Numero 1 / 2007 M I K K E L I N V U O K R ATA L O T O Y: N A S U K A S L E H T I Mikkelin Vuokratalot 35 vuotta, 3 Muutoksia vesilaskutuksessa, 6 Tulipalo Lampeintiellä, 15
2 Numero 1 / 2007 Toimitusjohtajan mietteitä Vuokralla asuminen on asumismuotona selkeä ja yksiselitteinen. Vuokranantajan ja vuokralaisen välille syntyy vuokrasuhde kun vuokranantaja luovuttaa huoneiston käyttöoikeuden vuokralaiselle. Huoneiston käyttöoikeudesta vuokralaisen tulee suorittaa vastike eli vuokra, joka tulee maksaa vuokranantajan tilille kuukausittain sovittuun päivämäärään mennessä. Vuokrasopimuksella solmittu vuokrasuhde toimii valtaosalla yhtiömme asukkaista moitteettomasti. Valitettavasti vuokralaistemme joukkoon mahtuu myös ruokakuntia, jotka eivät elä yhtiön asettamien järjestyssääntöjen mukaisesti tai eivät maksa vuokriaan ajallaan. Edellä mainituista syistä asiat kärjistyvät niin pitkälle, että ne johtavat häätöön. Mikkelin Vuokratalot Oy lähetti vuoden 2006 aikana 118 haastehakemusta käräjäoikeudelle. Niistä häätöpäätökseen johti 54 hakemusta ja varsinaisia häätöjä toteutettiin 37 tapauksessa. Varsinaiseen häätöön johti siis noin joka kolmas lähetetyistä haastehakemuksista. Noin kahden kolmasosan osalta häätöprosessi päättyi niin, että vuokralainen muutti oma-aloitteisesti pois asunnostaan tai velallinen suoritti rästit yhtiöllemme, joka jälkeen häätöhakemus peruttiin. Varsinaisessa häädössä vuokra-asunto tyhjennettiin ulosottomiehen valvonnassa tuomioistuimen päätöksen mukaisesti. Häädön yhteydessä Mikkelin Vuokratalot Oy:llä on mahdollisuus hävittää arvoton omaisuus viranomaisen luvalla. Näin menetelläänkin poikkeuksetta, koska yhtiöllämme ei ole mahdollisuutta varastoida asunnosta poistettuja tavaroita varastotilojen puutteesta johtuen. Arvokkaampi omaisuus pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan talteen, mikäli viranomainen ei ulosmittaa sitä ulosottovelkojen suorittamiseksi. Maksamattomat vuokrat ovat siis yleisin syy häätöihin. Vuokranmaksun laiminlyönnin taustalla saattaa olla useita syitä esim. päihdeongelma, masennus, välinpitämättömyys, syrjäytyneisyys, aviotai avoero ja yllättävän usein kykenemättömyys asioiden hoitoon. Vuokravelka on siis Mikkelin Vuokratalot Oy:n asunnoissa yleisin häädön peruste. Vuokravelka on helposti todennettavissa ja se johtaa tuomioistuimessa poikkeuksetta häätöpäätökseen. Häiriötapaukset ovat aina luku sinänsä. Kyseessä saattaa olla asukkaiden keskinäisiä riitoja, joita yritetään ratkaista syyttämällä toinen toistaan häiriköinnistä. Riitaan sotketaan usein mukaan myös isännöitsijä ja kiinteistönhoitaja, joilta vaaditaan tapahtumien kulkuun nopeaa ratkaisua. Tällaisten häiriötapausten selvittely on vaikeaa, sillä asianosaisten kertomukset asioiden kulusta poikkeat usein toisistaan huomattavasti. Riitatapaukset vaativat usein oikeuskäsittelyn, jossa tarvitaan aina naapureiden tai samassa kiinteistössä asuvien asukkaiden todistus. Halukkaita todistajia ei välttämättä kaikkiin häiriötapauksiin kuitenkaan löydy. Lain asuinhuoneiston vuokrauksesta mukaan häiriötapauksia ei aina tarvitse viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi, vaan annettujen varoituksen jälkeen, jos häiriköinti jatkuu edelleen, Veli-Pekka Sinkko vuokrasopimus voidaan purkaa. Purku astuu voimaan heti ja näin ollen se nopea tie määrätynlaisten häiriöiden ratkaisemiseksi. Vaikeuksista huolimatta kaikille riitatapauksille haetaan aina ratkaisu joko tuomioistuimessa tai asukkaiden kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena Mikkelin Vuokratalot Oy:n asuntokanassa häädöt kasvoivat 2006 vuonna edellisvuoteen verrattuna 85 % eli kahdestakymmenestä häädöstä kolmeenkymmeneenseitsemään häätöön. Häätöjen prosentuaalinen nousu on todella huolestuttava. Häätö ei kuitenkaan tule kenellekään yllätyksenä. Vuokranvalvojamme lähettivät viime vuonna 6077 karhukirjettä, keskimäärin kaksi häätökirjettä jokaista omistamaamme asuntoa kohden. Todellisuudessa karhukirjeiden osoitteena on suhteellisen suppea asuntoasioiden hoidosta piittaamaton asukasjoukko, joille häätökirjeitä lähetetään useita vuosittain. Kun vuokranvalvonta toteaa rästin syntyneen siihen reagoidaan välittömästi. Syntyneen maksuhäiriön ratkaisemiseksi vuokranvalvojat lähettävät masukehotuksia, varoituksia vuokravelan viennistä käräjäoikeuden käsiteltäväksi ja yhteydenottopyyntöjä erääntyneiden vuokrin maksusuunnitelmien tekemiseksi. