JulkICT Lab Palvelukehittämisen ekosysteemi

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 1(12) JulkICT Lab Palvelukehittämisen ekosysteemi Jatkokehittämissuunnitelma Versio 1.0

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 2(12) VERSIOHISTORIA versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä 0.9 18.11.2014 Perustiedot MV 0.91 14.11.2014 Viimeistely MV 0.92 09.12.2014 Täydennys kommenttien pohjalta MV 0.93 15.12.2014 Täydennys asettamispäätöksen MV mukaiseksi 0.94 18.12.2014 Viimeistely MV 1.0 19.12.2014 Tarkastus MV

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 3(12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Projektin tehtävä ja tavoitteet... 4 1.1 Projektin tarkoitus ja tehtävä... 4 1.2 Projektin tuotokset ja niillä saavutettavat tulokset, hyödyt ja mittarit... 5 1.3 Projektin tavoitteiden mittaaminen... 7 1.4 Hankkeen rajaukset... 8 1.5 Projektin riippuvuudet... 8 2 Hankkeen organisointi ja hallinto... 9 2.1 Hankeorganisaatio ja roolit... 9 3 Projektin toteutus... 10 3.1 Projektin vaiheistus ja tuotokset... 10 3.2 Alustava palvelukuvaus... 10 4 Resurssit... 11 4.1 Projektin talouden hallintasuunnitelma... 11 4.2 Henkilöresurssit... 11 Tämä dokumentti on projektiaihio, jonka pohjalta toimittaja laatii varsinaisen projektisuunnitelman yhteistyössä projektin tilaajan kanssa. Projektiaihiossa määritellään projektin vastuut, keskeiset tavoitteet, resurssit ja aikataulu ja se liitetään osaksi asettamispäätöstä. Yksityiskohtaisempi vaiheistaminen, tavoitteiden täsmennys ja tehtäväallokaatiot määritellään tarkemmin varsinaisessa projektisuunnitelmassa. Projektiaihiota ei päivitetä projektin edetessä vaan tarkemmat päivitykset toteutetaan varsinaiseen projektisuunnitelmaan, koska projektin tuotokset syntyvät pääsääntöisesti ketterillä kehittämismenetelmillä, eikä aihiota ole tarkoituksenmukaista päivittää esim. 2 3 viikon välein sprinttisuunnittelun yhteydessä.

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 4(12) 1 Projektin tehtävä ja tavoitteet 1.1 Projektin taustaa Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu yhteentoimivien sähköisten palvelujen sekä tietoja viestintäteknologian merkittävä rooli nykyaikaisessa julkisessa hallinnossa ja julkisissa palveluissa. Tätä tavoitetta on tarkennettu mm. julkisen hallinnon ICT-strategiassa. Palvelujen nopeaan käyttöönottoon tulee panostaa ja kehitetyt palvelut pyrkiä saamaan nopeammin osaksi käyttäjien arkea ja rutiineja kiinteässä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä käyttäjien, palveluiden tuottajien, järjestäjien ja kehittäjien kesken. Keskeisten toimijoiden ympärille muodostetaan ekosysteemejä, joissa kehitetään yhdessä toimintaa ja palveluita tavoitteena edullisempi ja ripeämpi palveluiden kehitys ja käyttöönotto. Palvelujen nopeaa ja ennakkoluulotonta kehittämistä ja uusien ratkaisumallien sekä pilotoinnin ja kokeilujen merkitystä korostetaan myös ICT2015 raportissa. JulkICTLab on osa JulkICT strategialuonnoksen palveluinnovaatioiden ekosysteemit osa-alueen toimeenpanoa. Se on julkisen hallinnon palvelukehittämisen ja innovaatiotoiminnan mahdollistava toimintakonsepti ja alusta, jonka tavoitteena on tarjota julkisen hallinnon ICT-ratkaisuja ja toimintamallien kehittämistä tukeva ekosysteemi