HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot ON 15.8.2014 Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin, ja merkitse myös opiskelijanumerosi. Rikosoikeuden aineopintotentin rakenne on lokakuun 2011 tentistä alkaen muuttunut siten, että siinä suoritetaan pakollisena osa-alueena rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1 4). Muut rikosoikeuden osa-alueet rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 5.ab), eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 6.a-b), kriminologia ja kriminaalipolitiikka (1,5 op; kysymys 7) sekä rikosoikeuden perusteet (1,5 op; kysymys 8) voidaan suorittaa erillisinä opintojaksoina niitä koskevissa luentokuulusteluissa ennen rikosoikeuden aineopintotenttiä. Rikosoikeuden aineopintotentissä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti suorittaa kaikki mainitut opintojaksot tai yhdessä rikosoikeuden yleisen ja erityisen osan osa-alueen kanssa kaikki ennen tenttiä erillisesti suorittamattomat opintojaksot. Kukin mainituista opintojaksoista arvostellaan itsenäisesti käyttäen hyväksytyistä suorituksista arvosanoja 1 5. Silloin myös jokaisesta opintojaksosta itsenäisesti (samoin kuin koko aineopinto-tentistä) täytyy saada hyväksyttävä tulos. Ennen 1.8.2011 luentokuulustelussa hyväksytty rikosoikeuden osa-alueen suoritus muunnetaan uutta tenttijärjestelmää noudatettaessa arvosanaksi opinto-oppaan s. 85 86 selvitetyn mukaisesti. Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, Sinun tulee ehdottomasti täyttää pyydetyt tiedot suorituksistasi liitteenä olevaan lomakkeeseen. Muuten luentokuulustelusuorituksiasi ei tiedetä tarkistaa eikä korvaavuutta ja hyvityspisteitä lukea hyväksesi. Niiden kysymysten osalta, jotka olet korvannut luentokuulusteluilla / osasuorituksilla ja joiden osalta olet antanut korvaavuuksia koskevat tiedot lomakkeella, Sinun ei tarvitse jättää erillistä vastauspaperia. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymykset 5.a-5.b - kevätlukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 7 - kevätlukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden peruskysymysten (vastuuopin) luentosarja tai Tvärminnen kurssi: kysymys 8 - syyslukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu eurooppalaisen ja kansainvälisen rikosoikeuden kurssi: kysymykset 6.a-6.b ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 3a-3b ja 4a-4b. Kysymysten 1 2 ja 7 8 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, ja kaksiosaisiin kysymyksiin 3 6 vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä tulee selostaa vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin tulee viitata asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen
johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä.
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot ON 15.8.2014 NIMI Opiskelijanumero: Ilmoita tällä lomakkeella kaikki korvaavuuksia koskevat tietosi. - Kirjoita viivalle luennoitsijan sukunimi, - ympyröi olivatko luennot syys- vai kevätlukukaudella, - kirjoita viivalle kurssin suoritusvuosi ja - ympyröi suorititko tuolloin kurssin/luennot uuden vai vanhan järjestelmän mukaan. Kysymys Aihe Luennoitsija Ympyröi Suoritusvuosi Ympyröi 5a, 5b seuraamusjärjestelmä sl / kl U / V 6a, 6b kansainvälinen ja sl / kl U / V eurooppalainen rikosoikeus 7 kriminologia ja krim.politiikka sl / kl U / V tai restoratiivisen oikeuden kurssi 8 rikosoikeuden perusteet / sl / kl U / V vastuuoppi
Rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1-4) 1. Kerkko Keke L., synt. 1.5.1967, oli Luumäellä koko kylän tuntema henkilö. Erityisen hyvin hänet tunnettiin poliisin keskuudessa. Eräänä tammikuisena päivänä hän koko yön amerikkalaisia televisiosarjoja katseltuaan sai ajatuksen oman rikollisryhmän perustamisesta. Hän huusikin asiasta pikaisesti naapuritalossa asuville Akille, synt. 13.2.1994, ja Jorille, synt. 9.1.1993, jotka sattuivat olemaan pihalla tupakoimassa. Kun kaverukset muutenkin viettivät enimmän aikansa Keken seurassa, he päättivät siltä istumalta suostua Keken ehdotukseen. Aki lupasi heti sijoittaa toissa viikolla sossusta saamansa 100 euroa perustetun ryhmän toiminnan käynnistymisen rahoittamiseen. Jori taas lupasi antaa löytämänsä jokseenkin toimivan varsijousen ryhmän käyttöön. Yhteistuumin päätettiin antaa ryhmälle nimi Luuvitoset. Samalla sovittiin, että mitään pikkurötöksiä ei tehdä. Heti huomenna ajateltiin suuren maailman tyyliin iskeä Luumäen keskustassa rahankuljetusautoon, jos vain sellainen löydettäisiin. Tätä varten pakattiin jokaiselle kommandopipot ja leipäveitset reppuun. Varsijousi jätettiin repun viereen huomista odottamaan. Lisäksi etsittiin kartalta väijytykselle soveltuva paikka pankkiin johtavan tien varrelta. Saman päivän iltana Keke lähti koko iltapäivän olutta ja muutaman terävän nautittuaan katsastamaan tilanteen nuorisotalon pihalle. Olihan perjantai-ilta ja liikkeellä koko kylän nuoriso, kun nuorisotalolla oli luvassa paikallisen maatalouskerhon järjestämä limudisko. Keke tietysti toivoi myös tapaavansa uusimman ihastuksensa Katan, synt. 16.6.1999. Ikäväkseen Keke huomasi, että liikkeellä oli vain Katan ystävä tupakkaa maisteleva Tiina, synt. 19.11.1997. Kekellä oli porttikielto nuorisotalolle, eikä hän voinut jäädä pihamaalle odottelemaan Katan mahdollista saapumista, kun maatalouskerhon Keken odotettua saapumista varten palkkaamat vartijat jo ikävästi mulkoilivat Kekeä kohti. Keke kirjoitti kirjelapun, jonka antoi Tiinalle ja käski Tiinaa toimittamaan lapun Katalle. Kirjelapussa Keke ehdotti Katalle tapaamista samana iltana Keken kotona läheisen yhteyden rakentamiseksi. Lapussa Keke lisäksi muistutti olleensa Katan luistelunopettaja vuosia sitten ja jo tämän yhteistyön luoneen heidän välilleen maagisen kipinän. Keke olikin vanhana jääkiekkoilijana toiminut luisteluopettajana ennen ajautumistaan paheiden tielle. Diskoon myöhemmin saapunut Kata antoi Tiinalta saamansa Keken kirjoittaman kirjelapun naureskellen Jorille. Jori, joka oli myös ihastunut Kataan, suhtautui Keken ehdotukseen Kataa vakavammin ja seuraavana päivänä Luuvitosten kokouksessa uhkasi kertoa asiasta viranomaisille, jos Keke vielä vokottelisi Kataa. Jori oli peruskoulussa suorittanut oikeustiedon kurssin ja hänen mielestään Keke oli syyllistynyt törkeään lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritykseen. Keke ei viranomaisia pelännyt, vaan uhkasi erottaa Jorin Luuvitosista nyrkkinsä samalla ylös nostaen. Tästä pelästyneenä Jori ampui Kekeä edellisenä päivänä huoneeseen jätetyllä varsijousella jalkaan. Myöhemmin Jori kertoi ampumisen olleen välttämätöntä, koska Keke olisi muussa tapauksessa melko todennäköisesti hyökännyt Jorin kimppuun. Sittemmin kävi myös ilmi, että Aki oli illan aikana lähettänyt Katalle varsin suorasukaisesti sukupuolista kanssakäymistä ehdottavan tekstiviestin. Myöhemmin tapahtumia käsiteltiin oikeudessa. Miten tapaus olisi rikosoikeudellisesti arvioitava? (Vastaustilaa enintään 2 sivua; 10 p.)
