Auroran koulun ympäristöohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Auroran koulun ympäristöohjelma ( )

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Be inspired by Danish Design FERN. Twist & Save - sinä valitset

Kestävän kehityksen vuosipolku

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Ympäristökoulutus. Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

#omailmastokokous

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

Ekotukitoiminnan tulevaisuus

Ympäristöohjelma. Top Camping Kalajoki

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Sähkönsäästökampanja kouluissa kevät Kauniaisten kaupunki Pirjo Korpinen

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue

Ekologisuus, toimiva kouluarki ja turvallisuus

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Telkkä-Lunnin toimintasuunnitelma

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA. Pitkäniemen päiväkoti, Nokia Syksy 2014

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Kestävä kehitys Turun alueen yliopistoissa ja korkeakouluissa klo ICT-talo, Joukahaisenkatu 3-5, luentosali Delta

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Emmi Romppainen Emmi Romppainen

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

PYHTÄÄN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Pehmopapereiden matematiikkaa

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta

Rajattomasti kestävä kehitys

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

TOUKOTIEDOTE 2017 KUTSU YKKÖSTEN ÄIDEILLE. Oppilaskunnan Iikkarin Tähdet tapahtumassa nähtiin jälleen taidokkaita ja iloisia esityksiä.

Miten vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta liikennekasvatuksessa?

Kestävän kehityksen ympäristökasvatussuunnitelma

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten energiansäästövinkit

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

#omailmastokokous

Palokan koulukeskuskysely

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv

Tarkistuslistaa voidaan hyödyntää oppilaitoksen kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen kehittämisen tukena

Arviointi koulun arjessa

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2018

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie Tuusula

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristöohjelma kaudelle:

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Työelämän monet polut ja erilaiset taidot. Ammatit tutuiksi yläkoululaisille. Yhteistyössä

Vihreä Leiri. Itsearviointilomake

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

Onnistuneet talkoot. Asukastoimikuntien pidetyn seminaariin osallistuneiden asukkaiden ryhmätöissä kehitetyt ideat ja ehdotukset

Millaista liikennekasvatusta toteutat työssäsi?

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely

Imatran ympäristöohjelma

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio:

Auroran koulun ympäristöohjelma Koulumme oppilaiden ympäristökasvatus tukee oppilaiden kiinnostusta luontoon ja ympäristöön sekä kasvattaa luontoa ja ympäristöään kunnioittavia ja huomioivia. Kasvatuksen keinoin tarjoamme välineitä havainnoida ympäristöään ja luontoa. Ympäristökasvatuksella ohjaamme oppilaita toimimaan vastuullisesti. Koulumme ympäristökasvatus perustuu kestävän kehityksen periaatteille. Tavoitteena on ympäristöä ja luontoa arvostavat ja suojelevat oppilaat, jotka kokevat ympäristöasioiden huomioimisen tärkeänä omissa valinnoissaan. Koulumme ympäristöohjelman teossa painotetaan oppilaiden osallisuutta. Oppilaat ovat olleet mukana ympäristöohjelman teossa alusta asti. Oppilaiden osallisuus sitoo heidät yhteisiin tavoitteisiin. Ympäristöohjelman tekeminen alkoi koulussamme syksyllä 2003. Syksyllä opetuksessa painotettiin erityisesti ympäristöön ja luontoon liittyviä asioita. Oppisisältöjä olivat mm. tuotteen elinkaari, kulutusvalinnat, jätehuolto, kierrättäminen, säästäminen uhanalaiset eläimet sekä luonnonsuojelu. Aiheiden käsittelyssä painotettiin ympäristönäkökohtia. Keväällä 2004 aloitimme ympäristöohjelman työstämisen. Teimme oppilaiden kanssa alkukartoituksen. Työskentely tapahtui pienissä ryhmissä, joissa aikuiset toimivat ohjaajina. Oppilaat pysähtyivät pohtimaan eri ympäristönäkökohtia, jotka liittyvät koulun arkeen ja käytäntöihin. Alkukartoituksen jälkeen oppilaat pohtivat parannusehdotuksia, joilla koulua voitaisiin kehittää ympäristöystävällisemmäksi ja viihtyisämmäksi. Ryhmien aihealueet olivat: 1. Koulun tavaroiden ja laitteiden kunto sekä koulun siisteys 5. Koulun piha Ryhmien työskentelyn pohjana olivat seuraavat keskeiset kysymykset: 1. Millainen on tilanne tälle hetkellä koulussamme? 2. Mitä asioita voisi parantaa? 3. Mitkä ovat omat mahdollisuutemme vaikuttaa? Kenellä kuuluu vastuu asioiden parantamisesta? 4. Mitkä olisivat ne konkreettiset parannukset, joita meidän olisi mahdollisuus toteuttaa? Miten toteutetaan? Mistä saamme rahoituksen, jos tarvitaan? Kun ryhmät olivat saaneet työnsä valmiiksi kokoonnuimme yhteen. Kävimme läpi ryhmien tuotokset sekä valitsimme yhdessä tavoitteet seuraavalle lukuvuodelle ja sovimme vastuualueista sekä seurannasta.

