Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -esiselvitys

Kaupunginhallitus 7 09.01.2017 Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -esiselvitys 381/10.03.01/2014 KH 7 Valmistelijat: asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen, p. 0404892115 ja vs. tekninen johtaja Heikki Penttilä, p. 044 780 9332 Liite A 7 Osa I Yleistä kansallisista kaupunkipuistoista Liite B 7 Osa II Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -hanke Liite C 7 Osa III Kokkolan kertomus Kokkolan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8.6.2015 ( 343) teettää Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen, nimetä esiselvityksen suunnittelutyöryhmän ja ohjausryhmän, päätti työryhmien työskentelystä ja että hanketta koordinoi asemakaava-arkkitehti. Päätettiin kutsua pysyväksi asiantuntijaksi ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander Ympäristöministeriöstä. Esiselvitys päätettiin teettää Konsulttipalvelu Viher-Arkilla ( 344). VALMISTELU Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -hankkeen suunnittelutyöryhmä on työstänyt esiselvityksen. Suunnittelutyöryhmässä ovat olleet museotoimenjohtaja Kristina Ahmas, ympäristösihteeri Juhani Hannila, asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen, suunnitteluhortonomi Sini Sangi, tiedottaja Satu Kungsbacka sekä MMM Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkista. Suunnittelutyöryhmä on kokoontunut esiselvityksen valmistelun aikana 13 kertaa. Ohjausryhmä on ohjannut suunnittelutyöryhmän työskentelyä sekä esiselvityksen sisältöä ja työstöä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut vs. tekninen johtaja Heikki Penttilä. Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Esiselvityksen taustatietoa on koottu Kokkolan historiaan liittyvistä teoksista sekä luonto- ja maankäyttöselvityksistä sekä muista aihepiiriä käsittelevistä selvityksistä ja suunnitelmista. Lisäksi esiselvitykseen on saatu suullista tietoa, kuvia, karttoja ja tekstiosioita useilta asiantuntijoita. Asukkaiden, alueiden käyttäjien, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden näkemyksiä on selvitetty osallistavilla menetelmillä: maastoretkillä, verkkokyselyllä ja teematyöpajalla. Maastoretkille osallistui yhteensä noin 100 henkilöä, verkkokyselyyn saatiin 145 vastausta ja teematyöpajassa oli 40 osallistujaa. Lisäksi hanketta on esitelty erilaisissa seminaareissa ja tilaisuuksissa (mm. KIP:n ympäristöpäivässä, Kokkolan kalamarkkinoilla ja Iltatorilla) ja se on saanut hyvin

näkyvyyttä paikallisessa mediassa. Tarkemmin hankkeen työskentelyprosessia on esitelty esiselvityksen osan II luvussa 5 (s. 38-43) sekä osan II liitteissä (s.90-94). KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena. Se on asukkaiden yhteinen olohuone sekä osa kestävää kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 68-70 ) ja sen perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta (MRL 69 ). Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan: kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden, siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Alueen, jota haetaan kansalliseksi kaupunkipuistoksi, on täytettävä neljä kriteeriä: 1) sisältö 2) kaupunkikeskeisyys 3) laajuus ja eheys 4) ekologisuus ja jatkuvuus Kansallisen kaupunkipuiston tulee perustua voimassa oleviin kaavoihin, keskusta-alueella asema- ja yleiskaavoihin muualla voi olla myös maakuntakaava. Myös eri lakeihin perustuvat suojelupäätökset voidaan