Valtioneuvoston päätös strategisen tutkimuksen teema-alueista ja painopisteistä vuosille 2017 ja 2018 Muistio Sisältö Valtioneuvoston päätös strategisen tutkimuksen teema-alueista 2017-2018... 2 1. Johdanto ja tausta: mitä on strateginen tutkimus ja miksi sitä tarvitaan?... 3 2. Tilannekatsaus tutkimustoiminnasta: vuoden 2016 teemat ja niiden perusteella käynnistyneet tutkimusohjelmat... 5 STN2015-ohjelmien kuvaus... 6 STN2016-ohjelmien kuvaus... 7 3. Katsaus toteuttajakenttään: vuosien 2015 ja 2016 STN-ohjelmahaut... 9 3. Valtioneuvoston päätöksen valmistelu...11 4. Asemoituminen TIN:n toimintakenttään: strateginen tutkimus osana valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta...12 STN:n ALKUPERÄINEN ALOITE, viite: VNK/965/48/2016:...15 Aloite valtioneuvostolle strategisen tutkimuksen keskeisistä teema-alueista ja painopisteistä vuosille 2017 ja 2018...15 1
Valtioneuvoston päätös strategisen tutkimuksen teema-alueista 2017-2018 Strategista tutkimusta rahoitetaan momentilta 29.40.54. (Strateginen tutkimusrahoitus). Myöntövaltuus on vuosina 2017 ja 2018 vuosittain 55,6 milj. euroa. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti strategiseen tutkimukseen. Strategisella tutkimuksella tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Saatuaan strategisen tutkimuksen neuvoston aloitteen, valtioneuvosto on päättänyt Suomen Akatemiasta annetun lain 5b :n nojalla asettaa strategiselle tutkimukselle seuraavat teema-alueet ja painopisteet: Teema-alue vuonna 2017 - Muuttuva yhteiskunta ja kansalaisuus globaalissa murroksessa Teema-alue vuonna 2018 - Uudistu tai surkastu - resurssit ja ratkaisut Läpileikkaavat painopisteet vuosina 2017 2018 - Tieto päätöksenteossa ja toimeenpanossa - Yhteiskunnan kestävä kasvu Muuttuva yhteiskunta ja kansalaisuus globaalissa murroksessa teemassa toteutettavan tutkimuksen on tarkoitus valaista tietotarpeita ja haasteita, joita globaalit muutokset aiheuttavat suomalaisen poliittisen järjestelmän toimivuuteen ja vakauteen. Tutkimus etsii vastauksia ja ratkaisuja tarpeeseen lisätä poliittisten järjestelmien tuntemusta toimintaympäristön kansainvälistyessä. Tavoitteena on ennakoida muutoksia tavalla, joka antaa paremmat valmiudet lähentää instituutioita ja kansalaisia toisiinsa, vahvistaa kansalaisten osallistumista sekä luottamusta eri väestöryhmien välillä ja myös suhteessa julkiseen valtaan. Tutkimuksen avulla tunnistetaan ja kehitetään toimintatapoja, joilla voidaan sovittaa yhteen politiikanteon nopeatahtisuus ja yhteiskunnallisten uudistusten vaatima pitkäjänteisyys. Tutkittu tieto ja suomalainen hyvän hallinnon perinne ja osaaminen luovat pohjan myös kansainvälisesti kiinnostavien uusien toimintamallien luomiselle. Teemassa voidaan tutkia esimerkiksi: hallintotavan ja politiikan vakautta ja vuorovaikutusta (esimerkiksi kansainvälisten esimerkkien ja vertailun avulla) globaalin talouden muutoksia ja näihin liittyviä hallinnan haasteita, joihin liittyy valtion asemaan kohdistuvan muutospaineen lisäksi myös kansalaisten kokemus vallan menettämisestä sekä keinot, joilla poliittinen järjestelmä ja kansalaiset voivat reagoida ja vaikuttaa muutoksiin (esimerkiksi Euroopan integraatioon ja kansainvälisiin kauppasopimuksiin liittyvät kysymykset) työmarkkinaosapuolia parlamentaarisessa järjestelmässä (esimerkiksi päätösvallan rajat, korporatististen järjestelmien luonne) kansalaisuuden muutoksien vaikutusta yhteisöllisyyteen, sen kokemiseen, osallistumiseen ja keskustelukulttuuriin (esimerkiksi osallistumista edistävät teknologiset, sosiaaliset ja muut innovaatiot) tapoja kehittää ja tuottaa kansallisille ja kansainvälisille markkinoille toimintamalleja, jotka tukisivat yhteiskunnallista vakautta ja tasa-arvoisuutta. 2
Uudistu tai surkastu resurssit ja ratkaisut -teemassa toteutettava tutkimus etsii ratkaisuja siihen, miten yhteiskunnassa voitaisiin parhaiten tukea uudistumista ja sen edellytyksiä. Nopeat muutokset haastavat yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden sopeutumiskyvyn. Jotta murroksia pystytään parhaiten hyödyntämään, yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden voimavarat on kyettävä yhdistämään uusilla tavoilla. Näin voidaan vahvistaa kykyä uudistua ja sopeutua muutokseen. Tutkimuksessa keskeisellä sijalla on, miten yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden uudistumista voidaan edistää hyödyntämällä olemassa olevia ja kehitettäviä uusia resursseja uusilla tavoilla. Teemassa tarkasteltavia resursseja ovat esimerkiksi vakaa yhteiskunta, toimivat instituutiot, tutkimus ja tietovarannot, osaaminen ja sivistys sekä luonnonvarat, elinikäinen oppiminen, sekä yhteisöjen osaaminen. Teemassa voidaan tutkia esimerkiksi seuraavia aiheita: yksilöllinen uudistuminen tietovarantojen innovatiivinen hyödyntäminen, korkean lisäarvon tuotteet ja palvelut sekä kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytykset, tietointensiivisiä ja korkean teknologian tuotteita ja palveluita tuottavien yritysten synnyttäminen, toimintaedellytykset ja elinkaari, ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten hallinta teknologisen kehityksen haasteiden ja riskien hallitseminen käyttäjälähtöiset teknologiat yhteiskunnallisten instituutioiden uudistuminen Läpileikkaavat painopisteet Kaikissa valittavissa tutkimushankkeissa painopisteenä ovat tiedon hyväksikäyttäminen päätöksenteossa ja yhteiskunnan kestävän kasvun aikaansaaminen. 1. Johdanto ja tausta: mitä on strateginen tutkimus ja miksi sitä tarvitaan? Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin, ja joka tukee yhteiskuntapolitiikkaa, yhteiskunnan toimintojen kehittämistä ja uusiutumista. Strateginen tutkimus on osa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa, jota hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja yhteiskuntapolitiikan valmistelussa ja jota käytetään tilannekuvan muodostamisesta mm. hallitusohjelman ja sen toimintasuunnitelman valmistelussa ja päivittämisessä. Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), jonka valtioneuvosto on nimittänyt, tukee kokonaisvaltaisempaa strategisen tiedontuotannon ja -hyödyntämisen mallia. Mekanismeja tiedon välittämiselle päätöksenteon käyttöön kehitetään yhteistyössä strategisen tutkimuksen neuvoston, valtioneuvoston ja muiden sidosryhmien välillä. Strateginen tutkimus on luonteeltaan rajat ylittävää. Se yhdistää ja yhdistelee osaamista ja voimavaroja uusin tavoin ja pyrkii myös luomaan uusia mekanismeja tiedonsiirrolle ja tutkimuksen hyödyntämiselle ja siten tukemaan tiedolla johtamista. Tutkimusta tehdään yhteistyönä laajoissa konsortioissa, joissa voi muodostua uusia organisaatiotyyppien, julkisen ja yksityisen sektorin sekä valtioiden välisten rajojen ylittäviä yhteenliittymiä sekä, kokonaan uusia tieteenalayhdistelmiä. Strategisessa tutkimuksessa yhteiskunnallisen relevanssin turvaamiseksi valtioneuvosto päättää teema-alueista ja painopisteistä ja näin tehdessään tunnistaa yhteiskunnan suurimmat ja merkittävimmät haasteet, joihin tutkimus voi tuoda ratkaisuja, ja ohjaa näihin korkeatasoista ja 3
