Joensuun alueellinen jätelautakunta 48 03.11.2016 Joensuun alueellinen jätelautakunta 57 08.12.2016 Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2017 alkaen 8305/02.05.00/2016 JATELK 03.11.2016 48 Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jä temak sua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jäte huol lon kustannukset muodostuvat mm. jätteen kuljetus- ja kä sit te ly pal ve luista, jätehuoltoon liittyvän infrastruktuurin (mm. jätteenkäsittelypaikat, jä te asemat, aluekeräyspisteet) rakentamisesta ja ylläpidosta, vaarallisen jätteen vastaan otos ta ja käsittelystä, jäteneuvonnasta, jätteen loppukäsittelypaikan tai -laitok sen käytöstä poistamiseen ja jälkihoitoon varautumisesta sekä jä te huol lon jär jes tä mi sen viranomaistehtävien hoidosta. Jätemaksuilla tulee varautua myös pit kän aikavälin investointeihin, joita kunnan lakisääteisen jä te huol to vel vol li suuden hoitamiseksi tarvitaan. Jätetaksan mukaisten jätemaksujen kertymällä on katettava kunnallisen jä tehuol to yh tiön kus tan nuk set kunnan vastuulle säädetyn yhdyskuntajätehuollon hoi ta mi ses ta se kä jätelautakunnan toiminnan kustannukset. Jätemaksun on vastat ta va kunnan tar joa maa palvelutasoa ja maksuilla on mahdollisuuksien mukaan kannustettava jät teen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etu sija jär jes tyk sen mu kai seen jätehuoltoon. Maksuissa tulee pyrkiä ai heut ta mis pe riaat teen to teut ta mi seen. Osa jätemaksusta voidaan kerätä erillisenä pe rus maksu na. Perusmaksulla voi daan kattaa jäteneuvonnasta, asia kas re kis te ris tä ja muis ta hallinnollisista teh tä vis tä, jätehuoltoviranomaisen tehtävistä sekä vaa ralli sen jätteen ja muun jät teen alueellisten vastaanottopaikkojen pe rus ta mi ses ta ja ylläpidosta kunnalle ai heu tu vat kustannukset. Jätelain 79 :n mukaan jätemaksun perusteita ovat mm. jätteen laji, laatu, mää rä ja noutokerrat. Perusteena jätemaksulle sekä erilliselle perusmaksulle voi olla myös esimerkiksi kiinteistön käyttötarkoitus, kiinteistöllä asuvien henkilöiden luku mää rä tai muu vastaava peruste. Lain mukaan jätemaksun perusteista mää rätään tarkemmin kunnan hyväksymässä jätetaksassa. Joensuun alueellisen jä telau ta kun nan yhteistoimintasopimuksen ja jätelautakunnan johtosäännön mukaan jätelautakunta hyväksyy toimialueella noudatettavan jätetaksan. Taksa on val mis tel tu jätelautakunnan toimesta Puhas Oy:n toimittamien tietojen poh jal ta. Jätemaksun muodostumisperusteet lyhyesti Jätetaksan rakenteen ja maksuperusteiden ehdotetaan säilyvän samanlaisina voi mas sa ole vaan taksaan verrattuna. Jätemaksu koostuisi myös 1.1.2017 alkaen vuo sit tai ses ta perusmaksusta sekä jätteenkuljetuksen maksusta (joko jäteastian tyh jen nys mak sut tai poltettavan jätteen aluekeräyspisteen käyttömaksu). Perusmaksu muodostuu perusosasta ja jätelautakuntaosasta sekä Kontiolahden ja Liperin kuntien kohdalla kuntaosasta. Perusosalla katetaan jätehuoltoyhtiö