hyödyntää. Kansallinen kaupunkipuisto on käyttökelpoinen työkalu kestävässä ja eheyttävässä kaupunkisuunnittelussa ja -rakentamisessa Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa. Ne muodostavat verkoston, jossa kukin yksittäinen kaupunkipuisto täydentää kansallista kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden monimuotoista kokonaisuutta. Toteutuessaan Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto olisi Suomen laajin ja merellisin kansallinen kaupunkipuisto. Kaikkiaan kansallisia kaupunkipuistoja on tarkoitus perustaa 10-12. Kansallinen kaupunkipuisto -käsitettä on avattu osan I tiivistelmässä ja luvussa 2 (s. 13-21) ja Kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa on esitelty osan I luvuissa 3 ja 4 (s. 22-34). ESISELVITYKSEN SISÄLTÖ

Esiselvitys on edellytys kaupunkipuiston statuksen hakemiselle ja toimii hakemuksen keskeisimpänä sisältönä. Esiselvityksen tehtävänä on tuottaa päättäjille taustatietoa, jonka pohjalta voivat hahmottaa mitä kansallinen kaupunkipuisto merkitsisi Kokkolalle ja tehdä päätöksen siirrytäänkö hakemisvaiheeseen vai ei. Esiselvitys on jaettu kolmeen osaan seuraavasti: Osa I Yleistä kansallisista kaupunkipuistoista Osa II Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -hanke Osa III Kokkolan kertomus Osat I ja II ovat materiaalia päätöksentekoprosessiin. Osa III soveltuu hankkeen markkinointiin, tiedottamiseen ja Kokkolan historian sekä vahvuuksien esille tuomiseen sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Esiselvityksen tarkoitus on selventää, mikä kansallinen kaupunkipuisto -status on ja esitellä Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -hankkeen tarkastelualue: - alueella olevat erityisarvot - erityisarvoja vahvistavat ja heikentävät toimenpiteet - alueen kaavoitus- ja maanomistustilanne - perustamiskriteerien täyttyminen. Kertoa, mitkä kansallisen kaupunkipuiston mahdolliset vaikutukset ovat ja esitellä Kokkolan kertomus. Teemat, erityisarvot ja tarkastelualue Kokkolan kansallisen kaupunkipuisto hankkeen erityispiirteinä ja teemoina ovat merellisuus, maankohoaminen ja historialliset elementit, kuten elinkeino- ja asutushistoria sekä kaupunkirakenteen kerroksellisuus ja säilyneisyys. Lisäksi monimuotoiset ja laajat luontoalueet ja monipuoliset virkistyspalvelut ovat tärkeä osa kansallisen kaupunkipuiston toteutusta. Työn aikana on tältä pohjalta tutkittu Kokkolan kertomusta maankohoamisen muokkaamasta, luonnon- ja kulttuurihistorialtaan rikkaasta merellisestä kauppakaupungista nykypäivään. Esiselvitys tuo esille, millainen Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto voisi olla sisällöltään ja aluerajaukseltaan. Työn aikana on selvitetty aluerajausta ja kansallista kaupunkipuistoa tukevien kaavallisten edellytysten täyttymistä alueella. Esiselvityksessä tarkastelualue on jaettu neljään kokonaisuuteen: 1) Tankar Poroluoto Kokkolan saariston Natura 2000 -alue Trullevi Rummelörenin ja Harrinniemen alueet 2) Vanhansatamanlahti ja Suntinsuu (Sannanranta, Halkokarin ranta, Tullimäki ja Pikiruukki) 3) Suntin varsi (Hollihaan ja 4. kaupunginosan reuna-alueet,