2. A Oy ja B Oy tekivät kiinteistökaupat vuoden 2013 alussa. Esisopimuksen mukaan A Oy tulee ostamaan B Oy:n omistaman tehdaskiinteistön, joka sijaitsee Espoossa. Neuvottelujen aikana kävi ilmi, että A Oy aikoi puhdistaa kiinteistön öljystä ja saada asemakaavan muutettua siten, että tontille voisi rakentaa asuinrakennuksen. Ostosopimus oli tarkoitus solmia 1.6.2013. Kokonaishinta oli 500.000,- ja esisopimuksenteon yhteydessä A Oy maksoi B Oy:lle yhteensä 80.000 euroa. Keväällä kävi ilmi, että tehdaskiinteistö ei ollut likaantunut ainoastaan öljystä vaan maasta löytyi myös elohopeaa ja muita raskasmetalleja. Tuloksettomien keskustelujen jälkeen A Oy tiedotti kirjallisesti lakimiehensä välityksellä, että kauppa purkautuu ja että myyjän tulee välittömästi maksaa takaisin 80.000 euroa. B Oy:n lakimies hyväksyi kaupan purun mutta tiedotti myös, että 80.000 euroa muodostaa eräänlaisen hyvityksen kaikista kuluista, joita aiheutui neuvotteluista B Oy:lle. Siitä huolimatta, että A Oy:n lakimies vastasi välittömästi ja kiisti osakauppahinnan pidättämisen laillisuuden, kieltäytyi B Oy maksamasta takaisin 80.000 euroa. Seuraava toimenpide A Oy:n puolelta oli haastehakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen. Tuomo, joka on A Oy:n toimitusjohtaja ja osake-enemmistön omistaja, katsoi että kaikki eteni liian verkkaisesti. Rahat tarvittiin toiseen projektiin, ja siksi hän otti yhteyttä Heikkiin, joka oli eläkkeellä oleva poliisi ja harjoitti eräänlaista yksityisetsivän liiketoimintaa. Tuomo antoi Heikille tehtäväksi yrittää saada B Oy nopeasti maksamaan velkansa. Muita toimintaohjeita velan perimiseksi hän ei antanut. Toimiessaan aktiivisesti poliisina oli Heikki pitänyt liivin, joka kuului pelätylle moottoripyöräkerholle. Hän oli piilottanut liivin kotietsinnän aikana ja operaatioon osallistuneet muut poliisit eivät olleet huomanneet mitään. Heikki soitti Pertille, joka oli B Oy:n toimitusjohtaja, ja pyysi tapaamista. Pertti meni tapaamaan Heikkiä ja tapaamisen aikana Heikki esitti vaatimuksen siitä, että velka tulisi maksaa. Näyttääkseen asian vakavuuden otti Heikki esille liivin ja sanoi, että hän ei tulisi palaamaan asiaan, mutta että jotkut toiset tulisivat sen tekemään. Nämä henkilöt pitäisivät tällaisia liivejä, ja heidän vierailunsa jälkeen oli tapana soittaa ambulanssi. Pertti pelästyi kovasti ja siirsi oikopäätä summan Heikin ilmoittamalle tilille. Heikki siirsi 40.000 euroa A Oy:n tilille ja viestin, että B Oy maksaisi loput viikon sisällä. Heikki, joka oli peliriippuvainen, panosti loput rahoista nettipokeriin. Muutamassa päivässä hän oli pelannut koko summan. Esitutkinnassa tuli esille, että Heikillä ei ollut mitään yhteyksiä esitetyn moottoripyöräkerhon kanssa. Miten tapausta tulee arvioida rikosoikeudellisesti? Perusteltu vastaus. (Enintään 2 sivua; 10 p)
HELSINGIN YLIOPISTO ON 15.8.2014 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 3a. Miten kieltoerehdys eroaa tunnusmerkistöerehdyksestä? Havainnollista eroa konkreettisin esimerkein. (Fränden oppikirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO ON 15.8.2014 RIKOSOIKEUS/ AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 3b. Mitkä ovat Fränden oppikirjassaan käsittelemät lainkonkurrenssin kolme sääntöryhmää? Mainitse myös kustakin ryhmästä soveltamisesimerkki. (Fränden kirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p)
HELSINGIN YLIOPISTO ON 15.8.2014 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4a. Kerro, mitä tarkoittavat verosuunnittelu, veron kiertäminen, verovilppi sekä kokonaisjärjestelyajattelu verorikosoikeudessa. (Vastaus annettuun vastaustilaan, 5 pistettä; Nuutila ja Hakamies Rikosoikeus-teoksessa)
HELSINGIN YLIOPISTO ON 15.8.2014 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4b. Tee selkoa, mitä omaisuuden hävittämistä, lahjoittamista ja muuta luovuttamista sekä velvoitteiden lisäämistä koskevilla tekotavoilla tarkoitetaan velallisen epärehellisyyttä koskevassa säännöksessä. (Rikosoikeus-kirja, vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO ON 15.8.2014 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 5.a. ja 5.b.) 5a. (i) Milloin vanhentumisaika alkaa juosta varsinaisissa laiminlyöntirikoksissa? (ii) Missä ajassa pitäisi nostaa kanne liiketoimintakiellon määräämiseksi? (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p)
