MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? Empowered lives. Resilient nations. TIETOA MAAILMAN KEHITYKSESTÄ

2 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 3

SISÄLLYS Esipuhe... 6 Huikea mahdollisuus... 9 Mitä on kehitys?...10 Miltä maailma mielestäsi näyttää?...15 Muuttuuko maailma paremmaksi?...21 Vähemmän tunnettuja saavutuksia...33 Edelleen suuria haasteita...40 Maailman kehitystavoitteet...53 Kohti tulevaa...61 Jokainen voi olla mukana rakentamassa parempaa maailmaa...70 Maiden jaottelu...74 Lisätietoa maailmanlaajuisesta kehityksestä...80 Tämän opetusmateriaalin on tuottanut YK:n kehitysohjelma UNDP. UNDP on inhimillistä kehitystä edistävä maailmanlaajuinen verkosto, joka toimii yli 170 maassa ja alueella. UNDP luo yhteistyötä eri maiden välille ja etsii paikallisia ratkaisuja globaaleihin ja kansallisiin haasteisiin yhdessä hallitusten ja kansalaisten kanssa. Se pyrkii elinolojen parantamiseen kaikkialla maailmassa. UNDP koordinoi myös vuosituhattavoitteisiin liittyvää työtä. Lisätietoa on saatavilla suomeksi osoitteessa www.undp.fi ja ruotsiksi osoitteessa www.milleniemalen.nu. Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjan ensimmäinen ruotsinkielinen painos julkaistiin vuonna 2005. Tämä on kirjan seitsemäs painos, jota on päivitetty ja muokattu. Kirjan on kirjoittanut Staffan Landin (UNDP:n avustaja vuosina 2001 2005) yhdessä UNDP:n Pohjoismaiden toimiston kanssa. Landin työskentelee nykyään freelancerina ja luennoi sekä kirjoittaa erityisesti kehityshaasteista. Häneen voi ottaa yhteyttä osoitteessa www.staffanlandin.se. Sivustolla www.undp.fi on lisäksi UNDP:n Pohjoismaiden toimiston ja Den Globala Skolan -hankkeen tuottamaa opetusmateriaalia ja harjoituksia kaikille luokkatasoille (napsauta otsikkoa Globaalikasvatus sivun päävalikossa). Muuttuuko maailma paremmaksi? on tuotettu Suomen ulkoasiainministeriön tuella. Empowered lives. Resilient nations. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? Tietoa maailman kehityksestä Copyright: YK:n kehitysohjelma UNDP Teksti: Staffan Landin ja UNDP:n Pohjoismaiden toimisto Painoksen suunnittelu: (Ruotsissa) m a o Malin Engman AB ja (Suomessa) Milla Toro, Innocorp Oy Kuvat: UN Photo ja Tinyglobe Kansi: Ville Palonen Paino: Grano Oy, Espoo 2014. Painos: 6 000 kpl. UNDP Nordic Representation Office, c/o UNU-WIDER Katajanokanlaituri 6 B, 00160 Helsinki Tilaa kirja osoitteessa: www.subjectaid.fi 4 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

»Leave no one behind and bring everyone forward.«yk:n pääsihteeri Ban Ki-moon MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 5

Esipuhe Saamme kuulla päivittäin uutisia sodista ja ympäristöongelmista, mutta maailmasta olisi kerrottavana myös paljon hyviä uutisia, jotka tuntuvat usein hukkuvan uutistulvaan. Peruskoulun aloittavien lasten määrä on suurempi kuin koskaan, ihmiset elävät pidempään lähes koko maailmassa ja yhä useammassa maassa vaalit järjestetään demokraattisesti. Toisaalta maiden väliset ja sisäiset kuilut syvenevät jatkuvasti ja maailmanlaajuinen kilpailu asettaa yhä kovempia vaatimuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjan ensimmäinen suomenkielinen painos sisältää ajankohtaisia tietoja ja tilastoja. Kirjassa pyritään esittelemään maailmanlaajuisia kehityskysymyksiä kattavasti ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Kirjassa selitetään, miten kehitystä voidaan mitata, ja lisäksi kerrotaan seuraavan sukupolven kehitystavoitteiden suunnittelutyöstä. Uudet tavoitteet asetetaan vuonna 2015, jolloin Yhdistyneiden kansakuntien (eli YK:n) kahdeksan vuosituhattavoitteen määräaika päättyy. Kehitämme lisäksi jatkuvasti verkkosivustoa www.undp.fi, jonne tätä kirjoittaessa on koottu parikymmentä harjoitusta. Harjoitukset on laadittu Ruotsissa yhteistyössä Den Globala Skolan -hankkeen kanssa. Den Globala Skolan -verkostoon kuuluu yli 12 000 opettajaa, joilla on vankka kokemus kasvatustyöstä. Olemme saaneet Ruotsissa kirjasta jatkuvasti tiedusteluja ja palautetta. Niiden perusteella kirjaa käytetään paljon ja myös arvostetaan. Ensimmäisestä vuoden 2005 painoksesta lähtien Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjaa ovat lukeneet kymmenettuhannet ruotsalaiset nuoret ja aikuiset kouluissa, yhdistyksissä ja opintopiireissä. Lisäksi kirja on jo käännetty islanniksi. Olemme saaneet runsaasti myönteistä palautetta erityisesti siitä, että maailma ei tosiaankaan ole niin kurja kuin voisi luulla. Eräs opettaja kirjoitti, että kirja avartaa sekä omaa että oppilaiden maailmankuvaa. Eräs toinen totesi, että kirjassa esitellään todella valaisevasti maailmanlaajuisia haasteita. Vaikka kirja alkaa melko suoraviivaisella ja yksinkertaisella kysymyksellä Muuttuuko maailma paremmaksi? tarkoituksena on, että kirja herättää lisää kysymyksiä ja keskustelua yhteisestä maailmasta ja tulevaisuudesta. Mukavia lukuhetkiä kirjan parissa ja verkossa! Camilla Brückner, UNDP:n Pohjoismaiden toimiston johtaja 6 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Kuva: UN/Photo: Shehzad Noorani MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 7