1. Koulun tavaroiden ja laitteiden kunto sekä koulun siisteys Käyttäjän oma vastuu on suuri. Ohjeiden noudattaminen on tärkeää. Tarvikkeita ja välineitä tulee käyttää siihen mihin ne ovat tarkoitettu. Oppilaiden ja aikuisten tulee kiinnittää huomiota tavaroiden ja laitteiden kuntoon. Korjaamme itse, jos se on mahdollista. Pyrimme kierrättämään. Tämä tietää säästöä koululle. Kehitämme koululle järjestäjäsysteemin. Järjestäjien vastuulle tulee koulun yhteisten tilojen sekä koulun edustan siisteys. Yhteisiä tiloja ovat mm. kirjasto, kirjavarasto, urheiluvälinevarasto jne. Järjestäjät voivat käyttää välitunteja ja oppitunteja järjestäjän tehtäviinsä. Järjestäjän työ on luottotehtävä, mikä tulee omalla käytöksellä ja vastuullisuudella ansaita!!! Järjestäjäsysteemi sai paljon kannatusta. Se alkoikin toimia koulussamme heti 2004 alkusyksystä. Vastuuhenkilönä toimii Jarmo Lehtonen. Säästäminen onnistuu kun ei rikota tavaroita ja käytetään niitä säästeliäästi sekä asianmukaisesti esimerkiksi ei syödä kyniä ja pyyhekumeja. Jos rikkoo tai hukkaa tavaroita, tulee korvata se itse esimerkiksi viikkorahoista. Ei sotketa ja piirretä muulle kun paperille. Kierrätämme mahdollisimman paljon Hankitaan kestäviä tavaroita ja painotetaan hankinnoissa ympäristöystävällisiä merkkejä Koulumme hankinnoista vastaa Sanna Vainio ja Piia Ruutu. Oppilaat ottivat vastuulleen selvittää ympäristöystävälliset tuotteet, tehdä niistä lista ja toimittaa sen Sannalle. Säästäminen onnistuu kun kaikki kannamme siitä yhdessä vastuuta. Lämmin vesi kuluttaa enemmän energiaa kuin kylmä, joten käytämme lämmintä vettä harkiten. Ei pidetä hanoja turhaan auki. Tämä on tärkeää muistaa etenkin kuvaamataidon tunnilla. Ei pidetä tietokoneita turhaan päällä. Pistetään sähkölaitteet kiinni, jos ne eivät ole käytössä. Liikumme lyhyet matkat kävellen esimerkiksi jos lähdemme tutustumiskäynneille tai retkille. Tarkkana tuuletuksen kanssa!!!! Koulumme energiankulutuksen vastuualueekseen otti Seppo Salminen. Sovimme että kaikki tarkkailevat omaa energian kuluttamistaan seuraavan lukuvuoden aikana. Syksyllä 2004 laadittiin yhdessä koulun energiansäästöohjeet. Ohjeista valmistetaan koululle seinätaulut. Keväällä 2005 pohdimme yhdessä ovatko energiankäytön tottumuksemme muuttuneet. Yksimielisesti päätimme kehittää koulumme jätteidenlajittelua. Koulussamme toimii biojätteen lajittelu, mutta paperinkeräyspiste ja ongelmajätepiste puuttuvat. Päätimme ottaa yhteiseksi tavoitteeksi tämän asian korjaamisen. Koska koulumme on sairaalakoulu,