Pu has Oy:n tuottamista käyttöhetkellä maksuttomista tai subventoiduista pal veluis ta sekä jätehuollon kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Näitä pal ve lui ta ovat mm. vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely, jäteneuvonta, jä te ase mien ylläpito, asiakasrekisterin ylläpito sekä Puhas Oy:n ylläpitämät eko pis teet, jotka täydentävät pakkausjätteiden tuottajayhteisöjen Rin ki-eko pis te ver kos toa. Jätelautakuntaosalla katetaan alueellisen jätelautakunnan toiminnan kus tan nukset. Kuntaosalla voidaan kattaa vain niitä kuluja, joita kunnalle ai heu tuu jätelain 32 :n mukaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella tuo te tuis ta palveluista, jotka ovat tasapuolisesti kuntalaisten käytettävissä ja joi ta kunnallinen jätehuoltoyhtiö ei kunnan ja yhtiön välisen sopimuksen mu kaan järjes tä (esim. risujen vastaanotto). Perusmaksun perusosa ja lau ta kun ta osa ovat kaikissa kunnissa yhtä suuret, mutta kuntaosan suuruus vaihtelee kun nit tain. Kuntaosa sisältyy vain niiden kuntien perusmaksuihin, jotka ovat esit tä neet si tä tarvitsevansa kunnan itsensä tuottamien jätepalveluiden jär jes tä mi seen. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen maksu muodostuu joko jäteastioiden tyh jen nyk sis tä jätelajin, astiakoon ja tyhjennyskertojen perusteella (kiin teis töittäi nen jätteenkuljetus) tai poltettavan jätteen aluekeräyspisteen käyt tö mak susta, joka on määritetty vuosimaksuksi. Astiakohtaiset tyhjennysmaksut vaihtelevat kuntien välillä. Tämä johtuu siitä, että jätteenkuljetus on kilpailutettu kunnittain ja kuljetusmaksu on eri kunnissa eri suuruinen. Jätteenkäsittelymaksu on sama kaikkien toimialueen kuntien osal ta. Lisämaksuja voidaan laskuttaa poikkeavien tyhjennysolosuhteiden pe rus teel la. Sekajätteen aluekeräyspisteen käyttömaksut on jaettu taksaehdotuksessa neljään maksuluokkaan nykyisen kolmen maksutason sijaan: 1) vakinainen asunto, yh den henkilön talous, 2) vakinainen asunto, kahden henkilön talous (uusi), 3) vaki nai nen asunto, kolmen tai useamman henkilön talous, ja 4) vapaa-ajan asun to tai tyhjillään oleva asunto. Aluekeräysmaksut ovat yhtä suuret kaikissa kunnissa. Osa aluekeräysverkoston kus tan nuk sis ta katetaan perusmaksu- ja jäteastioiden tyhjennysmaksutuloilla. Näin osa aluekeräysjärjestelmän yleisistä ylläpitokuluista sekä järjestelmän lu vatto mas ta käytöstä aiheutuvista kuluista jaetaan kaikkien kuntalaisten mak sui hin, eivätkä nämä kustannukset kohdennu yksistään asianmukaisesti alue ke räys pisteen käyttömaksunsa maksaville kuntalaisille. Muutokset taksaehdotuksessa nykyiseen jätetaksaan verraten Maksutasoon tai maksujen määräytymisperusteisiin ei esitetä merkittäviä muutok sia. Jätelautakunnan toimialueella sekalaisen yhdyskuntajätteen käsittelytapa muuttuu vuoden 2017 alussa kaatopaikkasijoituksesta jätteen polttamiseen uu des sa Riikinvoima Oy:n jätteenpolttolaitoksessa. Puhas Oy:n toimialueella mm. ko ti talouk sis ta ke rät tä väs tä, mahdollisuuksien mukaan syntypaikkalajitellusta, se ka laises ta yh dys kun ta jät tees tä käytetään tutun sekajäte-nimityksen sijaan jat kos sa nimeä pol tet ta va jäte. Tätä nimitystä käytetään siten myös tak sa luon nok ses sa. Poltettavan jätteen käsittelykustannus nousee 3 %:lla nykyisestä se ka jät teen