Keskuspuisto osittain ja Kauppatori) 4) Neristan Oppistan Mäntykangas. Kultakin osa-alueelta on kartoitettu erityisarvot, erityisarvoja vahvistavat tekijät ja toimenpiteet sekä heikentävät tekijät. Lisäksi on nostettu esiin nk tähtikohteita, jotka ovat erityisiä helmiä alueella ja joiden esiin nostaminen tuo aivan erityisellä tavalla esiin Kokkolan kertomuksen. Toisaalta niiden tunnistaminen luo mahdollisuuksia mm. matkailun ja virkistyskäytön kehittämiselle. Lisäksi on osa-alueittain kuvattu alueen maanomistus- sekä suunnittelu- ja kaavoitustilanne. Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualuetta on käsitelty osan II luvussa 6 (s. 44-79). Teemojen ja tähtikohteiden tarkempi esittely on osan III keskeinen sisältö (s.97-182) Suunnittelu- ja kaavoitustilanne: Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteena ei ole museoida sen sisällä olevia alueita. Se on eheyttävän kaupunkisuunnittelun ja imagon rakentamisen työkalu. Sitä hyödynnetään muun muassa kaupunkipuiston alueella tapahtuvan kaavoituksen ohjauksessa. Kansallinen kaupunkipuisto ei estä alueiden kehittämistä. Sen avulla voidaan edistää hankkeita, jotka lisäävät alueen arvojen säilymistä ja vahvistumista, asukkaiden asumisviihtyisyyttä sekä näihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupunki itse määrittelee, miten se statusta hyödyntää. Tarkastelualueen suunnittelu- ja kaavoitustilanne on kansallisen kaupunkipuiston kriteereihin peilaten hyvä. Suurin osa tarkastelualueen sisällä olevista merialueista on Natura2000 -alueita. Pääosalla maa-alueista on alueen erityisarvot suojaava oikeusvaikutteinen yleiskaava joko voimassa (Vanhansatamanlahti, Tullimäki, Sannanranta, Poroluoto ja Poroluodonkari l. Krunni, keskikaupunki ja Mäntykangas) tai yleiskaavan valmistelu loppuvaiheessa (Harrinniemi, Trullevi). Myös asemakaavatilanne on hyvä. Muutamaa aluetta lukuun ottamatta on asemakaavan sisältö jo nykyisellään sellainen, että se turvaa erityisarvot alueella. Lisäksi alueella on seitsemän valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä RKY (Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat, Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta, Sannanrannan huvila-alue, Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit eli Neristan ja Suntinsuun venevajat, Mäntykankaan puutaloalue, Kokkolan pedagogio ja Roosin talo sekä Kokkolan rautatieasema) Näiden em. alueiden osalta alueiden käyttö on jo linjattu kansallisen kaupunkipuiston kriteerien mukaisesti eikä siten ole niiden kanssa ristiriidassa. Tämä on myös edellytys sille, että kansallisen

kaupunkipuiston statuksen hakemisen edellytykset ovat olemassa. Suunnitelmissa ja kaavoissa esitettyjen määräysten ja periaatteiden mukaisesti alueita on mahdollista kehittää. Asemakaavoitus on tällä hetkellä kesken tarkastelualueen sisällä: Kruununvoudintalon ja Hakalaxin talon alueella, osittain Keskuspuiston alueella, Pikiruukissa ja Halkokarin rannalla, Grandin korttelissa, Kauppatorin ympäristössä, Neristanissa (Isokatu 20-22 ja Rantakatu 21-23) ja 4. kaupunginosassa. Näiden alueiden osalta kaavoitusta tehdään huomioiden kaavan yhteensovittaminen kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden kanssa. Lisäksi on kaksi aluetta, joiden osalta asemakaavoitus tulee käynnistää: Hollihaan puiston reunassa (Hollihaantie 1-5 ja Libeckinkatu 2-6) sekä Mäntykankaan koulun läheisyydessä (Kansakoulukatu 16-20) sijaisevien yksittäisen erillistalojen kiinteistöjen osalta. Suunnittelu- ja kaavatilannetta on kuvattu tarkemmin osan II luvun 6 tekstissä ja kartoissa (s. 44-77) sekä kaavoitus- ja arkkitehtuurihistoriaa ja näkökulmia tulevaisuuteen osan III luvussa 12 (s. 153-162). Kokkolan kertomus Neljä vuosisataa pitkä ja monikerroksellinen kaupunkihistoria tarjoaa kaupungille ja sen asukkaille monia mielenkiintoisia kertomuksia ja mahdollisuuksia