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi asukasneuvojamme ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä rästien, häiriötapausten ja muiden asumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Kaikessa toiminnassamme pyrimme saamaan asiat järjestykseen vuokrasuhteen jatkumisen turvaamiseksi. Päämäärämme on vuokrasuhteen jatkuvuus eikä se päättäminen häätöön. Toisaalta toiveemme on, että myös syystä tai toisesta ongelmiin joutuneet asukkaat ottaisivat yhteyttä henkilökuntamme välittömästi häiriön ilmaantuessa. Yhteistyöllä yhteiseen hyvään ponnistellen takaamme hyvän, viihtyisän ja turvallisen asumisen Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille Koti-Nurkan lukijoille! Veli-Pekka Sinkko toimitusjohtaja TÄSSÄ NUMEROSSA: 2 Toimitusjohtajan mietteitä 3 Mikkelin Vuokratalot Oy 35 v. 3 Henkilöstömuutoksia 4 Kuppitien perusparannuksen ensimmäinen osa valmistui 22.2.2007 4 Avoimet ovet Kuppitie 1:ssä 23.2.2007 5 Rakentamista ja korjaamista 6 Vesilaskutus 7 Digi-asiaa 7 Tiedätkö 8 Asukastoimikunnat 10 Mitä kuuluu Harjunmaalle 11 Mitä kuuluu Kalvitsaan 12 Mitä kuuluu Hiirolaan 13 Remonttimiehet rakentavat hyvää mieltä 14 Mitä kuuluu Hintsalanmäkeen 15 Tulipalo Lampeintiellä 15 Tupakka 16 Hävitettyjen tavaroiden hinnat
Numero 1 / 2007 3 19.5.2007 tuli kuluneeksi 35 vuotta Mikkelin Vuokratalot Oy:n perustamisesta. Perustajina olivat Mikkelin kaupunki, teollisuusneuvos Osmo J. Korhonen ja sähköteknikko Simo Lehtonen. Nykyisin yhtiöllä on yksi omistaja Mikkelin kaupunki. Perustamisajoista on moni muukin asia muuttunut: kiinteistöjä on Mikkelin Vuokratalot Oy 35 vuotta FAKTAA Mikkelin Vuokratalot Oy perustettu 1972 omistaja Mikkelin kaupunki irrallaan kaupungin taloudesta (Oy) asuntoja 2796 asuinneliöt noin 157 000 m2 liikevaihto (2005) noin 15 milj tase loppusumma (2005) noin 100 milj henkilökuntaa 49 toiminta rahoitetaan asuntojen ja muiden tilojen vuokratuloilla sekä käyttökorvausmaksuilla Raimo Viljakainen, Eeva Valanta, Hannele Vesalainen ja Jouko Kvick tullut lisää, samoin henkilökuntaa. Asukkaita on tällä hetkellä noin 10 % koko uuden Mikkelin asukasmäärästä. Pienimuotoista syntymäpäivää vietettiin Mikkelin Varuskuntakerholla henkilökunnan ja hallituksen ollessa paikalla. Juhlapuheen piti Mikkelin Vuokratalot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhani Oksman. Hän korosti puheessaan henkilökun- Juhani Oksman nan merkitystä yhtiön hyvään tilaan. Juhlassa toimitusjohtaja Veli-Pekka Sinkko ja hallituksen puheenjohtaja Juhani Oksman jakoivat kiinteistöliiton hopeiset ansiomerkit 20 vuoden palveluksesta seuraaville henkilöille: Jouko Kvick, Raimo Viljakainen ja Hannele Vesalainen. Kultaisen ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta sai Eeva Valanta. Henkilöstömuutoksia Pohjolankatu 22 ja Yrjönkatu 19, pitkäaikainen kiinteistönhoitaja Eila Hirvonen lähti ansaitulle eläkkeelle. Hänen jälkeensä mainittuja kiinteistöjä hoiti opiskeluiden jatkumiseen saakka Niina Kainulainen. Tällä hetkellä tehtäviä hoitaa Ari Aarnio. Toimistossa on työharjoittelua ja tradenomin päättötyötään ollut tekemässä Maarit Pylkkänen. Hän on hoitanut sijaisuuksia ja tehnyt erilaisia projektitöitä. Työharjoittelun päätyttyä hän jatkaa vuosilomaansa viettävien sijaisuuksien hoitamista. Opiskelijoiden tapaan kesäloma on tuntematon käsite. Eila Hirvonen Niina Kainulainen ja Ari Aarnio Maarit Pylkkänen
4 Numero 1 / 2007 Kuppitien perusparannuksen ENSIMMÄINEN OSA valmistui 22.2.2007 Vuonna 1970 rakennettu Kuppitie 1 3, perustamisnimeltään Kiinteistö Oy Kattilankorva, koki melkoisen muodonmuutoksen varsinkin sisäosiltaan ja tekniikaltaan, kun perusparantamisen ensimmäinen vaihe valmistui. Talo on vuosien myötä kokenut kovia ja etenkin viemäri- ja vesiputkistot olivat uusimisen tarpeessa. Uuden tekniikan myötä energian kulutus vähenee ja viihtyvyys lisääntyy. Talon julki ja tyyli säilyvät ennallaan. Lisäväriä antavat uudet linjaukset lisääntyneissä parvekkeissa ja pääsisäänkäynnin muuttaminen autojen pysäköintialueen puoleiselle lle. Asuntoihin rakennettiin huoneistokohtainen ilmastointi ja huoneistokohtaiset saunat kaikkiin muihin huoneistoihin paitsi yksiöihin. Yksiössä asuvien saunominen järjestetään uusiutuviin yhteissaunoihin. Alakerran kylmäsäilytystilat poistetaan ja vapautuvaan tilaan tehdään ulkoiluvälinevarastoja ja muuta yhteistilaa. Kaikkiin porraskäytäviin rakennetaan hissit ja näin jatkuu Mikkelin Vuok- Kuppitie talvella ratalot Oy:n linja liikuntaesteiden poistamiseksi. Leikkipaikat ja niiden välineet uudistetaan kesällä. Perusparannuksen 2. vaihe valmistuu jouluksi 2007. Asuntoja voi tiedustella asukassihteeri Kaisa Leskiseltä. Avoimet ovet Kuppitie 1:ssä 23.2.2007 Perusparannettuun kiinteistöön järjestettiin tutustumismahdollisuus. Kävijämäärä yllätti meidät. Vierailijoita kävi noin 350 viiden tunnin aikana.
