohtiin. Laatimisohjeissa edellytettiin, että lauta- ja johtokunnat laativat talousarvioehdotuksen taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi ohjeissa annetun raamin mukaisesti. Euromääräisenä lähtökohtana olivat vuoden 2004 talousarvion taloussuunnitelmaluvut vuodelle 2005. Förslaget till budget för år 2005 utgår från nämndernas och direktionernas budgetförslag, vilka baserar sig på stadsstyrelsens direktiv 23.2.2004 om hur budget- och ekonomiplaneförslaget skall utarbetas och på de av stadsstyrelsen 18.11.2002 fastslagna gemensamma utgångspunkterna för planeringen. Enligt direktiven för budgetarbetet skall nämnderna och direktionerna utarbeta sina budgetförslag inom den ram som i direktiven getts för balansering av det ekonomiska läget. Utgångspunkt för eurobeloppen är de ekonomiplanesiffror i 2004 års budget som gäller år 2005. 1 LÄHTÖKOHDAT 1 UTGÅNGSPUNKTER 1.1 Yleinen talouskehitys 1.1 Den allmänna ekonomiska utvecklingen Yleistä talouskehitystä ja kunnallistaloudellista tilannetta kuvaavat tekstit perustuvat valtion talousarvioesityksen 2005 yleisperusteluosaan ja talousarvioesityksen liitteenä olevaan taloudelliseen katsaukseen. Kansainvälinen talouskasvu on ollut euroaluetta lukuun ottamatta varsin vahvaa jo vuoden verran. Ripeintä vauhti on ollut Aasian suurissa maissa, Kiinassa ja Intiassa. Pitkään jatkuneen taantuman jälkeen myös Japanin talouskasvu on selvästi elpynyt. Tuotanto on lisääntynyt nopeasti myös Yhdysvalloissa. Kansainvälisen talouskasvun arvioidaan hidastuvan ensi vuonna, sillä Yhdysvalloissa on odotettavissa talouspolitiikan kiristäminen pitkään jatkuneiden tasapainottomuuksien lieventämiseksi, ja öljyn korkeaksi noussut hinta vähentää öljystä suuresti riippuvaisten Aasian maiden kasvumahdollisuuksia. Euroalue näyttää olevan pääsemässä kasvuun pari vuotta kestäneestä taantumasta. Kasvu on toistaiseksi perustunut paljolti vientiin, minkä on tehnyt mahdolliseksi muun maailman vilkas kysyntä ja euron nousun taittuminen. Alueen sisäinen kysyntä sitä vastoin on pysynyt laimeana kun niin kuluttajien kuin yritystenkin käyttäytymistä on leimannut varovaisuus ryhtyä suuriin hankkeisiin. Kokonaistuotannon arvioidaan euroalueella lisääntyvän tänä vuonna 1,5 % ja ensi vuonna hieman enemmän. Kansainvälisen talouden kääntyminen vahvaan kasvuun on näkynyt toistaiseksi vain vähän Suomen taloudessa, sillä tuotannon kasvu on perustunut edelleen kotimaiselle kysynnälle. Vuoden alun vientilukuja kasvatti muutama laivatoimitus, mutta muutoin vienti Texterna om den allmänna ekonomiska utvecklingen och kommunernas ekonomiska läge bygger på den allmänna motiveringen i statens budgetproposition 2005 och på den ekonomiska översikten i en bilaga till budgetpropositionen. Den ekonomiska tillväxten i världen har redan varit relativt kraftig i ungefär ett år. Detta gäller dock inte euroområdet. Takten har varit snabbast i de stora asiatiska länderna Kina och Indien. Den ekonomiska tillväxten i Japan har helt klart åter kommit i gång efter en långvarig lågkonjunktur. Produktionen har ökat snabbt också i USA. Den ekonomiska tillväxten i världen blir förmodligen långsammare år 2005. Den ekonomiska politiken i USA väntas nämligen bli stramare för att den långvariga instabiliteten skall minska, och det höga oljepriset försämrar tillväxtmöjligheterna i de asiatiska länderna, som i hög grad är beroende av olja. Det ser ut att bli en tillväxt i euroområdet efter ett par års lågkonjunktur. Tillväxten har hittills i stor utsträckning baserat sig på export, vilket varit möjligt eftersom efterfrågan varit livlig i resten av världen och euron slutat stiga. Efterfrågan inom området har förblivit svag i och med att både konsumenter och företag har varit försiktiga med att inleda stora projekt. Totalproduktionen i euroområdet beräknas öka med 1,5 % år 2004 och något mer år 2005. Att den internationella ekonomin nu präglas av en kraftig tillväxt har hittills synts bara lite i den finländska ekonomin. Detta beror på att produktionsökningen fortfarande baserat sig på inhemsk efterfrågan. Exportsiffrorna för början av 2004 höjdes genom några

6 jäi vaisuksi paljolti elektroniikkateollisuuden vaikeuksien vuoksi. Kansainvälisen talouden imun odotetaan kuitenkin alkavan tuntua myös Suomen viennissä, ja teollisuuden odotukset viennin kehityksestä ovat myönteiset. Ulkomaankaupasta odotetaankin talouteen tänä vuonna selvästi suurempaa kasvusysäystä kuin viime vuonna. Kokonaistuotannon tälle vuodelle ennustettu 2,9 % kasvu rakentuu edelleen vahvasti yksityisille palveluille, mutta sen lisäksi teollisuudesta tulee viimevuotista selvästi suurempi kasvusysäys. Ensi vuonna kokonaistuotannon kasvun ennakoidaan hidastuvan 2,7 %:iin. Vientikysynnän ja investointien odotetaan lisääntyvän nykyistä nopeammin, mutta yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu selvästi. Suhdannenousu on siten jäämässä kokonaisuudessaan loivaksi ja nopeimman kasvun vaihe saattaa olla jo ohitettu. Suomen talouden kasvu on euroalueeseen verrattuna vahvaa, mutta ei ole riittänyt alentamaan työttömyyttä kuin vähän ja samaan aikaan työllisyyden kasvu on hiipunut. Vuoden 2004 alun laivatoimituksia lukuun ottamatta vienti oli alkuvuonna laimeaa, mutta on sittemmin alkanut piristyä; vientihinnat ovat kysynnän kasvun myötä nousussa ja yritykset ovat saaneet runsaasti vientitilauksia. Viennin määrän odotetaankin nousevan liki 3 % vuodesta 2003, ja vientihintojen laskun päättyessä myös viennin arvo nousee, ensi kerran kolmen vuoden supistumisen jälkeen. Vuonna 2005 viennin kasvun ennakoidaan nopeutuvan 4,5 %:iin, sillä kysynnän odotetaan vilkastuvan viennillemme tärkeällä euroalueella ja matkapuhelinvienti elpynee hieman uusien mallien markkinoille tulon myötä. Tuonnin määrä nousee vuonna 2004 parin prosentin verran viime vuodesta. Kulutustavaratuonnin nopein kasvu on ohitettu, mutta teollisuuden raaka-ainetuonti on lisääntymässä tuotannon kasvun myötä. Teollisuuden investointien käynnistyminen nostaa osaltaan tuontitarvetta ensi vuonna. Ensi vuonna tuonti lisääntyy runsaan 3 %. Tuontihinnat nousevat molempina vuosina selvästi raaka-aineiden ja energian nopean kallistumisen vuoksi. Kauppataseen ylijäämä pienenee tänäkin vuonna, suurelta osin vaihtosuhteen heikkenemisen vuoksi. Vaihtotaseen ylijäämä on kuluvana ja ensi vuonna euromäärältään osapuilleen viimevuotisella tasolla, mutta suhteessa kokonaistuotantoon se laskee vajaaseen 5 %:iin. Yksityinen kulutus kasvoi kuluvan vuoden alkupuolella varsin nopeasti, kun autoveron laskun tukema henkilöautojen kauppa kävi yhä vilkkaana ja uusien tuotesukupolvien tulo markkinoille lisäsi elektroniikkatuotteiden kysyntää. Vahvan kulutuksen on tehnyt mahdolliseksi kotitalouksien ostovoiman runsaan 4 % fartygsleveranser, men i övrigt var exporten lam, främst på grund av svårigheter inom elektronikindustrin. Suget i den internationella ekonomin väntas dock börja kännas också i exporten från Finland, och förväntningarna på exportutvecklingen är positiva inom industrin. Utrikeshandeln väntas år 2004 knuffa ekonomin framåt i mycket högre än grad än år 2003. Den för år 2004 prognostiserade ökningen med 2,9 % i totalproduktionen baserar sig i stor utsträckning på privata tjänster, men dessutom knuffar industrin ekonomin framåt i mycket högre än grad än år 2003 Ökningen i totalproduktionen antas år 2005 stanna vid 2,7 %. Exportefterfrågan och investeringarna väntas öka snabbare än nu, men den privata