Kuva: Pedro Adersio Redenio Canisio Ferreira Kuva: Filomena Marques de Oliveira Vasemmalta oikealle: Hopesellerin johtaja Alberto Quintão de Oliveira, Hopesellerin projektipäällikkö Pedro Redenio Adersio Canisio Ferreira, Antonio da Coceição TK ja Hopesellerin projektipäällikkö Afonso Margues Casimoro. Kuva: UNDP/Felisberta da Silva 8 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Huikea mahdollisuus Itä-Timorissa nuoret rakentavat kestävää tulevaisuutta tyhjien pullojen avulla. Itä-Timor on pieni maa, missä jätteet aiheuttavat suuria ongelmia. Maassa ei ole toimivaa jätehuoltoa eikä roskaamista ja kierrättämistä koskevaa lainsäädäntöä. On kuitenkin muistettava, että maa on ollut itsenäinen vasta hieman yli kymmenen vuotta. Vesi ei ole juomakelpoista, minkä vuoksi erikokoisia tyhjiä vesipulloja on aivan kaikkialla. Ongelma on pahin pääkaupunki Dilissä. Ryhmä nuoria yliopisto-opiskelijoita on yhdessä korealaisen professorinsa ja YK:n kehitysohjelma UNDP:n kanssa aloittanut hankkeen, jossa tarkoituksena on siivota pääkaupunki ja myöhemmin koko maa. Pullo kerrallaan. Lisäksi hankkeessa tiedotetaan ihmisille ympäristökysymyksistä, annetaan nuorille johtajuuskoulutusta ja luodaan työmahdollisuuksia sekä tulonlähteitä. Tärkeintä on kannustaa nuoria ottamaan vastuuta maansa kehityksestä, kertoo professori Choi. Opiskelijat kertovat professori Choin muuttaneen koko heidän ajattelutapansa: Kurssilla aloimme ymmärtää, että me omistamme tämän maan ja olemme osa tätä maailmaa. He perustivat Hopeseller-nimisen vapaaehtoisjärjestön, joka ostaa ihmisten keräämiä tyhjiä pulloja. Pullot pestään, leikataan pieniksi paloiksi ja myydään ulkomaille kierrätysmateriaaliksi. Tuloksena on puhtaampi ympäristö, ja samalla luodaan työpaikkoja ja mahdollisuus ansaita tuloja. Työtä ja mahdollisuuksia todella tarvitaan. Noin 60 prosenttia maan 1,2 miljoonan väestöstä on alle 25-vuotiaita nuoria. Nuorista yli 60 prosenttia on työttömänä. Yli 40 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ei ole suorittanut virallista koulutusta. Hankkeen tavoitteet ulottuvat siten puhtaampaa ja viihtyisämpää ympäristöä pidemmälle. Itä-Timor itsenäistyi vuonna 2002 ja on siitä lähtien ponnistellut voittaakseen haasteet, joita nuoren ja konflikteille alttiin kansan on ratkaistava. Korkea nuorisotyöttömyysaste voi lisätä jännitteitä ja luoda uusia konflikteja, joten nuoriin panostetaan erityisen paljon. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana hankkeessa kerättiin yli 300 000 tyhjää pulloa. Nuoret yrittäjät vierailevat nyt säännöllisesti eri puolilla maata kannustamassa ja motivoimassa ihmisiä pohtimaan ympäristöasioita ja tulevaisuutta. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 9