Numero 1 / 2007 5 Rakentamista ja korjaamista Yhtiö ylläpitää, korjaa ja perusparantaa omia kiinteistöjään laaditun pitkäntähtäimen suunnitelman mukaisesti. PTS-suunnitelma päivitetään vuosittain, suunnitelmaan pyritään sisällyttämään taloudellisten resurssien mukaan tarpeellisia vuosikorjauksia isännöitsijöiden harkinnan mukaan. Nyt laadinnassa oleva suunnitelma käsittää vuodet 2008 2011. TYÖN ALLA OLEVAT KOHTEET: Kuppitie 1-3 perusparannus Kuppitie 1-3 ensimmäinen vaihe Kuppitie 1 valmistui helmikuussa 2007. Asukkaat uusiin asuntoihin muuttivat 1.3.2007. Hankkeen kakkosvaihe eli Kuppitie 3 valmistuu urakka-aikataulun mukaan joulukuussa 2007. Samalla valmistuu koko hanke pihatöineen. Kohteen asunnot tulevat hakuun syyskuussa 2007. Asuntoihin pääsee muuttamaan tammikuussa 2008. Kuppitie 3:n kaksiot ja kolmiot varustetaan asuntokohtaisilla saunoilla. Varustetaso vastaa Kuppitie 1:n valmistuneita asuntoja. Kuppitie 1:n avoimet ovet -tapahtumassa järjestetyissä arpajaisissa onni suosi seuraavia: KONE Hissit Oy:n arvonta illallinen kahdelle: Kuvassa Lea Nykänen ottaa vastaan onnittelut KONE Oy:n Kari Heiskaselta. Lassila & Tikanoja Oy:n arvonnat suosivat seuraavia: L&T kappaletavara-auton pienoismalli Sirpa Tiusanen, L&T turvallista matkaa -tarvikelaukku Petri Halttunen, L&T Maglite-valaisin Johanna Nyyssönen, L&T viivotin laskinyhdistelmä Hannele Paronen. Palkinnot on toimitettu voittajille Lassila & Tikanojan toimesta. Urakoitsijoina jatkavat JL-Rakentajat Oy rakennusurakka, Teknocon Oy LVI-urakka ja SN-Sähkörakennus Ky sähköurakoitsijana. Peitsarinkuja 11 hissienasennus Peitsarinkuja 11 hissiasennukset valmistuivat tammikuussa 2007. Asukkaat muuttivat takaisin hissien rakentamisen vuoksi käytöstä poissaolleisiin asuntoihin maaliskuun 2007 alussa. Toukokuun aikana hankkeen pihatyöt valmistuvat ja kohden otetaan kokonaisuudessaan vastaan toukokuun loppuun mennessä. Kohteen urakoitsijana on toiminut Rakennusliike Avikainen Oy. SUUNNITTELUSSA Maaherrankatu 44 uudiskohde Kenkätehtaan kentälle syksyllä 2008 valmistuvan kohteeseen tulee liike- ja asuinkiinteistö. Kohteen suunnitelmat valmistuvat kesäkuun aikana ja rakentamaan päästään syksyllä 2007. Liikekiinteistöön tulee yhtiölle omat toimistotilat. Liikekiinteistöstä vuokrataan toimistotilaa muille toimijoille. Asuinkiinteistöön rakennetaan 21 asuntoa vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Niistä on 2h+k+s 18 kpl ja 3h+k+s 3 kpl. Asukkaat asuntoihin valitaan syksyllä 2008. Suunnittelusta vastaavat Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy arkkitehtisuunnittelu, Insinööritoimisto Milvicon Ky LVI-suunnittelu, Insinööritoimisto K Nykänen Oy sähkösuunnittelu, Creo3 Oy rakennesuunnittelu ja Ramboll Finland Oy GEO-suunnittelu. Urheilutie 1 Anttola perusparannus Kohteen suunnitelmat valmistuvat kesäkuun 2007 loppuun mennessä. Urakkalaskentaan kohde laitetaan syyskuussa 2007 ja työt alkavat vuoden lopulla. Korjaukset Urheilutie 1:ssä tehdään talokerrallaan. Kaksiot ja kolmiot varustetaan saunoilla, kaikki tekniikka uusitaan, vesijohtoverkosto varustetaan asuntokohtaisella mittauksella ja kaikki pinnat kunnostetaan ja maalataan. Suunnittelusta vastaavat Rakennus Saimaa Oy arkkitehti- ja rakennesuunnittelu, Insinööritoimisto Milvicon Ky LVI-suunnittelu ja Insinööritoimisto K Nykänen Oy sähkösuunnittelu. Peitsarinkuja 3 hissienasennus Kohteeseen tulee neljä hissiä. Kohteen suunnitelmat valmistuvat kesäkuussa 2007 ja työ alkaa syyskuussa 2007. Työ valmistuu helmikuun 2008 loppuun mennessä. Suunnittelusta vastaa Planekar Oy Lappeenrannasta. TULOSSA Vesitorninkatu 6 perusparannus Kohteen suunnittelu aloitetaan syksyllä 2007. Suunnittelu valmistuu kevään 2008 aikana. Perusparannustyö aloitetaan syyskesän 2008 aikana. Tarkemmin hankkeesta on syksyn Kotinurkassa. Suntionkuja 4 hissienasennus Kohteeseen tulee neljä hissiä. Kohteen suunnittelu aloitetaan loppuvuodesta 2007 ja suunnitelmat valmistuvat kesää 2008 ja työ aloitetaan syksyllä 2008. MUUTA Vuoden 2007 aikana tehdään seuraavat vuosikorjaukset: Yrjönkatu 19 julkit kunnostetaan. Peitsarinkuja 3-11 kiinteistössä tehdään asuntokohtaisia perusparannuksia. Peitsarinkuja 5 lukot ja avaimet on uusittu Abloy IQ järjestelmään. Peitsarinkuja 7 elementtien saumaukset uusitaan. Tallakuja 12, Keltasirkunkatu 2-4, Arinakatu 17 19, Peurankatu 3, Suksisepäntie 18 ja Piisaminkuja 5 ilmastointikanavat nuohous on tehty kevään aikana. Lisäksi Simeonintie 2, Lampisenkuja 3 ja Timontie 10 nuohoukset tehdään kesän aikana. Peurankatu 1:n porraskäytävät maalataan. Paimenpolku 5 rakennukset maalataan. Hintsalanmäki 4 asunnot varustetaan varaavilla Tulikiven takoilla. Maahisentaival 4 ja 6 patteriverkoston huuhdellaan ja lämpöverkosto tasapainotetaan. Esa Nordman, kiinteistöpäällikkö
6 Numero 1 / 2007 VESILASKUTUS Aikaisemmasta käytännöstä poiketen olemme siirtyneet veden tasauslaskutuksessa järjestelmään, jossa mittarit luetaan kerran vuodessa. Muutos on syytä huomioida vedenkulutuksessa. Jos yleensä olette saaneet tasauslaskutuksessa lisää maksettavaa, niin on oletettavaa, että sitä tulee jatkossakin ja vielä tuplasti. Ennakkomaksu, joka peritään vuokranmaksun yhteydessä, muodostuu huoneiston neliöistä kerrottuna 0,27 eurolla. Mihin tämä ennakkomaksu riittää? Kuinka paljon vettä voi kuluttaa, ettei lisämaksua tulisi kovin paljon? Otetaan esimerkkiasunnoksi 80 neliön asunto, jossa on nelihenkinen perhe. Ennakkomaksu 0,27 x 80 = 21,60 / kuukausi m 2 kk 80,00 x 0,120 = 9,60 kylmä vesi 80,00 x 0,150 = 12,00 lämmin vesi 21,60 yhteensä Tässä taulukossa nähdään ennakkomaksun kertyminen kylmän ja lämpimän osalta erikseen Veden hinta laskutuksessa on 2,60 / m 3 kylmän veden osalta 4,15 / m 3 lämpimän veden osalta m 3 9,60 / 2,60 = 3,69 kylmä vesi 12,00 / 4,15 = 2,89 lämmin vesi 6,58 yhteensä Tässä nähdään kuinka paljon ennakkomaksulla saadaan vettä. Kylmä ja lämmin erikseen. Taulukoiden yhteenveto on, että 6,58 m 3 vettä on ostettu etukäteen joka kuukausi. Litroissa tämä on 6 580 litraa. Tämä litramäärä jaetaan 30 päivällä jolloin saadaan vuorokautinen osamäärä 220 litraa. Esimerkkiperheen asukkailla on siis yhteensä 220 litraa jaettavaksi keskenään kuukauden jokaiselle päivälle. 