HELSINGIN YLIOPISTO ON 15.8.2014 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 5b. A tuomitaan käräjäoikeudessa 8 kuukauden mittaiseen ehdottomaan vankeuteen. Rangaistuksesta vähennetään rikoksesta johtuva vapaudenmenetysaika, 2 kuukautta ja 23 päivää. Jäljellejäävä rangaistus, 5 kuukautta 7 päivää muunnetaan 130 tunniksi yhdyskuntapalvelua. A ei koskaan aloittanut yhdyskuntapalvelun suorittamista, joten tuomioistuin muunsi tunnit takaisin ehdottomaksi vankeudeksi. Kuinka pitkäksi muodostui ehdoton vankeus? Perusteltu vastaus. (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO ON 15.8.2014 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 6.a ja 6.b) 6.a. Selvitä Melanderin oppikirjan pohjalta, miten EU:n perussopimuksen määräys voi rajoittaa kansallisen rikossäännöksen soveltamista. Miten oppikirjassa mainitut korkeimman oikeuden tapaukset KKO 2005:27 (PAF) ja KKO 2007:11 (ns. väkiviina-tapaus) havainnollistavat asiaa. (Melanderin oppikirja, vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO ON 15.8.2014 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 6.b. Rikosoikeusvertailu kansainvälisen rikosoikeuden soveltamisvälineenä. (M. Delmas- Martyn artikkelin pohjalta; teoksessa The Oxford Companion to International Criminal Justice; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
7. Kriminaalipolitiikka ja kriminologia (1,5 op). Nykyiset rationaalisen toimijan teoriat (contemporary rational actor theories) kriminologiassa Hopkins Burken mukaan. (Enintään 2 sivua; 10 p.) 8. Rikosoikeuden perusteet (1,5 op). let herin kirjan luvun erpetration versus ompli ity tekijäntoimi versus osallisuus pääsisältö. (Enintään 2 sivua; 10 p.) Tulokset ma 8.9.2014 klo 15
HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT/Ämnesstudier RN 15.8.2014 Varje fråga besvaras med tydlig handstil antingen på separat ark eller på det linjerade utrymme som angivits för svaret på frågepappret. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper och ange ditt studentnummer. Strukturen för tentamen i straffrättens ämnesstudier har ändrat från och med tenten i oktober 2011. Ändringen innebär att det är obligatoriskt att i tenten avlägga straffrättens allmänna och särskilda del (5 sp; frågorna 1-4). De andra delområdena det straffrättsliga påföljdssystemet (1,5 sp; frågorna 5a och 5b), europeisk och internationell straffrätt (1,5 sp; frågorna 6a och 6b), kriminologi och kriminalpolitik (1,5 sp; fråga 7) och straffrättens grunder (1,5 sp; fråga 8) kan avläggas som skilda studiemoduler (studieperioder) före tentamen i straffrätt genom föreläsningsförhör. Alternativt kan man ändå i straffrättens tentamen avlägga alla nämnda studiemoduler (studieperioder) eller tillsammans med straffrättens allmänna och särskilda del alla de studiemoduler (studieperioder) som inte avklarats enskilt före tenten. Alla studiemoduler (studieperioder) som godkänns bedöms var för sig enligt skalan 1-5. I detta fall bör man få ett godkänt vitsord för varje enskild studiemodul (studieperiod) (samt för tentamen i sin helhet). En godkänd prestation i ett föreläsningsförhör i något delområde i straffrätt före 1.8.2011 omvandlas till ett vitsord enligt principerna i studiehandboken (s. 85-86) vid tillämpning av det nya tentamenssystemet. Om du har avlagt ersättande föreläsningsserier skall du absolut fylla i dina prestationer i bifogade blankett. Eljest känner man inte till att dina föreläsningsförhörsprestationer skall granskas och ersättningar och tilläggspoäng skall räknas dig till godo. För de frågor som du har ersatt med föreläsningsförhör / delprestationer och vilka du nämnt på blanketten behöver du inte lämna in ett skilt svarspapper. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under vårterminen 2011 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: frågorna 5a och 5b - under vårterminen 2011 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik eller kursen i restorativ rätt: fråga 7 - under vårterminen 2011 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens grundfrågor (ansvarslära) eller kursen i Tvärminne: fråga 8 - under höstterminen 2011 eller senare avlagd föreläsningsserie om europeisk och internationell straffrätt: frågorna 6a och 6b De som avlägger EES-behörighetsprov besvarar under denna tentamensomgång rättsfallsfrågorna 1 och 2 samt teorifrågorna 3a-3b och 4a-4b. Svarsutrymmet för frågorna 1 2 och 7 8 är begränsat till två sidor per fråga, och de tvådelade frågorna 3 6 besvaras på det utrymme som på frågepappren linjerats ut för svaren. Vid besvarande av frågorna får man använda sig av lagböcker samt övrigt vid lagbokstentamina tillåtet författningsmaterial i enlighet med fakultetens allmänna anvisningar. Då svarsutrymmet på ovan nämnt sätt är begränsat, bör understrykas att innehållet i lagbestämmelser och övrigt till tentamensfordringarna hörande källmaterial enbart skall redogöras för till relevanta delar, och att hänvisningar till lagtexten görs genom nämnandet av vederbörliga stadganden. Vid bedömningen av svaren läggs betoning på hur väl de centrala straffrättsliga problemen identifierats i dem och hur välmotiverat de behandlats. Uppmärksamhet fästs även
vid svarens interna konsekvens och tydlighet. Svarens tydlighet förutsätter att styckeindelning brukas. Då svarsutrymmet är två sidor är det skäl att även använda underrubriker, och svaret på en rättsfallsfråga bör helst avslutas med en kort sammanfattning.
HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT/Ämnestudier RN 15.8.2014 NAMN Studentnummer: Anmäl med denna blankett alla dina ersättande prestationer. - Skriv föreläsarens efternamn på strecket, - ringa in om föreläsningarna ägt rum under höst- eller vårterminen, - skriv på strecket det år kursen avlagts och - ringa in om du då avlagt kursen enligt nya eller gamla tentsystemet. Fråga Ämne Föreläsare Inringa Presteringsår Inringa 5a, 5b Påföljdssystemet ht / vt G / N 6a, 6b Europeisk och internationell ht / vt G / N straffrätt 7 Kriminologi och ht / vt G / N kriminalpolitik eller kursen i restorativ rätt 8 Straffrättens grunder / ht / vt G / N ansvarslära
Straffrättens allmänna och särskilda del (5 sp; frågorna 1-4) 1. Kerkko Keke L., född 1.5.1967, var i Luumäki en av hela byn känd person. Särskilt bra var han känd i poliskretsar. En dag i januari efter att han hade hela natten tittat på amerikanska televisionsserier, fick han idén om att bilda en egen kriminell grupp. Han skrek också snabbt om saken till de i grannhuset boende, Aki, född 13.2.1994, och Jori, född 9.1.1993, som råkade befinna sig rökande på gården. Då dessa kamrater också annars tillbringade mest tid i Kekes sällskap, beslöt de omedelbart samtycka till Kekes förslag. Aki lovade direkt placera sina förra veckan av socialen erhållna 100 euro för att finansiera inledandet av verksamheten av den bildade gruppen. Jori igen lovade ge det av honom upphittade någotsånär fungerande armborstet till gruppens användning. Samfällt beslöt man ge gruppen namnet Luuvitoset. Samtidigt beslöt man att man inte gör några små brott. Direkt imorgon tänkte man enligt stil från stora världen slå till mot en penningtransportbil i Luumäki centrum, om man bara skulle hitta en sådan. För detta packade man för var och en ner kommandomössor och brödknivar i ryggsäcken. Armborstet lämnades bredvid ryggsäcken väntande på morgondagen. Därtill sökte man på kartan upp en lämplig plats för bakhåll invid den väg som ledde till banken. På kvällen samma dag gick Keke efter att ha avnjutit hela eftermiddagen öl och några starka drinkar för att kartlägga situationen till ungdomsgårdens gård. Det var ju fredag kväll och hela byns ungdom var i rörelse, då i ungdomsgården erbjöds ett läskdisco arrangerat av den lokala lantbruksklubben. Keke hoppades så klart också träffa sin nya förtjusning Kata, född 16.6.1999. Tråkigt nog märkte Keke att i gång var bara Katas tobak avnjutande vän Tiina, född 19.11.1997. Keke hade portförbud till ungdomsgården, och han kunde inte bli på gården för att vänta på Katas möjliga ankomst, emedan de av lantbruksklubben för Kekes väntade ankomst avlönade vakterna redan tråkigt sneglade mot Keke. Keke skrev en brevlapp, som han gav till Tiina och befallde Tiina att leverera lappen till Kata. På brevlappen föreslog Keke åt Kata en träff hemma hos Keke samma kväll för att skapa