konsumtionen ökar klart långsammare. Konjunkturuppgången blir då totalt sett långsam, och fasen med snabbast tillväxt kanske redan är förbi. Den ekonomiska tillväxten är kraftig i Finland jämfört med euroområdet som helhet, men den har inte räckt till för mer än en liten minskning i arbetslösheten, och samtidigt har förbättringen i sysselsättningen stannat av. Exporten var frånsett några fartygsleveranser lam i början av 2004 men har nu blivit livligare. Exportpriserna stiger i takt med att efterfrågan ökar, och företagen har fått en stor mängd beställningar från utlandet. Exportvolymen väntas öka med nästan 3 % från år 2003, och då exportpriserna slutar sjunka stiger också värdet på exporten, för första gången sedan nedgången började för tre år sedan. Exporttillväxten beräknas år 2005 öka till 4,5 %. Efterfrågan antas nämligen bli större inom det för vår export viktiga euroområdet och exporten av mobiltelefoner hämta sig något tack vare att nya modeller kommer ut på marknaden. Importvolymen ökar år 2004 med ca 2 % från år 2003. Den snabbaste ökningen i importen av komsumtionsvaror är förbi, men importen av råvaror till industrin ökar i takt med att produktionen blir större. Att investeringar kommer i gång inom industrin är en orsak till att importbehovet växer år 2005 importen ökar då med drygt 3 %. Importpriserna stiger betydligt både år 2004 och år 2005 till följd av att råvarorna och energin snabbt blir dyrare. Överskottet i handelsbalansen minskar också år 2004, i hög grad för att bytesbalansen försämras. Överskottet i bytesbalansen är åren 2004 och 2005 uttryckt i euro ungefär detsamma som år 2003, men i relation till totalproduktionen minskar det till knappa 5 %. Den privata konsumtionen ökade mycket snabbt i början av 2004, vilket beror på att handeln med personbilar var livlig tack vare att bilskatten sänkts och på att efterfrågan på elektroniska produkter ökade tack vare att nya produktgenerationer kom ut på marknaden. Den stora konsumtionen baserar sig på

7 kasvu, johon ovat myötävaikuttaneet palkkojen nousun ohella tuloverotuksen keventäminen ja inflaation painuminen poikkeuksellisen matalaksi. Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen on pysynyt vahvana. Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan tänä vuonna vielä 3,5 %. Vuonna 2005 kotitalouksien ostovoiman lisäys jää selvästi pienemmäksi, sillä monien ostovoimaa tänä vuonna tukeneiden tekijöiden vaikutus ei ulotu enää ensi vuoteen. Myös velkaantuneisuuden nousun ja korkojen asteittaisen kohoamisen arvioidaan hillitsevän yksityistä kulutusta, jonka kasvun odotetaankin hidastuvan noin 2 %:iin. Vuonna 2003 hidastui julkisen kulutuksen kasvu 1,6 %:iin. Myös tänä ja ensi vuonna kulutuksen kasvu jää viime vuosia vaatimattomammaksi, kasvua kertyy lähinnä paikallishallinnon palvelumenoista, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeista sekä lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamisesta. Investointien odotetaan kääntyvän kuluvana vuonna lievään nousuun parin vuoden supistumisen jälkeen. Merkittävämpää kasvua on vain asuinrakennusinvestoinneissa, joita pitää yllä korkojen mataluus ja kotitalouksien vahvana pysynyt luottamus talousnäkymiin. Tuotannollistenkin investointien taantuma on kuitenkin vähitellen hellittämässä menekkinäkymien parantuessa ja kapasiteetin käyttöasteiden kohentuessa, mutta suuri osa teollisuuden investoinneista suuntautuu ulkomaille lähemmäksi markkinoita. Maa- ja vesirakennustoiminta kasvaa tasaisesti, sillä meneillään on useita pitkäkestoisia tie- ja ratahankkeita. Vuonna 2005 investointien kasvu nopeutuu hieman. Valtion investoinnit lisääntyvät lähinnä maa- ja vesirakennustoiminnan ansiosta liki 5 % ja hieman myös ensi vuonna. Kuntien rahoitusasema on heikentynyt, joten niiden investoinnit supistuvat ainakin kuluvana vuonna. Talouskasvun hitaus on johtanut työvoiman kysynnän supistumiseen. Työllisen työvoiman määrä jäi vuonna 2003 pienemmäksi kuin edellisenä vuonna, ja suunta on sama myös vuonna 2004. Teollisuuden työpaikat vähenevät jo kolmatta vuotta peräkkäin, mihin on osaltaan vaikuttamassa myös toimintojen siirtäminen logistisista ja kustannussyistä ulkomaisiin tuotantolaitoksiin. Kotimaisen kysynnän vilkkauden ansiosta työpaikkojen määrä sitä vastoin lisääntyy palvelusektorilla ja pysyy rakentamisessakin lähes ennallaan. Työllisyysaste alenee 67 %:iin, mutta palannee ensi vuonna 67,3 %:iin. Työvoiman tarjonnan arvioidaan supistuvan edelleen, mutta se lisääntynee ensi vuonna hieman kun työllistymismahdollisuudet parantuvat. Työttömyysaste laskee 8,8 %:iin ja ensi vuonna 8,5 %:iin. Työttömyys on suureksi osaksi rakenteellista. en ökning i hushållens köpkraft med drygt 4 %. Orsakerna till denna ökning är att lönerna stigit, inkomstbeskattningen blivit lindrigare och inflationen sjunkit till en exceptionellt låg nivå. Konsumenternas tilltro till sin egen och landets ekonomi har förblivit stark. Den privata konsumtionen väntas öka med ytterligare 3,5 % före utgången av 2004. Hushållens köpkraft ökar betydligt mindre år 2005, eftersom många faktorer som främjar köpkraften år 2004 inte längre har någon effekt då. Att skuldsättningen ökar och räntorna gradvis stiger beräknas också dämpa den privata konsumtionen, i fråga om vilken ökningen väntas minska till ca 2 %. Ökningen i den offentliga konsumtionen minskade år 2003 till 1,6 %. Också åren 2004 och 2005 ökar konsumtionen mindre än de föregående åren. Det som ökar är främst utgifterna för service inom lokalförvaltningen, särskilt utgifterna för utvecklingsprojekt inom social- och hälsovården och för morgon- och eftermiddagsverksamhet för skolelever. Investeringarna väntas år 2004 börja öka något efter att ha minskat under ett par år. Den enda mer betydande investeringsökningen hänför sig till bostadsbyggandet, som gynnas av de låga räntorna och hushållens orubbade tilltro till de ekonomiska utsikterna. Också nedgången i fråga om produktiva investeringar minskar dock småningom i takt med att avsättningsutsikterna förbättras och kapaciteten utnyttjas bättre, men största delen av investeringarna inom industrin görs utomlands, närmare marknaden. Mark- och vattenbyggnadsverksamheten ökar jämnt, eftersom flera långvariga väg- och banprojekt pågår. Investeringsökningen blir något snabbare år 2005. Statens investeringar ökar med nästan 5 % år 2004, främst tack vare mark- och vattenbyggnadsverksamhet, och de ökar också en aning år 2005. Kommunernas finansiella ställning har försämrats, vilket gör att de kommunala investeringarna minskar åtminstone år 2004. Den långsamma ekonomiska tillväxten har lett till att efterfrågan på arbetskraft minskat. Den sysselsatta arbetskraften var år 2003 mindre än år 2002, och trenden fortsätter år 2004. Antalet arbetstillfällen minskar inom industrin för tredje året i följd, vilket delvis beror på att verksamhet flyttas till utländska produktionsanläggningar av logistiska och kostnadsmässiga skäl. Tack vare den livliga inhemska efterfrågan ökar antalet arbetstillfällen däremot inom servicesektorn och förblir nästan oförändrat inom byggsektorn. Sysselsättningsgraden sjunker till 67 % år 2004 men väntas år 2005 åter stiga till 67,3 %. Utbudet av arbetskraft beräknas fortsätta att minska men ökar troligen något år 2005 samtidigt som sysselsättningsmöjligheterna förbättras. Arbetslöshetsgraden sjunker år 2004 till 8,8 % och år 2005 till 8,5 %. Arbetslösheten är till stor del strukturell.