55 litraa henkilöä kohden juotavaksi, suihkuteltavaksi tai wc-säiliön tyhjentämiseen, mihin kukin vettä käyttääkään. Lopputulokseen tietenkin vaikuttaa, mikä on kulutuksessa kylmän ja lämpimän veden käyttösuhde. Maksetulla ennakolla voi käyttää enemmän kylmää vettä kuin kalliimpaa lämmintä. Kylmän veden osuus kulutuksesta on keskimäärin 2/3 ja lämpimän 1/3. Mihin 55 litraa henkilöä kohti riittää? Normaalista hanasta tulee vettä noin 10 litraa / min. (Keittiön ja suihkun sekoittajista 12 14 litraa ja muista 8 10 litraa.) Tunnin juoksutus kuluttaa vettä siis noin 600 litraa. Ja paljonko se maksaa: tunnit k l ka 1 1,56 2,49 2,03 2 3,12 4,98 4,06 3 4,68 7,47 6,09 4 6,24 9,96 8,12 5 7,80 12,45 10,15 6 9,36 14,94 12,18 7 10,92 17,43 14,21 8 12,48 19,92 16,24 9 14,04 22,41 18,27 10 15,60 24,90 20,30 Taulukossa on kylmä ja lämmin erikseen ja neljännessä sarakkeessa keskiarvon mukaan euroina. Esimerkkiasunnossa 10 tunnin juoksutus kuluttaa siis koko kuukauden ennakkoon maksetun veden. Mikäli, olette aina saaneet tasauslaskutuksessa lisälaskua, kannattaa miettiä mistä voisi kulutusta vähentää. Vesiennakkoa voi tietenkin maksaa vapaaehtoisesti enemmän kuin asunnon neliöt edellyttävät. Lisää tietoa kulutuksesta saatte kiinteistön isännöitsijältä. Mikäli, haluatte maksaa enemmän ennakkoon, teitä neuvovat vuokranvalvojat. Tapio Lankinen isännöitsijä
Numero 1 / 2007 7 DIGI ASIAA Kevään aikana julkisuudessa alkoi yllättäen keskustelu muutoksista digitaalisten lähetysten alkamisesta ja erilaisista tekniikoista siihen liittyen. Alun perin tiukka linja, jossa ei sallita mitään poikkeuksia siirtymisen suhteen, muuttui omituisesti: sairaalat ja muut yhteiskunnan laitokset saivat luvan järjestää analogisen vastaanoton keskuksilla, joilla digitaalinen signaali muutetaan takaisin analogiseksi. Kun tämä yllätys oli sisäistetty, ilmoitettiin että myös kiinteistöyhtiöt voivat näin tehdä. Jotta, sekoilu olisi täydellistä, siirtymäaikatauluun ilmoitettiin tulevan muutoksia? Mikkelin Vuokratalot Oy:n kiinteistöissä digiaikaan varauduttiin ajoissa ja kiinteistöt varustettiin tarvittavilla laitteilla jo 2006 aikana. Emme tule asennuttamaan kiinteistökeskuksia, vaan asukkaiden on hankittava digitaaliseen vastaanottoon vaadittavat laitteet nähdäkseen televisiokuvaa sen jälkeen kun aloituspäivämäärä viimein koittaa. Tapio Lankinen isännöitsijä TIEDÄTKÖ 1. Mistä sanoista muodostuu lyhenne MVT Oy... 2. Kuka on MVT Oy:n toimitusjohtaja... 3. Milloin MVT Oy on perustettu... 4. Kuinka paljon asuntoja MVT Oy omistaa... 5. Mikä oli MVT Oy:n liikevaihto 2005... 6. Mitkä tai ketkä perustivat MVT Oy:n... 7. Mainitse yksi MVT Oy:n asukassihteeri... 8. Missä sijaitsee kustannuspaikka 79... 9. Kuka tai mikä omistaa MVT Oy:n... 10. Millä rahoitetaan MVT Oy:n toiminta... Vastaukset löytyvät tästä ja edellisestä (2/2006) Kotinurkka-lehdestä sekä Mikkelin Vuokratalot Oy:n nettiilta osoitteesta mikkelinvuokratalot.fi. Voit myös kysyä vastaukset henkilökunnaltamme. Vastaukset voi lähettää tai tuoda toimistollemme 29.6.2007 mennessä: Mikkelin Vuokratalot Oy, Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli Oikein vastanneiden kesken arvotaan viisi 30:n euron lahjakorttia. Voittaneille ilmoitetaan heinäkuun ensimmäisen viikon aikana. Tiedonjanoa ja onnea kaikille!
8 Numero 1 / 2007 ASUKASTOIM UUTTA JA MUKAVAA NUIJAN TALOISSA Nuijamiestenkadun 24:n kellarikerroksessa avattiin 10.3.2007 KUNTOILUHUONE talojen 22 24 asukkaiden käyttöön. Tilana on toinen polkupyörävarasto. Välineiksi saimme uuden kuntopyörän, stepperin, erikokoisia käsipainoja sekä keppejä. Seinään kiinnitettiin riipuntateline ja tukikaide. Lisäksi 6 jakkaraa istumavoimistelua varten. Tila sai heti innostuneen vastaanoton. Päivittäin kävijöitä on ollut 6-7. Kuntoilijoita jotka haluavat lihasvoiman, tasapainon ja liikkuvuutensa säilyvän vielä vanhanakin. Tilan siisteydestä huolehtivat sen käyttäjät keskenään sopien. Kiitokset aloitteesta touhumaakarillemme Anja Liimataiselle ja vuokranantajallemme tilasta ja välineistä. Jokainen kävijä liikkuu tietenkin omalla vastuullaan, omalla tavallaan ja omaan tahtiinsa, omien voimiensa mukaan. Kivaa olisi joskus saada ohjattua jumppaakin. Liikuntapaikka on nyt lähellä, säällä kuin säällä. Sinne vaan ähkimään. ONNEKSI OLKOON! Mikkelin Vuokratalot Oy:n pitkäikäisin asukas Aino Seppä täytti 101 vuotta. Aino ystävien ympäröimänä. Valokuvat Anja Liimatainen Teksti Riitta Juvonen HYVÄ NAAPURI -PALAUTTEET Vuokranmaksulappujen mukana jaettiin kaavake: ILMOITUS MUKAVASTA NAAPURISTA Toivoimme, että mahdollisimman moni huomasi että onhan se naapuri loppujen lopuksi ihan kelpo kaveri ja avuliaskin. Eliksiiristä (ent. Tolkunpaikka) kävi 17.4.07 fysioterapeutti Anu Heikkinen opastamassa tasapainon hallintaa sekä erilaisten välineiden käyttöä. Hän toi seinille suurennoksina kuvia voimisteluliikkeistä ja venytyksistä. Oppia otti 11 asukasta. Kuvassa Anu Heikkinen, Aimo Laitinen, Riitta Juvonen ja Elvi Laitinen. Seija Amos, Orvokki Grek, Airi Tamminen ja Elvi Laitinen näyttävät, että tästä se alkaa! Mukaviksi naapureiksi on ilmoitettu seuraavat: Timo Hokkanen ja Ahti Noro Taina Kauppinen Matti Laakso Kimmo Paunonen Saija Hakanen + perhe Pirjo Tiusanen Anna-Liisa Ylönen Riitta Juvonen Nuijamiestenkatu 22-24 asukkaat Anja Liimatainen Maarit ja Ismo Kokkonen Jarmo Kupiainen Ilmoittaja: Asta Partti Airi Reinikainen Kalevi Marttinen Marja-Leena Häyrinen Marja ja Henri Toijanen Päivi Hämäläinen Lillman Anneli Anna Seppä Sisko Himanen Seppo Pöysti Eija Rajantie Liisa Takkinen Useimmiten mainittiin, että avulias naapuri oli jollain tavalla auttanut tai helpottanut sairaan tai muuten vaikeuksissa olevan arjen asioiden hoitamista. Renkaita on vaihdettu autoon ja ovi avattu ambulanssimiehille sekä käyty kaupassa. Monenlaisia pikkuasioita, jotka lämmittävät mukavasti avunsaajaa. Kiitos kaikille, jotka ilmoititte naapurinne tähän listaan. Jatketaan listaa uudella kyselyllä.