jonka yksiköt sijaitsevat sairaala alueella on lajittelu ja kierrättäminen meille haasteellista. Esimerkiksi paperinkeräyspisteet puuttuvat koulun välittömästä läheisyydestä. Sovimme että keräyspisteet perustetaan koulun eri yksiköihin ja niiden tyhjentämisestä ja kuljettamisesta isompiin keräyspisteisiin vastaa koulun väki. Jätteiden lajittelusta valitsimme vastaamaan Aarno Paakkari sekä Jari Koskinen. Lisäksi keskustelimme myös mahdollisuudesta kierrättää kirjoja sekä koulutarvikkeita. 5. Koulun piha Oppilaat innostuivat koulun pihojen kehittämisestä. Koska koulumme toimipisteet sijaitsevat fyysisesti eri paikoissa, alakoululaiset ja yläkoululaiset tekivät omat suunnitelmansa. Pihasiisteydestä ovat oppilaat vastanneet jo usean vuoden ajan itse. Olemme järjestäneet siivoustalkoot syksyllä ja keväällä. Oppilaat kokivat, että siivoustalkoita voisi pitää useamminkin. Alustavat pihasuunnitelmat: Alakoulu: Korjaamme itse huonoon kuntoon menneet jalkapallomaalit. Hankimme pihalle liukumäen Istutamme koulun pihalle kukkasipuleita ja kasveja. Kunnostamme koulun katoksen pylväät. Yläkoulu: Hankimme koulun pihalle penkit. Rakennamme itse jalkapallomaalit. Hankimme oppilaiden käyttöön hyppynaruja ja twistnauhan Istutamme kukkasipuleita ja kasveja. Oppilaat pohtivat myös rahoituksen järjestämistä uudistuksia varten. Seuraavia ideoita syntyi: Säästämme koulun tavaroiden kulutuksessa sekä hankinnoissa. Säästämme paperinkulutuksessa. Järjestämme kirpputorin ja pidämme arpajaiset. Anomme rahaa hyväntekeväisyysjärjestöiltä. Valmistamme tarkat pihasuunnitelmat sekä alakoululle että yläkoululle lukuvuoden 2004 2005 aikana. Kun pihasuunnitelmat ovat valmiit, voidaan aloittaa niiden toteuttaminen. Pihasuunnitelmista vastuun ottivat Ina Kivalo ja Outi Lindholm, jotka valmistavat suunnitelmat yhdessä oppilaiden kanssa. Yhdessä sovittiin, että ympäristöohjelmaa arvioidaan, päivitetään ja laaditaan tavoitteet seuraavalle lukuvuodelle aina kevätlukukauden lopussa toukokuussa. Kestävään kehitykseen liittyviä näkökulmia huomioidaan opetuksessa ja oppisisällöissä vuosittain, hieman eri painotuksilla. Ympäristöohjelman koordinaattorina toimii Piia Ruutu. Lukuvuoden 2004 2005 erityiseksi teemaksi valitsimme kierrätyksen.