hyödyntää niitä kaupungin kehittämisessä. Historiaa on esitelty teemoittain: Maankohoaminen ja geologia, luonto, elinkeinot, kaavoitus- ja arkkitehtuuri, viheralueet. Esiin on tuotu teemoittain kulttuurihenkilöitä sekä keskeisiä päätöksiä ja tapahtumia vuosisatojen varrelta. Lisäksi on esitelty kaikki tähtikohteet. Ne on jaoteltu em. teemojen mukaan. Kokkolan kertomus on osa III (s.97-182). Perustamisen edellytykset Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen edellyttää ympäristöministeriön kriteerien ja maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien vaatimusten täyttymistä. Kokkolan erityisarvot ja kertomus ovat monipuoliset ja kansallisen kaupunkipuiston hengen mukaiset. Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -hanke täyttää hyvin vaaditut neljä kriteeriä. Sisällön puolesta (1) tarkastelualue on monipuolinen tuoden esille luonnon-, kulttuuri- ja arkkitehtuurihistorian arvokohteita ja sini-viherrakenteita. Nämä osaltaan täydentävät hienosti verkoston tarinaa. Kaupunkikeskeisyys (2) toteutuu hyvin, sillä tarkastelualue lähtee aivan kaupungin ytimestä yhdistäen sen merialueeseen ja saaristoon. Myös eheyden ja laajuuden kriteeri (3) täyttyy, sillä tarkastelualue laaja ja riittävän yhtenäinen. Jatkuvuuden ja

ekologisuuden kriteeri (4) täyttyy muun muassa Suntin varren ja meren rannan kevyen liikenteen väylien sekä saariston ja ranta-alueiden luontoalueiden kautta. Merialueella ja saaristossa on myös laajat Natura 2000 -alueet. Kaavoitustilanne on hyvä vain muutamia käynnissä olevia kaavakohteita. Uusissa kaavoissa on huomioitu kaupunkipuistokriteerit. Haasteellisimmat kohdat ovat Kruununvoudintalon alue, Keskuspuiston alue ja Pikiruukki. Näiden alueiden kehittämistyössä on huomioitava alueiden luonteva liittyminen muuhun tarkastelualueeseen kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden mukaisesti. Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -esiselvitys on tuottanut hyvän pohja-aineiston myöhemmin laadittavaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten (MRL 70. Perustamisen edellytyksiä on selvitetty erityisesti osan II luvussa 8 (s. 85-88). LAUSUNNOT Lausuntokierroksen ja päätöksenteon pohjaksi pidettiin asian kannalta keskeisten lautakuntien, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsenille esittelytilaisuus 26.9.2016. Kutsun yhteydessä toimitettiin lausuntopyyntö sekä esiselvitysluonnosmateriaali. Esittelytilaisuudessa linjattiin, että lausuntopyynnöt pyydetään myös nuorisovaltuustolta sekä vammaisja vanhusneuvostolta. Suunnittelutyöryhmä katsoi tarpeelliseksi pyytää lausunnot myös alueen ja asian kannalta keskeisiltä toimijoilta, maanomistajatahoilta ja yhdistyksiltä. Suurin osa näistä tahoista oli kutsuttuna ja/tai osallistui maaliskuussa pidettyyn teematyöpajaan. Esiselvitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot yhteensä 83 taholta, joista lautakuntia ja muita kaupungin toimielimiä oli yhdeksän ja lisäksi muita tahoja (alueen keskeisiä toimijoita, yhdistyksiä ja maanomistajia) oli 63. Lausunnot pyydettiin jättämään 21.10.2016 mennessä. Lausuntopyyntö ja listaus em. tahoista on oheisaineistona. Saadut lausunnot Asiasta saatiin 17 lausuntoa. Lausuntojen sisältöä on tiivistetysti kuvattu tässä. Lausunnot kokonaisuudessaan ovat oheisaineistona. Ohjausryhmä käsitteli lausunnot kokouksessaan 26.10.2016. Sen pohjalta on suunnittelutyöryhmä laatinut niissä esiin tuotuihin keskeisiin näkökulmiin ja kysymyksiin vastineet.