ja kytkeä yhteen alan toimijat, käyttäjät ja yhteisöt. JulkICTLab tukee osaltaan myös Avoimen tiedon ohjelman tavoitteita purkaa tiedon käytön esteitä ja luoda kannustimia palvelukehittämiseen perustuvien kehittäjäverkostoille ja ekosysteemeille. JulkICTLab tarjoaa kanavan avattavien tietovarantojen konkreettiselle hyödyntämiselle vaikuttamisen välineenä ja palvelukehittämisen tueksi. Liikenne ja viestintäministeriön rahoittama palvelupaja FORGE projektissa on kehitetty palvelukehityslaboratorio, joka kokoaa palvelujen luontiin tarvittavat teknisen alustan, työkalut ja toimijat yhteen ja pyrkii toteuttamaan palvelujen nopeaa ja innovatiivista kehittämistä sekä pilotointia yhteistyössä eri toimijoiden, mm. korkeakoulujen ja yritysten, kanssa. FORGE:n toteuttavat yhdessä CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy ja Digile. JulkICTLab on kehitetty tiiviissä yhteistyössä FORGE:n kanssa ja Lab hyödyntää mm. FORGE:n palveluja mutta resursointi JulkICT Lab -projektiin on tullut valtiovarainministeriöiltä, koska JulkICT Labin painopiste on julkisissa palveluissa ja toteutuksessa on pyritty huomioimaan myös kuntien rooli yhtenä keskeisenä JulkICT Labin käyttäjäkuntana. JulkICT Lab projektin keskeinen tavoite on ollut ICT-strategian mukaisen palveluinnovaatioiden ekosysteemin luominen julkiseen hallintoon ja täten mahdollistaa nopea kokeiluihin ja sidosryhmien väliseen yhteistyöhön perustuva palvelukehittäminen julkisessa hallinnossa. Pitkän tähtäimen tavoitteena nähtiin prosessi, joka mahdollistaa hallitun riskinoton julkisen hallinnon palvelukokeiluille ja onnistuneeksi arvioitujen kokeilujen konseptoinnin, testaamisen, tuotteistamisen ja tuotantoon viennin. Kuntien ja valtion yhteisessä JulkICT Lab kehittämisprojektissa 2014 on suunniteltu ja viety tuotantokäyttöön yhteistyössä CSC:n kanssa JulkICT Lab toimintakonsepti ja alusta palvelukokeiluihin ja yhteisön käyttöön. Toimintakonsepti käsittää kehittämisympäristön, testauksen toimintamallin ja tukiprosessin julkisen hallinnon palvelujen yhteisölliseen kehittämis- ja kokeilutoimintaan. Toteutusprojektin käynnistysvaiheessa todettiin, että myös varsinainen projekti ja siihen liittyvät toiminnan kehittämisen tavoitteet ovat osaltaan (palvelu)kokeilu, joten myös itse projektin toiminta ja tuotokset tulee

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 5(12) arvioida samoin perustein millä Lab pyrkii arvioimaan sen ympäristössä toteutettavia palvelukokeiluja. Ts. mikäli kokeilu todetaan onnistuneeksi, se ansaitsee mahdollisuuden jatkokehitykseen ja jalkauttamisen osaksi jatkuvaa toimintaa. Tältä pohjalta katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, että myös JulkICT Lab -- projekti arvioidaan riippumattoman tahon toimesta hankekauden lopuksi ja arvioinnin pohjalta tehdään suositukset toiminnan jatkokehittämisestä. Mikäli toimintamalli ja tuotokset osoittautuvat onnistuneeksi, projektia jatketaan ja toimintamalli pyritään vakiinnuttamaan. Arvioinnissa keskityttiin JulkICT Labin toimintaprosessien ja tuotosten selvittämiseen ja kerättiin palautetta mm. JulkICT Labia käyttäviltä pilottiorganisaatioilta, projektin ohjausryhmältä ja toimintaan osallistuneilta sidosryhmiltä. Arviointiprosessissa erityisesti Labin käyttäjätahojen ja sidosryhmien