Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö
Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan prosesseja. Prosessikuvaukset on tehty haastatteluista ja muista sidosryhmäyhteyksistä saatujen nykytilan prosesseja kuvaavien kertomusten perusteella. Lisäksi on hyödynnetty Liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurissa kuvattuja prosesseja ja muista lähteistä saatuja prosessikuvauksia. Sidosryhmien ja toimijoiden edustajia on haastateltu. Haastatteluja on tähän mennessä tehty seitsemän kappaletta. Prosessikuvauksia on tarkistettu KAREN/FRAME-S prosessikuvauksia vastaan. Tarkoituksena on ollut varmistaa, että on kuvattu oleelliset asiat. Prosessikuvaukset tarkistettiin työpajoissa 9.12.2002 ja 3.1.2003 (puoli päivää). Nykytilan puutteita ja kehitystarpeita tavoitetilaan nähden on kartoitettu haastattelujen ja muun kerätyn tiedon perusteella. Puutteiden ja kehitystarpeiden priorisointi ja muokkaaminen kehitysohjelmiksi tehtiin työpajassa 14.1.2003. Sivu 2
Keskeisiä lähtökohtia ja tuloksia Seuraavilla sivuilla on kuvattu muutamia keskeisiä lähtökohtia ja tuloksia: Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin visio Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin tavoitteita Viitekehyksen prosessit Tärkeimpiä puutteita ja kehitystarpeita Kehitysohjelmien aihiot Sivu 3
Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin visio Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin Visio Yksilöityjen ja tunnistettujen lähetysten, tuotteiden, kuljetuspakkausten ja kuljetusvälineiden sijainnista, sisällöstä sekä olosuhteista voidaan kerätä tietoja reaaliaikaisesti ja hallitusti. Kerätty tieto kyetään yhdistämään suunnitelmatietoon ja jalostamaan tarkoituksenmukaiseen muotoon hyödynnettäväksi prosessin eri osissa sekä jakelemaan tehokkaasti ja ajantasaisesti prosessin toimijoille. Keräämällä, jalostamalla ja jakelemalla tietoa tehokkaasti organisaatiot kykenevät tehostamaan tavarankuljetuksen prosessia, alentamaan operatiivisia kustannuksiaan ja parantamaan logistiikkapalvelujen tarjontaa. Sivu 4
Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin tavoitteita Tavoiteltuja seurauksia Arkkitehtuurin tulee antaa sitä hyödyntäville organisaatioille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään markkinoilla tehokkaamman toiminnan, monipuolisemman palvelutarjonnan tai paremman yhteensopivuuden muodossa. Arkkitehtuurin tulee ohjata alan toimijat arkkitehtuurissa hahmoteltujen suuntaviivojen mukaiseen kehittämiseen. Arkkitehtuurin tulee antaa lähtökohdat liikennemuotokohtaisten ja toimialakohtaisten arkkitehtuurien kehittämiseen. Kansainvälisen kehityksen huomioivia Arkkitehtuurin tulee olla yhdenmukainen eurooppalaisten referenssiarkkitehtuurien kanssa. Arkkitehtuurin tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon tiedossa ja ennakoitavissa olevat eurooppalaiset ja kansainväliset standardit ja säännökset. Arkkitehtuurin tulee ottaa huomioon tiedossa ja ennakoitavissa oleva eri tavaraliikenteen muodoissa tapahtuva kehitys. Sisältöön vaikuttavia Arkkitehtuurin tulee olla multi-modaalinen l. l. kaikki tavaraliikenne-muodot huomioonottava ja riippumaton eri toimialojen käytäntöjen