Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen

Samankaltaiset tiedostot
siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta. Metsätaimitarhapäivät Tiina Ylioja Metla Vantaa

Metsäpuiden siemenhuollon kehittäminen -hanke

Taudinaiheuttajat siemenillä

KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli

kuusen ja männyn käpy- ja siementuhot Pekka Helenius Katri Himanen Markku Nygren Eeva Vaahtera Tiina Ylioja

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus

Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019

KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KUUSEN SIEMENVILJELMILLÄ

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla

Öljykasvien tuhoeläimet 2012

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Kangasmaiden lannoitus

Metsätuhot vuonna 2012

Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Herukan tuholaiset ja niiden torjunta

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Suomen metsävarat

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

Alttius mäntypistiäiselle. Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari

Kirjanpainajatuhoriskit

Ilmastonmuutos ja vieraslajit Suomen metsien uhkana

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

uudelleen organisointi

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Marja Poteri ja Eevamaria Harala. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Ruotsalaisen kuusen. MHaa1 siemenviljelysaineiston käyttökelpoisuus Suomessa. Seppo Ruotsalainen & Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

hinnoitteluun ja puukauppaan

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Siemen- ja taimikaupan säädökset

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Kuusen siementen sienet

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Eupithecia larvae Pikkumittarien toukat

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Metsäpuiden siemenhuollon laatuketju

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Muutostunnistus ilmakuvilta

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

lajien tunnistaminen

leviämisreitit taimitarhoille

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Lypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775)

t a i m i uutiset 4/ 2005 Tässä numerossa mm. S U O N E N J O E N T O I M I N T A Y K S I K K Ö

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

3/2008. Taimi uutiset. Metsäntutkimuslaitos

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Käpyjen keruuajankohdan määritys? Koneellistaminen metsänviljelyn seuraava askel? Pakkasvarastoitujen männyntaimien istutus.

Sahauksen kustannuslaskenta

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Pikkumittareiden tunnistus osa 2

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi

Transkriptio:

Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen Tiina Ylioja Kutsuseminaari 20.9.2007 Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki METSÄPUIDEN IDÄTYSTESTIT ISTAN SÄÄNNÖT JA NYKYKÄYTÄNNÖT Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Siemenet itävyystesteihin Käpyjen kehitys siemenviljelyksillä taikka metsiköissä Käpyjen keräys: valikoidaan hyvät kävyt Käpyjen karistus: valikoidaan hyvät siemenet Kuva: Pekka Helenius Kuva: siemenlaboratorio 2.1.2008 2

Tuhonaiheuttajat Hyönteiset Siemenhyönteiset Sekä käpyä että siemeniä vahingoittavat lajit Pelkkää käpyä vahingoittavat lajit Käpyruosteet Kävyt eivät tuota itävää siementä Osa tuhonaiheuttajista näkyy käpykeruun yhteydessä karistamolla laboratoriossa taimitarhalla 2.1.2008 3

Tuhot saavat alkunsa jo kukintavaiheessa Emikukat Hedekukat 2.1.2008 4

Eri tuhonaiheuttajat iskeytyvät eri aikaan 2.1.2008 5

Käpyruosteet: Kuusen talvikkiruoste Käpy ei tuota itämiskelpoisia siemeniä Käpy kuiva (pehmeä) Erkki Oksanen 2.1.2008 6

Käpyruosteet: Kuusen tuomiruoste Käpy ei tuota itämiskelpoisia siemeniä Käpy kuiva (pehmeä) Kuva: Sakari Pönniö Kuva: Sakari Pönniö Kuva: Sakari Pönniö 2.1.2008 7

Toukat kuusen siemenissä = siemenhyönteiset Kuva: Siemenlaboratorio METLA/Suonenjoki 2.1.2008 8

Toukat kuusen siemenissä Kuusen siemensääski Plemeliella abietina Kun siemenen avaa: toukka on oranssinkeltainen Toukka tekee harsopussin siemenen sisään, jonne koteloituu Keltainen sääski Loisen Torymussuvun kiilukaisia Röntgenkuvat: siemenlaboratorio Metla/Suonenjoki 2.1.2008 9

