Verkkopalvelun sisällöntuotanto 2. luento 26.10.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat Teemat: Suunnittelumallien tarkoitus Muutamia suunnittelumalleja Mitä verkkopalvelun suunnittelu yleensä on Miten suunnittelutyö yleensä etenee Mistä lähteä liikkeelle > ideointimenetelmiä, ennakointi ennustus, tulevaisuuden tutkimus Luennon tavoitteena on johdattaa suunnittelutyöhön. 2 1
Ad hoc - tai Trial and Error menetelmät Tyypillisiä pienissä verkkopalveluprojekteissa toteuttava ryhmä on pieni ja tiivis toteutettava verkkopalvelu on suhteellisen rajattu sisällöltään ja toiminnallisuudeltaan. lähtee liikkeelle lähinnä kokeiluna, joka sitten viimeistellään ja hyväksytään lopulliseksi ratkaisuksi Nopeaa ja helppoa! Ongelmia: Jatkokehitys? Dokumentoimaton toteutus, jonka logiikkaa ei kukaan ulkopuolinen ymmärrä. Miten hallita verkkototeutusten kompleksisuutta? Miten hallita tuotantoprosessia, kun välitavoitteiden asettaminen on hankalaa? Miten arvioida kustannuksia ja työmäärää? Miten selvittää mitä käyttäjät ja/tai tilaajat itse asiassa haluavat? Etenkään kun tilaajakaan ei aina tiedä mitä haluaa. Mitä tehdä kun vaatimukset muuttuvat jopa projektin aikana? 3 Suunnittelumallin tarkoitus Auttaa käyttäjää hahmottamaan ja jäsentämään monimutkaista suunnittelu- ja toteutusprosessia. muodostaa yksinkertaistetun kuvan todellisuudesta auttaa käyttäjäänsä visualisoimaan suunnitteluprosessin kokonaisuutena auttaa jakamaan suunnitteluprosessin helpommin hallittaviin kokonaisuuksiin pyrkii havainnollistamaan suunnittelu- ja toteutusprosessin eri vaiheita ja niiden suhteita toisiinsa Toimivat siten projektinhallinnan apuvälineenä. (Esim. Ryder ) 4 2
Erilaisia suunnittelumalleja Suunnittelumalleja on erilaisia. perinteisemmät suunnittelumallit, koostuvat erilaisista vaiheista (steps): vaatimusmäärittely, suunnittelu, toteutus, arviointi, jakelu ja käyttö sekä ylläpito (esim. Balci ym. 2001a). toisen polven suunnittelumallit koostuvat erilaisista tekijöistä (points), joihin suunnittelutyön aikana tulee kiinnittää huomiota korostavat suunnittelun kehämäisyyttä, jolloin yksittäiseen tekijään tulee kiinnittää huomiota useassa eri vaiheessa Verkkopalvelujen suunnittelussa hyödynnetään eri alojen lähestymistapoja ja suunnittelumalleja ohjelmistotuotanto ihminen-tietokone vuorovaikutus, käytettävyystutkimus jne. (Lee ym. 2003, 1). 5 Suunnittelumallien jaottelua Ohjelmistotuotannon malleja Vesiputousmalli (the Waterfall Model) Spiraalimalli (the Spiral Model) ym. HCI suunnittelumalleja Usability Engineering Life Cycle Model Star Model ym. Hypermedian suunnittelumalleja The Object-Oriented Hypermedia Design Model (OOHDM) Scenario-Based Design ym. 6 3
Vesiputousmalli (the Waterfall Model) 7 Vesiputousmalli (the Waterfall Model) Olennaista: vaiheet seuraavat toisiaan ennalta määritellyssä järjestyksessä. jokainen vaihe päättyy arviointiin (tarkastukset ja katselmukset) jo suoritettuun vaiheeseen ei palata. Vaiheet (vaihtelevat hieman lähteestä riippuen) 1. vaatimus määrittely (requirement analysis,, system engineering, analysis) : järjestelmän tehtävät, päätoiminnot, ulkoiset vaatimukset ja rajoitukset, liittymät jne.) 2. suunnittelu (design): tekninen rakenne, pääkomponentit, tietorakenteet, käyttöliittymä yms. 3. toteutus (implementation): suunnitelman realisointi toimivaksi ohjelmaksi 4. testaus (testing): toimivuuden ja vaatimusten täyttyminen, virheiden korjaus 5. käyttöönotto : käyttäjien koulutus, asennukset 6. ylläpito (maintenance): tarvittavat korjaukset ja päivitykset 8 4