näkemykset katsottiin keskeisiksi projektin jatkon kannalta. Arviointiprosessin tulokset käsiteltiin JulkICT Labin Ohjausryhmässä 15.12.2014. ja Arviointiraportin mukaan projekti on hoidettu hallinnollisesti hyvin mutta kaikkiin asettamispäätösten mukaisiin tavoitteisiin ei ole päästy. Arviointiraportin mukaan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkokehittämistä, eikä kaikkia tavoitteita olisi voitu realistisesti saavuttaa vuoden 2014 aikana. Arviointiraportissa todetaan, että projekti ja Labin toimintakonsepti ovat onnistuneet ja toiminta sidosryhmien sekä pilottiorganisaatioiden näkökulmasta on ollut tarkoituksenmukaista, joten edellytykset Labin toiminnan, toimintamallien ja kehittämisympäristön toiminnallisuuksien jatkokehitykselle täyttyvät. Jatkossa tulee kuitenkin painottaa ydintoiminnan kirkastamista, viestintää ja tiiviimpää yhteistyötä Labissa toimivien tahojen kanssa. Ohjausryhmä puolsi 15.12.2014 projektin jatkamista vuonna 2015 ja korosti arvioinnissa esiin nousseiden seikkojen merkitystä toiminnan jatkokehittämisen näkökulmasta. Projektin loppuraportti ja VTT:n arviointiraportti käsitellään JUHTA:ssa alkuvuodesta 2015. 1.2 Projektin tuotokset ja niillä saavutettavat tulokset, hyödyt ja mittarit Jatkokehitysprojektissa toteutetaan JulkICT Lab käynnistysprojektin aikana ja arvioinnissa tunnistetut kehittämistarpeet, jotka priorisoidaan ja toteutetaan vuoden 2015 aikana. Kehittämistoimenpiteet ja niiden priorisointi toteutetaan asiakaslähtöisesti läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on laajentaa ja vakiinnuttaa JulkICT Labin toimintamalli ja sidosryhmille tarjottavat tukipalvelut sekä edistää avointen tietoaineistojen käyttöä palvelukehittämisessä yhtenäistämällä toimintaprosesseja mm. avoindata.fi palvelun kanssa. Vuoden 2014 aikana kehitetty ja pilotoitu toimintatapa vakiinnutetaan ja jalkautetaan osaksi jatkuvaa toimintaa ja tukiprosesseja laajennetaan niin, että ne vastaavat paremmin tunnistettuja käyttäjien tarpeita. JulkICT Labin soveltamia ketterän kehittämisen ja palvelupilotoinnin toimintatapoja ei ole toistaiseksi käytetty laajasti julkisessa hallinnossa, joten ne edellyttävät suhteellisen kattavaa selvitystyötä ja laajaa sidosryhmien kuulemista erityisesti julkisen hallinnon organisaatioille suunnattujen tukiprosessien osalta, joten niitä ole tarkoituksenmukaista toteuttaa osana kehittämisalustan tavanomaista ylläpitoa. Jatkokehittämisprojektissa varaudutaan toteuttamaan myös mahdolliset uudet kehittämistarpeet, joita käynnistysprojektin kokemusten perusteella ilmenevät varsin nopealla aikataululla, koska Labin ympäristössä tapahtuvat nopeat ja kevyet pilotoinnit perustuvat ketterän kehittämisen menetelmiin ja ideoita testaan yleensä myös varsin kevyellä suunnitteluprosessilla. JulkICT Lab projektin asettamispäätöstä jatketaan 31.12.2015 asti. Projektin keskeisiä tavoitteita vuoden 2015 ovat: - Arviointiraportissa suositeltujen toimenpiteiden toteuttaminen o Vahvistettu projektin ohjausryhmässä 15.12.2014