8 Inflaatio jää kuluvana vuonna erittäin hitaaksi, vaikka raakaöljyn ja muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet jyrkästi. Keskeinen syy kuluttajahintaindeksin vähäiseen nousuun on keväällä toteutettu alkoholijuomien hintojen alentaminen. Työkustannukset kohoavat viimevuotista vähemmän. Koko vuoden 2004 keskimääräinen kuluttajahintaindeksi pysyy suunnilleen viimevuotisella tasolla, mutta nousee ensi vuonna noin 2 %:lla, kun alkoholijuomien veronalennuksen vaikutus jää pois. Talouskasvun hitaus ja heikko työllisyystilanne ovat muutaman vuoden ajan pienentäneet julkisen sektorin ylijäämää. Samalla verotusta on kevennetty ja erilaisia etuuksia ja muita julkisia menoja on kasvatettu. Talouskasvun vähittäisen nopeutumisen kautta julkisen talouden rahoitusaseman heikentymisen ennakoidaan kuitenkin pysähtyvän. Julkisyhteisöjen ylijäämä suhteessa BKT:hen nousee tänä vuonna arviolta 2,5 %. Ylijäämä on lähes kokonaan eläkerahastojen varassa. Veropohjat kasvavat tyydyttävästi, mutta veronkevennykset heikentävät verokertymiä. Veroasteen kokonaisuudessaan arvioidaan pysyvän lähes ennallaan, vaikka ensi vuonna veroastetta alentavat päätetyt yritys- ja pääomaverotuksen kevennykset. Julkisten kokonaismenojen kasvu hidastuu tänä vuonna, mutta julkisten palvelujen tuotanto jatkaa kasvuaan, palkkaratkaisut nostavat julkisen kulutuksen hintaa ja julkiset investoinnit pysyvät korkealla tasolla. Finanssipolitiikan kysyntävaikutus on tänä ja ensi vuonna lähes neutraali. Inflationen är mycket långsam år 2004 trots att världsmarknadspriserna på råolja och andra råvaror har stigit kraftigt. Den centrala orsaken till att konsumentprisindex stigit så lite är att priserna på alkoholdrycker sjönk våren 2004. Arbetskostnaderna stiger mindre år 2004 än år 2003. Det genomsnittliga konsumentprisindexet för hela år 2004 förblir i stort sett på 2003 års nivå men stiger år 2005 med ca 2 % då effekten av skattesänkningen på alkoholdrycker inte längre är med. Den långsamma ekonomiska tillväxten och den dåliga sysselsättningssituationen har i några år minskat överskottet inom den offentliga sektorn. Samtidigt har beskattningen lindrats och olika förmåner och annat som medför offentliga utgifter ökats. Den offentliga ekonomins finansiella ställning försämras förmodligen dock inte längre i och med att den ekonomiska tillväxten småningom blir snabbare. Överskottet i den offentliga sektorns finanser i förhållande till BNP ökar år 2004 med uppskattningsvis 2,5 %. Överskottet beror nästan helt på pensionsfonderna. Skattebasen växer nöjaktigt, men skattelättnaderna minskar det belopp som flyter in. Skattegraden som helhet beräknas förbli nästan oförändrad även om graden år 2005 sjunker genom de beslutade lättnaderna i företagsoch kapitalbeskattningen. De offentliga totalutgifterna ökar långsammare år 2004, men produktionen av offentliga tjänster fortsätter att växa, löneuppgörelserna höjer priset på den offentliga konsumtionen och de offentliga investeringarna stannar på en hög nivå. Den effekt som finanspolitiken har på efterfrågan är nästan neutral åren 2004 och 2005. Taulukko - Tabell 1. Kansantalouden muutos edelliseen vuoteen verrattuna - Samhällsekonomisk förändring jämfört med föregående år 2003 2004 2005 BKT, kasvu - BNP, ökning % 2,0 2,9 2,7 Kulutus, kasvu - Konsumtion, ökning % 3,5 2,9 1,9 Investoinnit - Investeringar % -2,1 1,8 2,6 Vaihtotaseen ylijäämä - Överskott i bytesbalansen, mrd. 7,4 7,3 7,3 Työttömyys - Arbetslöshet, % 9,0 8,8 8,5 Kuluttajahinnat, nousu - Konsumentpriser, ökning % 0,9 0,2 1,8 Ansiotaso, nousu - Inkomstnivå, ökning % 4,0 3,5 3,5 Lähde: VM - Källa: FM 1.2 Kunnallistaloudellinen tilanne 1.2 Kommunernas ekonomiska läge Vuonna 2004 kuntien rahoitustilanne pysyy edelleen kireänä, vaikka verotulojen supistuminen pysähtyy. Ansiotulojen verokevennyksen aiheuttama kuntien menetys verokertymässä kompensoidaan lisäämällä Kommunernas finansieringsläge förblir stramt år 2004 trots att skatteintäkterna inte längre minskar. Den skatteintäktsförlust för kommunerna som orsakas av den lindrade förvärvsinkomstbeskattningen kompen-

9 vastaavalla summalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia. Kuntien saamat valtionosuudet kohoavat 6,5 % edellisestä vuodesta. Ilman verokevennysten kompensaatiota lisäys vastaisi noin 2 % kasvua. Tuloveroprosentti nousee tänä vuonna 54 kunnassa. Kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti nousi 18,03 %:sta 18,12 %:iin. Verotulon tasauslisää arvioidaan maksettavan 345 kunnalle yhteensä 699 milj. euroa. Tasausvähennyksen piirissä on 83 kuntaa ja vähennysten kokonaismäärä on 806 milj. euroa. Kuntien kokonaismenojen kasvu hidastuu hieman. Kulutusmenot lisääntyvät reaalisesti 1,5 %. Kuntatyönantajan välillisiä työvoimakustannuksia nostavat korotukset työeläkemaksuun ja työttömyysvakuutusmaksuun. Suurimmat menonlisäykset aiheutuvat vanhustenhuollon kehittämisestä, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta sekä lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan käynnistämisestä. Kuntien investointien arvioidaan pysyvän likimain vuoden 2003 tasolla. Kuntataloudessa tapahtuu tänä vuonna käänne parempaan suotuisan tulokehityksen ja maltilliseksi ennakoidun menojen kasvun ansiosta, vaikka paikallishallinto kokonaisuudessaan on edelleen alijäämäinen. Vuonna 2005 kuntien rahoitustilanne paranee verotulojen kasvun nopeutumisen ja maltillisen menokehityksen ansiosta. Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 4,5 % enemmän kuin kuluvana vuonna. Talouskasvun piristymisen ansiosta myös yhteisöveroa kertyy kuuluvaa vuotta enemmän. Yritys- ja pääomaverouudistukseen liittyvän yhteisöverokannan alentamisen vaikutus kuntien verotuloihin, noin 100 milj. euroa, kompensoidaan täysimääräisesti korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta 19,75 %:sta 22,03 %:iin. Kuntien keskimääräiseen veroprosenttiin ei ole oletettu korotuksia. Monissa kunnissa veroprosentteihin kohdistuu kuitenkin suuria korotuspaineita. Valtionosuudet kohoavat 4,5 % edellisen vuoden tasosta. Valtionosuuksiin tehdään 2,3 %:n indeksikorotus, mikä lisää kuntien ja kuntayhtymien saamia valtionosuuksia 136 milj. eurolla. Kuntien valtionosuuslain mukainen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuksien 358 milj. euron lisäys jaksotetaan neljälle vuodelle. Vuonna 2005 tarkistuksesta maksetaan kunnille 74 milj. euroa. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 110 milj. eurolla. Tästä käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen 92 milj. euroa, sosiaa- seras till fullo med statsandelar för driftkostnader inom social- och hälsovården. Statsandelarna till kommunerna stiger med 6,5 % från år 2003 till år 2004. Utan kompensation för skattelättnaderna vore stegringen ca 2 %. Inkomstskattesatsen steg inför år 2004 i 54 kommuner. Den genomsnittliga vägda inkomstskattesatsen steg från 18,03 % till 18,12 %. Det beräknas att utjämningstillägg på sammanlagt 699 mn euro kommer att betalas till 345 kommuner på basis av dessas skatteintäktter. Utjämningsavdrag blir aktuella för 83 kommuner och de uppgår till sammanlagt 806 mn euro Kommunernas totala utgifter ökar något långsammare. Konsumtionsutgifterna ökar reellt sett med 1,5 %. De indirekta arbetskraftskostnader kommunerna har som arbetsgivare stiger på grund av att arbetspensionspremien och arbetslöshetsförsäkringspremien blivit högre. Utgifterna stiger mest på grund av att äldreomsorgen utvecklas, hälsovårdspersonalen får fortbildning och morgon- och eftermiddagsverksamhet ordnas för skolelever. De kommunala investeringarna väntas stanna på ungefär samma nivå som år 2003. Det blir år 2004 en förändring till det bättre i den kommunala ekonomin tack vare en gynnsam inkomstutveckling och en väntad moderat utgiftsökning, men lokalförvaltningen som helhet visar fortfarande underskott. Kommunernas finansieringsläge förbättras år 2005 tack vare att skatteintäkterna ökar snabbare och utgiftsutvecklingen är moderat. Det beräknas att det kommunalskattebelopp som då flyter in är 4,5 % högre än beloppet år 2004. I och med att det blir större ekonomisk tillväxt ger också samfundsskatten bättre avkastning än år 2004. Den effekt som sänkningen av samfundsskattesatsen i anslutning till reformen inom företags- och kapitalbeskattningen har på kommunernas skatteintäkter, ca 100 mn euro, kompenseras till fullo genom att kommunernas andel av samfundsskatten höjs från 19,75 % till 22,03 %. Kommunernas genomsnittliga skattesats antas inte stiga. I många kommuner finns det dock ett stort behov av höjd skattesats. Statsandelarna stiger med 4,5 % från 2004 års nivå. De får en indexhöjning på 2,3 %, vilket ger kommunerna och samkommunerna ett tillskott på 136 mn euro. Det tillägg på 358 mn euro till statsandelarna som baserar sig på en justering av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna i enlighet med lagen om statsandelar till kommunerna fördelas på fyra år. Kommunerna får år 2005 en andel på 74 mn euro. Statsandelarna för social- och hälsovården höjs med 110 mn euro med tanke på det nationella hälsooch sjukvårdsprojektet och utvecklingsprojektet för det sociala området. Tack vare detta kan statsandelsprocenten höjas (92 mn euro), fortbildning tryg-