Vesiputousmalli (the Waterfall Model) Hyviä puolia: Helppo omaksua sekä selkeä ja yksinkertainen käyttää. Pitää sisällään periaatteessa kaikki tarvittavat vaiheet Soveltuu projektiin, tavoitteet ovat selkeät ja yksiselitteiset toteuttajana pieni, tehokas ja yhteen hitsautunut työtyhmä Tuloksena on helposti johdettava ja ennakoitava projekti. Ongelmia: Todellisen elämän projekti on harvoin lineaarinen. Ohjaa käsittelemään liian suuria kokonaisuuksia kerralla. Vaiheesta toiseen eteneminen on sidottu tarkastuksiin ja hyväksymisiin, mikä tekee mallista jäykän menetelmän. Toimiva järjestelmä asiakkaan käyttöön suhteellisen myöhäisessä vaiheessa nähdään konkreettisesti miltä toteutus näyttää ja miten se toimii loppukäyttäjän näkökulmasta tarkasteltuna. Loppuvaiheessa esiin nousseet muutostarpeet saattavat tulla todella kalliiksi. (Esim. Preece ym. 1994, 355 357.) 9 Spiraalimalli (the Spiral Model) 10 5
Spiraalimalli (the Spiral Model) Lukuisia eri versioita. yhdistyy iteratiivisen vaatimusmäärittelyn sekä lineaaristen mallien systemaattisen lähestymistavan sisältää samoja vaiheita kuin esim. vesiputousmalli. ratkaisuun ja valmiiseen tuotteeseen edetään iteroiden, useiden toistuvien syklien avulla korostaa riskien hallintaa Hyviä puolia: soveltuu suunniteluun, missä perusratkaisu ei ole täysin kirkastunut: mitä oikeastaan on tarkoitus tehdä edetään ongelman esittämisen ja ratkaisun sykleinä hioutuen valmiiksi ratkaisuehdotuksiksi, joita voidaan analysoida tarkemmin. riskien määrä vähenee kierros kierrokselta tukee myös asiakkaan sitoutumista suunnittelutyöhön. Ongelmia: suhteellisen vaikeasti hallittavissa, koska eri vaiheista on vaikea sanoa missä ne alkavat ja mihin ne päättyvät. ei sovellu aloitteleville suunnittelijoille asiakkaan jatkuva aktivointi voi olla myös ongelmana mallin mukainen suunnittelu on suhteellisen hidastempoista. (Vrt. Boehm 1988; Preece ym. 1994, 355 357.) 11 Star Model Implementation Task analysis/ functional analysis Prototyping Evaluation Requirement specification Conceptual design/ formal design 12 6
Star Model Suunnittelutyön osa-alueiden järjestys on epäolennaista voi alkaa periaatteessa mistä tahansa vaiheesta edetä arviointivaiheen kautta mihin vaiheeseen hyvänsä. Arvioinnilla on keskeinen merkitys kaikki vaiheet arvioidaan käyttäjien ja asiantuntijoiden toimesta. korostaa myös prototyyppien käyttöä sekä inkrementaalista kehitystyötä. Hyviä puolia: korostaa käyttäjäkeskeisyyttä ja realistisuutta keskittyy selvittämään mitä järjestelmältä vaaditaan, mitä tietoa tarvitaan, mitä käyttäjien tulee tietää sekä miten asetetut tavoitteet saavutetaan saadaan nopeasti palautetta käyttäjiltä. (Preece ym. 1994, 380-381.) Ongelmia: projektin ja toteutuksen eri versioiden hallinta vaikeutuu samoin dokumentaatio hankaloituu kritisoitu: ainoastaan esittää vesiputousmallin vaiheet lisäten niihin arvioinnin, ei aidosti tue ihminen - tietokone vuorovaikutuksen suunnittelua. (Gellner & Forbrig 2003.) 