Mitä on kehitys? Miten kehitystä mitataan? Eniten autoja asukasta kohden, parhaiten koulutetut nuoret, korkein BKT asukasta kohden tai eniten rahaa valtionkassassa? Jotta voitaisiin vastata kysymykseen muuttuuko maailma paremmaksi, on ensin määriteltävä, mitä on parannettava ja kehitettävä. Onko tärkeämpää vähentää köyhyyttä vai lisätä koulutusta? Onko tärkeämpää vähentää sotia vai jakaa maapallon luonnonvarat oikeudenmukaisemmin? Tehtävää hankaloittaa se, että kehitykselle ei ole olemassa yhteistä määritelmää, josta kaikki ihmiset ja maat olisivat yksimielisiä. Joidenkin mielestä kehitystä mitataan parhaiten talouskasvun avulla, kun taas toisten mielestä raha on korkeintaan väline, jonka avulla saavutetaan elämässä oikeasti tärkeitä asioita. On kuitenkin selvää, että kaikilla ihmisillä on tiettyjä yleismaailmallisia tarpeita riippumatta siitä, missä he elävät tai paljonko heillä on rahaa. Kaikki tarvitsevat ruokaa, vettä ja asuinpaikan. Sairaat tarvitsevat sairaanhoitoa ja ehkä lääkkeitäkin, koulutus puolestaan tarjoaa sekä lapsille että aikuisille paremmat edellytykset elämään. Ilman kohtuullisesti palkattua työtä on vaikea huolehtia tärkeimmistä perustarpeista. Kehitys koostuu useista erilaisista tekijöistä. Sen vuoksi UNDP on kehittänyt inhimillisen kehityksen käsitteen (englanniksi Human Development), joka tarkoittaa sitä, että ihmisillä on mahdollisuus elää täysipainoista elämää. Olennaista on, että ihmiset voivat itse valita, mitä he elämältään haluavat. Tämä edellyttää esimerkiksi tiettyä vapautta, demokratiaa ja päätösvaltaa. UNDP on vuodesta 1990 lähtien julkaissut vuosittain Inhimillisen kehityksen raportin (Human Development Report), jossa mitataan ajankohtaisten tilastotietojen avulla inhimillistä kehitystä kaikissa maailman maissa. Kehitystä ei mitata pelkästään tulojen perusteella vaan myös koulutustasoon ja odotettavissa olevaan elinikään nähden. Tätä kutsutaan inhimillisen kehityksen indeksiksi (Human Development Index, HDI), jonka avulla pyritään muodostamaan kehityksestä monipuolisempi kuva. Kun maat asetetaan tämän indeksin mukaiseen järjestykseen, käy selvästi ilmi, että kehityksessä ei ole kysymys pelkästään tuloista ja taloudesta. 10 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

INHIMILLISEN KEHITYKSEN INDEKSI (HUMAN DEVELOPMENT INDEX, HDI) Inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI) mitataan maan inhimillistä kehitystä ottamalla huomioon väestön odotettavissa oleva elinikä, koulutustaso (aikuisten koulutus ja lukutaito) ja elintaso (bruttokansantulo eli BKTL henkeä kohden). Näiden kolmen tekijän avulla kullekin maalle lasketaan arvo, jota voidaan verrata muihin maihin ja eri ajanjaksoihin sen selvittämiseksi, mihin suuntaan maa kehittyy. VIISI KEHITTYNEINTÄ MAATA VUODEN 2013 INDEKSIN MUKAAN: Norja Australia Yhdysvallat Alankomaat Saksa Kuva: UN/Photo: Kibae Park VIISI VÄHITEN KEHITTYNYTTÄ MAATA VUODEN 2013 INDEKSIN MUKAAN: Niger Kongon demokraattinen tasavalta Mosambik Tšad Burkina Faso Lähde: Inhimillisen kehityksen raportti 2013 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 11