en nära kontakt. å lappen påminde Keke ytterligare att han hade varit Katas skridskolärare för många år sedan o h att detta samarbete hade skapat en magisk känsla mellan dem. Keke hade som gammal ishockeyspelare fungerat som skridskolärare före han hade hamnat på det ondas väg. Kata, som anlände till discot senare gav den av Tiina erhållna av Keke skrivna brevlappen skrattande till Jori. Jori, som också var förtjust i Kata, förhöll sig allvarligare till Kekes förslag än Kata och vid Luuvitosets möte nästa dag hotade han att berätta om saken till myndigheterna, om Keke ännu skulle eftertrakta Kata. Jori hade i grundskolan avlagt en kurs i rättskunskap och enligt honom hade Keke gjort sig skyldig till försök till grovt sexuellt utnyttjande av barn. Keke var inte rädd för myndigheterna, utan hotade med att avskeda Jori från Luuvitoset genom att samtidigt höja knytnäven. Skrämd av detta sköt Jori Keke i foten med det armborst som lämnats i rummet föregående dag. Senare berättade Jori att skjutandet var nödvändigt, för att Keke skulle i annat fall ganska sannolikt ha anfallit Jori. Senare framgick det också att Aki hade under kvällen sänt Kata ett ganska direkt textmeddelande med förslag till sexuellt umgänge. Senare behandlades händelserna i rätten. Hur ska fallet bedömas straffrättsligt? (Svarsutrymme högst 2 sidor; 10 p)
2. A Oy och B Oy gjorde en fastighetsaffär i början av 2013. Enligt föravtalet skulle A Oy köpa en fabriksfastighet som ägdes av B Oy i Esbo. Det framkom vid underhandlingarna att A Oy avsåg att oljesanera fastigheten och få stadsplanen ändrad så att man på tomten kunde uppföra ett bostadshus. Köpeavtalet skulle ingås 1.6.2013. Helhetspriset var 500.000,- och vid ingåendet av föravtalet erlade A Oy åt B Oy sammanlagt 80.000 euro. Under våren framkom att fabriksfastigheten inte bara var nedsmutsad av olja utan i marken fanns det också kvicksilver och andra tunga metaller. Efter resultatlösa förhandlingar meddelade A Oy skriftligen via sin advokat att köpeavtalet hävs och att säljaren omedelbart måste återbetala 80.000 euro. B Oy:s advokat godtog hävningen men meddelade att 80.000 euro utgör ett slags ersättning för alla de kostnader som förhandlingarna orsakat B Oy. Trots att A Oy:s advokat genast svarade och bestred det lagliga i att innehålla delbetalningen vägrade B Oy betala tillbaka 80.000,-. Följande åtgärd från A Oy:s sida blev att lämna in en stämningsansökan till tingsrätten. Tuomo som är VD för A Oy och även aktiemajoritetsägare tyckte att allt gick för långsamt. Pengarna behövdes till andra projekt, varför han tog kontakt med Heikki som var pensionerad polis och bedrev ett slags privatdetektivverksamhet. Tuomo gav Heikki i uppdrag att försöka förmå B Oy att snabbt erlägga skulden. Några andra direktiv gav han inte för hur indrivningen skulle gå till. Under sin aktiva tid som polis hade Heikki tagit hand om en väst som tillhörde en fruktad motor ykelklubb. Han hade hittat västen under en husrannsakan och de andra poliserna som deltog i operationen hade inte märkt något. Heikki ringde upp Pertti som var VD för B Oy och bad om ett möte. Pertti gick med på att träffa Heikki och under mötet framfördes kravet på att skulden skulle betalas. För att visa på sakens allvar tog Heikki fram västen och sa att han inte skulle återkomma men det skulle några personer göra. Personerna skulle bära västar av detta slag och efter deras besök var det bara att ringa efter ambulans. Pertti blev djupt skakad och överförde genast summan på det konto som Heikki angivit. Heikki överförde 40.000,- euro på A Oy:s konto samt meddelade att B Oy skulle betala resten inom en vecka. Heikki, som var spelberoende, satsade återstoden av pengarna på nätpoker. Inom några dagar hade han spelat bort hela summan. Under förundersökningen framkom att Heikki inte hade några som helst kontakter med den angivna motorcykelklubben. Hur ska fallet straffrättsligt bedömas. Motiverat svar. (Högst 2 sidor; 10 p)
HELSINGFORS UNIVERSITET RN 15.8.2014 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 3a. Hur skiljer man mellan förbudsvillfarelse och rekvisitvillfarelse. Belys skillnaden med konkreta exempel. (Frändes bok; svaret inom angivet svarsutrymme; 5 poäng).