13 Scenario-Based Design Malli korostaa käyttäjien tarpeiden ja vaatimusten määrittelyä: Miten käyttäjien tulee toimia saavuttaakseen tavoitteensa. Poikkeaa formaaleista ja tarkkaan määritellyistä menetelmistä. kevyt menetelmä, joka auttaa kartoittamaan mahdollisia käyttötapoja. Käytettään hyödyksi skenaarioita: Pieniä, rajattuja kertomuksia, jotka kuvaavat yhden mahdollisen tapahtumapolun. Soveltuvat varsin hyvin tiedon kokoamiseen käyttäjiltä heidän tehtävistään ja käyttötilanteesta helpottaen siten vaatimusanalyysin kiinnittämistä todelliseen ympäristöön. (Carroll ym. 1998; Potts 1995: Rosson & Carroll 2002.) 14 7
Scenario-Based Design Mallin vaiheet: Vaatimusten analysointi (analyze): edunsaajien (kohderyhmän) määrittely, toiminnallisten ja laadullisten vaatimusten määrittely hyödyntäen skenaarioita (problem scenarios). Suunnittelu (design): Toimintojen määrittely (activity design): vallitsevien toimintojen ja uusien tarkoituksenmukaisten toimintojen määrittely hyödyntäen skenaarioita (activity scenarios). Informaatiosisällön suunnittelu (information design): tehtävien suorittamisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisen informaation sisällön ja aihioiden määrittely hyödyntäen skenaarioita (information scenarios). Prototyypit ja arviointi (prototype and evaluate): Käytettävyyden arviointi (usability evaluation): skenaarioiden hyödyntäminen käytettävyys tavoitteiden määrittelyssä. 15 Scenario-Based Design Hyviä puolia: nopea ottaa käyttöön sekä helppo tehdä uudestaan tarvittaessa. suunnittelutyöhön voidaan helposti ottaa mukaan laajempikin käyttäjäjoukko. erilaiset ideat saadaan nopeasti testattua skenaariot ovat konkreettisia, on tuloksia helppo analysoida ja tulkita saadaan helposti reaalimaailman tapaukset arvioitaviksi. Ongelmia: Mallin hyödyntämisessä tarvitaan jonkinasteista perehtymistä ihmisen kognitiivisten prosessien ominaispiirteisiin ja sosiaaliseen käyttäytymiseen Käyttöönoton helppoudessa piilee vaaransa (ei osata lopettaa ajoissa) Aiheesta lisää luennolla 4. 16 8
Mitä verkkopalvelun suunnittelu on? Verkkopalveluiden suunnittelu on monivaiheinen ja monipuolinen prosessi, johon tulee panostaa aikaa ja asiantuntemusta. Huonoja suunnitelmia on myöhemmin vaikea korvata edes tuotantovaiheen asiantuntemuksella. Suurempien verkkopalveluiden suunnittelutyöhön on varattava 2-8 kuukauden työpanos. Verkkopalvelun suunnittelutyössä on kaksi puolta: projektin suunnittelu, budjetointi, aikataulutus ja työjako sekä varsinaisen tuotteen/palvelun ja sen sisällön yksityiskohtainen suunnittelu ja määrittely 17 Mitä verkkopalvelun suunnittelu on? A) Projektin suunnittelu Hankkeen projektipäällikön tehtävä on koota ja hallita projektisuunnitelma, budjetti, aikataulu ja työnjako sekä hankkia oikeat ihmiset oikeisiin työtehtäviin. Projektipäällikkö pitää myös yhteyttä eri tahojen kesken jo heti suunnitteluvaiheessa. Kyseessä on itse asiassa projektin hallinnan tehtävistä. B) Tuotteen/palvelun suunnittelu Varsinaisen tuotteen/palvelun suunnittelutyössä ratkaisun keksimisen lisäksi kuvataan ja dokumentoidaan ratkaisu. Verkkopalvelun kuvaamisen tulee olla niin yksityiskohtaista, että periaatteessa kuka tahansa toteutustekniikat hallitseva kykenisi tehtyjen suunnitelmien ja dokumenttien perusteella toteuttamaan palvelun. 18 9