Numero 1 / 2007 9 OIMIKUNNAT MAAHISENTAIPALEELLA TAPAHTUU Viihtyisämmän asumisen puolesta Maahisentaival 2:ssa perustettiin viime vuonna pitkän hiljaiselon jälkeen aktiivisten asukkaitten toimesta asukastoimikunta. Asukastoimikunnan tärkeimpänä tehtävänä pidettiin asumisviihtyvyyden parantaminen ja lisääminen. Suhteellisen pieneen taloyhtiöömme mahtuu paljon aktiivisia asukkaita ja moni asia saatiinkin rullaamaan. Viime kesäinen suurempi projekti oli leikkitelineitten maalaaminen ja kunnostus, sekä viheralueitten parannus ja siistiminen. Talkoissa yhteistyö oli joustavaa ja henki mukava. Talkooväelle tarjottiin kahvia, ruokaa ja juomia. Viihtyisä piha vetää puoleensa. Talkoitten jälkeen on piha-alueilla asukkaat viihtyneet ja viettäneet aikaa huomattavasti aiempaa enemmän. Pienet ja suuret yhdessä Asukastoimikunnan aloitteesta myös kerhotilat on otettu uudestaan käyttöön. Vapaaehtoisvoimin käyttämättömän ollut tila siivottiin ja kalustettiin asukkailta lahjoitukseksi saaduilla huonekaluilla. Sittemmin vuokrataloilta saatiin vielä keittiönurkkaus joka mahdollistaa tilan monipuolisemman käytön. Joulun alla pidettiin asukkaitten ensimmäiset yhteiset pikkujoulut. Pikkuväki juhli päiväsaikaan. Pukki vieraili paikalla ja jokainen lapsi sai oman pakettinsa ja tarjolla oli jouluisia herkkuja lasten mieleen. Aikuiset puolestaan kokoontuivat myöhemmin illalla jouluisten ruokien, juomien ja musiikin äärelle tutustumaan toisiinsa paremmin. Juhlat olivat kaikin puolin onnistuneet ja nyt toivommekin että tästä tulee perinne! Keväällä järjestimme pihakirppiksen ja hulinaa piisasi. Halukkaat saivat itse tulla päivän aikana myymään omia tavaroitaan ja lisäksi asukastoimikunnalla oli oma pöytänsä jolla kerättiin lahjoitustavaroitten myynnillä rahaa tulevan kesän kukkahankintoihin. Tuottoa tulikin ja nyt vaan odotellaan ilmojen lämpiämistä jotta päästään ostoksille. Karnevaalitunnelmaa! Vapun alla kokoontui taloyhtiön lapsiperheet yhteisen kivan merkeissä. Idea lähti asukkailta itseltään ja lopulta päätimme järjestää omakustanteisen vappujuhlan jossa askartelimme naamareita ja vappuhattuja, pidimme kilpailuita ja haluavat saivat ottaa kasvomaalauksen. Tahtoessaan sai laittaa naamiaisasun päälle. Kerhotilat oli koristeltu teeman mukaisesti ja tarjolla oli perinteisiä vappuherkkuja, kuten simaa, munkkeja, naksuja ja nameja nyyttikestiperiaatteella. Juhlatunnelma oli aivan mahtava ja jokaisen lapsen kasvoilta saattoi nähdä ilon. Hymyt ja nauru oli herkässä. Moni vähättelee vuokra-asumisen laatua. Yhteinen tekeminen taas mielestäni on enemmän kiinni asukkaasta kuin asuinpaikasta. Jos naapurusto on mukava ja asukkaat aktiivisia voidaan omalla toiminnalla saavuttaa paljon hyviä asioita. Vanhan ajattelumalli miksi tekisin mitään, kun ei ole oma on aika heittää romukoppaan. Kukapa ei paremmin viihtyisin hyvin hoidetuilla pihoilla ystävien kanssa kuin sikolätissä? Siispä eläköön yhteisöllisyys!!! Kuvat ja teskti Katja Väisänen
10 Numero 1 / 2007 Mitä kuuluu HARJUNMAALLE? Harjunmaa on hyvin eläväinen kylä. Kulkuyhteydet keskustaan toimivat ja talkoohenkeä sekä yhteisöllisyyttä on vaikka muille jakaa. Arja Liikanen on ollut Harjunmaan koulun talonmies jo 15 vuotta ja Mikkelin Vuokratalot Oy:lle talonmiehenä kuntaliitoksesta lähtien. Liikanen luonnehtii oman työkuvansa muuttuneen ajan myötä, sillä aluksi hän kävi vain siivoamassa saunan, mutta nykyään kiinteistönhoitoa ja muuttoon liittyvää huoltoa on tullut mukaan. Samoin hän tietää tapahtuneen kylällekin: hän on seuraillut suuren osan iästään alueen kehitystä asustellessaan Harjunmaan lähistöllä Luusniemellä miehensä ja lapsiensa kanssa. Kun vertaa 70-luvulle niin kyllä tämä kylä on aktivoitunut, hän pohtii. Kylätoimikunnan lisäksi löytyy kalastusseuraa ja -kuntaa, martat, kansalaisopistoa, ompelu- ja metsästysseuraa. Seurojen talolla on esimerkiksi tansseja ja kirppiksiä. Lisäksi on lenkkipolku- ja hiihtomahdollisuus. Jokaiselle siis jotakin. Palveluistakin on vielä koulu, kyläkauppa ja kirjastoauto. Väestön rakennekin tuntuu olevan tulevaisuutta ajatellen kohdallaan. Kylällä on nuoria perheellisiä, jotka käyvät työssä kaupungissa. Nuoria ihmisiä on hyvin, kun oman kylän nuoret paluumuuttavat kylälle takaisin. Poismuuttoa on hirveän vähän. Ryhmis toimii ja koulussa riittää oppilaita - eikä laskua ole tiedossa. Siltikin tässä vähän pelätään, meneekö koulu alta, kun on päätös Vanhalan ja Harjunmaan koulujen yhdistämisestä, Liikanen kertoo. Kaikki aiotaan