pitkäjänteistä tutkimusta. Valtioneuvosto tai yksittäiset ministeriöt eivät osallistu hankkeiden valintaan. Ohjelmallistamisesta ja käytännön hankevalinnasta vastaa strategisen tutkimuksen neuvosto itsenäisesti. Neuvostosta on linjattu laissa, jossa on säädetty Suomen Akatemian yhteydessä toimivasta strategisen tutkimuksen neuvostosta. Neuvoston tehtäväksi on määritelty 1) tehdä valtioneuvostolle aloite strategisen tutkimuksen keskeisistä teema-alueista ja painopisteistä; 2) päättää strategisen tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta valtioneuvoston teema-alueita ja painopisteitä koskevaan päätökseen perustuen; 3) päättää tutkimushankkeiden valinnasta yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella; 4) vastata tutkimushankkeiden seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Ohjelmallistaminen ja hankehallinnointi kuuluu neuvoston tehtäviin, tehtävää varten heillä on käytössään n. 10 hengen tiimi Suomen Akatemian hallintoviraston yhteydessä. Kuten Suomen Akatemiasta säädetyn lain muutoksen yhteydessä hallituksen esityksen taustamuistiossa linjattiin, strategisen tutkimuksen neuvosto päättää tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta, ohjelmien laajuudesta, tutkimushankkeiden valinnasta ja rahoituksesta sekä tarvittavista päätöksenteko- ja muiden tukirakenteiden perustamisesta. Hankkeiden valinta tapahtuu avoimen haun kautta. Lain perusteluissa on mainittu, että valtioneuvosto tai sen ministeriöt eivät osallistu rahoituksen osoittamiseen yksittäisille tutkimusohjelmille tai -hankkeille. Strategiseen tutkimusrahoitukseen on käytettävissä vuosittain n. 55 miljoonaa euroa myöntövaltuutta. Käyttämätön valtuus ei siirry seuraavalle vuodelle ja siksi STN tekeekin vuosittain päätökset koko sen käytössä olevan valtuuden osalta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että STN:llä on käytössään vuosittain juuri sen verran valtuutta, kuin mitä sille on budjettikirjassa osoitettu. Kun valtuuspäätös on tehty jollekin tutkimushankkeelle, sillä on käytössään päätöksen mukaisen ajan määrärahoja (esim. kolmen vuoden ajan). Näin ollen seuraavalle vuodelle ei siirry rahoituksesta häntiä, vaan rahoitus sidotaan täysimääräisesti. Vuonna 2015 STN teki päätökset valtuudesta kolmivuotisina rahoituspäätöksinä. Siten ne eivät kuluta vuoden 2016 valtuutta vaan määrärahaa. 2015-vuoden hankkeet ovat kuitenkin 3+3-vuotisia ja toisen kolmivuotiskauden rahoituspäätökset tehdään vuoden 2017 aikana hankkeiden väliarvioinnin pohjalta. Tästä johtuen vuoden 2017 valtuudesta osa kulutetaan 2015-vuoden hankkeiden toisen kolmivuotiskauden rahoittamiseen. Samasta valtuudesta tullaan rahoittamaan myös 2017 vuoden uuden teeman hankkeet sekä EUvastinraha. Vastinrahaa voi hakea koska tahansa, ja haku on jatkuvasti auki. Tähän mennessä STN on myöntänyt vastinrahaa Horisontti2020-ohjelmaan yhteensä 4 702 249. Teemojen valmistelussa STN kuulee monia eri tahoja ja sen järjestämiin vuorovaikutus- ja kuulemistilaisuuksiin on osallistunut erityisesti tiedeyhteisöä ja valtionhallinnon edustajia. Kuulemistilaisuuksia on voinut seurata myös netin välityksellä. Valtioneuvosto on lisäksi omassa päätösvalmistelussaan kuullut omia sidosryhmiään ministeriöt, tutkimus- ja innovaationeuvosto ja poliittiset päätöksentekijät (foorumeja mm. TEA-työryhmä, hallituksen strategiaistunnot). Kuulemistilaisuuksien lisäksi STN on teemoja valittaessaan hyödyntänyt aiempien vuosien valmistelussa koottua materiaalia (esim. teemojen 2015 ja 2016 ulkopuolelle jääneet ehdotukset), työpajoissa nousseita ehdotuksia, avoimeen verkkokyselyyn tulleita vastauksia, kansallisen ennakointiverkoston Foresight Friday -tilaisuuksia ja analyysia eri rahoittajien teemoista ja ohjelmista. Tähän taustamuistioon on koottu tiedot toimintavuoden 2016 tilanteesta. 4
2. Tilannekatsaus tutkimustoiminnasta: vuoden 2016 teemat ja niiden perusteella käynnistyneet tutkimusohjelmat Valtioneuvosto valitsi päätöksessään 15.10.2015 vuoden 2016 strategisen tutkimuksen teemoiksi osaaminen ja muuttuva työelämä, terveys ja elämäntapojen muuttaminen sekä Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä. Painopistealueeksi valittiin maahanmuutto. Päätöksen jälkeen strategisen tutkimuksen neuvosto avasi teemoihin liittyvän haun, joka toteutettiin kaksivaiheisena. Haku sai tutkijat liikkeelle runsaslukuisesti. Alla on tiivistetty joitakin tunnuslukuja tähän liittyen (ml. hakemusten läpimenoprosentti). Kuva. Vuosien 2015 ja 2016 STN-ohjelmahakujen yleispiirteet 5
MENEILLÄÄN OLEVAT OHJELMAT JA HANKKEET (suluissa hankkeiden määrä): 1. Teknologiamurrosten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot (6); 2. Ilmastoneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta (5); 3. Tasa-arvo ja sen edistäminen (6); 4) Osaaminen ja muuttuva työelämä (4); 5) Terveys ja elämäntapojen muuttaminen (4); 6) Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä (2); sekä 7) Kaupungistumisen dynamiikka (3). Vuoden 2015 teemoissa läpileikkaavana painopisteenä osaamisperusteinen kasvu ja Suomen kilpailukyvyn kohentaminen. Vuoden 2016 teemoissa läpileikkaavana painopisteenä on maahanmuutto. STN2015-ohjelmien kuvaus Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot Tutkimusohjelmassa rahoitetaan tutkimusta, joka kohdistuu teknologiamurrosten tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutkimuskokonaisuuksilta odotetaan vastauksia siihen, mitkä ovat tietyn konkreettisen teknologiamurroksen ilmentymät ja mahdollinen hyöty Suomelle ja millaista inhimillisen toiminnan, instituutioiden ja toimintatapojen muutosta kyseisen teknologiamurroksen hyödyntäminen edellyttää. Lisäksi tutkimusohjelma vastaa siihen, millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat muutoksen etenemistä hallitusti ja niin, että prosessin lopputuloksena Suomen edellytykset hyödyntää teknologiamurroksia ovat mahdollisimman hyvät. Tutkimusryhmiltä odotetaan ehdotuksia keinoista, joilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä, julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään sellaiset inhimilliset voimavarat ja osaaminen, jotka edistävät kykyä sopeutua teknologiamurrosten mahdollistamiin muutoksiin ja niihin liittyviin riskeihin. Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä edellyttävät ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Kiertotaloudessa uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kiertävät tehokkaasti ja kaikki materiaali- ja energiavirrat käytetään tarkasti. Tätä tavoitetta tukee Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelma. Tutkimusohjelmaan osallistuvilta tutkimusryhmiltä odotetaan ratkaisuja siihen, miten resurssien käyttöä voidaan tehostaa ja samalla tukea siirtymistä kiertotalouteen, joka tuo Suomeen osaamisperusteista kasvua ja vientiä. Tutkimuksen on vastattava myös siihen, mitkä ovat ilmastoneutraalin ja resurssiniukan yhteiskunnan edellytyksiä, ja millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat hallittua muutosta kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Tutkimusohjelman tavoitteena on löytää keinoja, joilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä, julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään ne inhimilliset voimavarat ja osaaminen, jotka parhaiten edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja siirtymistä kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Tasa-arvoinen yhteiskunta Tutkimusohjelmassa perehdytään tasa-arvoon ja sen edistämiseen. Siinä rahoitetaan tutkimusta, joka hakee ratkaisuja peruspalvelujen ja etuusjärjestelmän uudistamiseen. Tutkimuskokonaisuuksilta odotetaan vastauksia siihen, mitkä ovat eriarvoisuutta tuottavia mekanismeja nyky-suomessa, ja miten tasa-arvoa voidaan edistää peruspalveluiden ja etuusjärjestelmien uudistamisen yhteydessä. Niin ikään odotetaan näkemyksiä siihen, millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat innovatiivista kokeilutoimintaa, kokeiluista oppimista ja instituutioiden muutosta siten, että lopputuloksena on kokonaisuutena onnistunut peruspalveluiden ja etuusjärjestelmien uudistaminen. Tutkimusryhmiltä edellytetään ehdotuksia myös siihen, miten parhaiten huolehditaan siitä, että yksilö-, ryhmä- ja instituutiotasolla on käytettävissä ne kyvykkyydet ja inhimilliset voimavarat, jotka mahdollistavat sopeutumisen peruspalvelu- ja etuusjärjestelmän uudistukseen tasa-arvoisesti. 6
Kuva. Vuoden 2015 STN:n teemat, ohjelmat ja hankkeet STN2016-ohjelmien kuvaus Kaupungistuva yhteiskunta Ohjelman kolmessa konsortiohankkeessa tutkitaan liikenteen, palveluiden, väestöpohjan muutoksen sekä maankäytön ja -suunnittelun näkökulmista kiihtyvän kaupungistumisen tuomia haasteita. Kaupunkien ja ympäröivien alueiden suunnittelu ja tarpeiden yhteensovittaminen on edellytys elinvoimaiselle elämiselle. Hankkeissa yhteiskehittely kaupunkilaisten ja päättäjien välillä onkin tiivistä ja jatkuvaa. Osaavat työntekijät menestyvät työmarkkinat Ohjelman neljässä konsortiohankkeessa pureudutaan työelämän muuttuvien tarpeiden tuomiin haasteisiin. Tutkimuksissa selvitetään, minkälaisia muodollisia ja käytännön taitoja vaaditaan työelämässä. Väestörakenteen muutokset (mm. ikääntyminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen) tuovat haasteita työmarkkinoihin. Hankkeissa tarkastellaan nuorten ja maahanmuuttajien koulutustarpeita ja työpolkuja. Näihin haasteisiin liittyy myös julkisen hallinnon kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tuomia muutostarpeita, joihin pyritään löytämään vastauksia yhdessä eri toimijoiden ja käyttäjien kanssa. Turvallisuus verkottuneessa maailmassa Ohjelman kaksi konsortiohanketta lähestyy kokonaisturvallisuutta eri näkökulmista. Toinen hanke keskittyy toisaalta globaalin maailman erityisesti Venäjän tuomiin turvallisuushaasteisiin. Toisaalta konsortiossa tutkitaan myös sisäisiä turvallisuusuhkia kuten ääriliikkeiden, hallitsemattoman maahanmuuton ja sosioekonomisia tuomia muutoksia. Toisessa hankkeessa keskiössä on ruoan, 7
veden ja energian saatavuuden turvaaminen muuttuvassa maailmassa. Tutkimuksessa luodaan erilaisia tulevaisuusskenaarioita poliittisen päätöksenteon tueksi. Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat Terveyttä uhkaavista tekijöistä on sinällään olemassa jo laajalti tieteellistä tutkimusta. Ohjelmassa on neljä eri hanketta, jotka keskittyvät keinoihin, miten elämäntapamme voitaisiin muuttaa pysyvästi terveyttämme edistäväksi. Hankkeissa tutkitaan toisaalta diabeteksen ja mielenterveysongelmien ehkäisyä. Toisaalta perehdytään, miten työpaikoilla voidaan edistää hyviä elämäntapoja tai miten tuetaan syrjäytymisvaarassa (kuten työttömyys- tai kouluttamattomuusuhan alaiset nuoret ja maahanmuuttajat) olevien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Työtä tehdään yhdessä erilaisten ryhmien kanssa hyödyntäen yhteiskehittämistä ja kokeiluja. Kuva. Vuoden 2016 STN:n teemat, ohjelmat ja hankkeet 8