käsittelymaksusta ja on 104,66 /t (alv 0 %). Bio jä tet tä lukuun ot ta mat ta myös muiden jätekeskuksessa vastaanotettavien jä te la jien vas taan ot to hin taan ehdotetaan 3 %:n korotusta. Kotitalouksien jä te kes kuk seen ja jä te ase mil le tuomien ns. pienkuormien maksut pysyvät kuitenkin pää osin ennallaan. Kaa topai kal le sijoitettavien jätelajien (esim. osa rakennusjätteestä) osalta jät teen kä sitte ly mak sut sisältävät jä te ve roa 70 /t. Poltettavan jätteen astioiden tyhjennysmaksut nousevat astiakoosta riippuen 1 2 %, perustuen jätteen käsittelymaksun nousuun. Esimerkiksi - 660 l astian tyhjennysmaksu nousee 2 % eli 25 senttiä/tyhjennys (alv 24 %) - 240 l astian tyhjennysmaksu nousee 8-9 senttiä/tyhjennys (alv 24 %) - 3 m3 syväkeräyssäiliön tyhjennysmaksu nousee 1 % eli 1,03 euroa/tyhjennys (alv 24 %). Biojäteastian tyhjennysmaksuihin ei tule muutoksia. Laskutuskäytäntöä täs menne tään siltä osin, että jos biojäteastia joudutaan tyhjentämään poltettavan jätteen jätekuormaan sen vuoksi, että astiaan on biojätteen sekaan laitettu pol tetta vaa jätettä, laskutetaan tyhjennyksestä normaali biojäteastian tyh jen nys maksu. Näin tyhjennysmaksu ei epäsuorasti luo kannustinta jo erilleen la ji tel tu jen jätelajien sekoittamiseen keskenään. Kerran vuodessa laskutettava perusmaksu laskee ehdotuksen mukaan hieman. Ilo mant sis sa, Joensuussa ja Polvijärvellä vakinaisen asunnon perusmaksu laskee 23 ja vapaa-ajan asunnon maksu 12 senttiä. Kontiolahdella ja Liperissä, joissa mak suun sisältyy myös kuntaosaa, maksu pienenee hieman enemmän. Jä te huolto vi ran omai sen toimintakulut nousevat 179 000 eurosta 201 000 eu roon lau takun nan hyväksymän talousarvioesityksen mukaan. Vuoteen 2016 asti on vi ranomais toi min nan kustannusten kattamiseen käy tet ty osittain edellisvuosien ylijää mää, mutta vuonna 2017 varaudutaan kaik ki toimintakulut kattamaan pe rusmak sun jätelautakuntaosassa kerättävällä tu lol la. Vaikka jä te lau ta kun nan toimin ta ku lu jen nousu vaikuttaa perusmaksua korottavasti, ko ko nai suu des sa maksu pienenee, koska perusmaksua laskutetaan aiempaa useam mil ta, eikä Pu has Oy:n perusmaksutuloin rahoittamien palveluiden kus tan nus ten arvioida kas vavan. Perusmaksu sisältää edellisvuoden tapaan pol tet ta van jätteen alue ke räyksen kustannusosan, koska lautakunta on linjannut, että osa järjestelmän yl lä pi toku luis ta ja luvattomasta käytöstä aiheutuvista kus tan nuk sis ta jaetaan kaik kien kuntalaisten maksuihin. Myös Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n eko pis te verkos toa täydentävän kunnan keräysverkoston ylläpitoon on va rau dut tu, koska täydentävän keräysverkoston tarpeen ja mahdollisen supistamisen tar kas te lu on viivästynyt. Poltettavan jätteen aluekeräysmaksu ehdotetaan porrastettavan neljään eri mak su luok kaan nykyisen kolmen maksuryhmän sijaan. Yhden henkilön ja uu te na maksuluokkana ehdotettavan kahden henkilön talouksien maksutaso laskee 12 14 %:lla. Jotta pienten talouksien maksutasoa voitaisiin laskea, on tulojen vähe ne mi nen katettava jotakin muuta maksua nostamalla. Tämän vuoksi kol men tai useamman henkilön talouden maksu nousee 7 %:lla. Va paa-ajan asun non alue ke räys mak su säilyy ennallaan. Verkoston ko ko nais kus tan nus ten ar vioi daan nou se van maltillisesti eritoten jätteen käsittelykulujen vuok si, mutta jä te huol lon liit ty mis seu ran ta on osittain johtanut palvelusta mak sa van asia kas kun nan mää-