MITÄ ON KEHITYS? Maan vauraus ei välttämättä tarkoita sitä, että myös terveys ja koulutus ovat hyvällä tasolla. Sen vuoksi kehityskeskustelua on laajennettu indeksin ja raporttien avulla. TIETTYJÄ ASIOITA ON VAIKEA MITATA Tämän kirjan johtopäätökset perustuvat mitattaviin osa-alueisiin, joita ovat esimerkiksi keskimääräinen elinikä, tulotaso ja koulunkäynti. Muita tekijöitä, jotka myös ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä, on vaikeampi mitata. Tällaisia ovat muun muassa valinnanvapaus, demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet. On esimerkiksi vaikea osoittaa yksiselitteisesti tilastojen avulla, että maan demokratisoituminen johtaa aina parempaan kehitykseen. Inhimillisen kehityksen edistysaskelia ja takaiskuja on koettu niin demokraattisissa maissa kuin diktatuureissakin. Ihmisoikeudet, demokratia, kulttuurillinen vapaus ja yksilönvapaus ovat itsessään ehdottoman tärkeitä tavoitteita. Niitä tarvitaan, jotta ihmiset voisivat elää elämäänsä haluamallaan tavalla. Näin on huolimatta siitä, voidaanko niiden osoittaa johtavan myös taloudelliseen kehitykseen. VÄÄRYYDET JARRUTTAVAT KEHITYSTÄ Viime aikoina sosiaalisen ja taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden on todettu jarruttavan merkittävästi inhimillistä kehitystä, ja tutkimusten mukaan kaikki niin rikkaat kuin köyhätkin hyötyvät tasa-arvon parantumisesta. Gini-kertoimella mitataan tulojen jakautumista, ja sen avulla on osoitettu, että suuret sosiaaliset erot lisäävät yhteiskunnassa usein myös väkivaltaa. Tähän on päädytty myös muissa tutkimuksissa, mutta yhteyttä ei aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Aikaisemmin saatavilla ei ole ollut tilastoja, jotka osoittaisivat varallisuuden ja palvelujen jakautumisen eri maissa. Varallisuuden lisääntyessä yhä useammassa tutkimuksessa on kuitenkin pantu merkille ongelmia, joita epätasa-arvo tuo tullessaan. Viime vuosina inhimillisen kehityksen raporteissa on otettu käyttöön uusia inhimillistä kehitystä mittaavia indeksejä, joissa tarkastellaan myös eroja ja epätasa-arvoa (sukupuolten välisen epätasaarvon indeksi GII ja epätasa-arvoon suhteutettu inhimillisen kehityksen indeksi IHDI). Indeksien mukaan Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Muutama vuosi sitten brittiläiset tutkijat osoittivat, että myös rikkaat kärsivät liian suurista eroista. Tutkimus perustui 21 maasta kerättyihin tilastoihin. Tutkimustuloksia esitellään Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin huomiota herättäneessä kirjassa Tasa-arvo ja hyvinvointi, jonka mukaan epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa myös rikkaat voivat huonommin ja kuolevat aikaisemmin kuin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: MITÄ ON KEHITYS? Miten maan kehitystasoa pitäisi mitata? Voiko kehitystä ylipäätään mitata? Onko sillä merkitystä, että kaikki saavat äänestää, jos ei ole varaa koulutukseen, sairaanhoitoon tai edes ravintoon? Vaikuttavatko perusvapaudet, kuten yhdistymisvapaus ja sananvapaus, maan kehitykseen? Miten? Mikä on tärkeintä: taloudellinen kehitys, terveys vai ihmisoikeudet? Vaikuttavatko ympäristö ja ekologia ihmisten hyvinvointiin? Jos vaikuttavat, niin miten? 12 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Maan vauraus ei välttämättä tarkoita sitä, että myös terveys ja koulutus ovat hyvällä tasolla. HDI- JA BKTL-LUOKITTELUN VÄLINEN ERO MAAT, JOISSA HDI ON KORKEAMPI KUIN BKTL HDI SIJOITUS BKTL SIJOITUS Australia 2 17 Uusi Seelanti 6 32 Kuuba 59 Kuuba on vasta maail- 103 Grenada 63 man 103:nneksi rikkain maa (187 maasta), 84 Georgia 72 mutta HDI-luokittelussa jo sijalla 59. 109 Madagaskar 151 179 MAAT, JOISSA BKTL ON KORKEAMPI KUIN HDI BKTL SIJOITUS HDI SIJOITUS Qatar 1 Qatar on maailman 36 Luxemburg 6 rikkain maa, mutta HDI-luokittelussa 26 Oman 33 vasta sijalla 36. 84 Päiväntasaajan Guinea 42 136 Botswana 64 119 Angola 113 148 Vaurauden (korkea BKTL) ja inhimillisen kehityksen (HDI) välillä ei aina ole selvää yhteyttä. Matalan BKTL:n maat, jotka panostavat koulutukseen ja terveydenhuoltoon, pärjäävät usein HDI-luokittelussa. Vastaavasti joissakin rikkaammissa maissa hyvinvointia ei riitä koko väestölle. Kehityksessä on kyse poliittisesta tärkeysjärjestyksestä! Lähde: Inhimillisen kehityksen raportti 2013 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 13