kyllä tehdä Kuvassa ryhmiksen vetäjä Ritva Pajunen paimentaa 1-7 vuotta vanhoja lapsia. koulun säilymisen eteen ja on jo nytkin tehty, hän tarkentaa. Tällä hetkellä koululla on 37 oppilasta ja kolme opettajaa, jonka lisäksi eritysopettaja sekä englannin opettaja käyvät koululla. Rivitalossa toimii puolestaan ryhmis, jossa kaksi perhepäivähoitajaa paimentaa 1-7 vuotta vanhoja lapsia puoli seitsemästä aamulla puoli viiteen iltapäivällä. Pääpiirteittäin täällä on 8-9 lasta, ryhmiksen vetäjä Ritva Pajunen kertoo. Pieniä on paljon ja lisäksi kotona hoidettavia on myös, hän lisää. Vanhempaakin väkeä Harjunmaalla asustelee. Marja Hokkanen on asunut kuutisen vuotta rivitalossa. Sitä ennen tarkkailukarjakon koulutuksen saanut Hokkanen asui yli 40 vuotta Pajunkylässä maatalossa. Täällä on toimintaa ja luontoa, Hokkanen kiittelee. Asunnossa tykkään olla, kun naapurit on auttavaisia ja ulkosaunassa on hyvä käydä. Pihaa voi laittaa, miten haluaa. Pyysin hortonominaapuria laittamaan sen kuntoon, kun oma selkä reistailee. Ja viereinen naapuri on taas niin hiljainen, ettei tiedä onko se hengissä aina. Ei minua sais kaupunkiin millään, mutta kai sinne joskus on mentävä, hän tiivistääkin. Se, että kyläläiset uskovat oman asuinpaikkansa tulevaisuuteen on aina hyvä merkki. Harjunmaalaisilla usko on todella luja: kylä porskuttaakin varmaan pitkään vireänä. Marja Hokkanen FAKTAA Katuosoite Kaupunginosa Asuntotyyppi Kiinteistön asuntojen koot Pajulantie 9 b Harjumaa Rivitalo 1h + kk, 2h + k, 3h + k Arja Liikanen
Numero 1 / 2007 11 Mitä kuuluu KALVITSAAN? Monille kylille tyypilliseen tapaan myös Kalvitsassa väki on ikääntyvää ja koulun toiminta lakkasi muutamia vuosia sitten. Siitä lannistumatta Kalvitsassa vietetään viriiliä kyläelämää. Muun muassa kylätoimikunnan ja urheiluseuran voimin pidetään teidenvarsien siivoustalkoita, harrastetaan urheilua ja järjestetään juhlia sekä retkiä. Kalvitsaan kaupungin hälinästä parisenkymmentä vuotta sitten hakeutunut Arja Julku asustelee rivitalokolmiossa miehensä Olli Puustisen, 16-vuotiaan poikansa Pertin sekä Mosse- ja Roope-kissojen kanssa. Ollaan viihdytty täällä, kun on oma piha ja matka ei ole pitkä Haukivuoreen tai keskustaankaan, Julku kertoilee. Pertti käy soittelemassa Haukivuoressa kitaraa ja rumpuja, pihalla voi kasvatella vaikka tomaatteja ja kissoille löytyy ulkona tilaa vaeltaa, hän listaa hyviä puolia. Joitakin haittapuoliakin Julku tunnistaa kylässä asumisessa. Palvelut ovat karanneet pois ihan tästä lähimaastosta kirjastoa lukuunottamatta. Minäkin työskentelin ennen Kalvitsan koululla siivoojana, mutta nykyään olen sitten Hiirolan koululla. Toinen on esimerkiksi Julku viihtyy perheineen ja kissoineen Kalvitsan rauhallisessa ympäristössä. postin tuleminen vasta päiväsaikaan ja linja-autojen harva kulkeminen, hän harmittelee. Positiivinen asia on kuitenkin, että onneksi palvelut eivät ole Haukivuorea pidemmällä, Julku toteaa. Parikymmentä vuotta vanhassa talossakin on omat remppansa, joista osa juontaa juurensa jo pitkän ajan takaa. Rakennusvaiheessa unohtuivat rännit ja villat aiheuttavat vähän harmaita hiuksia, Julku myöntää. Kalvitsassa Julku suunnittelee asuvansa kuitenkin tulevaisuudessakin. Tai no, jos jonnekin niin sitten tuonne Haukivuoren suuntaan, hän pohtii. FAKTAA Kalvitsassa Mikkelin vuokratalot Oy:n omistuksessa on kaksi rivitaloa. Ohessa taulukkomuodossa tietoa kiinteistöistä. Katuosoite Asemankulma 5 Asemankulma 3 Kaupunginosa Kalvitsa Kalvitsa Asuntotyyppi Rivitalo Rivitalo Kiinteistön asuntojen koot 1h + kk, 1h + tupak, 2h + k, 3h + k 1h + kk, 1h + tupak, 2h + k, 3h + k Rakennusvuosi 1983 1983 Kuvia taloista voi katsoa Mikkelin Vuokratalot Oy:n kotiilta: mikkelinvuokratalot.fi Linkkejä Kalvitsa-aiheisille ille: http://www.miamedia.fi/fi/org/enter/1_taso/mikkeli/2_taso/kylat/3_taso/kalvitsa/docs/index