HELSINGFORS UNIVERSITET RN 15.8.2014 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 3b. Vilka är de tre regelgrupperna för lagkonkurrens som behandlas i Frändes lärobok. Nämn också för varje grupp ett exempel på tillämpning. (Frändes bok; svaret inom angivet svarsutrymme; 5 p).
HELSINGFORS UNIVERSITET RN 15.8.2014 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 4a. Redogör för vad som avses med skatteplanering, kringgående av skatt, skattefusk och ett tänkande med helhetsarrangemang i skattestraffrätten (Svaret i angivet svarsutrymme, 5 poäng; Nuutila och Hakamies i Rikosoikeus-verket.)
HELSINGFORS UNIVERSITET RN 15.8.2014 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 4b. Klargör, vad som avses med de gärningssätt som berör förstörande av egendom, givande av gåva eller annat överlåtande samt med ett ökande av sina förpliktelser i bestämmelsen som gäller oredlighet som gäldenär (Rikosoikeus-verket, svaret i angivet svarsutrymme; 5p.)
HELSINGFORS UNIVERSITET RN 15.8.2014 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Det straffrättsliga påföljdssystemet (1,5 sp; frågorna 5a. och 5b.) 5a. (i) När börjar preskriptionstiden löpa vid äkta underlåtenhetsbrott? (ii) Inom vilken tid ska talan om näringsförbud väckas? (Svaret inom angivet svarutrymme; 5 p)
HELSINGFORS UNIVERSITET RN 15.8.2014 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 5b. A dömdes i tingsrätten till ovillkorligt fängelse på 8 månader. Från straffet avdrogs tiden för frihetsberövning på grund av brottet, dvs. 2 månader 23 dagar. Det återstående straffet på 5 månader 7 dagar omvandlades till 130 timmar samhällstjänst. A inledde aldrig samhällstjänsten varvid domstolen återförvandlade timmarna till ovillkorligt fängelse. Hur långt blev det ovillkorliga fängelsestraffet? Motivera din slutsats. (Svaret inom angivet svarsutrymme, 5 poäng).
HELSINGFORS UNIVERSITET RN 15.8.2014 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Europeisk och internationell straffrätt (1,5 sp; frågorna 6.a. och 6.b.) 6.a. Klargör på basen av Melanders lärobok, hur en föreskrift i EU:s grundfördrag kan begränsa tillämpningen av en nationell straffbestämmelse. Hur åskådliggör de i läroboken nämnda fallen från högsta domstolen HD 2005:27 (PAF) och HD 2007:11 (det s.k. straksprit-fallet) saken? (Melanders lärobok, svaret i angivet svarsutrymme; 5 p.)
HELSINGFORS UNIVERSITET RN 15.8.2014 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 6.b. Komparativ straffrätt som ett tillämpningsmedel i internationell straffrätt. (På basen av M. Delmas Martys artikel; i verket The Oxford Companion to International Criminal Justice; svaret i angivet svarsutrymme; 5p.)
7. Kriminalpolitik och kriminologi (1,5 sp) De nuvarande teorierna om en rationell aktör (contemporary rational actor theories) inom kriminologin enligt Hopkins Burke. (Högst 2 sidor; 10 p.) 8. Straffrättens grunder (1,5 sp) Huvudinnehållet av kapitlet Perpetration versus complicity` (Gärningsmannaskap versus delaktighet) i Fletchers bok. (Högst 2 sidor; 10 p.) Resultaten mån 8.9.2014 kl. 15