rän kasvuun. Taksaan ehdotetaan sisällytettäväksi periaate, joka kohtuullistaa alue ke räysmak sun laskutusta tilanteessa, jossa samassa pihapiirissä, samalla kiinteistöllä, sa man omistajan omassa käytössä on rakennusluokitukseltaan usea asuin ra kennus. Periaatteen mukaisesti asuntokohtainen maksu voidaan tällöin periä vain yh des tä asunnosta. Uudistusta ehdotetaan, koska rakennuksen käyt tö tar koi tukseen perustuvan ja asuntokohtaisen laskutuksen on havaittu johtavan osin kohtuut to miin jätehuoltokustannuksiin kiinteistön haltijalle. Toisaalta se on voinut kus tan nus ten välttämiseksi johtaa kiin teis tö koh tai sen jäteastian käyt töön alueilla, joilla se ei ole käytännössä jär ke vää. Pe rus tei na uudistukselle on osin kuntien vä lil lä ja eri rakennusajankohtina vaih del leet käytännöt ra ken nus re kis te rin merkin nöis sä; eroa on voinut olla kun tien vä lil lä myös rakennuspaikan ra ken nus oikeu den määrittelyssä. Käytännössä kiin teis tö on usein jäänyt tai al ku aan kin ollut yh den talouden käytössä. Kun vi ran omai nen voi määrätä maksut tarvittaessa kiin teis tön omistajalta pyy det tä vän ra ken nus ten käyttöä kos ke van selvityksen saa tu aan taksan perusteella, vä he nee maksun koh tuul lis ta mis ha ke mus ten käsit te ly ja tilanteisiin liittyvän oh jeis tuk sen tarve. Uusi periaate ei muu ta pe rusmak su jen laskutuskäytäntöä, vaan pe rus mak sut laskutetaan jat kos sa kin asun tojen lukumäärän mukaisesti. Ehdotettu periaate rajaa sen soveltamisen ulkopuolelle kiinteistöt, joilla si jait see vuok ra- tai yrityskäyttöön tarkoitettuja vapaa-ajan asuntoja. Periaatetta ei myös kään sovelleta esimerkiksi tilanteessa, jossa eri omistajien/haltijoiden vapaa-ajan asunnot sijaitsevat lähekkäin samalla kiinteistöllä, esimerkiksi si sa rusten erilliset vapaa-ajan asunnot on rakennettu perintönä tai lahjana saa dul le kiinteis töl le. Myöskään silloin, jos laajan kiinteistön eri osissa on eri ra ken nus pai koil la esimerkiksi vakinainen asuintalo ja erillinen vapaa-ajan asunto, ei alue ke räysmak sua toisen asunnon osalta jätetä perimättä. Kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden (TSV) maksuihin esi tetään jätteiden vastaanottomaksujen osalta 3 %:n korotusta, lukuun ottamatta bio jä tet tä. TSV-maksuissa korotus koskee myös jätekeskuksessa ja jä te ase mil la vas taan otet ta via pienkuormia sekä TSV-palveluna tehtäviä jä te as tioi den tyh jennys mak su ja. Niissä korotuksen prosenttiosuus on pienempi, koska ko ro tus on teh ty jätteen käsittelymaksun osuuteen eikä koko tyhjennysmaksuun. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää asettaa liitteiden mukaisen jätetaksaehdotuksen jul ki sesti nähtäville 10.-25.11.2016 väliseksi ajaksi ja varata asianosaisille mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta hallintolain 41 :n mukaisesti 25.11.2016 mennessä. Taksaehdotus pidetään nähtävänä jätelautakunnan internetsivuilla ja Ilo mant sin, Kon tio lah den, Liperin ja Polvijärven kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Joensuun kaupungin lupa- ja viranomaistoimintojen ilmoitustaululla (Muun ta mon tie 5, Joensuu).