Toteuttajat: Hankkeet ovat pääosin monitieteisiä ja konsortiot laajoja: niissä on mukana neljästä kahteentoista jäsentä, pääosin kotimaisia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, mutta viidessä hankkeessa mukana on myös ulkomainen tutkimuskumppani. Rahoitettavissa konsortioissa on mukana yhteensä 116 tutkimusryhmää 49:stä eri organisaatiosta, yksitoista kotimaista yliopistoa ja kahdeksan valtion tutkimuslaitosta, VTT sekä kuusi muuta tutkimuslaitosta. Lisäksi hankkeissa on mukana 13 ulkomaista yliopistoa ja tutkimuslaitosta sekä muita toimijoita (mm. AMK). Nyt rahoitettavien konsortioiden johtajista 12 on yliopistoista ja 4 valtion tutkimuslaitoksista. Hakemusten mukaan tutkimushenkilökuukausista noin 60 % tulee sijoittumaan yliopistoihin ja noin 30 % valtion tutkimuslaitoksiin (ml. VTT). Useimmat konsortiot tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Alla on kuvattu esimerkkejä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laajuudesta yhdessä ohjelmassa (Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot). Hankkeiden valintaprosessi: Hankkeiden valinnassa kriteerinä ovat hankkeiden yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus, tieteellinen laatu sekä sopivuus tutkimusohjelman kokonaisuuteen. Rahoituspäätökset perustuvat STN:n kokonaisharkintaan. Hakemusten arvioinnissa käytetään kansainvälisiä paneeleja. Arvioinnissa tieteellisen laadun rinnalla arvioidaan vuorovaikutussuunnitelman laatua. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että rahoitus suunnataan sellaiselle tieteellisesti korkeatasoiselle tutkimukselle, joka tukee päätöksentekoa. Kussakin teemassa toimii ohjelmajohtaja, jotka ovat kiinnostuneet vuorovaikutuksesta. He ovat käyneet mm. esittäytymässä ministeriöiden TEA-työryhmässä. Yhteistyötä STN:n ja valtioneuvoston TEAS-toiminnan välillä on jo tapahtunutkin, mm. STN:n puheenjohtaja käy säännäöllisesti TEA-työryhmässä antamassa tilannekatsauksia, VNK koordinoi tiedonvaihtoa STNtoiminnasta STN:n, TEM:n, OKM:n, Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle järjestettiin alkuvuodesta 2016 avoin kuuleminen, jossa sekä STN- että VN TEAS -hankkeet esittäytyivät. Palaute tilaisuudesta oli myönteistä. Syksylle suunnitellaan vastaavaa tilaisuutta sivistysvaliokunnalle. 3. Katsaus toteuttajakenttään: vuosien 2015 ja 2016 STN-ohjelmahaut Strategisen tutkimuksen neuvoston tehtävänä on rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä koko hankkeen ajan on tärkeää. Vuosien 2015 ja 2016 hauissa rahoitetut hankkeet ovat löytäneet neuvoston tavoitteet hyvin. Yhdessä konsortiossa työskentelee laajimmillaan tutkijoita kymmenestä eri suorituspaikasta. Useat konsortiot ylittävät yhteiskuntatieteiden, tekniikan tutkimuksen, lääkeja terveystieteiden sekä ympäristötieteiden rajat. Hankkeiden johtotehtävissä naisten osuus on 2016 aloittavissa hankkeissa kasvanut edellistä vuotta korkeammalle tasolle. Strategisen tutkimuksen ohjelmahauissa hakemukset käsitellään arviointipaneeleissa, joissa tarkastellaan yhteiskunnallista relevanssia ja vaikuttavuutta, ohjelmaan sopivuutta ja tieteellistä tasoa. Lausunnot toimivat yhdessä ohjelmallisuuden toteutuksen kanssa neuvoston päätöksenteon perustana. Neuvosto seuraa myös sekä strategisen tutkimuksen rahoitusmuodon että koko suomalaisen tutkimusyhteisön kehittymistä tukevien tiedepoliittisten tavoitteiden toteutumista, kuten avaamiensa hakujen hakemusmääriä ja myöntöprosentteja, sukupuolten välistä tasa-arvoa, laajempien ja luovien tutkimuskokonaisuuksien toteutumista sekä monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistymistä. Vuoden 2016 ohjelmahauissa vastaanotettiin kaikkiaan 152 konsortiohakemusta, jotka sisälsivät yhteensä 794 osahanketta. Niistä neuvosto päätti 13.6.2016 rahoittaa yhteensä 50,2 miljoonalla eurolla 14 konsortiota, jotka koostuvat yhteensä 82 osahankkeesta. Myöntöprosentti on 9
konsortioiden määrässä laskettuna 9,2 ja osahanketasolla 10,3 %. Hakemusmäärä on kasvanut neuvoston keväällä 2015 avatuista ensimmäisistä ohjelmahauista. Kun rahoitettujen konsortioiden määrä on hieman pienentynyt, myöntöprosentti on laskenut jonkin verran. Osahanketason korkeampi myöntöprosentti osoittaa neuvoston valinneen ohjelmiin keskimäärin suurempia konsortioita, mikä tukee laajempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttamista. Aiehakemuksissa konsortioiden johtajista 40 % ja osahankkeiden johtajista 41 % oli naisia. Ohjelmiin valituissa konsortioissa sekä osahankkeissa kumpikin osuus on noussut 43 %:iin. Naisten osuus konsortioiden johtotehtävissä on korkeampi verrattuna vuoden 2015 ohjelmiin valittuihin konsortioihin. Ohjelmien väliset erot ovat kuitenkin suuria. Vuoden 2016 ohjelmahauissa osahankehakemuksia jätettiin yhteensä 137 eri suorituspaikasta. Hakuehtojen mukaisesti kussakin hakemuksessa piti olla tutkijoita vähintään kahdesta eri organisaatiosta. Käsiteltyjen hakemusten suorituspaikkoina toimi niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, ammattikorkeakouluja, tutkimus- ja vuorovaikutustoimintaa harjoittavia viranomaisia, seuroja ja yrityksiä (ks. kuva Esimerkkinä Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -ohjelman yhteiskuntasuhteet). Neuvoston vuonna 2016 myöntämä rahoitus jakaantui 31 eri suorituspaikkaan eli 23 %:lle aiehakemuksissa mukana olleista suorituspaikoista. Vuoden 2015 ja 2016 rahoituspäätöksillä on tuettu tutkimusryhmiä 60 eri suorituspaikassa. Yhdessä konsortiossa työskentelee laajimmillaan tutkijoita kymmenestä eri suorituspaikasta. Varsinaista myöntöprosenttia korkeampi luku osoittaa rahoituksen tukevan laajojen ja monipuolisten tutkimuskokonaisuuksien tukemista. Vuoden 2016 hauissa rahoitettujen osahankkeiden suorituspaikoista 55 % on suomalaisia yliopistoja, 27 % tutkimuslaitoksia ja 18 % muita suorituspaikkoja. Kahden jälkimmäisen ryhmän suhteellisen osuuden kasvaminen aiehakemuksista rahoitettuihin konsortioihin osoittaa myös monimuotoisuuden painottumista päätöksissä. Lisäksi rahoitetut konsortiot työskentelevät erilaisten konsortiokokonaisuuden monimuotoisuutta ja luovuutta tukevien yhteistyökumppanien kanssa. Hakuehtojen mukaisesti kaikki 2016 ohjelmahakuihin aiehakuvaiheessa vastaanotetut 152 hakemusta sisälsivät kukin tutkimusryhmiä vähintään kolmelta eri tieteenalalta. Aiehakemuksissa mainittiin yhteensä 62 Akatemian tieteenalaluokittelun 64 tutkimusalasta, ja varsinaiseen hakuun kutsutuissa hakemuksissa niitä mainittiin vielä 44. Neuvoston ohjelmiin valitsemissa hankkeissa tutkimusaloja on mainittu lopulta 21, joten jopa 34 % alun perin mainituista tieteenaloista on saanut rahoitusta kyseisissä ohjelmahauissa. Kaikki rahoitetut konsortiot esittävät työnsä levittäytyvän vähintään neljän eri tutkimusalan piiriin. Useimmat konsortioista osoittavat tieteidenvälisyytensä irrottautuvan läheisten ja keskinäiseen yhteistyöhön tottuneiden tieteenalojen raameista tavoitellen tiivistä luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, humanistisen tutkimuksen, lääketieteen tai ympäristötieteiden keskinäistä työskentelyä. Alla olevan kuva on esimerkki monimuotoisesta vuorovaikutuksesta tutkijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tiedot yhteistyöpartnereista on koottu konsortioiden hakemuksista ja kotisivuilta. Yhteistyöpartnerien listalla ei ole konsortioiden tutkimuspartnereita. 10