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 6(12) - Käyttäjäorganisaatiolle tarjottavien tukipalvelujen ja työkalujen vakiinnuttaminen ja laajentaminen asiakaspalautteen pohjalta - Nykyisen uusien palveluideoiden kehittämiseen keskittyvän toimintaprosessin laajentaminen kehittämällä palvelukonseptoinnin ja tuotteistamisen prosessit ja liittämällä ne osaksi Labin prosessia - Täydennetyn toimintaprosessin testaus ja jalkauttaminen yhteistyössä Labin käyttäjäorganisaatioiden kanssa - Kehitettyjen palvelujen tuotantoon viennin prosessin kehittäminen ja testaaminen sekä tarvittavien lisätoiminnallisuuksien ja työkalujen kartoitus, sekä tarvittaessa toteutus ja/tai hankinta (erillisellä rahoituksella) - Kehittämisympäristön yleisen tunnettavuuden parantaminen ja kattava tiedottaminen julkisen hallinnon sisällä, erityisesti hallinnonalojen palveluja kehittäville projekteille - Kehittämisympäristön ja -prosessin kytkentä osaksi JulkICT toiminnon sähköisiä palveluja tuottavia projekteja ja kansallista palveluarkkitehtuuriohjelmaa sekä muiden hallinnonalojen palvelukehittämisprojekteja - Ketterien kehittämismenetelmien, nopean konseptoinnin ja testaamisen sekä tuotteenhallinnan käytäntöjen levittäminen julkisessa hallinnossa - Isojen kehittämisprojektien ideoiden matalan riskitason testaaminen ennen projektien käynnistämistä, ts. hallitun riskinoton mahdollistaminen ja ideoiden käyttökelpoisuuden testaamisen mahdollistaminen JulkICT Lab jatkokehittämisprojektin tuotoksena nykyinen kehittämisympäristö ja täydennytty toimintaprosessi pystyvät vastaamaan julkisen hallinnon palvelukokeilujen kehittämistarpeisiin tehokkaammin ja toimintamallia voidaan käyttää yhdenmukaisesti kaikkien sidosryhmien kanssa. Jatkokehittämisprojektin omistaa Valtiovaranministeriön JulkICT toiminto, joka myös ohjaa projektia. Jatkokehittämisprojektin aikana hyödynnetään LVM:n rahoittaman palvelupaja FORGE:n tarjoamaa infrastruktuuria ja tukipalveluita. JulkICT Labin kehittämisympäristön teknisestä ylläpidosta ja kehityksestä vastaa CSC niiltä osin, kun ei hyödynnetä FORGE:n vastuulla olevia palveluja. Mahdolliset lisätarpeet infrastruktuurin ja tukipalvelujen osalta arvioidaan osana jatkokehittämistä. Kehittämisympäristössä toimivien pilottien osalta tarvittavista sopimuksista vastaa VM:n JulkICT toiminto. PROJEKTIN TUOTOKSILLA TAVOITELTAVAT TULOKSET tulosalue tulokset ja hyödyt hyödynsaajataho mittari Asiakaslähtöisyys Helpottaa palvelun käyttöä ja tukee tunnettavuutta sekä tuo organisaatioita käyttämään palvelua osana kehittämisprojekteja Käyttäjäorganisaatiot Labin toimintatapojen jalkauttaminen julkisessa hallinnossa Palveluinnovaatioiden ekosysteemin toteuttaminen Avoimen tiedon hyödyntäminen Laajentaa palvelukehittämisen prosessin käyttöä julkisen hallinnon kehittämisprojekteissa ja helpottaa uusien palvelujen pilotointia ja testausta Palveluinnovaatiotoiminnan kiihdyttäminen julkisessa hallinnossa, koko prosessi käytössä Julkisen hallinnon avointen tietovarantojen kasvanut hyödyntäminen palvelukehityksessä Julkinen hallinto Julkinen hallinto Julkinen hallinto, palvelukehittäjät Asiakaspalaute, sidosryhmähaastattelut Labin toimintaprosessia soveltavien hallinnonalojen määrä (Labissa) Kehittämisprojektien määrä, tuotantoon vietyjen ideoiden määrä Avointa dataa hyödyntävien kehittämisprojektien määrä