Kuusen siemensääski 1.6.2007 Sv403 Suhola Joroinen Kuva: Pekka Voipio 2.1.2008 10

Toukat kuusen siemenissä Kuusen siemenkiilukainen Megastigmus strobilobius Kun siemenen avaa, toukka on valkoinen/väritön SEM kuva: Tillman-Sutela & Kauppi Huom. Toukat voivat olla myös Torymussukuun kuuluvia siemensääsken loisia. Röntgenkuvat: siemenlaboratorio Metla/Suonenjoki Siis hyödyllisiä: laskevat kuitenkin itävyyttä, jos päätyvät taimipaakkuun itämään. 2.1.2008 11

Kuusen käpysääski Valkoiset harsopussit käpysuomujen tyvessä Toukka sisällä oranssi Vähälukuisena harmiton Jos runsaasti, käpyjen avautuminen häiriintyy 2.1.2008 12

Aina kukinnoista ei kehity täyskasvuisia käpyjä Syynä voi olla myös hyönteistuhot Mikäli jo kukintoon jo iskeytyy tuhohyönteinen (kuten Zeiraphera ratzeburgiana perhonen), voi se tyrehdyttää kävyn kehityksen Monet käpyjä vioittavat hyönteiset esiintyessään runsaslukuisina per käpy estävät ravinteiden ja veden kulkua kävyissä, jolloin nuoret kävyt kuivuvat ennen aikaisesti. 2.1.2008 13

Kuusen käpykoisa Koisaperhonen Lentää kesä-heinäelokuussa ja munii kasvaviin käpyihin Toukat syövät siemeniä ja kävyn solukkoa Karkeaa purua + reikiä Kuva: Tiina Ylioja Kuva: Pekka Helenius Kuva: Sakari Pönniö 2.1.2008 14

2.1.2008 15 Kuva: Sakari Pönniö

Eupitechia -mittariperhoset 2 lajia Eupitechia analoga Kuusenkäpymittari Eupitechia abietaria Kuusensiemenmittari Vahinkoa vaikea erottaa kuusen käpykoisan syönnistä syksyllä Käsnäjalkojen määrä toukan tunnistamisessa: Mittarin toukka: 2 paria Koisan toukka: 5 paria 2.1.2008 16

Kuusen käpykääriäinen Cydia strobilella Perhonen, joka munii kukintoihin Yleensä vahinkoa ei näe kävystä ulospäin Nuori, pieni toukka mahtuu siemenen sisään, syö sen ontoksi, ja jatkaa seuraavaan. Vanhemmat toukat syövät käpylapakkoa 2.1.2008 17

Kuusen käpykääriäinen 2.1.2008 18

Kuusen käpykääriäinen Kuva: Siemenlaboratorio METLA/Suonenjoki Toukka on täyttänyt siemenen ulosteillaan Toukat talvehtivat käpylapakossa 2.1.2008 19 Kuva: Pekka Helenius

Kuusen käpykärpänen Strobilomyia anthracina Pieni tumma kärpänen Munii kukintoihin Poistuu kävyistä kesäkuun lopussa Kävyissä pihkapallo Tyypillinen oire on käyristyminen Vakava vioitus ja pihkoitus kävyssä: ei keräykseen 2.1.2008 20

Kuusen käpykärpänen 2.1.2008 21

Äkämäsääski Resseliella sp. Pieniä kellertäviä, oranssin tai punertavan värisiä toukkia käpysuomujen välissä. Aiheuttavat pihkoittumista ja täten hankaloittavat käpyjen avautumista Kuva: Eira-Maija Savonen Kuva: Tiina Ylioja 2.1.2008 22

Onko organisaatiossanne kuusen siemenien röntgenkuvia ns. menneiltä vuosilta? Ruotsin ja Norjan siemenkeskukset ovat röntgenkuvanneet kuusen siemeniä 60-luvulta alkaen. Miten meillä Suomessa? Siemenkiilukaiset ja siemensääsket Esiintymisessä vuosittaista vaihtelua miksi ja kuinka paljon Onko myös eri alueiden välillä vaihtelua Yhteydenotot: Tiina Ylioja Puh. 050 391 4916 tiina.ylioja@metla.fi 2.1.2008 23