LUKUVUOSI 2004 2005 1. Koulun tavaroiden ja laitteiden kunto sekä koulun siisteys Koulun oppilaat ovat kohdelleet kunnioittavasti koulun tavaroita. Pohdimme, että oppilaat ja aikuiset voivat kantaa vielä enemmän vastuuta koulun ja luokkien siisteydestä lukuvuonna 2005 2006. Järjestäjäsysteemi aloitti toimintansa koulussamme. Järjestäjien käyttämisestä oli hyviä kokemuksia. Järjestäjäsysteemissä on vielä kehittämisen varaa, joten sitä jatketaan seuraavana lukuvuonna. Lukuvuonna 2005 2006 kirjataan koululle järjestäjän ohjeet ja tehtävät. Säästämisessä on onnistuttu, mutta parantamisen varaa on. Lukuvuonna 2005 2006 kouluun liittyy uusi yksikkö (30) oppilasta, joten kuluttamisessa kannattaa olla tarkkana. Mietimme eri mahdollisuuksia säästää hankinnoissa Lukuvuoden 2005 2006 erityinen tavoite on säästäminen. Lukuvuonna 2005 2006 yläkoulun oppilaat valmistavat alakoulun oppilaille opetusmateriaalia, jotta voimme säästää siinä. Esimerkiksi teknisen työn tunneilla tehdään puusta geolautoja sekä puisia numeroita ja kirjaimia. Energiankulutusta on tarkkailtu ja liikkumisessa on pyritty säästämään. Energiansäästöohjeet valmistettiin opetustauluiksi. Pohdimme mahdollisuuksia vähentää energiankulutusta järjestäjäsysteemin avulla lukuvuonna 2005 2006. Lajittelua ja kierrättämistä on kehitetty lukuvuonna 2004 2005 todella paljon. Jari Koskinen on koordinoinut lajittelua ja oppilaat ovat osallistuneet kaikkeen päivittäiseen lajitteluun. Oppilaat ovat mm. vieneet yhdessä Jari Koskisen kanssa jätteitä lajittelupisteisiin, koska suoraan koulun läheisyydestä ei niitä löydy. Lukuvuonna 2005 2006 lisätään koulun sisällä olevia lajittelupisteitä.

5. Koulun piha Pihasuunnitelmien valmistaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Suunnittelua jatketaan lukuvuonna 2005 2006. Auroran koulu on mukana Hesan nuorten ääni kampanjassa, jonka ansiosta pihasuunnitelmia pystyttiin jo toteuttamaan. Yläkoulu sai pihalle penkit ja alakoulu uuden keinun. Alakoulun koulun katoksen pylväät kunnostettiin. Pihatalkoot ja siivoaminen järjestettiin säännöllisesti lukuvuonna 2004 2005. Lukuvuonna 2005 2006 jatketaan talkootoimintaa. Pihan kunnostamista ja laittamista rajoittaa jonkin verran sairaala alueella toiminen. Lukuvuoden 2005 2006 erityinen teema on säästäminen. Muut erityiset tavoitteet liittyvät kuhunkin aihepiiriin. Toukokuussa 2006 kokoonnutaan arvioimaan ohjelman toteutumista sekä laatimaan tavoitteita seuraavalle lukuvuodelle. Alakoulun ja koko ohjelman vastaava on Piia Ruutu. Välskärinkadun yksikön ympäristövastaava on Seppo Salminen. Uuden yksikön (Paulankatu) ympäristövastaava on Anna Kaisa Kolu. Lopuksi Olemme ottaneet ympäristöohjelman tekemisen ja noudattamisen osaksi koulumme arkea. Tekemällä suunnitelmaa tiiviisti yhdessä oppilaiden kanssa, saamme oppilaat sitoutumaan suunnitelmaan ja annamme heille mahdollisuuden vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Oppilaiden suhtautuminen ympäristöohjelman tekoon on ollut innostunut. Koulumme väki kokee asian tärkeäksi ja mielekkääksi. Ja hienointahan on yhdessä tekeminen.