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 7(12) JulkICT:n projekteissahyödynnetään ketteriä palvelukehittämismentelmiä ja palvelumuotoilua Lab ja sen toimintaprosessit kytketty osaksi JulkICT ja KaPa ohjelman toimintaa ja käytössä JulkICT, KaPa Ketteriä kehittämismenetelmiä (ml. tuotteenhallinta) soveltavien projektien määrä JulkICT:ssä / KaPa:ssa 1.3 Projektin tavoitteiden mittaaminen Jatkokehittämisprojektin tavoitteena on markkinoida ja lisätä JulkICT Labin kehittämisympäristön ja toimintatapojen käyttöä julkisen hallinnon palvelukehittämisprojekteissa. Tämä tapahtuu mm. Labin näkyvyyttä parantamalla tiedottamisen ja selkeiden sekä hyvin dokumentoitujen tuki- ja toimintaprosessien ja ohjeistuksen kautta ja kytkemällä Labin toiminta käynnissä oleviin kehittämisprojekteihin jo suunnitteluvaiheessa. Yleisenä tavoitteena pyritään tukemaan tehokkaammin JulkICT Labiin tuotuja julkisen hallinnon palvelukehittämisprojekteja tarjoamalla laajennettua tukipalvelua projektien suunnitteluvaiheesta tuotantoonvientiin (vaiheiden prosessien mallinnus ja ohjeistus) ja tuomalla Labin toiminta luontevaksi osaksi koko palvelukehittämisprosessia mm. laajentamalla ja täydentämällä asiakaslähtöisesti kehittämisympäristön työkaluvalikoimaa ja kehittämällä Labin sisäistä toimintakonseptia niin, että se vastaa paremmin kehittämishankkeiden tarpeisiin. Kehittämisprojekteja tukeva kokonaisuus tarjotaan käyttöön veloituksetta, ts. ilman lisäresursointia kehittämisprojekteilta. Laajennettu tukipalvelu käsittää mm. kehittämisprojektien ohjeistuksen ja teknisen tuen sekä mahdollisesti myös palvelumuotoilun tuen (saatavana mm. FORGE:lta). Projektin tavoitteiden toteutuminen ja sen käyttämät menetelmät sekä niiden tarkoituksenmukaisuus arvioidaan hankekauden päättyessä riippumattoman tahon toimesta. Arvioinnin lähtökohtana tulee olla asiakaslähtöisyyden ja palveluinnovaatioiden tuen toteutuminen JulkICT Labissa. PROJEKTIN TAVOITTEET JA NIIDEN MITTARIT tavoitealue tavoite tai vaatimus mittari toiminnalliset Uusi kehittämisympäristön versio on tuotantokäytössä aikataulussa Kyllä / ei tavoitteet Työkaluvalikoima ja toiminta- ja tukiprosessit on dokumentoitu ja laajennettu laadulliset tavoitteet Kehittämisympäristö ja sen tarjoamat työkalut vastaavat Arviointi käyttäjäorganisaatioiden tarpeita Päivitetty toimintaprosessi voidaan kytkeä helposti Arviointi palvelukehittämishankkeiden omaan projektinhallintaan ja prosesseihin taloudelliset tavoitteet Projekti ei ylitä budjettia Kyllä / ei Palvelu on kustannustehokkaita kokonaistaloudellisesta näkökulmasta Arviointi, palvelu- / tarkasteltuna ja verratessa sitä vastaaviin palveluihin kustannusvertailu aikataulu-tavoitteet Projekti pysyy aikataulussa Kyllä / Ei Määrälliset tavoitteet Jatkuva palvelu on käynnissä ja jalkautettu 1.1.2016 JulkICTLabissa on enemmän kehittämisprojekteja ja palvelua käyttää useampi organisaatio, kuin kehittämisvaiheessa Kyllä / Ei Lukumäärä, arviointi, vertailu 2014 toimintaan