10 lihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen 7 milj. euroa ja kotihoidon tuen korottamiseen 11 milj. euroa. Opetustoimessa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen koulumatkaedun laajeneminen kokovuotisiksi lisäävät valtionosuuksia 30 milj. eurolla. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin myönnetään valtionavustusta 55 milj. euroa, josta 30 milj. euroa kansallisen terveydenhuollon hankkeeseen ja 19 milj. euroa sosiaalialan kehittämishankkeeseen. Kuntien kokonaismenojen ja henkilöstön kasvu jatkuu maltillisena kuluvan vuoden tapaan. Kulutusmenot lisääntyvät edelleen reaalisesti 1,5 %. Valtion toimenpiteiden arvioidaan lisäävän kunnallistalouden menoja noin 111 milj. eurolla. Vuonna 2005 kuntien menoja lisäävät kotihoidon tuen korotus ja sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite sekä vuonna 2004 käynnistyneiden osittaisen hoitorahan korotuksen ja laajennuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja esiopetuksen koulumatkaedun laajeneminen kokovuotisiksi. Kansalliseen terveydenhuollonhankkeeseen liittyvällä hoitoon pääsyn turvaamista koskevalla uudistuksella on kuntien menoja lisäävä vaikutus ainakin uudistuksen alkuvaiheessa. Kuntien investoinneissa on odotettavissa hienoista kasvua. Kuntatalouden tila kohenee, joskin maltillinenkin menokehitys pitää kuntatalouden kireänä ja edelleen rahoitusalijäämäisenä. Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista kuntatalouden vakauden lisäämiseksi ja rahoituspohjan vahvistamiseksi valmistellaan kuntien kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostamista. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukäytännön muuttaminen palvelujen kustannusten nousua vastaavaksi on valmisteltavana. gas för socialvårdspersonalen (7 mn euro) och hemvårdsstödet höjas (11 mn euro). Statsandelarna stiger med 30 mn euro inom utbildningsväsendet för att morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolelever och stödet för skolresor i anslutning till förskolan nu omfattar hela året. Dessutom beviljas statsunderstöd på 55 mn euro för social- och hälsovårdsprojekt, varav 30 mn euro för det nationella hälso- och sjukvårdsprojektet och 19 mn euro för utvecklingsprojektet för det sociala området. Kommunernas totala utgifter fortsätter att öka moderat år 2005 liksom år 2004. Detsamma gäller personalen. Konsumtionsutgifterna ökar såsom tidigare reellt sett med 1,5 %. De statliga åtgärderna beräknas öka utgifterna inom den kommunala ekonomin med ca 111 mn euro. Kommunernas utgifter stiger år 2005 på grund av det höjda hemvårdsstödet och förpliktelsen att ordna fortbildning inom det sociala området. De stiger också för att den höjda och utvidgade partiella vårdpenningen, morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolelever och stödet för skolresor i anslutning till förskolan omfattar hela året åtgärderna i fråga inleddes år 2004. Den reform inom det nationella hälso- och sjukvårdsprojektet som gäller tryggad tillgång till vård höjer kommunernas utgifter åtminstone i början. En liten tillväxt väntas i fråga om kommunernas investeringar. Den kommunala ekonomin förbättras även om också en moderat utgiftsutveckling gör att den förblir stram och fortsätter att visa finansieringsunderskott. Som en del av reformen inom statsandelssystemet förbereds en höjning av nedre och övre gränsen för fastighetsskattesatserna för att den kommunala ekonomin skall bli stabilare och finansieringsbasen starkare. Dessutom förbereds en sådan ändring av praxis i fråga om klientavgifterna inom social- och hälsovården som gör att stegringen i kostnaderna för tjänsterna blir täckt. 1.3 Taloudellinen tilanne Helsingissä 1.3 Det ekonomiska läget i Helsingfors Tuotannon kasvu vahvistui Helsingin seudulla selvästi vuoden 2004 alkupuoliskolla ja ennakkoarvion mukaan tuotanto nousi lähes 3 % edellisvuodesta vuoden 2004 toisella neljänneksellä. Kasvu oli samaa tasoa kuin ensimmäisellä neljänneksellä, jonka osalta ennakkoarvio korjautui hieman ylöspäin sekä Helsingin seudulla että koko maassa. Kasvu oli Helsingin seudulla suunnilleen yhtä nopeaa kuin koko maassa. Kasvun vahvistumisen taustalla oli ennen kaikkea positiivinen käänne teollisuustuotannossa. Sen ohella kauppa, rakentaminen ja kotitalouksien palvelut kasvoivat edelleen reippaasti. Vuodesta 2000 Helsingin seudun tuotanto on kasvanut noin 6 %, hieman vähemmän kuin koko maassa. Produktionstillväxten stärktes klart i Helsingforsregionen under förra hälften av år 2004 och enligt förhandsuppgifter ökade produktionen under årets andra kvartal med inemot 3 %. Tillväxten var ungefär lika stor som under första kvartalet, för vilket förhandsuppgifterna justerades uppåt i någon mån såväl för Helsingforsregionen som för hela landet. Tillväxten var i Helsingforsregionen i stort sett lika snabb som i hela landet. Bakom den starkare tillväxten fanns framför allt en positiv vändning i industriproduktionen. Jämsides med denna var tillväxten rask inom handeln, byggandet och tjänsterna för hushåll. Sedan år 2000 har produktionen i Helsingforsregionen ökat med ca 6 %, något mindre än i hela landet.

11 Helsingin seudulla työttömyysaste oli työministeriön mukaan kesäkuussa 8,6 % ja Helsingissä 9,9 %. Koko maan työttömyysaste oli 11 %. Työttömyysaste nousi viime vuoden kesäkuuhun verrattuna seudulla ja Helsingissä, sen sijaan koko maassa se säilyi ennallaan. Työttömiä oli Helsingin seudulla yhteensä 57 218, mikä oli 4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste, eli työllisten osuus 15 64-vuotiaasta väestöstä, oli vuoden toisella neljänneksellä Helsingissä 72,4 % ja Helsingin seudulla 73,7 %. Vuotta aiemmin työllisyysasteet olivat vastaavana ajankohtana Helsingissä 1,6 %-yksikköä ja Helsingin seudulla 0,9 %- yksikköä korkeammat. Helsingin seudulla työvoiman ulkopuolella olevien määrä lisääntyi 4,4 % vuoden toisella neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna. Heidän määränsä oli 255 000 henkilöä eli runsas neljäsosa seudun 15 74- vuotiaasta väestöstä. Koko Suomessa työvoiman ulkopuolella olevien määrä lisääntyi runsaat 2 % vastaavana aikana. Helsingin seudulla työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi 10 700 asukkaalla ja koko Suomessa 30 300 henkilöllä. Työllinen työvoima supistui Helsingin seudulla 1 % edellisvuodesta toisella neljänneksellä ja se oli 644 800 työntekijää. Edellisvuonna työlliseen työvoimaan kuului 6 800 henkilöä enemmän. Koko Suomessa työllisten määrä supistui vajaan prosentin. Helsingin seudulla eniten työllisen työvoiman määräänsä supisti rakentaminen, noin 14 % edellisvuoteen verrattuna. Tämän vuoden tammi maaliskuuhun verrattuna rakennusalan työllinen työvoima oli kuitenkin kasvanut 5,4 %. Myös ravitsemis- ja majoitustoiminta vähensi työvoimaansa vähän yli 12 %. Rakentamisesta sai toimeentulonsa 33 400 henkilöä ja ravitsemis- ja majoitustoiminnasta 20 700 työntekijää. Suurin lisäys työvoimassa oli teollisuudessa, jossa lisäystä oli noin 8 %. Sen työntekijöiden määrä oli 84 400 kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Toiseksi suurin lisäys työllisessä työvoimassa tapahtui liike-elämän palveluissa, joissa kävi työssä 113 300 henkilöä. Lisäystä heidän määrässään oli vajaa 3 % eli 3 000 työssäkävijää. Työministeriön työnvälitystilaston mukaan Helsingissä oli elokuun lopussa 29 051 työtöntä työnhakijaa. Helsingin työttömyys on kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 131 henkilöllä. Työttömyysaste oli vuoden 2004 elokuussa 9,5 % mukaan luettuna lomautetut. Vastaava luku edellisvuoden elokuussa oli 9,3 %. Samaan aikaan työttömyysaste on laskenut Enligt arbetsministeriet var arbetslöshetsgraden i juni 8,6 % i regionen och 9,9 % i Helsingfors. Arbetslöshetsgraden för hela landet var 11 %. Jämfört med juni i fjol steg arbetslöshetsgraden i regionen och i Helsingfors, däremot bibehölls den oförändrad i hela landet. Antalet arbetslösa i Helsingforsregionen uppgick till sammanlagt 57 218, vilket är 4 % mer än ett år tidigare. Enligt en arbetskraftsundersökning av statistikcentralen var sysselsättningsgraden, dvs. den andel av befolkningen i åldrarna 15 64 år som har arbete, under årets andra kvartal 72,4 % i Helsingfors och 73,7 % i Helsingforsregionen. Under samma period ett år tidigare var sysselsättningraden i Helsingfors 1,6 procentenheter och i Helsingforsregionen 0,9 procentenheter högre. De som står utanför arbetskraften i Helsingforsregionen ökade med 4,4 % under årets andra kvartal jämfört med året innan. De var 255 000 till antalet, dvs. en dryg fjärdedel av 15 74-åringarna i regionen. I hela Finland blev de som står utanför arbetskraften drygt 2 % fler under motsvarande tid. Antalet personer som står utanför arbetskraften ökade med 10 700 i Helsingforsregionen och med 30 300 i hela Finland. Arbetskraften med arbete minskade under andra kvartalet med 1 % i Helsingforsregionen jämfört med fjolåret och omfattade 644 800 arbetstagare. I fjol hörde 6 800 fler personer till arbetskraften med arbete. I hela Finland minskade antalet personer med arbete med en knapp procent. I Helsingforsregionen var det byggbranschen som mest minskade sin aktiva arbetskraft, med ca 14 % jämfört med året innan. Jämfört med januari mars i år har den arbetskraft som har arbete dock ökat med 5,4 % i byggbranschen. Också restaurang- och hotellbranschen minskade sin arbetskraft med drygt 12 %. Inalles 33 400 personer får sin utkomst i byggbranschen och 20 700 i restaurang- och hotellbranschen. Arbetskraftsökningen var störst inom industrin, ca 8 %. Under andra kvartalet i år var antalet arbetstagare inom industrin 84 400. Den näst största ökningen i arbetskraften med arbete gällde affärslivstjänster med en arbetskraft på 113 300 personer. Ökningen var knappt 3 %, dvs. 3 000 arbetstagare. Enligt arbetsministeriets arbetsförmedlingsstatistik fanns det i slutet av augusti 29 051 arbetslösa arbetssökande i Helsingfors. Antalet arbetslösa i Helsingfors har sedan motsvarande tid i fjol ökat med 131. Arbetslöshetsgraden var 9,5 % i augusti 2004, med de permitterade medräknade. Motsvarande siffra för augusti 2003 var 9,3 %. Samtidigt har arbetslös-