Kuva. Esimerkkinä yhteiskuntasuhteet Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -ohjelman hankkeiden 3. Valtioneuvoston päätöksen valmistelu Teema-aloitteen valmistelussa on pyritty mahdollisimman vuorovaikutteiseen ja avoimeen menettelytapaan. Tiedeyhteisön ja eri sidosryhmien laajan kuulemisen lisäksi valtioneuvoston päätöstä valmisteltaessa on pidetty säännöllisesti yhteyttä TEA-työryhmään ja kansliapäällikkökokoukseen. Strategista tutkimusta käsiteltiin osana valtioneuvoston tiedolla johtamisen välineitä hallituksen strategiaistunnossa 27.4.2016 ja ohjelmajohtajat olivat esittelemässä tutkimustoimintaa biotalouteen, teknologiamurroksiin ja tasa-arvoon liittyvissä teemoissa hallituksen strategiaistunnossa 16.5.2016. Päätösesitys oli keskusteltavana kansliapäällikkökokouksessa 27.6.2016 ja sitä käsiteltiin tutkimusja innovaationeuvoston kokouksessa 7.9.2016. 11
Vuodelle 2017-2018 ehdotetaan siis kahta teemaa, jotka täydentävät meneillään olevia ohjelmia ja hankkeita seitsemässä tähän mennessä valitussa teemassa. Jatkossa on myös mahdollista, että joinakin vuosina ei valita yhtään uutta teemaa ja tämän sijaan esimerkiksi toteutetaan useampia teemoja yhdistäviä hakuja tai aiempien vuosien teemoihin täydentäviä hakuja. 4. Asemoituminen TIN:n toimintakenttään: strateginen tutkimus osana valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta Strategisen tutkimuksen asemaa tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kentällä selkeyttää sen suhteuttaminen muihin rahoituslähteisiin. Kuvaan on koottu valtion panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuoden 2016 valtion tulo- ja menoarvion luvuin. Tutkimuslaitosten osuus perustuu Tilastokeskuksen tiedoille. 12
Kuva. Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat. Kuvasta puuttuvat säätiöiden osuus (arviolta n. 200 miljoonaa) sekä EU-rahoitus (arviolta n. 150 miljoonaa). 1 Suomen Akatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä, kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä, toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiikan kysymyksissä ja myöntää määrärahoja tieteelliseen tutkimukseen ja muuhun tieteen edistämiseen. Suomen Akatemia on keskeisin tieteellisen tutkimuksen rahoitusorganisaatio. Akatemian rahoitus on ensi sijassa laatuun ja kilpailuun perustuvaa. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin tehtävänä on edistää asiantuntemuksellaan ja rahoituksellaan teknologian ja innovaatioiden kehittämistä sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten laajaalaista hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa, työelämässä ja muualla yhteiskunnassa sekä aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinan kehittymistä. Tekes edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tarjoamalla rahoitusta ja siihen liittyvää asiantuntemusta sekä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tekesin tutkimusrahoituksessa painottuvat elinkeinoelämän tarpeet. Strategisen tutkimuksen rahoitus tukee yhteiskuntapolitiikkaa uudistavaa tiedontuotantoa, tutkimuksen tehokkaampaa ja vaikuttavampaa välittämistä tutkimustietoa tarvitseville ja tiedon monipuolista hyödyntämistä. Nämä tavoitteet liittyvät myös yleiseurooppalaisiin pyrkimyksiin. Esimerkiksi Euroopan Unionin komission Horisontti2020-puiteohjelma (2014 2018) on jäsennetty kolmeen eri osa-alueeseen siten, että ensimmäinen osa-alue palvelee tiedeyhteisön tarpeita ja toinen osa-alue teollisuuden ja elinkeinoelämän intressejä. Kolmannella osa-alueella sen sijaan edellytetään eri toimijoiden tarpeiden yhdistämistä ja painotetaan tiedon hyödynnettävyyttä. Tämän ns. kolmannen pilarin nimi on yhteiskunnalliset haasteet. Strategisen tutkimuksen käynnistäminen suomalaisen tutkimusrahoituksen kentällä vastaa tätä kansainvälistä kehityskulkua. Strategisen tutkimuksen rahoitus on erilaista kuin muu kilpailtu tutkimusrahoitus, ja sen tuoma lisäarvo perustuu laadun ja vaikuttavuuden yhdistämiseen. Vaikuttavuuden varmistamiseksi tutkimuksen teemoista päättää valtioneuvosto. Rahoituspäätökset tekee itsenäisesti STN, jonka toimintaa Suomen Akatemian hallintovirasto tukee. STN:n hallinnointiin osoitetaan enintään kolme prosenttia vuotuisesta tutkimushankkeiden myöntövaltuudesta. Arviointi: Strategisen tutkimuksen merkitystä ja roolia osana suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää tarkastellaan 2017 alkavan tutkimuslaitos- ja rahoitusuudistuksen arvioinnin osana. Strategisen tutkimuksen rahoituksen onnistumista arvioidaan perusteellisesti, kun ensimmäisten rahoituskierrosten tuloksia on käytettävissä. Strategisen tutkimuksen vaikuttavuuden varmistamiseksi on suunniteltu neliportainen vaikuttavuuden arviointikehikko: 1. Strategisen tutkimuksen neuvosto arvioi vuosittain omaa toimintaansa. 2. Konsortiot arvioivat omaa toimintaansa itse määrittämillä seurantaindikaattoreilla. 3. Neuvosto seuraa rahoittamiensa vuoden 2015 ohjelmien konsortioiden toimintaa numeerisilla ohjelmien yhteisillä tuotosindikaattoreilla 1 Laatinut: Anssi Mälkki 30.9.2015. Lähteet: Hallituksen esitys 28.9.2015 (HE2016); TULA vnpp (TULA); TK budjettianalyysi 2015 (TK2015) 13
4. Konsortiot asettavat omat ohjelmakysymyksiin pohjautuvat vaikuttavuustavoitteensa. Tavoitteiden toteutumista kuvataan hankkeen aikana täydentyvillä tarinoilla eli narratiiveilla, jotka sidotaan numeerisiin tuotosindikaattoreihin. Strategisen tutkimuksen neuvosto koostaa itsearviointi- ja konsortioraportit ohjelmistaan syksyllä 2017. Lisäksi OECD:n 2016 aloittamassa innovaatiojärjestelmän maa-arviossa tullaan tarkastelemaan strategisen tutkimuksen merkitystä osana suomalaista innovaatiojärjestelmää. 14