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 8(12) 1.4 Hankkeen rajaukset JulkICT Lab ei toimi hankinta- tai rahoituskanavana kehittämisprojekteille. Kehittämisympäristöön tuotavilla hankkeilla ja kokeiluilla tulee olla oma rahoitus ja henkilöresurssit. Lab tarjoaa kehittämisympäristön työkaluineen sekä kehittämisprosessin menetelmät ja tuen. JulkICT Labissa toiminta edellyttää avoimuutta. Palvelukokeilut ja kehittäminen toteutetaan pääsääntöisesti avoimella lähdekoodilla ja tuotosten tulee olla dokumentoituja ja vapaasti hyödynnettävissä (esim. EUPL tai CC lisenssillä). JulkICT Lab on tarkoitettu julkisen hallinnon palvelujen kehittämiseen, joten se on lähtökohtaisesti maksuton julkiselle hallinnolle ja julkisen hallinnon palvelukehittämisprojekteihin osallistuville sidosryhmille. Labin toimintaa voidaan tarvittaessa laajentaa myös yksityisen sektorin käyttöön mutta tämä edellyttää erillistä sopimista resursoinnista ja yksityisten toimijoiden tasapuolisen kohtelun huolellista varmistamista, jotta vältetään mahdolliset markkinahäiriöt. Labissa voidaan valtiovarainministeriön päätöksellä poiketa em. menettelyistä, mikäli se on esim. julkisuuslain salassapitovelvoitteiden näkökulmasta välttämätöntä (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621) tai yksityisen sektorin palvelukokeilu katsotaan julkisen hallinnon palvelukehittämisen näkökulmasta kriittiseksi. 1.5 Projektin riippuvuudet JulkICTLab on osa hallitusohjelman ja ICT strategian toimeenpanoa ja se toteuttaa ja jalkauttaa julkisen hallinnon palvelujen kehittämisen kannalta keskeistä palveluinnovaatioiden ekosysteemiä. JulkICTLab toimii palvelujen kehittämisalustana erityisesti julkisen hallinnon sisäisille palvelukehittämisprojekteille, joten kytkökset ja yhteistyö muiden julkisen hallinnon projektien kanssa tulee huomioida. Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisen näkökulmasta keskeinen yhteistyökumppani on kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma, joka sisältää runsaasti palveluihin liittyvää testausta ja pilotointia. Keskeinen kehittämistyön raaka-ainetta tarjoava kanava ovat julkisen hallinnon avautuvat tietovarannot. Jatkossa yhteistyötä tulee tiivistää myös muiden hallinnonalojen kehittämishankkeiden kanssa, joten yhteistyö mm. Valtionhallinnon sähköisen palvelutoiminnan kehittämisryhmän (VATKAUS) kanssa toiminta on keskeinen edellytys onnistumiselle erityisesti Labin jalkautuksen näkökulmasta. JulkICTLab suosittelee avoimen lähdekoodin käyttöä ja avoimen ohjelmistotuotteen hallintamallia kehitysympäristössä tehdyille toteutuksille, joten kytkös kokonaisarkkitehtuurityön ohella kehitettyyn avoimen tuotteen hallintamalliin on ilmeinen. Projekti toteutetaan yhteistyössä julkisen hallinnon ja muun käyttäjäyhteisön kanssa. PROJEKTIN RIIPPUVUUDET riippuvuus Hallitusohjelma JulkICT-strategia Avoimen tiedon ohjelma 2013 2015 avoindata.fi riippuvuuden ja sen perustelun kuvaus Poliittinen tavoite palvelun toteuttamiselle Julkisen hallinnon ICT-toiminnan yleiset tavoitteet Avoimen datan palvelua ohjaavat käytännöt ja säädökset Avoimen datan kansallinen palvelu

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 9(12) Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPa) Avoimen tuotteen hallintamalli VATKAUS Palvelupaja FORGE Pilotointi- ja testauskohteita JulkICT Labiin Kehitettyjen komponenttien ja tuotteiden hallinta Yhteistyö ja koordinointi muiden hallinnonalojen kanssa Infrastruktuuri ja tukipalvelut 2 Jatkokehittämisen organisointi 2.1 Projektiorganisaatio ja roolit Projektin ohjaajana ja rahoittajana sekä palvelun omistajana toimii valtionvarainministeriön JulkICTtoiminnon Digitalisaatio yksikkö. Palvelun toteutuksesta ja operatiivisen tason toiminnasta vastaa CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy. Ohjausryhmään nimetään jäsenet JulkICT Labin käyttäjäorganisaatioista ja VM voi tarvittaessa täydentää työryhmän kokoonpanoa mm. asiantuntijajäsenillä. Projektiorganisaatio raportoi projektin etenemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta ohjausryhmälle ja JulkICT toiminnon osoittamalle taholle (projektikontrolleri). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön edustaja. Ohjausryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies, VM Varapuheenjohtaja Markus Rahkola, neuvotteleva virkamies, VM Projektipäällikkö Kirsi Pispa (sihteeri), CSC Jäsenet: Antti Kosonen, MML Ville Meloni, Helsinki Region Infoshare, Helsingin kaupunki Elisa Kettunen, Kuntaliitto Aleksi Rossi, OKF / Datademo Matti Saastamoinen, 6 Aika / Tampereen kaupunki Maria Nikkilä, Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma, VM Jari Juopperi, FORGE, DIGILE Oy Pysyvät asiantuntijajäsenet: Klaus Lindberg, CSC Ville Peltola, IBM Ohjausryhmän tehtävät: Ohjausryhmä seuraa projektia ja vastaa projektin etenemisen (kustannukset, aikataulu ja tuotokset) suunnitelmallisesta seurannasta sekä toimii projektipäällikön tukena. Ohjausryhmä käsittelee projektin tilannekatsaukset, kustannukset ja mahdolliset muutokset projektin toteutuksessa. Ohjausryhmän jäsenten odotetaan toimivan aktiivisina viestinvälittäjinä oman organisaationsa ja projektin välillä sekä tukevan osaltaan projektin edistämistä ja tuotosten jalkautusta.

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 10(12) 3 Projektin toteutus 3.1 Projektin vaiheistus ja tuotokset Jatkokehittäminen toteutetaan suunnittelutyöpajoissa ja ketterillä projektinhallinta- ja kehitysmenetelmillä avoimella lähdekoodilla. Ketterät menetelmät mahdollistavat toteutustyön joustavan ohjauksen jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä ja nopean reagoinnin mm. uusiin kehittämistarpeisiin ja sidosryhmien tarpeisiin. Projektisuunnitelma ja tarkempi aikataulu täsmennetään projektin käynnistyessä. Projekti jaetaan seuraaviin vaiheisiin, tarkempi vaiheistus vahvistetaan ohjausryhmässä: 1. Projektin järjestäytyminen, käynnistys ja vaiheistus Q1/2015 a. VM ja CSC käynnistävät projektin b. Kehittämisresurssien hankinta (sopimus CSC:n kanssa) c. Jatkokehittämistarpeiden selvitys ja tarvekartoitus ja toteutuksen suunnittelu i. Sidosryhmäkuulemiset d. JulkICT Lab täydennetyn tukiprosessin suunnittelu ja määrittely i. Palvelukonseptointi ja tuotteistaminen 2. Teknisen toteutuksen suunnittelu ja toteutus Q1-Q2/2015 a. Tarpeiden identifiointi ja mm. työkalujen implementointi b. Kehittämisalustan päivitys c. Jatkokehittämistoimenpiteiden toteutus d. Ylläpidon ja jatkuvan palvelun suunnittelu 3. Toimintamenetelmien päivitys ja toteutus Q2-Q3/2015 a. Prosessien kehittämistarpeiden kartoitus b. Toimintamallin ja prosessien päivitys c. Tuotantovaiheen selvitys ja kehittäminen 4. Tuotosten pilotointi ja jatkokehittäminen Q4/2015 a. Toimintamallien jalkauttaminen ja yhtenäistäminen b. Toimintaprosessin ja kehittämisalustan testaus piloteilla c. Jatkuva kehittämissuunnitelman toteutus 5. Palvelun ja toimintaprosessin arviointi ja projektin päättäminen Q4/2015 -> a. Jatkuvan teknisen palvelun toimintamallin arviointi b. JulkICT