12 koko maassa 10,8 %:sta 10,7 %:iin ja noussut. Uudenmaan alueen työvoimatoimistoissa 7,6 %:sta 7,9 %:iin. Helsingin työvoimatoimistossa oli vuoden 2004 elokuun lopussa 3 101 avointa työpaikkaa, mikä on vajaat 40 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa työpaikoista oli palvelu- sekä sosiaali- ja terveysalalla. Pitkäaikaistyöttömiä oli elokuun lopussa 9 143, mikä oli runsaat 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka työttömyyden kasvu näyttää rauhoittuneen vuoden 2004 elokuussa, oli pitkäaikaistyöttömiä edelleen yli 5 % edellisvuotta enemmän. Työttömyystilanne on nuorten osalta edellisvuotta parempi, sillä nuorisotyöttömyyden kasvu on pysähtynyt ja alle 25 vuotiaita työttömiä oli elokuussa 2004 noin 5 % vähemmän kuin vuosi sitten. Edelleenkin nuoria oli Helsingissä työttömänä elokuussa 2 400 henkilöä. Ikääntyneiden työttömyys kasvaa yhä ja heidän määränsä lisääntyi viidellä prosentilla edellisvuoden elokuusta. heten i hela landet sjunkit från 10,8 % till 10,7 % och vid arbetskraftsbyråerna i Nyland stigit från 7,6 % till 7,9 %. Antalet lediga jobb i slutet av augusti 2004 var 3 101 vid Helsingfors arbetskraftsbyrå, vilket är knappt 40 färre fler än ett år tidigare. Största delen av dem gällde servicebranschen samt social- och hälsovårdssektorn. I slutet av augusti fanns det 9 143 långtidsarbetslösa, vilket är drygt 500 fler än ett år tidigare. Trots att arbetslösheten förefaller ha slutat öka i augusti 2004, finns det alltjämt över 5 procent fler långtidsarbetslösa än året innan. För de ungas vidkommande är arbetslöshetsläget bättre än i fjol, eftersom ungdomsarbetslösheten har slutat växa. I augusti 2004 var de personer under 25 år som var arbetslösa ca 5 procent färre än ett år tidigare, men antalet unga arbetslösa i Helsingfors var i augusti fortfarande 2 400. Arbetslösheten bland de äldre ökar fortfarande, de var 5 procent fler än i augusti 2003. Kuva - Figur 1. Työttömien, yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Helsingissä - Antal arbetslösa i Helsingfors, antal arbetslösa som varit utan arbete över ett år och antal arbetslösa under 25 år kpl 55 000 50 000 yhteensä totalt kpl 55 000 50 000 45 000 45 000 40 000 40 000 35 000 35 000 30 000 25 000 20 000 yli vuoden työttömänä över ett år arbetslösa 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 alle 25-vuotiaat under 25 år 15 000 10 000 5 000 5 000 0 0 12/90 12/91 12/92 12/93 12/94 12/95 12/96 12/97 12/98 12/99 12/00 12/01 4/02 8/02 12/02 4/03 8/03 12/03 4/04 8/04 Helsingin väkiluku pieneni vuoden 2003 aikana 386 hengellä ja asukasluku oli 559 330 henkeä vuodenvaihteessa 2003/04. Edellisenä vuonna kaupungin väestö väheni kahdella hengellä. Helsingin muuttovoitto oli suurimmillaan 1990-luvulla 7 500 henkeä Folkmängden i Helsingfors minskade med 386 år 2003 och uppgick till 559 330 personer vid årsskiftet 2003/2004. Föregående år hade folkmängden i staden minskat med två personer. Inflyttningsöverskottet i Helsingfors var på 1990-talet som störst år 1995

13 vuonna 1995, mutta kääntyi vuonna 2002 tappiolliseksi ja muuttotappio oli viime vuonna 1 500 henkeä. Luonnollinen väestönkasvu kohosi syntyvyyden kasvun vuoksi yli 1 100 henkeen. Helsingin muuttotappio muualle Pääkaupunkiseudulle väheni hieman edellisvuodesta ja oli nyt vajaa 3 200 henkeä, josta 1 700 henkeä Espooseen ja 1 500 Vantaalle. Muuttotappio seudun kehyskuntiin sen sijaan kasvoi reilusti edellisvuodesta ja oli nyt 1 500 henkeä. Ulkomailta saatu muuttovoitto kaksinkertaistui edelliseen vuoteen nähden ja oli yli 1 400 henkeä. Ulkomaalaisten muuttojen tilastointia kuitenkin vaikeuttavat lähtömuuttojen rekisteröintiongelmat, jotka vaikuttavat suuresti vuosittaisiin eroihin. Alle kouluikäisten lasten määrä väheni vuoden 2003 aikana yli 500 hengellä ja on nyt yli 5 000 henkeä pienempi kuin huippuvuonna 1997. Peruskoulun alaasteikäisten 7 12-vuotiaiden määrä kääntyi jo vuonna 2002 laskuun ja oli nyt 500 henkeä edellisvuotta pienempi. 13 15-vuotiaiden määrä kasvoi lähes 600 hengellä. 65 vuotta täyttäneitä on 600 enemmän kuin vuotta aiemmin ja yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 300 hengellä. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvoi 170 henkeä. Vanhusväestön määrän kasvun ennustetaan selvästi nopeutuvan 2010-luvulla. Kaupungin tuottamista palveluista päivähoidon ja koulupalvelujen kysynnän oletetaan vähenevän tulevina vuosina ja vanhusten palvelujen kysynnän kasvavan. Päivähoitoikäisten määrän väheneminen näkyy vastaavasti päivähoitopalvelutarpeen sekä kapasiteetin vähenemisenä. Kuluvana vuonna Helsingin väkiluku on vähentynyt hieman viimevuotista nopeammin. Elokuun loppuun mennessä on kirjattu asukasmäärän vähennykseksi ennakkotietojen mukaan 800 henkeä, kun edellisenä vuonna vastaavana aikana väestö väheni 460 henkeä. Muuttoliikkeen tappio oli 1 640 henkeä, edellisvuonna 1 360. Huomattava on kuitenkin, että muuttotappio oli kotimaisessa muuttoliikkeessä 540 henkeä edellisvuotta pienempi. Helsingin muuttotappion kasvu johtui siten ulkomaille suuntautuvan lähtömuuton kasvusta. Ulkomailta saatu muuttovoitto oli nyt 750 henkeä edellisvuotta pienempi eli vajaa 300 henkeä. Alkuvuoden muutoissa ulkomaille on EU-vaalien äänioikeuksien tarkistuksen yhteydessä kirjattu poismuuttaneiksi paljon jo edellisinä vuosina muuttaneita, mikä näkyy tilastoissa muuttovoiton pienenemisenä. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli edellisvuotta pienempi, lapsia syntyi 50 vähemmän kuin alkuvuonna 2003. Kuolleiden määrä oli viime vuoden tasolla. med 7 500 personer, men byttes år 2002 till ett utflyttningsöverskott, som i fjol uppgick till 1 500 personer. Den naturliga befolkningsökningen blev till följd av större nativitet drygt 1 100 personer. Utflyttningsöverskottet i förhållande till den övriga huvudstadsregionen minskade något jämfört med föregående år och uppgick till knappt 3 200, varav 1 700 hänförde sig till Esbo och 1 500 till Vanda. Utflyttningsöverskottet i förhållande till kranskommunerna i regionen ökade däremot rejält från året innan till 1 500. Inflyttningsöverskottet i förhållande till utlandet fördubblades från året innan till över 1 400. Statistikföringen av flyttningarna till och från utlandet försvåras dock av att det vid registreringen av utflyttningar förekommer problem med stor inverkan på de årliga skillnaderna. Antalet barn under skolåldern minskade år 2003 med över 500 och har sedan toppåret 1997 minskat med drygt 5 000. Antalet grundskoleelever i lågstadieåldern 7 12 år började sjunka redan år 2002 och var nu 500 mindre än året innan. Antalet 13 15-åringar ökade med inemot 600. Antalet 65 år fyllda var 600 större och antalet 75 år fyllda ca 300 större än föregående år. Antalet 85 år fyllda ökade med 170. Antalet äldre väntas börja öka betydligt snabbare på 2010- talet. När det gäller tjänster som staden producerar antas efterfrågan på dagvård och skoltjänster minska och efterfrågan på äldreomsorg öka under de närmaste åren. Att antalet barn i dagvårdsåldern sjunkit har lett till ett minskat behov av dagvårdstjänster och därmed till en kapacitetsminskning. I år har folkmängden i Helsingfors minskat något snabbare än i fjol. Enligt förhandsuppgifter hade det vid utgången av augusti registrerats en minskning på 800 i folkmängden. Vid samma tidpunkt i fjol var minskningen 460. Utflyttningsöverskottet uppgick till 1 640 personer mot 1 360 i fjol. Anmärkningsvärt är att utflyttningsöverskottet i fråga om flyttningen inom landet var 540 personer mindre än året innan. Det ökade utflyttningsöverskottet berodde således på större flyttning till utlandet. Inflyttningsöverskottet i förhållande till utlandet var 750 personer mindre än året innan, knappt 300 personer. I anslutning till granskningen av rösträtten vid EU-valet i början av året blev många som redan tidigare år flyttat till utlandet registrerade som utflyttade, vilket syns i statistiken som ett minskat inflyttningsöverskott. Födelseöverskottet var mindre än i fjol, det föddes 50 färre barn än i början av år 2003. Antalet döda var på samma nivå som i fjol.