STN:n ALKUPERÄINEN ALOITE, viite: VNK/965/48/2016: Aloite valtioneuvostolle strategisen tutkimuksen keskeisistä teemaalueista ja painopisteistä vuosille 2017 ja 2018 Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin, ja joka tukee yhteiskuntapolitiikkaa, yhteiskunnan toimintojen kehittämistä ja uusiutumista. Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) valmistelee aloitteen strategisen tutkimuksen teema-alueista ja painopisteistä. Valtioneuvosto tunnistaa päätöksellään yhteiskunnan suurimmat ja merkittävimmät haasteet, joihin tutkimus voi tuoda ratkaisuja. Teemojen ohjelmallistamisesta ja käytännön hankevalinnasta vastaa strategisen tutkimuksen neuvosto itsenäisesti. Valtioneuvosto tai yksittäiset ministeriöt eivät osallistu ohjelmien tai hankkeiden valintaan. Kuva 1: Strategisen tutkimuksen teema- ja rahoitusprosessi. Teemojen tunnistuksessa STN käyttää avoimia prosesseja, joihin eri sidosryhmät, tutkijakunta, päätöksen tekijät ja muut tiedon hyödyntäjätahot osallistuvat aktiivisesti. Vuonna 2016 STN luovutti teema-aloitteen valtioneuvoston kanslialle kesäkuussa. Valtioneuvoston syksyisen teemapäätöksen jälkeen STN päättää tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta, ohjelmien laajuudesta, tutkimushankkeiden valinnasta ja rahoituksesta Strategisen tutkimuksen teemat muodostavat kokonaisuuden Strategisen tutkimuksen teemat muodostavat vahvan yhteiskunnallisesti merkittävien teemojen kokonaisuuden, joissa pystytään rahoittamaan pitkäjänteistä tutkimusta ja luomaan tutkimuksella ratkaisuja Suomen menestyksen kannalta keskeisillä alueilla (Kuva 2). Teemakokonaisuutta täydentää teema-aloite vuodelle 2017 Muuttuva kansalaisuus demokratia globaalissa murroksessa. Vuoden 2018 teema Uudistu tai surkastu - resurssit ja ratkaisut puolestaan vahvistaa ja kokoaa yhteen koko teemakokonaisuutta nostamalle uudistumisen ja sopeutumisen näkökulmat keskeisiksi tutkimuksen ja Suomen menestyksen tekijöiksi. 15
Kuva 2: Strategisen tutkimuksen teemakokonaisuus Vuoden 2015 strategisen tutkimuksen teemat Vuonna 2015 teemoja oli kolme: Teknologiamurrosten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta ja Tasa-arvo ja sen edistäminen. Kaikkia teemoja yhdistävinä painopisteinä olivat muutoksen hallinta, uudistumis- ja sopeutumiskyky ja kestävä kehitys. Teemoissa rahoitetaan pitkäjänteistä tutkimusta kuuden vuoden ajan. Eri ohjelmissa rahoitetut hankkeet tekevät ohjelmajohtajien tuella yhteistyötä yli ohjelmarajojen mm. energian ja biotalouden aloilla. Teknologiamurrosten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot -teemassa rahoitetaan tutkimusta, joka kohdistuu teknologiamurrosten tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutkimuskokonaisuudet tuottavat vastauksia siihen, mitkä ovat tietyn konkreettisen teknologiamurroksen ilmentymät ja mahdollinen hyöty Suomelle ja millaista inhimillisen toiminnan, instituutioiden ja toimintatapojen muutosta kyseisen teknologiamurroksen hyödyntäminen edellyttää. Teemassa rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan analysoidaan älykkään energian teknologiamurroksen yhteiskunnallisia vaikutuksia mukaan lukien vaikutukset biotalouteen, cleantechiin ja digitalisaatioon kehitetään nopeasti kasvavaa alustataloutta, sen arvonluontidynamiikkaa ja menestyvää alustataloutta tukevaa institutionaalista ympäristöä. luodaan metsien ja kaupunkien 3D-digitalisaation ja väylämittauksien avulla uudenlaisia tapoja käsitellä ja hyödyntää Suomen luonnonvaroja ja infrastruktuureja hyvinvointipalvelujen uudistumisen mahdollistamista palvelurobotiikan edistysaskeleiden avulla digitalisaation vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan lukien muutokset, jotka koskevat ihmisten töitä, instituutioita ja toimintatapoja 16
Ilmastoneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta -teemassa tutkimuksella vastataan siihen, mitkä ovat ilmastoneutraalin ja resurssiniukan yhteiskunnan edellytyksiä, ja millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat hallittua muutosta kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Lisäksi teemassa tutkitaan miten resurssien käyttöä voidaan tehostaa ja samalla tukea siirtymistä kiertotalouteen. Teemassa rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan turvataan kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytyksiä ja sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön tavoitellaan korkean jalostusarvon teknologioiden suljettuja materiaalikiertoja ja merkittävästi pienempää primääristen raaka-aineiden kulutusta luodaan uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ilmastonmuutoksen vaikutusta meren ekosysteemiin, ihmistoiminnan riskejä, merenpohjan luonnonvaroja, uusia menetelmiä kalankasvatukselle ja kestävään kehitystä vaikeuttavia yhteiskunnallisia esteitä. ratkotaan resurssitehokkaaseen ja ilmastoneutraaliin sähköenergiajärjestelmään siirtymisestä aiheutuvia politiikka-ongelmia Tasa-arvo ja sen edistäminen -teemassa rahoitetut hankkeet tarkastelevat monipuolisesti tasa-arvon edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Aihetta lähestytään erityisesti sote-uudistuksen näkökulmasta. Teemassa rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan tasa-arvon toteutumista kuntien päivähoito- ja esiopetuspalveluissa sekä lastenhoidon tukien järjestelmässä tasa-arvoa ja eriarvoisuuksia työelämässä kaupunkien ja maaseudun näkökulmasta Suomessa eriarvoisuuksien pitkän aikavälin muutoksia ja eriarvoisuuteen liittyviä mekanismeja mm. tuloissa, varallisuudessa, kulutuksessa, koulutuksessa, terveydessä, luottamuksessa, huono-osaisuudessa ja perheellistymisessä syrjäytymisen taustalla olevia mekanismeja ja aikaisemmin toteutettujen politiikkareformien pitkäaikaisvaikutuksia miten taiteen nykyisiä palveluja tulisi kehittää tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmista luovan ja osallistuvan kansalaisuuden vahvistamiseksi Vuoden 2016 strategisen tutkimuksen teemat Vuonna 2016 strategisen tutkimuksen teemoja on neljä: Osaaminen ja muuttuva työelämä, Terveys ja elämäntapojen muuttaminen, Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä ja Kaupungistumisen dynamiikka. Kaikissa teemoissa läpileikkaava painopiste on maahanmuutto. Kolmivuotisen rahoituskauden aikana tutkimusta tehdään laajoissa monitieteisissä konsortioissa. Osaaminen ja muuttuva työelämä teeman rahoitetuissa hankkeissa paneudutaan työelämän globaaliin murrokseen. Työn ja työurien kehitykseen vaikuttavat vääjäämättömästi muun muassa robotisaatio, digitalisaatio ja työntekijöiden osaamispohjan muutokset. Tulevaisuuden työelämän vaatimia taitoja tunnistetaan ja niiden omaksumista edistetään siten, että osaaminen ja työelämän vaatimukset kohtaisivat. Teemassa rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan miten ikääntyvä työvoima pystyy sopeutumaan osaamisvaatimusten muutokseen ja miten johtaminen tukee uudistumista 17