LIITE D 7 Tiivistelmä lausunnoista ja vastineet Yleisesti ottaen lähes kaikissa lausunnoissa tuotiin esiin, että esiselvitys on riittävän laaja ja selkeä sekä päätöksenteon kannalta riittävä. Ja että se voidaan hyväksyä sisällöllisesti. Pääasiassa osoitetut huomiot, joiden joukossa oli aivan erinomaisia "nostoja", ovat ajankohtaisia huomioitavaksi hakemus- tai hoito- ja käyttösuunnitelmavaiheessa. Kansallisen kaupunkipuiston perustamista pidettiiin kaupungin vetovoimaa lisäävänä ja myös rekrytointia edesauttavana tekijänä. Se nähdään positiivisena asiana matkailun ja kaupungin statuksen kannalta. Moni taho toivoi, että hoito- ja käyttösuunnitelma tehtäisiin laajassa yhteistyössä. Myös kouluyhteistyötä ja oppilaiden osallistamista korostettiin. Pidettiin myös tärkeänä että huomioidaan liikuntarajoitteiset. Huolena nostettiin esille, että kaupunkipuisto ei saa rajoittaa kaupungin kehitystä ja alueiden nykyistä käyttötarkoitusta eikä kaupungin itsemääräämisoikeutta. Tarkastelualuetta pidettiin yleisesti kattavana ja sopivana. Kirkonmäkeä kaivattiin mukaan rajausalueeseen. Kaupunkirakennelautakunta esitti rajauksen tarkentamista rakennetun kaupunkiympäristön osalta ja pyysi tarkennusta myös Trullevin kehittämismahdollisuuksien osalta. Tähtikohdeluetteloa pidettiin muuten kattavana, mutta Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi toivoi lausunnossaan, että museo liitettäisiin tähtikohteisiin. Opetus- ja kasvatuslautakunta näkee tärkeänä, että kaupunkipuistohankkeesta tehtäisiin lapsivaikutusten arviointi, joka avulla saataisiin tietoa hankkeen eduista, haasteista ja mahdollisuuksista lasten ja nuorten palvelujen kehittämisen kannalta. Kälviän -Ullavan yhteisten maa-alueiden osakaskunta, Kälviän-Ullavan Kalastuskunta/osakaskunta ja Ruotsalon Kalastajainseura ry. ovat lausuneet asiasta yhdessä (alustava lausunto). He toteavat ehtona asian hyväksymiselle ja omistukseensa kuuluvien alueittensa liittämisen aluekokonaisuuteen, että Poroluodonkaria ja Tupalaakaa koskevat erityismääräykset kohteiden käytöstä kalastuksen tarpeisiin ja kalastusperinteen edistämiseen tulevat säilymään. Vastauksia lausuntoihin Kaupunki itse määrittää kansallisen kaupunkipuiston rajauksen ja arvot, joihin kyseinen rajaus "nojaa" ja joiden säilyttämiseen,

hoitamiseen ja vahvistamiseen kaupunki sitoutuu. Kaupunki on velvollinen itse valvomaan, että alueella tehtävät toimenpiteet ja maankäyttö tulevat jatkossa olemaan sellaista, että nuo kaupungin itse määrittämänsä säilytettävät arvot myös säilyvät. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen ei velvoita ylimääräisiin investointeihin. Alueet, jotka ovat nyt rajauksen sisällä, ovat jo nykytilanteessa siihen kelpaavia. Myöhemmin laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä ohjataan kaupungin varoja eri kohteisiin. On kaupungin oma päätös, että millä aikataululla ja missä järjestyksessä asioita toteutetaan. Muiden kaupunkien kokemus on, että kansallinen kaupunkipuisto ja hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on helpottanut niukkojen varojen kohdentamista keskeisimpiin kohteisiin asukkaiden ja kaupungin kannalta. Samalla se on mahdollisuus koota eri kehittämisohjelmia yhteen ja miettiä miten ne limittyvät toisiinsa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muita alueita ei kehitettäisi. Heitteille alueita ei saa jättää, vähimmillään hoidetaan metsänä tai hoidetaan puistona. Statusta voi hyödyntää ulkopuolisen rahoituksen hakemisessa. Kirkonmäen liittäminen tarkastelualueeseen on ollut useaan kertaan esillä, mutta ohjausryhmä totesi, että eheyden kriteeri ei täyty nykyisen rajausalueen ja Kirkonmäen välillä. Rajausalueesta todettiin yleisesti että viime ohjausryhmän kokouksen jälkeen sitä on tutkittu huolellisesti ja supistettu saatujen kommenttien ja huomioiden perusteella. Pedagogion kortteli -tähtikohteen nimi on muutettu muotoon museokortteli, johon myös Kieppi sijoittuu. Hakemusvaiheessa voidaan tarkemmin määrittää millä arvoilla Trullevi on mukana. Trullevin yleiskaavan valmistelu on pitkällä ja