14 1.4 Kaupungin talouden tilanne 1.4 Stadens ekonomiska läge Kaupungin talouden heikkeneminen pysähtyi vuonna 2003 edelliseen tilikauteen verrattuna ja kaupunginhallituksen hyväksymän sopeuttamisohjelman tavoitteena ollut positiivinen vuosikate ilman liikelaitoksia saavutettiin. Muiden kuntien kanssa vertailukelpoinen vuosikate ilman liikelaitoksia ei kuitenkaan kattanut poistoja eikä investointeja, ja toiminnan rahoitus perustui edelleen merkittävään lainanottoon. Vuosikate, jossa liikelaitokset ovat mukana, kattoi poistot, mutta ei investointeja. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli edelleen alijäämäinen. ssa ennakoidusta 350 milj. euron lainasta nostettiin 150 milj. euroa vuonna 2003. Helsingin Energian tulos mahdollisti 50 milj. euron pääomasiirron Helsingin Energian kertyneistä ylijäämistä kaupungin omaan pääomaan, mikä vähensi osaltaan lainanoton tarvetta. Kaikkiaan vuosien 2002 2003 aikana on lainaa nostettu 550 milj. euroa. Lainamäärä vuoden lopussa oli 682,9 milj. euroa eli 1 221 euroa/asukas (364 euroa/asukas vuonna 2001). Verotuloista kunnallisverotuloja kertyi 25,2 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Yhteisöverotulot vähenivät 44,3 milj. euroa talousarviosta ja edellisestä vuodesta 50,3 milj. euroa. Valtionosuudet nousivat talousarviosta 73,4 milj. euroa. Valtionosuuksiin sisältyvä Helsingin maksama verotulotasaus oli 317 milj. euroa, mikä vastasi yli kolmen veroprosenttiyksikön tuottoa. Investointitaso oli edellisvuotta hieman alhaisempi. Vuonna 2004 kaupungin talous pysyy edelleen heikkona. Vuoden 2004 talousarvion laatimisen lähtökohtana asetettiin raamit sekä käyttömenoille että investoinneille. Käyttömenojen raami oli reaalisesti 5 % pienempi kuin vuoden 2003 talousarvion menot. Kaupungin lainakannan hillitsemiseksi karsittiin raamissa investointeja 40 %:lla. Uudessa ennusteessa on vuosikate toteutumassa talousarviota 68,1 milj. euroa ja vuoden 2003 tilinpäätöstä 28,3 milj. euroa heikompana. Toimintamenojen arvioidaan ylittyvän ennusteessa 60,6 milj. euroa talousarviosta. Ylitys johtuu sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kustannuskehityksestä. Verotuloja ennustetaan uuden ennusteen mukaan kertyvän 64,1 milj. euroa talousarviota vähemmän, kun taas valtionosuuksia odotetaan saatavan 9,4 milj. euroa enemmän. Investointien ennustetaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisina. Rahoituslaskelmaennusteen mukaan toimintapääoma kasvaa 42,5 milj. eurolla, mikä johtuu pääosin 110 milj. euron siirrosta Helsingin Energian edellisten tilikausien ylijäämästä kaupungin omaan pääomaan. Lainaa nostetaan 220 milj. euroa vuonna 2004 ja lainamäärän arvioidaan olevan vuoden 2004 lopussa 796,3 milj. Nedgången i stadens ekonomi upphörde år 2003 jämfört med föregående räkenskapsperiod, och målet med det av stadsstyrelsen godkända anpassningsprogrammet, ett positivt årsbidrag med affärsverken obeaktade, nåddes. Det med andra kommuners årsbidrag jämförbara årsbidraget med affärsverken obeaktade täckte dock varken avskrivningarna eller investeringarna, och verksamheten finansierades fortfarande med stor upplåning. Årsbidraget med affärsverken medräknade täckte avskrivningarna men inte investeringarna. Nettokassaflödet i fråga om egentlig verksamhet och investeringar visade fortfarande underskott. En andel på 150 mn euro av det lån på 350 mn euro som budgeten baserade sig på lyftes år 2003. Helsingfors Energis resultat gjorde det möjligt att överföra 50 mn euro från Helsingfors Energis överskott till stadens eget kapital, vilket bidrog till att behovet av upplåning minskade. Sammanlagt lyftes lån på 550 mn euro åren 2002 2003. Lånebeloppet uppgick vid utgången av 2003 till 682,9 mn euro, eller 1 221 euro/invånare (364 euro/invånare år 2001). Intäkterna från kommunalskatten understeg det i budgeten angivna beloppet med 25,2 mn euro. Intäkterna från samfundsskatten understeg det i budgeten angivna beloppet med 44,3 mn euro och 2002 års intäkter med 50,3 mn euro. Statsandelarna översteg det i budgeten angivna beloppet med 73,4 mn euro. Staden betalade 317 mn euro i form av skatteintäktsutjämning i statsandelssystemet. Beloppet motsvarade intäkterna från mer än 3 skatteprocentenheter. Investeringsnivån var något lägre än år 2002. Stadens ekonomi förblir svag år 2004. Som utgångspunkt för arbetet på 2004 års budget uppställdes ramar för såväl driftutgifterna som investeringarna. Ramen för driftutgifterna var reellt sett 5 % mindre än utgifterna i 2003 års budget. För att stadens lånestock skulle begränsas skars investeringarna ned med 40 % i ramen. Enligt en ny prognos kommer årsbidraget att bli 68,1 mn euro mindre än beloppet i budgeten och 28,3 mn euro mindre än beloppet i bokslutet för 2003. Omkostnaderna blir enligt prognosen 60,6 mn euro större än beloppet i budgeten. Överskridningen beror på kostnadsutvecklingen inom socialväsendet och den specialiserade sjukvården. Skatteintäkterna kommer enligt prognosen att understiga beloppet i budgeten med 64,1 mn euro, men statsandelarna väntas bli 9,4 mn euro större än budgeterat. Investeringarna förutspås i stort sett följa budgeten. Enligt prognosen för finansieringskalkylen ökar verksamhetskapitalet med 42,5 mn euro, vilket huvudsakligen beror på att 110 mn euro överförts till stadens eget kapital från Helsingfors Energis överskott för de föregående räkenskapsperioderna. Lån på 220 mn euro lyfts år 2004, och lånebeloppet be-

15 euroa eli 1 423,7 euroa/asukas. Kaupungin talous on tasapainottumassa, mutta siitä huolimatta taloussuunnitelmakauden 2005 2007 talousnäkymät jatkuvat edelleen vaikeina. Vuoden 2005 talousarvion laatimisen euromääräisenä lähtökohtana olivat vuoden 2004 talousarvion taloussuunnitelmaluvut vuodelle 2005. Kaupunginhallituksen asettaman organisaatiokomitean tekemistä esityksistä toteutettiin vuoden 2004 alussa terveyskeskuksen organisaation kokonaisuudistus, sosiaaliviraston organisaation uudistamisen ensimmäinen vaihe sekä taloushallinnon tehtävien uudelleen organisointi. Vuonna 2005 jatketaan sosiaaliviraston organisaation uudistamista sekä taloushallintopalvelujen keskittämistä sekä toteutetaan henkilöstöpalvelujen keskittäminen. ja kiinteistötoimessa tilakeskuksen toiminnan aloittaminen. Näiden mittavien organisaatiomuutosten vaikutukset kustannuksiin näkyvät muutaman vuoden viiveellä. Terveyskeskuksessa on kuitenkin jo nyt nähtävissä konkreettisia ja myönteisiä vaikutuksia. Vuoden 2005 talousarviossa vuosikate on 54,4 milj. euroa positiivinen, mutta kattaa poistoista vain 29,9 %. Lainoja lyhennetään 58,7 milj. euroa ja uutta lainaa otetaan lyhennyksen verran. Lähtökohdat seuraavien vuosien taloudelle ovat parantuneet, mutta edelleen epävarmat. Vuoden 2005 talousarviossa toimintamenot ovat kääntymässä nousuun johtuen mm. hoitotakuusta ja sosiaalitoimen kustannusten noususta. Veropohjaa pyritään edelleen vahvistamaan elinkeino- ja asuntopolitiikan sekä kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen toimenpitein. Uhkatekijöinä ovat kuitenkin sosiaali- ja terveystoimen, erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuskehitys. Lisäksi vuonna 2002 alkanut väestökato Helsingistä on uhka kunnallisverotulojen kehitykselle kuten myös Helsingin työllisyysasteen aleneminen ja