Mitä verkkopalvelun suunnittelu on? Suunnittelutyön tueksi tarvitaan perusinformaatiota: palveluntarjoajasta ja sen (liike)toiminnasta, palvelun kohderyhmän toiminnasta ja tarpeista sekä Internetistä ja verkkopalveluista Suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta: sisällön, markkinoinnin, asiakaspalvelun, viestinnästä sekä erityisesti verkkopalvelun asiantuntijoita. Suunnittelussa pitää olla mukana myös toteutustekniikan asiantuntijoita. 19 Tuotteen/palvelun suunnittelun alueita 1. Konseptin suunnittelu palvelun perusidea ja perusprosessit 2. Sisällön suunnittelu 3. Mediasuunnittelu 4. Tekninen ja toiminnallinen suunnittelu 6. Käyttöliittymän suunnittelu visuaalinen suunnittelu 20 10
Tuotteen/palvelun suunnittelun vaiheet AIKA Synopsis Ideointi Määrittelytyö Työryhmä Resurssit Rakenne kaaviot Rakenne ja sisältö Toiminto prosessit Arviointi ja testaaminen Mediavalinnat Sivujako Liikkumisen suunnittelu Tuotantokäsikirjoitus Mallinäytöt Käsikirjoittaminen Sisällöntuotanto Asiakäsikirjoitus Käytäntö Sovelluksen kokoaminen Visuaalinen suunnittelu Y L L Ä P II T O & P Ä II V T Y S 21 Tuotteen/palvelun suunnittelun vaiheet 1. Konseptin suunnittelu Konseptisuunnitteluvaiheessa määritellään perusteet toteutettavalle palvelulle. Siinä kuvataan palvelun idea, sisältö ja toiminta. Konseptisuunnitelmassa hahmotellaan myös palvelun rakenne (jalostuu rakennekaavioksi myöhemmin ) ja kuvataan informaatioarkkitehtuuri karkeasti. Erityisesti korostuu palveluprosessin suunnittelu. Palveluprosessin suunnittelussa tulee huomioidaan verkossa tapahtuvan palveluprosessin etenemisen lisäksi myös se, millä tavalla palveluprosessi etenee verkon ulkopuolella. Esimerkki: Postin verkkopalvelu 22 11
Tuotteen/palvelun suunnittelun vaiheet 23 Tuotteen/palvelun suunnittelun vaiheet 2. Sisällön suunnittelu Verkkopalvelun sisältö käsittelee jotakin aihetta kuten autoja, puutarhan hoitoa, urheilua jne. Verkkopalvelu voi koostua useistakin aiheita, mutta viime kädessä niillä on kuitenkin jokin yhteinen nimittäjä esim. uutiset. Sisällöllä on aina olemassa jäsennys ja esitystapa, jotka riippuvat mm. verkkopalvelun käyttötarkoituksesta, kohderyhmästä sekä genrestä. Sisällön suunnitteluvaiheessa määritellään ja rajataan palveluun tuleva sisältö sekä sen muotokieli. Sisällönsuunnitteluvaiheessa syvennetään informaatioarkkitehtuurin suunnittelu koskemaan yksittäisiä sisällön osa-alueita. Usein konseptin ja sisällönsuunnitteluvaiheet tapahtuvat samanaikaisesti. 24 12
Tuotteen/palvelun suunnittelun vaiheet 3. Mediasuunnittelu Verkkopalveluihin voidaan liittää erilaisia mediaelementtejä Palvelua voidaan käyttää myös erilaisin päätelaittein. Mediasuunnitteluvaiheessa valitaan ne mediaelementit (ääni, kuva, teksti, animaatio), jotka ovat tarkoituksenmukaisia sisällön esittämisen kannalta. Mediasuunnittelu ottaa myös kantaa monikanavajulkaisemisen (eri mediat, eri päätelaitteet) vaatimuksiin. Tässä vaiheessa tarkennetaan edelleen informaatioarkkitehtuuria näiltä osin. 25 Tuotteen/palvelun suunnittelun vaiheet 4. Tekninen ja toiminnallinen suunnittelu Tekninen ja toiminnallinen suunnitteluvaihe pitää sisällään yksityiskohtaisen määrittelyn teknisistä ratkaisuista, kuten toiminnallinen määrittely, arkkitehtuurisuunnittelu, tekninen