alueen maankäytön tulee olla tämän kanssa yhtäläinen. Ne osat Trullevista, jossa olisi mahdollisesti tarvetta pysvvän asutuksen laajentumiseen, on rajattu ulos alueesta. Kansallisen kaupunkipuiston kriteerit edellyttävät, että alue sisältää sekä rakennettua että luontoympäristöä ja että alue lähtee kaupungin ydinkeskustasta. Tämän vuoksi sitä ei voi syntyä ilman rakennetun kaupunkiympäristön alueita. Kaavoituspalvelut on käynyt ohjausryhmän pyynnöstä rajauksen vielä ajatuksella läpi yhdessä ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderin kanssa. Rajausta on tarkennettu urheilutalon pysäköintialueen osalta, se on jätetty osin pois rajauksesta. Lapsivaikutusten arviointi voidaan tehdä, ennen kuin hakemus jätetään tai välittömästi, kun hakemisvaiheeseen siirtymisestä on päätetty. Se on hyvä tehdä ja samalla se toimii hyvänä materiaalina

ja pohjana hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiselle. Perustamishakemukseen voidaan sisällyttää ja tuleekin sisällyttää määräyksiä koskien eri alueita ja niiden kehittämistä niiltä osin, kun niitä ei ole kaavoituksella tai muilla päätöksillä turvattu. Viitaten osakaskuntien lausuntoon, voidaan heidän lausunnossaan edellyttämän mukaisesti näin toimia sikäli kun tavoitteet eivät ole ristiriitaisia. Näin ei kyseisten saarten ja merialueiden osalta ole, vaan osakaskuntien ja kansallisen kaupunkipuiston tavoitteet ovat samansuuntaiset. Lausuntojen myötä saatiin muutamia tärkeitä huomioita esiselvityksestä ja niiden pohjalta sitä on tarkennettu. Erityisesti saatiin merkittävä määrä hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelussa hyödynnettävää aineistoa. Otakantaa.fi -palvelussa kuuleminen Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen luonnos oli kommentoitavana myös valtakunnallisessa, oikeusministeriön ylläpitämässä ja tuottamassa verkkopalvelussa Otakantaa.fi:ssä 8.-.22.12.2016. Määräaikaan mennessä saatiin yhteensä neljä vastausta. Vastaajista 3 (75 %) ilmoitti olevansa kaupungin työntekijä ja 1 (25 %) kaupunkilainen. Koonti kyselystä ja vastausten sisällöstä on oheisaineistona. OHEISAINEISTO: Lausuntopyyntö sekä saadut lausunnot kokonaisuudessaan ja koonti Otakantaa.fi -kyselystä JOHTOPÄÄTÖKSET Esiselvitys osoittaa, että teknistä tai sisällöllistä estettä Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle ei ole kyse on kaupungin tahtotilasta. Kokkolan kansallisen kaupunkipuisto -hankkeen merkittävänä vahvuutena on asian poikkihallinnollinen valmistelu. Se luo hyvät edellytykset myös statuksen hyödyntämiselle. Kansallinen kaupunkipuisto -statuksen hyödyntäminen ja mahdollisten resurssien ohjaaminen alueen kehittämiseen voidaan tehdä vähitellen kaupungin tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan se ei välttämättä edellytä lisäresurssointia. Statuksella voi olla painoarvoa haettaessa hankkeisiin ulkopuolista rahoitusta. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen edellyttää kaupungin tahtotilaa sitoutua erityisarvojen säilyttämiseen ja vahvistamiseen sekä alueen kehittämiseen pidemmälle ajanjaksolle. Valmistelijat esittävät, että kaupunginhallitus päättää

1 hyväksyä Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -esiselvityksen 2 valtuuttaa suunnittelutyöryhmän tekemään mahdolliset pienet tekniset korjaukset esiselvitykseen 3 esittää valtuustolle kansallisen kaupunkipuiston päätöksen hakemisvaiheeseen siirtymistä (MRL 69 ) 4 esittää valtuustolle, että Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -hanketta esitetään mukaan Suomi 100 ohjelmaan Vs. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää 1 hyväksyä Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -esiselvityksen 2 valtuuttaa suunnittelutyöryhmän tekemään mahdolliset pienet tekniset korjaukset esiselvitykseen 3 esittää valtuustolle kansallisen kaupunkipuiston päätöksen hakemisvaiheeseen siirtymistä (MRL 69 ) 4 esittää valtuustolle, että Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -hanketta esitetään mukaan Suomi 100 ohjelmaan Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.