työttömyysasteen nousu edellisestä vuodesta. Pitkällä tähtäyksellä myös ikärakenteen muutos lisää hoivapalvelujen menoja ja työvoiman tarvetta myös Helsingissä. räknas vid utgången av året uppgå till 796,3 mn euro, eller 1 423,7 euro/invånare. Stadens ekonomi håller på att komma i balans, men de ekonomiska utsikterna för ekonomiplaneperioden 2005 2007 är ändå dåliga. Utgångspunkt för arbetet på 2005 års budget var uttryckt i euro de i 2004 års budget angivna ekonomiplanesiffrorna för år 2005. Vad förslagen från den av stadsstyrelsen tillsatta organisationskommittén beträffar genomfördes följande: hälso- och sjukvården omorganiserades helt och hållet och verket fick namnet hälsovårdscentralen, första fasen av reformen vid socialverket genomfördes och ekonomiförvaltningen omorganiserades. Omorganiseringen av socialverket och centraliserringen av ekonomiförvaltningen fortsätter år 2005, dessutom centraliseras personaltjänsterna och inom fastighetsväsendet inleder lokalcentralen sin verksamhet. Hurdana effekter dessa omfattande organisationsförändringar har på kostnaderna blir klart först om några år. Konkreta och positiva effekter syns dock redan vid hälsovårdscentralen. Årsbidraget i 2005 års budget är 54,4 mn euro på plus men täcker bara 29,9 % av avskrivningarna. Lån amorteras med 58,7 mn euro och nya lån upptas till ungefär samma belopp. Utgångspunkterna för ekonomin under de följande åren har förbättrats men är fortfarande osäkra. Omkostnaderna visar en uppåtgående trend i 2005 års budget, vilket bl.a. beror på vårdgarantin och en kostnadsstegring inom socialväsendet. Såsom tidigare vidtas det sådana åtgärder inom närings- och bostadspolitiken och stadsplanerings- och fastighetsväsendet som är ägnade att stärka skattebasen. Kostnadsutvecklingen inom social- och hälsovårdsväsendet, särskilt den specialiserade sjukvården, är dock riskfaktorer. Andra hot mot utvecklingen när det gäller intäkter från kommunalskatten är att utflyttningen från Helsingfors, som började år 2002, fortsätter och att sysselsättningsgraden sjunker och arbetslöshetsgraden stiger i Helsingfors jämfört med år 2004. På lång sikt ökar också förändringen i åldersstrukturen utgifterna för omsorgstjänster och behovet av arbetskraft i Helsingfors. 2 TALOUSARVIOEHDOTUS 2 BUDGETFÖRSLAGET 2.1 Tulojen kehitys 2.1 Inkomstutveckling 2.1.1 Verotulot 2.1.1 Skatteintäkter Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon, kiinteistöverosta ja koiraverosta. Stadens skatteintäkter utgörs av kommunens inkomstskatt, en andel av intäkterna från samfundsskatten, fastighetsskatt och hundskatt.

16 2.1.1.1 Kunnan tulovero 2.1.1.1 Kommunens inkomstskatt Kuluvana vuonna kunnan tuloveron kertymän arvioidaan jäävän 50 milj. euroa talousarvioon merkittyä verotuloa pienemmäksi. Tämä johtuu pääosin asukasmäärän vähenemisestä ja työllisyysasteen alenemisesta, mutta myös edellisiltä vuosilta saatavien tilitysten pienenemisestä ns. tilitysten rytmihäiriöstä. Edellä mainitut tekijät vaikeuttavat myös vuoden 2005 verotuloarvion laatimista. Laadittu arvio perustuu valtion verohallinnon ja Suomen Kuntaliiton ylläpitämään kuntien verotulojen ennustekehikkoon. Arvion mukaan varsinaisten palkkatulojen kasvu vuodesta 2004 vuoteen 2005 on 4,5 %. Eläketulojen kasvuksi arvioidaan niin ikään 4,5 %. Kun otetaan huomioon muut ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kasvavat ansiotulot yhteensä 3,9 %. Veronalaisista tuloista tehtävien vähennysten muutokset päätetään pääosin osana keskitettyä tulopoliittista ratkaisua. Auki on myös se kompensoidaanko vähennysten aiheuttama verotulomenetys kunnille viime vuoden tapaan. Tässä vaiheessa vähennysten ennakoidaan kasvavan siten, että vähennysaste ansiotuloista kasvaisi 16,56 %:sta 17,11 %:iin. Ansiotulojen ja vähennysten erotuksena syntyvä verotettava tulo kasvaa ennusteen mukaan 3,2 %. Tilitysjärjestelmästä johtuen verotuloksi kirjattavan määrän kasvuksi arvioidaan 6,0 % vuoden 2004 ennakoituun kunnallisveron tuottoon verrattuna. - ja taloussuunnitelmaehdotuksessa kunnan tuloveron tuotto on laskettu 17,5 %:n verokannan mukaan. Kunnan tuloveron tuotoksi on arvioitu 1 698,6 milj. euroa. I år beräknas den kommunala inkomstskatten understiga det budgeterade beloppet med 50 mn euro. Detta beror huvudsakligen på att folkmängden minskat och sysselsättningsgraden sjunkit, men också på att redovisningarna från tidigare år minskat en s.k. rytmstörning i redovisningarna. Faktorerna ovan gör det också svårare att utarbeta en beräkning av skatteintäkterna. Beräkningen baserar sig på den prognosram för kommunernas skatteintäkter som den statliga skatteförvaltningen och Finlands Kommunförbund upprätthåller. De egentliga löneinkomsterna beräknas öka med 4,5 % från år 2004 till år 2005. Pensionsinkomsterna beräknas likaså öka med 4,5 %. Med beaktande av de övriga förvärvsinkomster på vilka förskottsinnehållning görs ökar förvärvsinkomsterna med sammanlagt 3,9 %. Beslut om ändringar i avdragen från de skattepliktiga inkomsterna fattas i huvudsak som en del av den centraliserade inkomstpolitiska uppgörelsen. Det är också öppet om kommunerna på samma sätt som i fjol kompenseras för de skatteintäkter som går förlorade i och med avdragen. I detta läge väntas avdragen öka från 16,56 till 17,11 procent av förvärvsinkomsterna. Den beskattningsbara inkomsten, dvs. differensen mellan förvärvsinkomster och avdrag, ökar enligt prognosen med 3,2 %. Redovisningssystemet gör att det belopp som redovisas som skatteintäkter beräknas stiga med 6,0 % jämfört med de beräknade intäkterna från kommunalskatten år 2004. Intäkterna från kommunens inkomstskatt bygger i budget- och ekonomiplaneförslaget på skattesatsen 17,5 %. De beräknas uppgå till 1 698,6 mn euro. 2.1.1.2 Osuus yhteisöveron tuotosta 2.1.1.2 Andel av intäkterna från samfundsskatten Yhteisöveron tuotto oli suurimmillaan vuonna 2000, jolloin yhteisöveroa kirjattiin 712,9 milj. euroa. Tämän jälkeen yhteisöveron tuotto on pudonnut jyrkästi. Syynä ovat olleet valtion toimenpiteet erityisesti arvonlisäverouudistukseen liittyen, jolloin kuntien osuutta yhteisöverosta leikattiin, yhteisöveron kokonaistuoton pieneneminen sekä Helsingin suhteellisen osuuden aleneminen kuntien yhteisövero-osuudesta. Vuonna 2004 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 207,0 milj. euroa eli 11,1 milj. euroa talousarvioon merkittyä vähemmän. Vähennys johtuu pääosin siitä, että talousarviota laadittaessa Helsingin osuuden kuntien yhteisöverosta arvioitiin olevan noin 22 %, mutta todellisuudessa osuus on 19,95 %. Kehitys on huoles- Intäkterna från samfundsskatten var störst år 2000, då 712,9 mn euro redovisades i samfundsskatt. Därefter har intäkterna från samfundsskatten minskat kraftigt. Orsakerna är att staten har vidtagit vissa åtgärder särskilt i samband med mervärdesskattereformen, varvid kommunernas andel av samfundsskatten skars ned, att de totala intäkterna från samfundsskatten har minskat och att Helsingfors relativa andel av kommunernas andel av samfundsskatten har sänkts. År 2004 beräknas samfundsskatten inbringa 207,0 mn euro, dvs. 11,1 mn euro mindre än budgeterat. Minskningen beror främst på att det då budgeten utarbetades beräknades att Helsingfors andel av kommunernas samfundsskatt blir ca 22 %, men i verkligheten är andelen 19,95 %. Utvecklingen är oroväckande med