miten entistä heterogeenisemman työvoiman erilainen osaaminen saadaan parhaiten käyttöön esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla työelämän muutoksia ja talouden dynamiikkaa, yrittäjyyttä, sekä osaamisen ja koulutuksen välistä yhteyttä Terveys ja elämäntapojen muuttaminen teemassa tehtävässä tutkimuksessa erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten käyttäytymistä pysyvästi muuttaviin mekanismeihin. Erilaisten ryhmien tunnistaminen, niiden kiinnostuksen kohteiden ja motivoivien tekijöiden selvittäminen ovat teeman kannalta avainasemassa. Teemassa rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan edistetään eri kohderyhmiä puhuttelevien ja kustannusvaikuttavien mm. digitaalisten menetelmien kehittämistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tuetaan erityisesti lasten oikeuksien edistämistä etenkin mielen hyvinvoinnin alueella sosioekonomisesta ympäristöstä, maantieteellisestä sijainnista tai etnisestä taustasta riippumatta Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä -teemassa tutkimuksen keskiössä ovat suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuus, toimintavarmuus sekä reagointi- ja riskinsietokyky. Maailman valtiot ovat yhä vahvemmin verkottuneet toisiinsa ja maiden keskinäisriippuvuus niin taloudessa, kriisien hallinnassa kuin turvallisuudessa on entisestään lisääntynyt. Myös Suomen, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat kietoutuneet tiukasti yhteen eikä niitä voida erottaa toisistaan. Teemassa rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan pyritään ratkaisemaan suomalaisen yhteiskunnan sietokyvyn keskeisiä haasteita lisäämään tietoa koko Eurooppaa käsittelevistä ajankohtaisista uhista maailmassa, jossa ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen selvitetään miten veteen, ruokaan ja energiaan liittyvät muutospaineet sekä niihin liittyvät poliittiset päätökset vaikuttavat Suomen kokonaisturvallisuuteen. Kaupungistumisen dynamiikka -teemassa tutkimuksen avulla ratkaisuja haetaan muun muassa tapoihin, joilla kaupungit vastaavat asukkaiden tarpeisiin, mikä lisää niiden vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä, miten ne tukevat innovaatioita ja miten niihin muodostuu toimivia työmarkkinoita, samoin kuin tapoihin, joilla kaupunkien vahvistuminen johtaisi ympäröivien alueiden uuden lisääntymiseen. Teemassa rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan kaupungistumisen nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa tutkitaan sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestäviä asumisen malleja pyritään sovittamaan yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelunäkökulmia valtion ja kuntien yhteistyönä Kokonaisuutena vuosien 2015 ja 2016 teemat yhdessä ehdotettujen teemojen 2017 ja 2018 kanssa mahdollistavat teemarajat ylittävää yhteistyötä Teemoihin perustettujen ohjelmien rahoitetuissa hankkeissa tutkimusta tehdään yhteistyönä laajoissa konsortioissa, joissa on muodostunut uusia organisaatiotyyppien, julkisen ja yksityisen sektorin sekä valtioiden välisten rajojen ylittäviä yhteenliittymiä sekä kokonaan uusia tieteenalayhdistelmiä. Ohjelmajohtajien avulla vuonna 2015 rahoitetut hankkeet ovat syventäneet yhteistyötään niin ohjelmien sisällä kuin eri ohjelmien välillä etenkin biotalouden ja energian tutkimuksen alueilla. 18
Ohjelmien välinen yhteistyö tulee toteutumaan myös vuoden 2015 ja 2016 ohjelmien välillä. Selviä synergioita löytyy esim. vuoden 2015 Tasa-arvo ja sen edistäminen ohjelman ja vuoden 2016 Terveys ja elämäntapojen muuttaminen sekä Osaaminen ja muuttuva työelämä ohjelmien kesken (Kuva 2). Myös maahanmuutto painopisteen näkyminen kaikissa vuoden 2016 ohjelmissa muodostaa vahvan yhteistyökentän eri ohjelmissa rahoitettujen hankkeiden välille. Vuosille 2017 ja 2018 tehtävän aloitteen teemat ja niissä tehtävä tutkimus täydentävät osaltaan teemakokonaisuutta ja nivoutuvat luontevasti ohjelmien väliseen yhteistyökuvioon eri vuosien teemojen ja ohjelmien kesken. Alla on kuvattuna esimerkkejä strategisen tutkimuksen ohjelmien kesken syntyneistä temaattisista kokonaisuuksista. Strategisen tutkimuksen ohjelmissa biotalouden aihepiirissä tutkimuksella turvataan kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytyksiä ja sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön luodaan metsien ja kaupunkien 3D-digitalisaation ja väylämittauksien avulla uudenlaisia tapoja käsitellä ja hyödyntää Suomen luonnonvaroja ja infrastruktuureja tavoitellaan korkean jalostusarvon teknologioiden suljettuja materiaalikiertoja ja merkittävästi pienempää primääristen raaka-aineiden kulutusta luodaan uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ilmastonmuutoksen vaikutusta meren ekosysteemiin, ihmistoiminnan riskejä, merenpohjan luonnonvaroja, uusia menetelmiä kalankasvatukselle ja kestävään kehitystä vaikeuttavia yhteiskunnallisia esteitä. Strategisen tutkimuksen ohjelmissa tutkimuksella energian aihepiirissä ratkotaan resurssitehokkaaseen ja ilmastoneutraaliin sähköenergiajärjestelmään siirtymisestä aiheutuvia politiikka-ongelmia analysoidaan älykkään energian teknologiamurroksen yhteiskunnallisia vaikutuksia mukaan lukien vaikutukset biotalouteen, cleantechiin ja digitalisaatioon tuotetaan tutkimustietoa hajautetun energiantuotannon tehokkaaseen hyödyntämiseen tutkitaan pilvipalveluja laaja-alaisen vaihtelevan energiantuotannon mahdollistajana kehitetään nopeasti kasvavaa alustataloutta, sen arvonluontidynamiikkaa ja menestyvää alustataloutta tukevaa institutionaalista ympäristöä. Strategisen tutkimuksen ohjelmissa terveyden aihepiirissä tutkimuksella edistetään eri kohderyhmiä puhuttelevien ja kustannusvaikuttavien mm. digitaalisten menetelmien kehittämistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tuetaan erityisesti lasten oikeuksien edistämistä etenkin mielen hyvinvoinnin alueella sosioekonomisesta ympäristöstä, maantieteellisestä sijainnista tai etnisestä taustasta riippumatta miten ikääntyvä työvoima pystyy sopeutumaan osaamisvaatimusten muutokseen ja miten johtaminen tukee uudistumista miten entistä heterogeenisemman työvoiman erilainen osaaminen saadaan parhaiten käyttöön esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla tutkitaan sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestäviä asumisen malleja eriarvoisuuksien pitkän aikavälin muutoksia ja eriarvoisuuteen liittyviä mekanismeja mm. tuloissa, varallisuudessa, kulutuksessa, koulutuksessa, terveydessä, luottamuksessa, huono-osaisuudessa ja perheellistymisessä 19