määrittely, moduulisuunnittelu ja toteutussuunnittelu (IEEE 1016). Verkkopalvelun tekninen suunnittelija määrittelee mitä laitteita tai ohjelmistoja verkkopalvelun toteutuksessa ja käytössä tarvitaan. Toiminnallisuus (=vuorovaikutteisuus), kuten palautelomakkeet, rekisteröitymislomakkeet yms. ovat oleellisia tyypillisiä vuorovaikutteisuuden osia verkkopalveluissa. Verkkopalvelu voidaan kytkeä myös muihin tietojärjestelmiin, esimerkiksi ostotilaukset voidaan kytkeä yrityksen varastokirjanpidon tietojärjestelmään, jolloin toimituskehotus voidaan toimittaa automaattisesti varastoon. Tekninen suunnittelu vastaa myös tietojen siirron ja tallennuksen suunnittelusta. 26 13
Tuotteen/palvelun suunnittelun vaiheet 6. Käyttöliittymän suunnittelu Verkkopalvelun käyttöliittymän suunnitteluun sisältyy sivuston rakenteen, visuaalisen (graafisen) ulkoasun, navigoinnin ym. toimintojen sekä näyttöjen tietosisältöjen suunnittelu. Käyttöliittymäsuunnittelun lopputuloksena syntyy käyttöliittymän määrittely, joka ottaa kantaa siihen, mitkä järjestelmän toiminnot näkyvät ja miten. Käyttöliittymän suunnittelu pohjaa pitkälle toiminnallisuuden ja informaatioarkkitehtuurin suunnitelmiin. tarkoituksena on, että käyttöliittymä tukee käyttäjien toimintalogiikkaa sekä käyttäjien tarvetta löytää tarvitsemansa tietosisältö. Käyttöliittymäsuunnitelma koostuu tyypillisesti kuvien sarjoista, joissa järjestelmän toimintalogiikkaa havainnollistetaan näyttämällä vaihe vaiheelta toimenpiteet, joiden avulla käyttäjä etenee käyttötilanteessa kohti tavoitettaan. 27 Tuotteen/palvelun suunnittelun vaiheet Graafisessa suunnittelussa verkkopalvelulle määritellään ulkoasu. Graafisessa suunnittelussa lähtökohtana on palvelun kohderyhmä. Valittua visuaalista linjaa, yleisilmettä tulee noudattaa johdonmukaisesti jokaisella sivulla. Graafisen suunnittelun tekijän tulee tuntea ennen kaikkea internetin toimintaperiaatteet ja hallita www-taiton erityishaasteet. Erittäin suositeltavaa on erotella sisältö ja graafinen ulkoasu csstyyleillä lue lisää: http://www.w3schools.com/css/css_intro.asp tai http://www.w3.org/style/css. 28 14
Verkkopalvelun tuotantoprosessi Verkkosisältöjen tuotantoprosessi hahmotetaan syklinä ideoinnista toteutukseen, ja edelleen ylläpitoon ja jatkokehittelyyn. Se sisältää spiraalimaista etenemistä: ideoiden, suunnittelun ja toteuttamisen asteittaista syvenemistä tuotantoprosessin aikana. Kuva 2: Verkkopalvelun tuotantoprosessi. Lähde: Kauhanen-Simanainen 2001, 73) 29 Mistä lähdetään liikkeelle? Toimeksianto (briefing) on lähtökohtana koko tuotantoprosessille. Toimeksiannossa tilaaja määrittelee minkälaisen verkkopalvelun tai sisällön hän tilaa. Toimeksianto on tilaajan vastuulla. Usein se tehdään kuitenkin yhteistyössä, sillä toimeksiannon tulee olla riittävän yksiselitteinen ja kattava, jotta molemmat sekä tilaaja että toimittaja ovat yhtä mieltä siitä, mihin lopputulokseen pyritään. 30 15