17 tuttava, kun ottaa huomioon, että vielä vuonna 1998 Helsingin osuus oli 28,76 %. Vuoden 2005 alusta lukien yhteisö- ja pääomaverotusta uudistetaan mm. siten, että yhteisöverokanta alenee 29 %:sta 26 %:iin. Alenema vaikuttaa vain valtion yhteisöverotuloihin, sillä kunnille menetys kompensoidaan nostamalla kuntien osuutta yhteisöverosta 19,75 %:sta 22,03 %:iin. Yhteisöveron kokonaiskertymäarvion, edellä mainitun kuntien osuuden ja sen oletuksen perusteella, että Helsingin osuus kuntien saamasta yhteisöverosta säilyy ennallaan, on yhteisöveron tuotoksi talousarvioehdotuksessa arvioitu 224,0 milj. euroa. beaktande av att Helsingfors andel ännu år 1998 var 28,76 %. Från början av år 2005 ändras samfunds- och kapitalbeskattningen bl.a. så att samfundsskattesatsen sänks från 29 till 26 procent. Sänkningen påverkar bara statens samfundsskatteintäkter, eftersom kommunerna kompenseras för bortfallet genom att kommunernas andel av samfundsskatten höjs från 19,75 till 22,03 procent. Utgående från det beräknade sammanlagda samfundskattebeloppet och kommunernas ovannämnda andel och från att Helsingfors andel av kommunernas samfundsskatt bibehålls oförändrad, har samfundsskatten i budgetförslaget beräknats inbringa 224,0 mn euro. 2.1.1.3 Kiinteistövero ja koiravero 2.1.1.3 Fastighetsskatt och hundskatt Kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 117 milj. euroa, josta yleisen kiinteistöveron osuus on 100 milj. euroa ja vakituisten asuinrakennusten osuus 17 milj. euroa. Arvio perustuu nykyisiin veroprosentteihin 0,7 % yleisen kiinteistöveron osalta ja 0,22 % vakituisten asuinrakennusten osalta. Koiraveron tuotoksi on arvioitu 850 000 euroa. Intäkterna från fastighetsskatten beräknas uppgå till 117 mn euro, varav den allmänna fastighetsskatten inbringar 100 mn euro och skatten för hus som används för stadigvarande boende 17 mn euro. Beräkningen baserar sig på de nuvarande procentsatserna, 0,7 % som allmän skattesats och 0,22 % för hus som används för stadigvarande boende. Hundskatten väntas inbringa 850 000 euro. 2.1.2 Valtionosuudet 2.1.2 Statsandelar Alun perin vuoden 2005 alusta voimaan tulevaksi tarkoitettua valtionosuusuudistusta on lykätty vuodella. Näin ollen vuoden 2005 valtionosuudet määräytyvät nykyisin voimassa olevilla perusteilla. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen perusteella valtionosuuksia kunnille olisi pitänyt lisätä vuoden 2005 alusta 502 milj. euroa. Tarkistus toteutetaan kuitenkin siten, että vuosina 2005 2007 maksetaan noin 86 milj. euroa kunakin vuonna ja vuonna 2008 loput eli 244 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio ottaa varsin mittavan korottoman pakkolainan kunnilta. Indeksitarkistuksena vuodelle 2005 maksetaan 136 milj. euroa eli 2,3 %, mikä vastaa kolmea neljäsosaa todellisesta kustannuskehityksestä. Varsinaisia uusia valtionosuuksia kunnille on tulossa nettomääräisesti ainoastaan 60 milj. euroa. Pääasiassa valtionosuuslisäykset kohdistuvat kansallisen terveyshankkeen, sosiaalialan kehittämishankkeen sekä lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan aiheuttamiin menoihin. ehdotukseen on valtionosuustuloiksi merkitty 110 milj. euroa. Tällöin on otettu huomioon sekä Den statsandelsreform som ursprungligen var avsedd att träda i kraft i början av år 2005 har blivit uppskjuten med ett år. Statsandelarna bestäms således år 2005 enligt de grunder som gäller nu. Utifrån justeringen av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna hade statsandelarna till kommunerna bort ökas med 502 mn euro från början av år 2005. Justeringen genomförs dock så att det åren 2005 2007 betalas ca 86 mn euro årligen, medan resten, dvs. 244 mn euro, betalas år 2008. Detta innebär att staten tar upp ett mycket omfattande räntefritt tvångslån av kommunerna. Som indexjustering för år 2005 betalas det 136 mn euro, dvs. 2,3 %, vilket motsvarar tre fjärdedelar av den faktiska kostnadsutvecklingen. Nettobeloppet för de egentliga nya statsandelarna till kommunerna uppgår bara till 60 mn euro. De ökade statsandelarna gäller i huvudsak utgifter föranledda av det riksomfattande hälsoprojektet, projektet för utveckling av socialsektorn och morgon- och eftermiddagsverksamheten för barn. förslaget upptar 110 mn euro som statsandelsinkomster. Här har de ovan relaterade ändringarna i

18 edellä esitetyt muutokset valtionosuuksiin että verotulotasauksen muutoksena noin 25 milj. euroa. statsandelarna beaktats, likaså en skatteintäktsutjämning på ca 25 mn euro. Taulukko - Tabell 2. Verotulot ja valtionosuudet - Skatteintäkter och statsandelar TP - BSL TA - BDG TA - BDG TA - BDG TS - EP TS - EP 2003 2004 2005 2005/2004 2006 2007 milj. milj. milj. % -muutos - förändr.% milj. milj. Kunnan tulovero - Kommunens inkomstskatt 1 643,0 1 652,5 1 698,6 2,8 1 732,5 1 767,2 Osuus yhteistöveron tuotosta - Andel 226,8 218,1 224,0 2,7 230,0 235,0 av intäkterna från samfundsskatten Kiinteistövero - Fastighetsskatt 113,9 120,0 117,0-2,5 119,0 122,0 Koiravero - Hundskatt 0,8 0,9 0,9 0,0 0,9 0,9 Verotulot - Skatteintäkter 1 984,4 1 991,5 2 040,5 2,5 2 082,4 2 125,1 Käyttötalouden valtionosuudet - Statsandelar inom driftsekonomin Verotulot ja valtionosuudet yhteensä - Skatteintäkter och statsandelar sammanlagt 7,8 58,6 110,0 87,7 130,0 150,0 1 992,2 2 050,1 2 150,5 4,9 2 212,4 2 275,1 2.1.3 Toimintatulot 2.1.3 Verksamhetsintäkter Toimintatulot kasvavat vuonna 2005 vuoden 2004 talousarvioon verrattuna 3,2 %. Myyntituloja syntyy tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset peittävään hintaan sekä maksutuloja asiakasmaksuista tai muista maksuista, joissa tuotantokustannuksia ei pyritä kattamaan, kuten esim. sairaala- ja hoitomaksut. Tuet ja avustukset sisältävät tulonsiirtoja, jotka eivät ole korvausta suoritteen myynnistä tai rahoitusosuutta investointimenoon eivätkä suoraan tuloslaskelmaan kuuluvia valtionosuuksia. Tällaisia tuloja ovat mm. työllistämistuki, valtion välittämät ja kunnan suoraan EU:lta saamat EU-tuet ja avustukset. Vuokratuloihin sisältyvät mm. kiinteistöviraston perimät vuokrat virastoilta ja laitoksilta sekä työsuhdeasuntojen vuokrat. Valmistus omaan käyttöön sisältää viraston tai laitoksen omaan käyttöön valmistettavan aktivoitavan käyttöomaisuuden. Verksamhetsintäkterna ökar år 2005 med 3,2 % jämfört med 2004 års budget. Försäljningsinkomster fås från varor och tjänster avsedda för försäljning till ett pris som täcker produktionskostnaderna, och avgiftsinkomster fås från brukaravgifter och andra avgifter som inte förväntas täcka produktionskostnaderna, såsom sjukhus- och vårdavgifter. Understöden och bidragen innefattar inkomstöverföringar som inte utgörs av ersättning för prestationsförsäljning, av en finansieringsandel i anslutning till investeringsutgifter eller av statsandelar som direkt ingår i resultaträkningen. Här avses bl.a. sysselsättningsstödet och EU-understöd och EU-bidrag som staten förmedlar eller som kommunen får direkt. Hyresinkomsterna innefattar bl.a. de hyror som fastighetskontoret får från verken och inrättningarna och hyrorna för personalbostäder. Tillverkningen för eget bruk innefattar de anläggningstillgångar som produceras för verkets eller inrättningens eget bruk och som skall aktiveras.