12 Numero 1 / 2007 Mitä kuuluu HIIROLAAN? Kauppa-auto lopetti jokin aika sitten kulkunsa, linja-autojakin saisi mennä tiheämmin ja palvelut ovat pitkälti lakanneet, mutta muuten Hiirolassa on hyvä asua. Koulussa riittää ainakin toistaiseksi lapsia, lapsille kerhoja ja varttuneelle väestölle niin kylätoimikuntaa kuin muutakin aktiviteettia. Luontokaan ei ole kävelymatkan päässä, vaan heti kotioven takana. Kylän pääelinkeinot ovatkin maa- ja metsätalous, tosin viriilillä tonttipolitiikalla kylään on saatu uusia asukkaita, joiden mukana myös elinkeinojen kirjo on rikastunut. Kyllä minä olen pidän täällä asumisesta ja niin pitkään haluan täällä olla kun vaan voin, kertoo kahdeksan vuotta Hiirolantie 4:ssä 55 neliöisessä kaksiossa eläkepäiviään viettävä Maija Väisänen. Olen sellainen luontoihminen, niin tämä luonnonrauha täällä on kyllä parasta, hän kuvailee. Ulkoilla voi potkupyörällä ja esimerkiksi haravoimalla. Lisäksi lapsenlapset asuvat samalla kylällä, mikä on todella mukava juttu, Väisänen iloitsee. Hiirolassa Väisästä ei niinkään haittaa edes linja-autojen huonot yhteydet, kun poika hoitaa kuljetusta vaativia asioita. Asumisessa lähinnä alivuokralaisina loisivat muurahaiset ovat aiheuttaneet jonkin asteista päänvaivaa. Muurahaiset menee kyllä ihan joka paikkaan, mutta alkujärkytyksen jälkeen niidenkin kanssa oppi tulemaan toimeen, Väisänen naurahtaa. Muuten ei ole ollut mitään, kun tuo uunikin vaihdettiin, että voi paistaa kakkaroita, Karjalasta kotoisin oleva Väisänen kertoo. Naapurissa elelevä 93 vuotta vanha Irja Moilanenkin on tyytyväinen Hiirolassa asumiseen. Hiirolassa parasta on kaikki, Moilanen sanoo suoraan. Täällähän minä olen melkein koko ikäni asunut. Koulut ja rippikoulutkin käynyt, Moilanen kertoilee esitellessään vanhoja valokuvia ihmisistä. Talonmies saa isot kehut ja päiväkeskuk- FAKTAA sen toiminta suuret kiitokset positiiviselta Moilaselta. Unto on ihana mies, Moilanen hymyilee. Ja päiväkeskuksessa tykkään myös käydä, kun siellä on ruokapuolen lisäksi hartaus ja virsien laulantaa. Joskus on jumppaa ja ennen askarreltiinkin, hän listaa ja viittaa seinällä roikkuviin töihin. Naapurustostakin löytyy seuraa. Tuon Maijan kanssa ollaan tekemisissä tässä naapurustossa melkein eniten. Lisäksi kaksoissisko asuu Haukivuorella niin soitellaan lähes päivittäin, Moilanen kertoo. Hiirolassa tuntuukin olevan yhteisöllinen henki. Ihmiset ovat tottuneita toisiinsa ja pitävät huolta naapureista. Näin ulkopuolisen silmin sitä toivoo, että bussiliikenne pitää pintansa, jotta vireä kylä ei ainakaan sen takia joutuisi hidastamaan vauhtiaan. Pirteän 93-vuotiaan mielestä Hiirolassa parasta on kaikki. Mikkelin Vuokratalot Oy:n omistuksessa Hiirolassa on yksi rivitalo. Ohessa taulukkomuodossa tietoa kiinteistöstä. Katuosoite Hiirolantie 4 Kaupunginosa Hiirola Asuntotyyppi Rivitalo Kiinteistön asuntojen koot 1h + tupak, 2h + k, 3h + k Lisätiedot Saunallisia asuntoja Rakennusvuosi 1989 Kuvia taloista voi katsoa Mikkelin Vuokratalot Oy:n kotiilta: mikkelinvuokratalot.fi Linkkejä Hiirola-aiheisille ille: http://www.jasky.net/hiirola/
Numero 1 / 2007 13 Remonttimiehet rakentavat hyvää mieltä Remonttimiehet Jarmo Solonen ja Jussi Kohvakka urakoivat haastatteluhetkellä Hiirolan rivitaloille punaista varastorakennusta. Jotain pientä on heidän kertomansa mukaan kesken kyllä muuallakin päin kaupunkia. Täällä Hiirolassa on oikein rauhallista työskennellä, miehet kiittelevät katsellessaan viittä vaille valmista varastoa. Mutta kyllä vastapainoksi niitä tosi hurjiakin kohteita on tullut nähtyä, Solonen ja Kohvakka kertovat. Joskus on kuulemma rakennettava kohde uudelleen ihan alkutekijöistä lähtien. Kohteiden erilaisuus onkin eräänlainen rikkaus, sillä se sallii luovuuden. He pitävätkin työtään kaiken kaikkiaan palkitsevana. Me saadaan melkein aina hyvä vastaanotto ja ihmiset ilahtuvat. Joskus tuntuu kun oltaisiin pieniä messiaita, Solonen ja Kohvakka pohtivat. Talonmiehen töissä parasta on vapaus Unto Vepsäläinen on tehnyt Hiirolassa talonmiehen töitä Mikkelin Vuokratalot Oy: llä kuntaliitoksesta asti. Lisäksi on hän hoitaa taloja Tuppuralassa ja keskustassa. Normaali talonmiehen työpäivä alkaa aamu seitsemältä paikkojen siistimisellä ja loppupäivä koostuu erilaisista kunnostustöistä. Kohvakalla on monipuolisia työtehtäviä. Vepsäläinen arvostaa työssään ennen kaikkea vapautta. Puutöitä, putkitöitä ja korjaustöitä sen mukaan mikä nyt hajoaa, Vepsäläinen listaa ja toteaa että joka kerta on lukko saatu auki ja ongelmat ratkaistua. Hiirolaa hän luonnehtii kivaksi paikaksi tehdä töitä: häiriöt ja muut negatiiviset asiat, jotka ovat aika normaaleja kaupunkien lähiöissä, puuttuvat kokonaan. Vertailupohjaa löytyy, sillä nykyisin itsekin Hiirolan tuntumassa asuva Vepsäläinen eleli kolmisenkymmentä vuotta Tuppuralassa. Täällä kuulee ulkona kaupungin hurinan sijaan linnunlaulua, hän hymyilee. Vepsäläinen vaikuttaakin kaikin puolin tyytyväiseltä työhönsä. Ennen kaikkea parasta on kuitenkin vapaus, Vepsäläinen sanoo. Saa tehdä just niin kuin parhaaksi näkee ja siinä vauhdissa kuin haluaa, kunhan ei jätä roikkumaan töitä, hän tarkentaa.