Lab kehittämisprosessin arviointi c. Ylläpidon organisointi ja palvelun vakiinnuttaminen JulkICT Labin hallinnollinen dokumentaatio säilytetään osoitteessa : wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkictlab/ JulkICT Labin tiedotteet, pilotit ja muu dokumentaatio säilytetään osoitteessa: www.julkictlab.fi Kehittämistarpeiden määrittelyssä ja niihin liittyvässä selvitys- ja konsultointityössä hyödynnetään tarvittaessa Hanselin puitesopimuksen IT-konsultointipalveluita. Määrittelyjen pohjalta kilpailutuksen ja hankinnan toteuttaa joko CSC tai VM, sopimuksen ja ohjausryhmän linjausten mukaisesti. 3.2 Palvelukuvaus JulkICT Lab projektissa 2014 aikana toteutetun palvelun kuvaus ja käyttöehdot ovat nähtävillä osoitteessa https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab/copy_of_kayttoon-liittyvat-ehdot-ja-sopimukset/julkictlabinkayttoon-liittyvat-ehdot

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 11(12) Palvelukuvaus ja käyttöehdot päivitetään vaiheittain jatkokehitysprojektin edetessä. 4 Resurssit 4.1 Projektin talouden hallintasuunnitelma Projektin kustannusarvio on 350 000 euroa. Hankkeen merkittävimmät kustannukset koostuvat JulkICT Lab -palvelujen jatkokehittämisestä ja CSC:n työpanoksen rahoituksesta. Koska toimintaa ja palveluja on tavoitteena kehittää asiakaslähtöisesti, jatkokehittämisessä tarvitaan runsaasti ketterän kehittämisen, palvelukehittämismenetelmien ja avoimen datan yhteisöjen ja erikoisosaajien konsultaatiotyötä. Osa tästä konsulttityöstä saadaan maksuttomana. Keskeisessä roolissa ovat JulkICT Labin nykyiset käyttäjät, kuten MML ja HRI sekä palvelupaja FORGE:n toimijat. Projekti on rahoitettu toteutuskaudella 2013 2014 momentilta 28.90.20 (valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet) ja rahoituspäätös perustuu JUHTA:n 12.12.2013 puoltamaan projektiesitykseen. Toimikaudella 1.9.2013 31.12.2014 on toteutettu kehittämisympäristö ja toimintamalli projektisuunnitelman mukaisesti. Jatkossa JulkICT Labin toiminnan resursointi siirretään kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman rinnalle ja rahoitus tapahtuu momentilta 28.70.03 (kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen). Rahoitus sisältää CSC:n tarjouksen mukaisen palvelun sekä muun konsultointituen vuoden 2015 aikana. Seuraavassa taulukossa kuvataan projektin työmääräarvio projektin eri vaiheille. Mahdollisista lisätarpeista tulee neuvotella erikseen CSC:n ja VM:n kanssa. TYÖMÄÄRÄARVIO AIKAJAKSOILLE VAIHEITTAIN nro 1Q 2Q 3Q 4Q vaihe yhteensä 1 Projektihallinta 3 htkk 3 htkk 3 htkk 3 htkk 12 htkk 2 Asiantuntijatyö 2 htkk 2 htkk 2 htkk 2 htkk 8 htkk 3 Koordinointi ja 1 htkk 1 htkk 1 htkk 1 htkk 4 htkk viestintä 4 Muut kustannukset 5 000 5 Ostopalvelut 40 000 vuosi yhteensä Max 350 000 4.2 Henkilöresurssit JulkICT-toiminnosta hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet Markus Rahkola, Mikael Vakkari. Projektin henkilöresurssit täsmentyvät JulkICT:n ja CSC:n välisen sopimuksen voimaantulon jälkeen. Henkilö Tehtävä Arvioitu työmäärä (htkk) Mikael Vakkari (VM) Ohjaus 2,5 Markus Rahkola (VM) Ohjaus 2,5

VM / JulkICT PROJEKTIAIHIO 12(12) NN (CSC) Projektipäällikkö 12 NN (CSC) Koordinointi ja viestintä 4 NN (CSC), useita henkilöitä Tekninen tuki ja asiantuntijatyö 8