Mistä lähdetään liikkeelle? Toimeksiannossa määritellään: Tavoite: Mihin verkkopalvelua tai -sisältöä tarvitaan? Tyyli: Miten asiat viestitään? Mitä toiminnallisuus viestittää? Kohderyhmä: Kenelle verkkopalvelu on suunnattu? Keihin halutaan vaikuttaa? Jakelu: Millä viestimillä/välineillä verkkopalvelun tai sisällön saavuttaa? Aikataulu: Millä aikataululla tuotantoprosessin tulee edetä? Budjetti: Paljonko verkkopalvelun tai sisällön tuotantoprosessi maksaa? 31 Ideointivaihe Verkkosisältöjen ideointi lähtee harvoin aivan puhtaalta pöydältä. Ideointi käynnistyy, kun on havaittu tarpeita, joihin verkossa voitaisiin vastata. Tarpeet voivat liittyä näkyvyyteen, tunnettuvuuteen, vaikuttamiseen tai sinne halutaan siirtää toimintoja antaa tai saada jotakin. Kaikki ideat eivät ole toteuttamiskelpoisia. Toteuttamiskelpoisista ideoista jatketaan seuraavaan vaiheeseen, jossa niitä hiotaan ja syvennetään hankesuunnitelmaksi. 32 16
Ideointivaihe Hankesuunnitelmaa kehittyy edelleen rahoittajien, päätöksentekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Jo ideointivaiheessa tulee pohtia sitä, mitä erityistä lisäarvoa verkko voi tuottaa ja mitä erityistä annettavaa verkkosisällöllä tai -palvelulla tulee olemaan. Kriittisen idean tarkastelun lisäksi tarvitaan runsaasti luovuutta ja mielikuvitusta. 33 Ideointitekniikat (näitä ei käyty läpi luennolla perehdy asiaan itsenäisesti) Ideointitekniikat toimivat parhaiten ryhmätyössä, mutta muutamia voi käyttää myös yksinään työskentelevä suunnittelija. Tavallisimpia ovat mm.: Tunnettujen vaihtoehtojen 8x8 menetelmä Kaukaiset ajatusmallit SWOT-analyysi Aivoriihi Ongelmanratkaisukaavio Tuumatalkoot Kaikille näille menetelmille yhteisiä periaatteita ovat mm. seuraavat: aluksi määritellään tavoite tai aihe, ei kuitenkaan liian tarkasti ideointivaiheessa ideoita ei pidä arvostella muuta kuin myönteisesti ideat pitää heti kirjata ylös tai nauhoittaa, sillä niitä voi tulla monta yhtaikaa hautumisjaksoja tarvitaan, jopa yön yli nukkumistakin. 34 17
Ennakointi, ennustus, tulevaisuuden tutkimus (näitä ei käyty läpi luennolla perehdy asiaan itsenäisesti) - Verkkopalveluiden tarvekartoitus perustuu usein ennakointiin. - Varsinkin täysin uuden tyyppiset vuorovaikutteiset verkkopalvelut suunnitellaan käyttämällä erilaisia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä päätöksenteon tukena. - Tulevaisuutta koskevaa tietoa voidaan hankkia joko laskennallisilla menetelmillä (trendianalyysit, conjoint-analyysi, asiantuntijoiden mielipiteen pysyvyyden analysointi) tai asiantuntija-arvioiden perusteella (Delfi-tekniikka, skenaariotyöskentely, megatrendianalyysi, Top Ten listat, tulevaisuustaulukko, edelläkävijäanalyysi). 35 Verkkopalvelun tarpeellisuuden kartoitus (näitä ei käyty läpi luennolla perehdy asiaan itsenäisesti) Verkkopalveluiden tarpeellisuutta voidaan kartoittaa laskennallisilla tai asiantuntijamenetelmillä. Usein laajojen palveluiden suunnittelun tukena käytetään useita erilaisia menetelmiä. Tunnetuimpia ovat mm. trendianalyysit, megatrendianalyysit, Top-Ten listat ja kuluttajapaneelit. 36 18
Palveluprosessin kartoitus (näitä ei käyty läpi luennolla perehdy asiaan itsenäisesti) Palveluprosesseja kartoitetaan usein analysoimalla jo toteutettuja palveluprosesseja. Tämän lisäksi palveluiden uudistamisen yhteydessä voidaan hyödyntää tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, kuten skenaariotyöskentelymenetelmiä, eläytymismenetelmiä, conjoint-analyysia, Delfi-tekniikkaa ja edelläkävijäanalyysia (benchmarking-menetelmä). 