syrjäytymisen taustalla olevia mekanismeja ja aikaisemmin toteutettujen politiikkareformien pitkäaikaisvaikutuksia miten taiteen nykyisiä palveluja tulisi kehittää tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmista luovan ja osallistuvan kansalaisuuden vahvistamiseksi Strategisen tutkimuksen ohjelmissa turvallisuuden aihepiirissä tutkimuksella pyritään ratkaisemaan suomalaisen yhteiskunnan sietokyvyn keskeisiä haasteita lisäämään tietoa koko Eurooppaa käsittelevistä ajankohtaisista uhista maailmassa, jossa ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen selvitetään miten veteen, ruokaan ja energiaan liittyvät muutospaineet sekä niihin liittyvät poliittiset päätökset vaikuttavat Suomen kokonaisturvallisuuteen tutkitaan sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestäviä asumisen malleja pyritään sovittamaan yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelunäkökulmia valtion ja kuntien yhteistyönä luodaan uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ilmastonmuutoksen vaikutusta meren ekosysteemiin, ihmistoiminnan riskejä, merenpohjan luonnonvaroja, uusia menetelmiä kalankasvatukselle ja kestävään kehitystä vaikeuttavia yhteiskunnallisia esteitä. Teema-aloite ja painopisteet vuosille 2017 ja 2018 Teemat Muuttuva kansalaisuus demokratia globaalissa murroksessa vuodelle 2017 Uudistu tai surkastu - resurssit ja ratkaisut vuodelle 2018 Painopisteet Tieto päätöksenteossa ja toimeenpanossa Väestörakenteen muutos Muuttuva kansalaisuus demokratia globaalissa murroksessa (2017 teema) Kansallisen ja eurooppalaisen tason vuorovaikutukset muovaavat kansalaisuutta, demokraattista osallistumista sekä hallinto- ja politiikkarakenteita. Tutkimuksella etsitään vastauksia demokratian ja monitasoisen hallinnan - paikallisen, alueellisen, valtiollisen, eurooppalaisen ja globaalin tason - välisten vuorovaikutusten esille nostamiin kysymyksiin. Teemassa haetaan tutkimuksen avulla ratkaisuja sekä suoran että edustuksellisen demokratian vahvistamiseksi tilanteessa, jossa kansalaisuus on muuttumassa monimuotoisemmaksi, väestörakenteen muutos etenee, ja jossa on jo näkyvissä polarisoitumista yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Tutkimukseen perustuvia ratkaisuja kaivataan uusista demokraattista osallistumista edistävistä teknologisista, sosiaalisista ja muista innovaatioista. Tutkimus luo myös tietopohjaa nopean muutoksen oloissa tapahtuvalle päätöksenteolle esim. kansallisen turvallisuuden takaamiseksi myös odottamattomissa haasteissa. 20
Teeman taustaa Suomalainen yhteiskunta on monikulttuuristunut ja monitasoistunut. Vielä 1990-luvulla Suomessa asui ja oleskeli vain vähän muita kuin Suomen kansalaisia, ja julkinen keskustelu käytiin paljolti samojen painettujen ja sähköisten tiedotusvälineiden kautta. Nykyisin Suomessa elää enemmän myös muita kuin Suomen kansalaisia ja yhteiskunnallinen keskustelu on sekä monipuolistunut että pirstaloitunut, mikä osaltaan johtuu myös viestintävälineiden ja keskustelutilojen eriytymisestä, yksilöllistymisestä ja yksityistymisestä. Kansalaisuus on muuttumassa. Eurooppalaisen integraation kautta osa kansallisuuden tunnusmerkeistä on siirtynyt eurooppalaiselle tasolle. Yhteinen valuutta ja ihmisten vapaa liikkuminen Schengen-alueella ovat muuttaneet kokemusta kansalaisuudesta. Globalisaation monet ilmentymät yhdessä eurooppalaisen integraatiokehityksen kanssa tuovat uudenlaisia poliittisen hallinnan ja vallankäytön tapoja. Valtion toimintavapautta haastavat paitsi kansainväliset velvoitteet myös ylikansallisten yritysten ja järjestöjen toiminta sekä markkinaehtoisuuden kasvu. Monitasoisen hallinnan kehityskulku on johtanut ainakin osittain vallan siirtymiseen kansallisvaltiolta toisaalta vertikaalisesti sekä ylikansalliselle että alueelliselle tasolle ja toisaalta horisontaalisesti eivaltiollisille toimijoille. Kansallisvaltion suvereniteetin kaventuminen ja siihen liittyvä hallinnan murros vaikuttavat niin edustuksellisen kuin suorankin demokratian toimintaedellytyksiin. Niihin vaikuttaa myös äänestämiskäyttäytymisessä sekä muussa yhteiskunnallisessa osallistumisessa jo nyt havaittu eriytyminen, joka noudattaa kansalaisten sosioekonomiseen asemaan sekä mm. terveydentilaan, etniseen taustaan ja ikään liittyviä jakolinjoja. Ratkaisuhakuinen tutkimus Teemassa tehtävä tutkimus valaisee poliittisen järjestelmän toimivuuden ja hyväksyttävyyden mahdollisia ongelmakohtia ja uudistamismahdollisuuksia. Tutkimus etsii vastauksia tarpeeseen lähentää poliittisen järjestelmän instituutioita ja kansalaisia toisiinsa, vahvistaa demokraattista osallistumista sekä luottamusta eri väestöryhmien välillä ja suhteessa julkiseen valtaan. Tutkimuksen avulla tunnistetaan ja kehitetään toimintatapoja, joilla voidaan sovittaa yhteen politiikanteon nopeatahtisuus ja globaalien haasteiden vaatima pitkäjänteisyys. Tutkimuksen avulla luodaan tietopohjaa nopean muutoksen oloissa tapahtuvalle päätöksenteolle sekä etsitään ratkaisuja, jotka turvaavat demokratian toiminnan ja kansallisen turvallisuuden myös odottamattomissa haasteissa. Teemassa voidaan tutkia monitieteisesti ja -alaisesti esimerkiksi hallinto- ja politiikkarakenteiden vuorovaikutusta paikallisella, alueellisella, valtiollisella, eurooppalaisella tai globaalilla tasolla poliittisen ja hallinnollisen ohjauksen rooleja työmarkkinaosapuolten ja parlamentaarisen demokratian yhteensovittamista kansalaisuuden muutoksien vaikutusta yhteisöllisyyden kokemiseen ja keskustelukulttuuriin demokraattista prosessia ja siihen osallistumisen keinoja, joita voivat olla mm. teknologiset ratkaisut ja alustat, hallintorakenteet ja -prosessit sekä terveyteen, elinympäristöön ja eri ulkoisvaikutuksiin liittyvät tekijät tapoja kehittää ja tuottaa julkisia palveluja, jotta ne paremmin vastaisivat muuttuvan kansalaisuuden tarpeita ja tukisivat mm. ympäristöoikeudenmukaisuuden toteutumista sekä terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoisuutta eri väestöryhmien kesken 21