14 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Miltä maailma mielestäsi näyttää? Mitä ajattelet, kun kuulet käsitteen maailmanlaajuinen kehitys, köyhyyden torjunta tai Saharan eteläpuolinen Afrikka? Kuva: UN/Photo: Martine Perret Ehkä mieleesi tulee ihmisiä maailman eri osista: iloisia lapsia koulupuvuissaan tai nälkäisiä ihmismassoja kaukaisella pakolaisleirillä. Ehkä ajattelet kasvavia suurkaupunkeja, moderneja pilvenpiirtäjiä ja liikenneruuhkia tai ehkäpä paisuvia hökkelikyliä ja vilkkaita toreja. Voit nähdä mielessäsi mielenosoittajia, jotka saavat vastaansa kyynelkaasua ja sotilaita panssarivaunuissa, tai epätoivoisia ihmisiä, jotka ovat paenneet sotaa tai katastrofeja. Maailmankuvaamme mahtuu paljon erilaisia kuvia ja ajatuksia, jotka muotoutuvat kokemusten ja tiedotusvälineiden perusteella tai voivat olla peräisin vaikkapa oppikirjoista. Mutta mitä oikeastaan tiedät nykypäivän maailmasta? MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 15

TESTAA TIETOSI Mitä tiedät maailmasta? 1. Missä asuu eniten köyhiä? Intiassa vai Afrikassa 2. Kuinka suuri osa maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä (alle 1,25 dollarilla päivässä)? a) noin 20 prosenttia b) noin 40 prosenttia c) noin 80 prosenttia 3. Missä lapsikuolleisuus on yleisempää? a) Ranskassa vai Singaporessa b) Turkissa vai Malesiassa c) Serbiassa vai Yhdysvalloissa 4. Kuinka suuri osa maailman lapsista aloittaa koulunkäynnin? a) 50 prosenttia b) 70 prosenttia c) 90 prosenttia 5. Mikä on odotettavissa oleva elinikä maailmassa? a) noin 50 vuotta b) noin 60 vuotta c) noin 70 vuotta 6. Kuinka suuri osa maailman kansanedustajista on naisia? a) noin 10 prosenttia b) noin 20 prosenttia c) noin 40 prosenttia 7. Kuinka suurella osalla maailman väestöstä on saatavilla puhdasta vettä? a) lähes 50 prosentilla b) lähes 70 prosentilla c) lähes 90 prosentilla 16 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

OIKEAT VASTAUKSET: 1. Tätä kirjaa kirjoitettaessa oikea vastaus on: Afrikassa. Kun maailmanlaajuinen vertailu tehtiin edellisen kerran vuonna 2010, Intiassa oli enemmän äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä (430 miljoonaa) kuin Afrikassa (414 miljoonaa). Äärimmäisen köyhyyden raja on 1,25 dollaria päivässä. Maailmanpankin mukaan yli sata miljoonaa intialaista on sittemmin päässyt pois äärimmäisestä köyhyydestä. Afrikassa äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä sen sijaan kasvaa nopeasta talouskasvusta huolimatta. 2. Maailmanpankin viimeisimpien, vuoden 2010 tietojen mukaan äärimmäinen köyhyys on vähentynyt maailmassa noin 43 prosentista vajaaseen 21 prosenttiin vuosina 1990 2010. Näin ollen noin 1,2 miljardia ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. 3. Ranskassa on korkeampi lapsikuolleisuus kuin Singaporessa. Turkissa on lähes kolme kertaa korkeampi lapsikuolleisuus kuin Malesiassa. Yhdysvalloissa on hieman korkeampi lapsikuolleisuus kuin Serbiassa. 4. Tänä päivänä yhdeksän kymmenestä lapsesta aloittaa peruskoulun (lähes 90 %). Määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Silti lähes 57 miljoonalla lapsella ei edelleenkään ole mahdollisuutta käydä koulua. 5. Maailman keskimääräinen elinikä vuonna 2012 oli noin 70 vuotta, ja se nousee edelleen. Maailman eri osien välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Suomessa keskimääräinen elinikä on 81 vuotta mutta Angolassa vain 51 vuotta. 6. Vaikka tilanne on parantunut, edelleen vain 20 prosenttia maailman kansanedustajista on naisia. 7. Tänä päivänä lähes yhdeksällä kymmenestä (89 %) on saatavilla puhdasta juomavettä. Vuonna 1990 osuus oli 77 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että niiden ihmisen osuus, joilla ei ole puhdasta juomavettä, on puolittunut. Lähteet: YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti (The Millennium Development Goals Report 2013), YK:n vuosituhattavoitteiden tietopalvelu (Millennium Development Goals Database), YK:n väestörahasto UNFPA, Inhimillisen kehityksen raportti 2013, Maailmanpankki ja OECD. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 17