37 2.luennon viikkoharjoitustehtävät Valitse yksi tehtävä (pakko vastata toiseen kysymyksistä). Palauta vastauksesi kurssin A&O -ympäristöön viimeistään 1.11.05 klo 16.00 mennessä. 1. Tehtävä: Pohdi verkkopalvelun suunnitteluvaiheeseen liittyviä haasteita seuraavien kohderyhmien näkökulmasta. Asiakas (verkkopalvelun käyttäjä) Verkkopalvelun tuottaja (tilaaja) Verkkopalvelun suunnittelija Vastaa seuraaviin kysymyksiin Mitkä ovat tyypillisimmät ongelmakohdat ja kompastuskivet? Kuvaile miten ongelmia voidaan pyrkiä välttämään ja /tai ehkäisemään? Esitä konkreettisia ratkaisutapoja. Mitkä ovat ratkaisutapojen vahvuudet ja heikkoudet? 38 19
2.luennon viikkoharjoitustehtävät Tehtävä 2: Ideointimenetelmä Kokeile jotakin luentomateriaalissa esitettyä, yhdelle henkilölle soveltuvaa ideointimenetelmää. Etsi siitä lisätietoa. Kokeile sen toimivuutta jonkin vapaavalintaisen aiheen ideointiin. Pohdi menetelmän toimivuutta, hyviä ja huonoja puolia. Voit valita myös jonkin muun ideointimenetelmän, mutta esittele tällöin menetelmän perusajatus lyhyesti vastauksessasi. 39 Lähteet: Balci, O. ym. Animations to Assist Learning Some Key Computer Science Topics [online]. Blacksburg (VA.): Virginia Polytechnic Institute and State University. Department of Computer Science, 2001a, [viitattu 26.10.2005]. Software Engineering. The Waterfall Model. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://courses.cs.vt.edu/~csonline/se/lessons/waterfall/index.html >. Boehm, B. 1988. The spiral model of software development and enhancement. IEEE Computer, 21 (5), 61-72. Carrol, J. M. ym. 1998. Requirements Development in Scenario-Based Design. IEEE Transactions on Software Engineering, Vol. 24 Issue 12, 1156 1170. Gellner, M. & Forbig, P. Extreme Evaluations Lightweight Evaluations for Soft- ware Developers [online]. Rostock: University of Rostock, 2003 [viitattu 26.10.2005]. Interact 2003 - Closing the Gaps: Software Engineering and Human-Computer Interaction in Zürich, Switzerland in 1-2 September 2003. Saatavissa pdf-muodossa <URL: http://www.sehci.org/bridging/interact/gellner.pdf >. IEEE 1016, Recommended Practice fo Software Design Descriptions. ANSI/IEEE std 1016 1987. Kauhanen-Simanainen, A. 2001. Sisältöä verkkoon mitä sisällön tuottajan pitää hallita. Helsinki: IRH konsultointi. 40 20
Lähteet: Potts, C. 1995. Using Schematic Scenarios to Understand User Needs. Proceedings of the conference on Designing Interactive Systems: processes, practices, methods & techniques: Ann Arbor, USA, elokuu 1995, 247 256. Preece, J. & al. 1994. Human-Computer Interaction. Essex: Addisson- Wesley. Rosson, M. B. & Carrol, J. M. Scenario-Based design [online]. Blacksburg VA: Virginia Polytechnic Institute and State University, 2002 [viitattu 24.1.2005]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.lucas.lth.se/sepm/session1/sbd-handbook.pdf >. Myös teoksessa: J. Jacko & A. Sears (Eds.). 2002. The Human-Computer Interaction Handbook: Fundamentals, Evolving Technologies and Emerging Applications. Mahwah (NJ.):Lawrence Erlbaum Associates, 2002, pp. 1032-1050. Ryder, M. Instructional Design Models [online]. Denver: University of Colorado at Denver. School of Education [päivitetty] 13.1.2005 [viitattu 26.10.2005]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://carbon.cudenver.edu/~mryder/itc_data/idmodels.html >. 41 21