KIRJALLINEN KYSYMYS 508/2004 vp Säästöjen vaikutus asevelvollisen sotilasavustukseen Eduskunnan puhemiehelle Sotilasavustus on Kansaneläkelaitoksen maksama etuus, joka perustuu sotilasavustuslakiin. Sotilasavustusta maksetaan asevelvolliselle itselleen ja asepalveluksessa olevan asevelvollisen ja vapaaehtoisena asepalvelustaan suorittavan naisen omaiselle palvelusajalta. Avustukseen oikeutettuja omaisia ovat asevelvollisen aviopuoliso, avopuoliso, jonka kanssa asevelvollisella on yhteinen alaikäinen lapsi, asevelvollisen oma lapsi ja ottolapsi, aviopuolison lapsi sekä huoltoon pysyvästi sijoitettu lapsi. Muille omaisille ei voida myöntää sotilasavustusta. Avustukseen vaikuttavat siihen oikeutettujen omaisten määrä, nettotulot ja omaisuudesta yli 3 000 euron säästöt perheenjäsentä kohden. Myös esimerkiksi osakkeet ja muu nopeasti realisoitava omaisuus vaikuttavat sotilasavustuksen saantiin. 3 000 euron säästöjen raja on tullut voimaan vuoden 2004 alusta. Jos asevelvolliselle on kertynyt esimerkiksi kesätöistä säästöjä yli 3 000 euroa, vähentää yli menevä osa Kelan myöntämää sotilasavustusta. Yli menevä osa lasketaan tuloksi jakamalla se palveluskuukausilla. Jos säästöjä on kertynyt 500 euroa "liikaa" ja palvelusaika on 12 kuukautta, vähenee sotilasavustus kuukausittain 41,60 eurolla. Yhteiskunnan saavuttamat säästöt tästä menettelystä ovat täysin merkityksettömiä, mutta asevelvollisen kannalta taloudellinen merkitys on huomattava. Sitä paitsi yhteiskunta antaa palvelukseensa tulevalle asevelvolliselle omituisen viestin, kun se käytännössä rankaisee asevelvollista säästämisestä tai jopa kehottaa tätä ottamaan yli 3 000 euron menevät säästönsä pois tililtä ja tuhlaamaan ne tai piilottamaan sukanvarteen. On varsin yleistä, että koulun päättymisen ja asepalveluksen välisenä aikana nuoret varautuvat palvelusaikaan tekemällä ahkerasti töitä ja säästämällä rahoja niukkojen päivärahojen jatkoksi. Yhteiskunta toimii typerästi, jos ja kun se rankaisee nuoria säästämisestä ja huomiseen varautumisesta. Myös esimerkiksi isovanhempien lapsenlapselleen vuosien varrella lahjoittamat arvopaperit saattavat pienentää sotilasavustusta. Kaikkien osapuolten kannalta olisi järkevää poistaa omaisuuden määrän ja sotilasavustuksen suuruuden kytkentä. Tärkeintä on turvata asepalveluksen häiriötön sujuminen oikeudenmukaisten tukijärjestelyjen avulla. Omaisuuden määrän arvioinnin poistuminen vähentäisi myös hallinnollisia työtehtäviä ja valitusten käsittelyä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus korjata asevelvollisten epäoikeudenmukaisen kohtelun poistamalla asevelvollisen yli 3 000 euron säästöistä aiheutuvat sotilasavustuksen leikkaukset? Versio 2.0
Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2004 Paula Risikko /kok 2
Ministerin vastaus KK 508/2004 vp Paula Risikko /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Risikon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 508/2004 vp: Aikooko hallitus korjata asevelvollisten epäoikeudenmukaisen kohtelun poistamalla asevelvollisen yli 3 000 euron säästöistä aiheutuvat sotilasavustuksen leikkaukset? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sotilasavustus on taloudellisesti tarveharkintainen etuus, jota Kansaneläkelaitos hoitaa. Sotilasavustuksena voidaan maksaa asevelvollisen omaiselle perusavustusta, asumisavustusta ja erityisavustusta turvaamaan hänen henkilökohtaisia olosuhteitaan ja paikallisia oloja vastaavan kohtuullisen toimeentulon, ellei hän saa sitä käytettävissä olevista tuloistaan tai varoistaan. Omaisella tarkoitetaan asevelvollisen avio- tai avopuolisoa, jolla on asevelvollisen kanssa yhteinen alaikäinen lapsi huollettavana taikka asevelvollisen omaa tai hänen aviopuolisonsa alaikäistä lasta, ottolasta taikka asevelvollisen luokse yksityisesti pysyväisluontoisesti sijoitettua lasta, joka on hänen huollettavanaan. Asevelvolliselle itselleen voidaan erityisestä syystä sotilasavustuksena maksaa asumisavustusta hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin kohtuullisiin menoihin. Lisäksi asevelvolliselle itselleen voidaan sotilasavustuksena maksaa opintotukilain mukaan myönnettyjen opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana tai sen kalenterikuukauden aikana, jolloin lainansaajan palvelus päättyy edellyttäen, ettei korkoja lisätä lainapääomaan. Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon hakijan ja hänen omaisensa palvelusaikana käytettävissä olevat tosiasialliset tulot. Kun on kyseessä opintolainojen korkojen maksaminen taikka elatusavun maksaminen lapselle, tuloina otetaan huomioon vain asevelvollisen omat tulot ja varat. Sotilasavustuslain 11 :ssä on lueteltu ne tulot ja varat, joita sotilasavustuksen määrää laskettaessa ei oteta huomioon. Pääsääntöisesti tällaisia tuloja ovat eri lakien mukaan myönnettävät ylläpito- ja kustannuskorvaukset. Omaisuuden osalta tuloiksi huomioidaan yli 3 000 euroa ylittävät säästöt perheenjäsentä kohden sekä helposti realisoitava omaisuus. Verrattuna koko kutsuntaikäluokkaan varusmiehistä noin kolmannes saa palveluksensa aikana sotilasavustusta. Vuonna 2003 sotilasavustuksen saajia oli kaikkiaan 11 692 taloutta, joista varusmiehiä oli 83 %, siviilipalvelusmiehiä 9 % ja asevelvollisen omaisia 8 %. Viime vuosina on saajien määrässä ollut pientä vaihtelua, mutta suuruusluokka on pysynyt lähes ennallaan. Tyypillisimmin oli myönnetty asumisavustusta asevelvollisen omien asumiskulujen korvaamiseen. Kansaneläkelaitoksen ohjeistuksessa tuloharkintaa omaisuuden osalta on lievennetty 1.1.2004 lukien. Varus- tai siviilipalvelusmiehillä itsellään on sotilasavustukseen vaikuttavia tuloja hyvin harvoin. Toukokuussa 2004 perus- tai asumisavustusta saaneista 4 180 tuensaajasta arviolta noin 300:lla oli tuloja, jotka vähensivät sotilasavustuksen määrää. Avustusta vähentäviä tuloja oli noin 50 asevelvollisella ja 250 asevelvollisen omaisella. Avustusta vähentäviä tuloja oli siis vain n. 7 %:lla tuen saajista. Asevelvollisten tulot olivat määrältään pieniä. Arvioissa eivät ole 3
Ministerin vastaus mukana ne tapaukset, joissa tuki on kokonaan hylätty tulojen vuoksi tai joissa tukea ei ole edes haettu, koska on oletettu, ettei siihen tulojen vuoksi olisi mahdollisuutta. Asevelvollisuus perustuu Suomen lainsäädäntöön. Asevelvollinen on kansalainen, joka on lakisääteisen velvoitteen alainen. Puolustusministeriön asettama poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä on kevään 2004 aikana käsitellyt asevelvollisten taloudellista ja sosiaalista asemaa. Työryhmä on kirjannut asevelvollisten aseman järjestämistä koskevia periaatteita valtionhallinnossa. Periaatteena on, että asevelvollisen taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin on perustuttava niihin hyvinvointivaltion arvoihin, jotka perustuslaissa on kaikille yksilöinä turvattu. Nuorten palvelusmotivaatio on korkea. Sen ylläpitäminen edellyttää, että valtionhallinto toimii asevelvollisten asioita järjestäessään tavalla, joka tukee muun muassa varusmiespalvelun aikaisten tehtävien houkuttelevuutta sekä taloudellis-sosiaalisen aseman kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee hallituskauden aikana selvittämään sotilasavustuslain muutostarpeita. Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2004 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4
Ministerns svar KK 508/2004 vp Paula Risikko /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 508/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Paula Risikko /saml: Har regeringen för avsikt att rätta till den orättvisa behandlingen av värnpliktiga genom att undanröja de understödsminskningar som besparingar på över 3 000 euro medför för de värnpliktiga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Militärunderstödet är en behovsprövad förmån som administreras av Folkpensionsanstalten. Anhöriga till värnpliktiga kan få grundunderstöd, bostadsunderstöd och särskilt understöd i militärunderstöd. Understödet är avsett att med hänsyn till de anhörigas personliga omständigheter och de lokala