MILTÄ MAAILMA MIELESTÄSI NÄYTTÄÄ? MAAILMA ON LUULTUA PAREMPI Suomen ulkoasiainministeriö tilasi Taloustutkimus Oy:ltä vuonna 2013 tutkimuksen, jossa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta heidän näkemyksiään maailman tilasta. Tulos oli masentava. Tutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen uskoo, että maailma on todellista kurjempi ja että useat kehitysmahdollisuudet on yksinkertaisesti jätetty hyödyntämättä. Enemmistö (78 %) uskoi, että alle puolet kehitysmaiden lapsista käy koulua. Lähes kukaan ei tiennyt, että itse asiassa koulunkäynnin aloittaa yhdeksän kymmenestä lapsesta. Lisäksi todellisuudessa runsaat 80 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa ainakin välttävästi. Heikoimmat tiedot suomalaisilla oli siitä, mihin suuntaan maailma kehittyy. Peräti 68 prosenttia vastaajista uskoi, että äärimmäisessä köyhyydessä elää nyt enemmän ihmisiä kuin vuonna 1990. Todellisuudessa tilanne on päinvastainen: Maailmanpankin tuoreet tilastot osoittavat, että köyhyys on jo puolittunut maailmassa vuoden 1990 tasoon nähden. Tämä osatavoite saavutettiin siis jo useita vuosia ennen vuoden 2015 määräaikaa. Taloustutkimuksen kysely osoittaa kuitenkin samalla, ettei taloudellinen taantuma ole vaikuttanut suomalaisten haluun auttaa: 80 prosenttia suhtautuu kehitysyhteistyöhön myönteisesti. MIKSI KUVA ON VINOUTUNUT? On vaikea osoittaa, miksi maailmankuvamme eroaa niin paljon todellisuudesta. Syiden selvittämiseksi olisi tutkittava pidemmältä ajalta, mitkä lähteet vaikuttavat eniten maailmankuvan muodostumiseen. On selvää, että tiedotusvälineiden uutisointitavalla on paljon merkitystä. Sanomalehdet, radio ja tv ovat tavallisesti olleet tärkeimmät maailmankuvaa muokkaavat lähteet. Sodat, kohtalokkaat vaalit ja katastrofit saavat»internetin ansiosta saatavilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoisia uutislähteitä.«aikaan suurempia otsikoita kuin pitkäjänteiset kehityssuuntaukset, kuten se, että yhä useampi lapsi aloittaa peruskoulun tai että yhä useamman saatavilla on puhdasta vettä. Tämä vaikuttaa luonnollisesti maailmankuvaamme. Uutisraporttien taustalla on jo pitkään toiminut muutama suuri uutistoimisto, kun taas ulkomaankirjeenvaihtajien määrä on vähentynyt. Uutisointi on entistä virtaviivaisempaa, sillä toimitukset turvautuvat suurelta osin samojen lähteiden, kuten kansainvälisen uutismedian tuottamaan materiaaliin. Internetin ansiosta saatavilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoisia uutislähteitä. Maailmankuvan ja todellisuuden eroja voidaan selittää myös muilla tavoilla. Esimerkiksi avustusjärjestöjen ja keräyskampanjoiden välittämä kuva maailmasta on usein yhtä kärsimystä ja täynnä ongelmia, sillä tarkoituksena on kerätä rahaa tilanteen parantamiseksi. Myös omat ennakkokäsityksemme voivat vaikuttaa siten, että tiedostamatta suodatamme pois tiedon, joka ei vastaa maailmankuvaamme. Osaltaan asiaa selittää varmasti myös se, miten opetus kouluissa on järjestetty ja mitä opetusvälineitä käytetään. Muita vaikuttavia tekijöitä voivat olla poliittiset näkemykset ja kulttuuri. 18 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