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. JATELK 08.12.2016 57 Kolehmainen Pekka, Piippo Eila ja Arponen Teemu jättivät eriävän mielipiteen jätetaksan korotuksista. Jätetaksaehdotus liitteineen on ollut nähtävänä 10. 25.11.2016 välisenä aikana ja kuntalaisille on varattu hallintolain 41 :n mukainen mahdollisuus mielipiteen ilmai suun. Taksaehdotuksen nähtävänä olosta ilmoitettiin kuuluttamalla asiasta Ilo mant sin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien ilmoitustauluilla, Joensuun kaupungin lupa- ja viranomaistoimintojen ilmoitustaululla, jä te lau ta kun nan in ter net si vuil la sekä jätelautakunnan tiedottamiseen käyttämissä lehdissä 10.11.2016 julkaistulla kuulutuksella. Taksaluonnoksesta on esitetty kaksi mielipiteen jättäjän nimen sisältävää mie lipi det tä. Toisessa mielipiteessä on ehdotettu taksaan lisättäväksi periaate, jonka mukaan va paa-ajan asunnon jätemaksu jätettäisiin perimättä silloin, kun omistajan va kinai nen asunto on Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueella, vapaa-ajan asun nol la syntyvä jätemäärä on vähäinen ja asukas toimittaa sen vakinaisen asun non jäteastiaan. Ehdotettu periaate ei ole lain mukaan mahdollinen. Korkein hallinto-oikeus on rat kai suis saan toistuvasti todennut, ettei vapaa-ajan asunnon jätemaksun määrää mi ses sä voida ottaa huomioon jätteen haltijan vakinaisen asunnon si jain tikun taa (esim. KHO 26.08.2002/1956 ja KHO 03.02.2004/187). Vapaa-ajan asunnon jätemaksu ei voi siten olla sidoksissa siihen, sijaitseeko vapaa-ajan asunnon hal ti jan vakinainen asunto jätelautakunnan toimialueella vai sen ulkopuolella. Jäte tak sa, jossa maksuvelvoitetta määritettäisiin tällaisella perusteella, olisi lainvas tai nen. Toisessa mielipiteessä vaaditaan taksaehdotuksen palauttamista valmisteluun, tak sa ko ro tus ten hylkäämistä ja taksaluonnoksen korjaamista lainmukaiseksi. Jäte as tioi den tyhjennysajankohdista tulisi voida sopia erikseen puhelimitse. Li säk si tak sa eh do tus ta pidetään perustuslain vastaisena. Perustelut käyvät ilmi liit tee nä ole vas ta mielipiteestä. Jäteastioiden tyhjennyksestä määrätään kunnan jätehuoltomääräyksissä, ei jä tetak sas sa. Jätehuoltomääräysten avulla pyritään ehkäisemään jätehuollosta, ml. epäasiallisesta omatoimisesta jätteiden käsittelystä, ympäristölle ai heu tu vat riskit, sekä edistämään etusijajärjestyksen mukaista jätehuoltoa ja kunnan jä tehuol to jär jes tel män toimivuutta kokonaisuudessaan. Mielipiteen ilmaisija on valit ta nut voimassa olevien jätehuoltomääräysten hyväksymisestä Itä-Suomen hallin to-oi keu teen ja on tässä yhteydessä voinut valittaa jäteastian tyh jen nys käytän töä koskevasta määräyksestä. Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt va lituk sen. Viittauksissa jätelain 20 :n aiheuttamisperiaatteeseen, 36 :n kiin teis tön haltijalle pyynnöstä annettaviin kiinteistöltä kuljetetun jätteen määrän tie toi hin, 86 :n virhettä ja hinnanalennusta koskevaan säännökseen sekä pe rus tus lain
säännöksiin on kyseiset lainkohdat irrotettu laajemmasta asia yh tey des tään ja tulkittu virheellisesti. Niiden perusteella taksaehdotusta ei ole tarpeen muut taa. Mielipiteessä on myös esitetty, että tarkentuneen jätteiden lajittelun ja oletetun pol tet ta van jätteen määrän vähenemisen perusteella kuntalaisten jätemaksujen tu li si pienentyä. Maksuja pidetään liian suurina pienituloisille, kuten työttömille. Kunnan jätemaksuja ei voida asettaa kunkin yksilön, talouden tai ryhmän jä temää rää ja tulotasoa erikseen tarkastellen. Maksujen perusteista säädetään jä telain 78-79 :ssä, kuten taksaehdotuksen esittelytekstissä on kerrottu. Esi mer kik si kiin teis tön haltijan tulotaso ei ole sellainen tekijä, joka voitaisiin ottaa huo mi oon tak saa laadittaessa. Sen sijaan taksassa käytetyt määrittelyt 'asuin kiin teis tö' ja 'asun to' ovat lain 79.1 :ssä mainittuja "muita vastaavia perusteita", joita voi daan käyt tää jätemaksun perusteina. Vaikka kunnan keräysjärjestelmään ohjautuva jätemäärä vähenisi sen seu rauk sena, että osa kuntalaisista toimittaa pakkausjätteet