förhållandena tillförsäkra de anhöriga en skälig försörjning, om de inte får den av de inkomster eller medel som står till deras förfogande. Med anhörig till en värnpliktig avses den värnpliktiges maka eller sambo som har ett minderårigt barn tillsammans med den värnpliktige att försörja eller den värnpliktiges egna eller hans makas minderåriga barn, adoptivbarn eller barn som varaktigt privat har placerats hos honom och som han skall försörja. Också den värnpliktige själv kan av särskilda skäl få bostadsunderstöd som ersättning för rimliga kostnader för en bostad som han använder. Dessutom kan den värnpliktige själv få ersättning i form av militärunderstöd för räntor på studielån som förfaller till betalning under tjänstgöringstiden eller under den kalendermånad då låntagarens tjänstgöring upphör, förutsatt att räntorna inte fogas till lånekapitalet. När militärunderstödet beviljas tas hänsyn till de faktiska inkomster som den sökande och hans anhöriga har till sitt förfogande under tjänstgöringstiden. I fråga om betalning av räntor på studielån och underhållsbidrag till ett barn beaktas bara den värnpliktiges egna inkomster och tillgångar som inkomster. I 11 i militärunderstödslagen räknas de inkomster och tillgångar upp som inte beaktas när militärunderstöd beviljas. Som regel består dessa inkomster av underhålls- och kostnadsersättningar enlig vissa angivna lagar. I fråga om tillgångar beaktas besparingar som överstiger 3 000 euro per familjemedlem samt enkelt realiserbara tillgångar som inkomst. Om man ser till hela årskullen i uppbådsålder får ungefär en tredjedel av beväringarna militärunderstöd under sin tjänstgöringstid. År 2003 fick allt som allt 11 692 hushåll militärunderstöd. Av dem var 83 % beväringar, 9 % civiltjänstgörare och 8 % anhöriga till värnpliktiga. De senaste åren har det förekommit vissa mindre variationer i antalet stödtagare, men storleksordningen har varit så gott som oförändrad. I det flesta fall har det varit fråga om att bostadsunderstöd har getts ut till den värnpliktige själv som ersättning för hans egna boendekostnader. I sina anvisningar för inkomstprövning har Folkpensionsanstalten från och med den 1 januari 2004 tillämpat lindrigare kriterier för tillgångar. Det är mycket sällan beväringar eller civiltjänstgörare själva har inkomster som påverkar militärunderstödet. Av de 4 180 personer som fick grund- eller bostadsunderstöd i maj 2004 hade uppskattningsvis 300 inkomster som resulterade i att militärunderstödet minskade. Ungefär 50 värnpliktiga och 250 anhöriga till värnpliktiga hade inkomster i den storleksordningen att understödet minskade. Bara omkring 7 % av 5
Ministerns svar stödtagarna hade således inkomster som minskade stödbeloppet. De värnpliktigas inkomster var små. I kalkylen upptas varken de fall då ansökan om stöd avslagits på grund av inkomster eller de fall då ingen ansökan om stöd lämnats in eftersom personen utgått från att inget understöd beviljas på grund av inkomsterna. I Finland bygger värnplikten på lag. De värnpliktiga är medborgare som omfattas av en lagfäst skyldighet. Under våren 2004 har en förvaltningsövergripande samarbetsgrupp vid försvarsministeriet behandlat de värnpliktigas ekonomiska och sociala situation. Arbetsgruppen har antecknat en rad principer för hur de värnpliktigas situation bör ordnas inom statsförvaltningen. Den bärande principen är att de värnpliktigas ekonomiska och sociala situation skall bygga på de värderingar för välfärdsstaten som enligt grundlagen är tryggade för alla. De unga är mycket motiverade för tjänstgöring. För att motivationen skall hållas uppe måste statsförvaltningen ordna de värnpliktigas angelägenheter med hänsyn till att tjänstgöring som beväring skall vara attraktiv och att de värnpliktigas ekonomiska och sociala situation måste förbättras. Under denna regeringsperiod kommer socialoch hälsovårdsministeriet att utreda om militärunderstödslagen behöver ändras. Helsingfors den 1 juli 2004 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6