VOIKO VINOUTUNEESTA MAAILMANKUVASTA OLLA HAITTAA? Onko sillä väliä, jos uskomme todellista suuremman osan maailmasta kärsivän köyhyydestä ja nälänhädästä? Sillä on väliä. On olemassa useita syitä siihen, miksi on tärkeää saada tietoa saavutuksista eikä liioitella ongelmia. Joitakin näistä syistä kuvataan jäljempänä. VASTOINKÄYMISET LAMAUTTAVAT Jos emme saa tietää parannuksista, on helppo ajatella, ettei nälänhätää ja köyhyyttä ole edes mahdollista vähentää eikä maailmaa muuttaa. Tämä voi johtaa toivottomuuden tunteeseen: miksi pitäisi edes yrittää muuttaa maailmaa, jos sillä ei ole vaikutusta? Jos sitä vastoin tiedämme, että monet Saharan eteläpuolisen Afrikan maista ovat onnistuneet pysäyttämään vakavan hiv-epidemian, on selvää, että oikeanlaisella politiikalla ja ulkoisella avulla myös muut maat voivat onnistua siinä. Tällöin on mielekkäämpää edistää muutosta. Suomessa on viime vuosina yleistynyt uudenlainen avustustyötä koskeva arvostelu, joka perustuu siihen uskomukseen, että Suomi on syytänyt rahaa Afrikkaan eikä mikään ole silti muuttunut. Jos tämä olisi totta, olisi avustustyö tietenkin lopetettava heti. Totuus kuitenkin on, että tilanne on parantunut huomattavasti, myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. SAAVUTUKSISTA VOIDAAN OPPIA Jotta merkittävästi edistyneiden maiden kokemuksia voitaisiin hyödyntää, on ensin tunnistettava tämä edistys. Ilman kattavia tietoja on vaarana, että vedetään vääriä johtopäätöksiä. Kaikilla alueilla, kaikilla aloilla ja kaikentyyppisissä maissa on esimerkkejä saavutuksista. Jokaisen maan ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. On otettava oppia niiltä, jotka ovat jo onnistuneet. EDISTYMINEN EI VIELÄ RIITÄ Äärimmäisen köyhyyden vähentämistavoitteissa on edistytty, mutta työtä on vielä paljon. Vaikka maailma on monella tapaa parempi kuin useimmat luulevat, edistyminen ei milloinkaan saa johtaa siihen, että lopetetaan uurastus ja ajatellaan, että maailma on nyt valmis ja oikeudenmukainen. Seuraavassa luvussa kuvataan joitakin haasteita, joita maailmassa on edelleen ratkaisematta. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: MITEN MAAILMANKUVASI ON MUODOSTUNUT? Mieti tarkasti kaikkia mieleesi tulevia tiedonlähteitä. Pohdi sen jälkeen, miksi nämä tiedonlähteet kuvaavat maailmaa omalla tavallaan. Miten maailmasta voi saada toisenlaisen kuvan? Mistä voi löytää vaihtoehtoisia tiedonlähteitä? MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 19

20 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Muuttuuko maailma paremmaksi? Onko maailmassa parempi vai huonompi elää nyt kuin 10, 30 tai 50 vuotta sitten? Kuva: UN/ Logan Abassi Kysymykseen siitä, kehittyykö maailma oikeaan suuntaan, on mahdotonta vastata yksinkertaisesti kyllä tai ei. Vastaus riippuu siitä, miten kysymyksen tulkitsee ja kenelle sen esittää. Monet vastaavat, että maailma ei ole koskaan ollut parempi paikka elää kuin nyt. Peruskoulun aloittavien lasten ja luku- ja kirjoitustaitoisten määrä on suurempi ja köyhien osuus puolestaan pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Puhumattakaan siitä, että yli viisivuotiaiksi elävien lasten osuus on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Toiset sanovat, että maailma ei milloinkaan ole ollut niin epäoikeudenmukainen kuin nyt. Köyhimpien ja rikkaimpien väliset erot ovat suurimmillaan ja ongelmat vain kasvavat tietyissä osissa maailmaa. Näin on siitä huolimatta, että maapallolla ei koskaan ole ollut näin paljon resursseja jaettavana. Tosiasiassa molemmat ovat oikeita näkemyksiä. Maailma muuttuu koko ajan paremmaksi monilla tärkeillä alueilla. Kehitys ei kuitenkaan ole tarpeeksi nopeaa ja ennen kaikkea kaikkien tilanne ei parane. Köyhimmät kärsivät pahiten ilmastonmuutoksesta, josta ovat vastuussa pääasiassa kehittyneet maat ja joka uhkaa vesittää monet jo saavutetut edistysaskeleet. Tässä luvussa käydään läpi viime vuosikymmenten kehityssuuntauksia. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 21

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? TILASTOJEN YMMÄRTÄMINEN JA KEHITYKSEN MITTAAMINEN Kuten on jo todettu, joskus voi olla vaikea löytää oikeita tietoja ja luotettavia tilastoja. Kaikki maailmanlaajuiset viralliset tilastotiedot ovat vain arvioita, minkä vuoksi tietoihin sisältyy tietty virhemarginaali. Tietyissä maissa, joissa on jo pitkään tehty mittauksia ja pidetty väestörekisteriä, virhemarginaali on usein hyvin pieni. Sodan runtelemissa maissa, joissa ei ole ajan tasalla olevaa väestölaskentaa eikä erilaisia kuolinsyitä tilastoida, virhemarginaali voi kuitenkin olla suurempi. Monipuolisilla mittauksilla, hyvillä ja luotettavilla menetelmillä sekä kertomalla avoimesti lähteistä, tutkimusmenetelmistä ja dokumentoinnista tutkijat ja tilastotieteilijät pääsevät lähemmäksi totuutta ja virhemarginaali kutistuu. Vain luotettavien tietojen avulla voidaan saada todenmukainen kuva maailmasta ja vain todenmukaisen maailmankuvan avulla voidaan ymmärtää, mitä päätöksiä kehitys edellyttää. Tässä kirjassa käytämme vain kaikkein parhaimpia ja luotettavimpia lähteitä. Usein tiedot ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä tai Maailmanpankilta. Joillakin osa-alueilla luotettavimpia tietoja tarjoavat muut järjestöt ja säätiöt. Esimerkiksi ruotsalainen SIPRI-instituutti laatii maailmanluokan tilastoja aseteollisuudesta, ja ruotsalainen Gapminder-säätiö puolestaan hyödyntää useita virallisia lähteitä ja kokoaa niiden avulla pidempiä ja kattavampia aikakuvauksia. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: Miksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kehitystaso on niin paljon alhaisempi kuin muualla maailmassa? Miten on mahdollista, että joissain maissa on suhteellisesti korkea tulotaso mutta kuitenkin matala odotettavissa oleva elinikä? 22 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Kuva: UN Photo Kibae Park MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 23