aiempaa tehokkaammin tuotta ja yh tei sö jen keräyspisteisiin, ei tämä voi automaattisesti johtaa kun ta lais ten jätemaksujen pienentymiseen. Varsinaisten jätteiden käsittelytoimien (esim. ener gia hyö dyn tä mi nen, mädättäminen) lisäksi jätehuollon kustannuksia kun nalle aiheutuu mm. kaatopaikan hoidosta ja varautumisesta sen käytöstä pois ta miseen, jätehuollon infrastruktuurin ylläpidosta ja investoinneista, jät tei den hyö tykäy tön edistämisestä sekä neuvonnasta, asiakaspalvelusta ja jä te huol lon hal linnos ta. Monet jätehuoltoon liittyvät kiinteät kulut pysyvät samassa suu ruus luokas sa, vaikka kunnan järjestelmässä käsiteltävä jätemäärä ko ko nai suu des saan pie ne ni si. Talouskohtaisen jätemäärän pieneneminen ei myöskään kos ke kaikkia kun ta lai sia, vaan vain osaa talouksista. Mielipiteessä esitetty as tian täyt tö as teeseen perustuva laskutusmalli ei ole nykytilanteessa mah dol li nen. Puhas Oy:n toimintamenot ja -tulot yksityiskohtaisina erinä eivät kuulu jä te lau takun nan arvioitaviksi. Yhtiö on kokonaan kuntaomisteinen, ja yhtiön toi mi val taa käyttää näin ollen kuntien nimittämistä henkilöistä koostuva yhtiön hallitus, jo ka ohjaa sen toimintaa ja taloutta. Yksi mielipide on esitetty nimimerkillä mökkiläinen, eikä sitä oteta huomioon kos ka mielipiteen jättäjän henkilöys ei ole tiedossa. Esitettyjen mielipiteiden vaikutuksesta taksaehdotusta ei ole syytä muuttaa. Jäte lau ta kun nan edellisessä kokouksessaan 3.11.2016 nähtäville asettamaan tak saeh do tuk seen ei ole tehty muutoksia. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää hyväksyä Joensuun alueellisen jätelautakunnan jä te taksan liitteiden 1-3 mukaisesti. Jätetaksa tulee voimaan 1.1.2017 mahdollisesta muu tok sen haus ta huolimatta. Päätös: Eila Piippo esitti, että perusmaksu olisi vakituisilla asunnoilla 20 (kak si kym men tä)
ja vapaa-ajan asunnoilla 10 (kymmenen) sisältää arvonlisäveron 24 %. Jä telau ta kun ta osa (vakituinen 6,50 ja vapaa-ajan asunto 3,25 veroton) ja kun taosat (Liperi vakituinen 2,19 ja vapaa-ajan asunto 1,10 ja Kontiolahti 4,01 vaki tui nen asunto ja 2,01 vapaa-ajan asunto) säilyvät saman suuruisina kuin esite tys sä taksassa. Perustelut: Kunnan jätemaksun määrääminen, jätelaki 78.1 Kunnan on pe rit tävä tä män lain mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla ka tetaan sil le tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätteen lop pu kä sit telys tä pe rit tä väl lä maksulla on katettava vähintään 21 :ssä tarkoitetut kus tan nukset. Kun ta voi periä jätemaksua myös 93 :n 1 momentissa kunnan vastuulle sääde tys tä jäteneuvonnasta, 143 :ssä säädetyn rekisterin ylläpidosta ja muista vastaa vis ta jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kus tan nusten kattamiseksi. Jätelaki 78.4 Jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle. Jätelaki 79.1 Kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, määrä ja nou to ker rat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kul jetus olot kiin teis töl lä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kul jetus mat ka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Jätemaksun perusteina voi daan käyt tää myös kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää, kiinteistön käyttö tar koi tus ta tai muuta vastaavaa perustetta, jos jätteen määrää tai laatua on vai kea luo tet ta vas ti selvittää tai jos se on tarpeellista ympäristö- tai ter veys haitto jen ehkäisemiseksi tai jätehuollon järjestämiseksi. Tuottajavastuun piiriin kuuluva jäte, biokeräys ja kompostointi on vähentänyt mui den jätteiden määrää huomattavasti. Teemu Arponen kannatti Piipon esitystä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys tuli suo rit taa äänestys, Eila Piipon esitystä kannatti 2(kaksi) Eila Piippo ja Teemu Ar po nen. Esittelijän esitystä kannatti 4 (neljä) Kirsi Piiparinen, Pertti Nylund, Jenni Mai nonen ja Pekka Kolehmainen. Antti Ronkainen äänesti tyhjää. Näin äänin 4-2 esittelijän esitys tuli hyväksytyksi taksaksi. Eila Piippo ja Teemu Arponen jättivät eriävän mielipiteen päätökseen.