eroista. Arkkitehtuurin tulee kuvata toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin. Arkkitehtuurin tulee mahdollistaa reaaliaikainen yksittäisen lähetyksen seuranta- ja jäljitystiedon saanti läpi toimitusketjun. Arkkitehtuurin tulee ottaa kantaa tietojen luottamuksellisuuteen ja tietoturvallisuuteen prosesseissa. Arkkitehtuurissa ei kuvata asioita, jotka on jo kuvattu Liikennetelematiikan kansallisessa järjestelmäarkkitehtuurissa (TelemArk). Rajaukseen vaikuttavia Arkkitehtuurin tulee kuvata vain tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyvät prosessit ja niiden tietovirrat. Arkkitehtuurin tulee perustua tavarankuljetuksen yleisten prosessien mallintamiseen. Arkkitehtuurin aikatähtäimen tulee olla vähintään 10 vuotta, keskeisiltä osiltaan arkkitehtuurin tulee olla ikuinen. Sivu 5
Viitekehys Logistiikan prosessialue Lähettäjä n tuottajat Vastaanottaja Lähetys Tavaraliikenteen prosessialue Kuljetus jen hankinta Toimitusketju Toimitusketju Toimitusketju Kuljetus Toimitusprosessit Välikäsittely Vastaanotto Suunnitteluprosessit Ohjausprosessit Seuranta ja jäljitys Kustannusten hallinta Viranomaiset Säätelee, ohjaa, tarjoaa toiminnan edellytykset Sivu 6
Rajaukset Projektissa tarkastellaan tavaraliikenteen prosessialueen toimijoita, prosesseja ja prosessien välisiä tietovirtoja. Tavaraliikenteen prosessialue ei kuvaa yksittäisen toimijan muita prosesseja, kuten asiakkuudenhallinta, tiedonhallinta, talousprosessi, resurssien ylläpitoa jne. Tavaraliikenteen prosessialueen ulkopuolisia prosesseja ei kuvata yksityiskohtaisella tasolla, vaan kuvataan rajapinnat tavaraliikenteen prosesseihin. Rajapinnat kuvataan vain prosesseihin jen hankinta ja Kustannusten hallinta. Muita tavarakauppaan liittyviä prosesseja ei kuvata. Sivu 7
Tärkeimmät puutteet ja kehittämistarpeet (*) Prosessissa Puute / kehittämistarve Organisaatio / toimintatavat Tekniikka Prosessit ja yhteydet Markkinat Lainsäädäntö Merkitys Tot. vaikeus Seuranta ja jäljitys Automaattisen tunnistuksen kehittäminen. Toimitus Kansainvälisten ketjujen sopivuus arkkitehtuuriin. Ohjaus Toimijoiden väliset tietotekniset yhteydet (tekniikka ja sanomaformaatit; standardointi). Toimitus Lähetyksen pakkaus ja käsittelytietojen (-ohjeiden) saatavuus eri toimijoille. Toimitus Prosessien väliset yhteydet. Siirrettävien asiakirjojen vähentäminen. Toimitus Erilaisten toimitusketjujen väliset standardoidut viestit. Kehitetään toimintatapoja, joilla oikea ja vain tarvittava tieto saadaan jaettua sitä tarvitseville verkoston toimijoille. (*): Työpajassa 14.1.2003 tehty priorisointi Merkitys Kuuluu lähinnä tähän ryhmään Tähän asiaan sisältyy myös tähän ryhmään kuuluvia näkökohtia/seikkoja. Toteutuksen vaikeus Toteutus on vaikea Toteutus ei ole vaikea. Sivu 8
Kehitysohjelmien aihiot Keskeiset kehitysohjelmat ovat: Tietoinfrastruktuurin kehittäminen Tunnistamisen kehittäminen Prosessien ja yhteyksien kehittäminen Nykyisten prosessien toiminnan tehostaminen - päällekkäisyyksien poisto, tiedon saatavuus, oikeat tiedot, ohjauksen kehittäminen Operointi Rahdin ja kuljetuskaluston hallinnan parantaminen Häiriötilanteiden hallinta seurantatietojen antamien impulssien hyödyntäminen Sivu 9