14 Numero 1 / 2007 Mitä kuuluu HINTSALANMÄKEEN? Hintsalanmäki sijaitsee vain seitsemän kilometrin päässä Mikkelin keskustassa ja sen vetovoima asuinpaikkana näyttää olevan mukavasti nousussa. Mikkelin A-koti Sutelassa pitkän 31-vuotisen uran tehnyt 75-vuotias Paavo Lähdesmäki on asunut Mikkelin Vuokratalot Oy:n rivitalossa jo kymmenisen vuotta. Vuokrataloissa on helppo asua. Nyt ihan tuore juttu on, että saadaan tänne takkauunit elokuun loppuun mennessä. Se on hieno homma, sillä lämmityssähköt meidän on maksettava itse ja puuta takassa polttamalla säästää ihan mukavasti, Lähdesmäki kertoo iloisesti. Seutunakin tämä on mukava asustella. Metsän keskellä, kun on niin oravatkin kurkkivat ikkunoista. Talkoilla tehtiin parin kilometrin mittainen luontopolku tuonne, jossa voi talvisin hiihdellä valaistuilla laduilla ja kesäaikaan lenkkeillä ja suunnistaa, Lähdesmäki luonnehtii. Urheilun lisäksi löytyy seurojentalolla myyjäisiä, koululla on toisinaan toimintaa, kirjasto- ja jäätelöauto käyvät kerran viikossa ja linja-autoyhteyksissä ei ole valittamista. FAKTAA Katuosoite Hintsalanmäki 4, MVT OY:n kustannuspaikka 79 Kaupunginosa Visulahti Asuntotyyppi Paritalo Kuvassa Paavo Lähdetluoma, Tiina Luoto ja Santeri Pitkänen 2,5 vuotta. Savolaiseen tapaan ei täälläkään pahemmin naapurustossa kyläillä toisten luona. On kuitenkin pakko mainita, että yhteisöllistä toimintaa on esimerkiksi suurien ruokajuhlien muodossa, jonka Mikkelin Vuokratalot Oy:n vuokralaisneuvosto vuosittain järjestää kaikille vuokralaisille. Itse olin hommaamassa Myyrylän kartanoa viimeksi ja Heimarissakin ollaan oltu, Lähdesmäki toteaa. Pilkki- ja hiihtokilpailuissa ansioitunut Lähdesmäki pitää aktiivisuutta saralla jos toisella tärkeänä. Alueen kehityksen hän arvelee jatkuvan myönteisenä kaikin puolin. Täällä on paljon nuoria perheitä, joilla on paljon lapsia. Moni rakentaa itse ja sekin tuo vakautta. Koulussa riittää lapsia ja laajennustakin mietitään. Tulevaisuudessa todennäköisesti vieläkin paremmin vain menee, Lähdesmäki pohtii. Kiinteistön asuntojen koot 2h + k, 3h + k Lisätiedot Saunallisia asuntoja Mitä kuuluu -juttujen tekstit Heta Heiskanen Kuvat Tapani Heiskanen Heta Heiskanen Timo Romo
Lampeintie 2:ssa syttyi vaarallinen asuntopalo 11.4. Tätä kirjoitettaessa ei palon syttymissyy ole vielä selvillä. Asia on poliisien tutkinnassa. Olkoot palon alkamisen syy mikä tahansa, kannattaa huomioida, että noin mittavasta tulipalosta aiheutuu valtavasti haittaa kaikille kiinteistön asukkaille. Täysin tuhoutuneen tulipaloasunnon viereiset huoneistot kärsivät niin pahoja vahinkoja, ettei niissä voinut asua ennen korjausta. Kiinteistön omistajan, eli Mikkelin Vuokratalot Oy:n kiinteistövakuutukset eivät kata asukkaiden irtaimistolle tulleita vahinkoja. Sen takia asukkailla täytyy olla oma kotivakuutus. Kotivakuutus korvaa hotelliyöpymiset ja muut ylimääräiset kulut, jotka aiheutuvat tulipalosta. Vastoin yleistä luuloa vuokranantajan velvollisuus ei ole etsiä sijaisasuntoa. Toki autamme sen minkä pystymme ja jos tyhjiä asuntoja on niin voimme sinne majoittaa evakkoon joutuvia. Näin toimittiin Lampeintien tulipalon jälkiselvittelyssä. Ison yhtiön apu ja mahdollisuudet auttaa asukkaitaan ovat tällaisissa tapauksissa hyvät. Tuskin olisi As Oy:n vuokra-asunnon omistaja pystynyt tai halunnut tehdä samoin. Tarkistakaa vakuutusturvanne ja hoitakaa ne kuntoon. Yhteistyökumppanimme vakuutusyhtiö Pohjola tarjoaa asukkaillemme kotivakuutusta jolla saa turvan tulipaloja ja muita yllättäviä tilanteita varten. Lisätietoja vakuutuksesta saatte Pohjolan konttorista Myös oma vakuutusyhtiönne osaa neuvoa teitä kuinka saatte vakuutus-asianne kuntoon. Toimikaa heti. Tapio Lankinen, isännöitsijä TULIPALO Lampeintiellä Numero 1 / 2007 15 TUPAKKA Vaikka, lainsäätäjä onkin luonut uusia pelisääntöjä tupakoinnin haittojen vähentämiseen, täytyy muistaa, että paras keino vähentää tupakoinnista aiheutuvaa haittaa on: Muiden huomioon ottaminen. Älkää tupakoiko toisen oven edessä, ikkunan alla tai muussa selvästi häiritsevässä paikassa. Tupakantumpit tuhkakuppiin. Huoneistossa tupakointi aiheuttaa savun siirtymistä kiinteistön ilmastointiin ja porraskäytäviin. Tupakointi huoneistossa pilaa ja tuhoaa huoneiston maalipinnat ja haju ei lähde helpolla pois. Tupakan pilaamista asunnoista tullaan laskuttamaan poismuuttavaa asukasta entistä herkemmin.
16 Numero 1 / 2007 HÄVITETTYJEN TAVAROIDEN HINNAT 1.6.2007 Muuton yhteydessä havaitut puutteet asunnon varusteissa Mikkelin Vuokratalot Oy:n hallitus on päättynyt, että asunnon luovutuksen yhteydessä kadonneet tai rikotut varusteet laskutetaan poismuuttaneelta asukkaalta alla olevan hinnaston mukaisesti. Hinnasto tarkistetaan vuosittain ja uusi julkistetaan aina kesäkuun 1. päivänä. Syynä hinnaston luomiseen on asukkaiden välinpitämättömyys Mikkelin Vuokratalot Oy:n omaisuutta kohtaan. Listan ulkopuolelle jäävät särkemiset laskutetaan entisen tapaan ja kiinteistönhoitajan suorittamasta asennustyöstä veloitetaan 35,00 euroa / tunti. TAVARA LASKUTETAAN imusuoja 7.00 letkuliitin (pesukoneen) 7.00 suihkuverho 20.00 pesualtaan tulppa 6.00 sähkörasian kannet 5.00 valaisinrasian kannet 10.00 kytkentärima ( sokeripala ) 5.00 ikkuna-avain 5.00 väliovi 35.00 termostaatti 20.00 TOIMISTOMME AUKIOLOAJAT Toimistomme on auki ma 9.00-18.00, ti to 9.00 15.00 ja pe 9.00-13.00. Juhlapyhien aattoina 9.00 13.00 Maanantain aukioloajalla haluamme huomioida ne asukkaat, jotka eivät pääse asioimaan toimistossamme muina aikoina. TOIMISTO Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli Puhelinvaihde 020 7519 550 Faksi 020 7519 579 S-posti: etunimi.sukunimi@mikkelinvuokratalot.fi www.mikkelinvuokratalot.fi Skype: mvt_esa mvt_tapio SUORAT NUMEROT ISÄNNÖITSIJÄT Tapio Lankinen 020 7519 559 Juha Lahti 020 7519 560 Timo Romo 020 7519 561 Tapani Heiskanen 020 7519 562 Esa Nordman 020 7519 564 VUOKRA-ASIAT Päivi Himanen 020 7519 554 Eeva Valanta 020 7519 555 ASUKASVALINNAT: Marja-Leena Savikurki 020 7519 552 Hannele Vesalainen 020 7519 551 Kaisa Leskinen 020 7519 553 MAKSULIIKENNE Pirjo Pulkkinen 020 7519 556 HALLINTO: Veli-Pekka Sinkko 020 7519 565 Tuula Nakari 020 7519 558 Tetra Venäläinen 020 7519 557 LVI-ASIAT: Juhani Valjakka 020 7519 563 VIIKONLOPPU- JA ARKIPÄIVYSTYKSET Päivystäjien tiedot puhelinnumeroineen löydätte talonne ilmoitustaululta. ASUKASLEHTI Painosmäärä 3.800 kpl Julkaisija Mikkelin Vuokratalot Oy Päätoimittaja Veli-Pekka Sinkko Toimitustyö Veli-Pekka Sinkko, Heta Heiskanen, Tapio Lankinen Taitto- ja painotyö AO-paino, Mikkeli