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? Köyhät maat Rikkaat maat 80 2012 Vietnam Kiina Suomi 2012 Korkea keskimääräinen elinikä Keskimääräinen elinikä (vuosina) 70 60 50 Kongon demokraattinen tasavalta Nigeria Venäjä (Suomi 1960) Etelä-Afrikka Botswana 40 BKT per asukas (ppp) 1000 5000 10000 20000 40000 Matala keskimääräinen elinikä Lähde: Gapminder MAAILMAN TILA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Yllä olevassa kaaviossa näytetään maailman kehitys tulojen ja terveyden osalta. Pystysuora viiva on summittainen raja matala- ja keskituloisten maiden välillä, ja vaakasuora viiva kuvaa 65 vuoden elinikää. Kaaviosta käy ilmi, että lähes kaikissa Afrikan ulkopuolisissa maissa keskimääräinen elinikä on tällä hetkellä yli 65 vuotta ja valtaosa maista on keski- tai korkeatuloisia. On tärkeää huomata, että suurin osa maista ei ole enää köyhiä ja alikehittyneitä (vertaa viereisen kaavion tilannetta 50 vuotta sitten). Toisaalta kaaviosta näkyy selvästi, että Saharan eteläpuolinen Afrikka on jäänyt jälkeen niin terveyden kuin tulojenkin osalta. Ero Afrikan ja muun maailman välillä on huomattava. Afrikan ulkopuolella on vain kolme maata, jotka ovat 65 vuoden viivan alapuolella: Jemen (63 vuotta), Haiti (63 vuotta) ja Afganistan (61 vuotta). Afrikassa keskimääräinen elinikä ylittää 65 vuotta vain Pohjois-Afrikan maissa sekä kolmessa pienessä saarivaltiossa, jotka ovat Mauritius (73 vuotta), Kap Verde (75 vuotta) ja Seychellit (73 vuotta). Vuodesta 2000 lähtien kehitys on kulkenut parempaan suuntaan suuressa osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Suuntauksen olisi kuitenkin jatkuttava vielä 10 20 vuotta, jotta Afrikka voisi nousta köyhyydestä. 24 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Köyhät maat Rikkaat maat 80 1960 Korkea keskimääräinen elinikä Keskimääräinen elinikä (vuosina) 70 60 50 Kiina Suomi Ruotsi, Norja Tanska, Islanti 40 Matala keskimääräinen elinikä BKT per asukas (ppp) 1000 5000 10000 20000 40000 Lähde: Gapminder ENNEN OLI TOISIN Viisikymmentä vuotta sitten maailma oli täysin erilainen. Neljä viidesosaa väestöstä asui tuolloin matalatuloisissa maissa ja ainoastaan Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Australiassa keskimääräinen elinikä oli yli 65 vuotta. Suomi, joka toisen maailmansodan jälkeen oli yksi maailman nopeimmin kehittyvistä maista, oli saavuttamassa pohjoismaisia naapureitaan: maan keskimääräinen elinikä oli jo melkein 70 vuotta. Nykyään suurin osa maista on ylittänyt tason, jonka Suomi saavutti vuonna 1960. Suurin osa maista kehittyi siis myönteisesti 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Afrikassa kehitys oli hitainta mutta enimmäkseen kuitenkin oikeansuuntaista. Useimmat Afrikan ulkopuoliset maat ja kymmenkunta Afrikan maata ylitti 60 vuoden keskimääräisen eliniän 1990-luvulla. Kehitys 1990-luvulla oli epätasaista. Itä-Aasiassa, Lähi-idässä ja Latinalaisessa Amerikassa terveyden taso parantui ja talous kasvoi. Useissa Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa talous kuitenkin romahti kommunismin luhistumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Heikoiten pärjäsivät monet Saharan eteläpuolisen Afrikan maat. Keskimääräinen elinikä laski rajusti useissa maissa, mikä johtui osittain konflikteista ja köyhyydestä mutta pääasiassa hivin/aidsin leviämisestä. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 25