LAUSUNTO 12.6.2014 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö (26.5.2014) TEM/1034/03.01.01/2014, TEM044:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 196 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 65 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. Lisätietoja: erityisasiantuntija Anna Järvinen, anna.jarvinen@soste.fi, puh. 050 586 5677 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri
Uudistusta perustellaan palkkatukijärjestelmän yksinkertaistamisella ja yhdenvertaisuuden lisäämisellä Ehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia. Ehdotukset koskevat lähinnä palkkatukijärjestelmää. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta tekemän päätöksen mukaan palkkatukeen liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään ja pyritään muuttamaan palkkatuen rakennetta yksinkertaisemmaksi. Toimenpiteillä pyritään lisäämään yritysten osuutta palkkatuetun työn tarjoajana. Lisäksi pitkään työttömänä olleille ikääntyneille valmistellaan pitkäkestoinen palkkatuki. Rakennepoliittisen ohjelmassa pyritään myös vähentämään kuntien tehtäviä. Osana tätä päätöstä ohjelman toimeenpanoon sisältyy myös aluevelvoitteen poistaminen. Nykyisen palkkatukijärjestelmän koetaan olevan rakenteeltaan vaikeaselkoinen. Työnantajien saaman palkkatuen prosentuaalinen osuus palkkakustannuksista ei ole kaikille sama. Lisäksi työja elinkeinotoimistoilla on laaja tapauskohtainen harkintavalta, joka on synnyttänyt toimistokohtaisia linjauksia, jotka aiheuttavat työnantajien ja työttömien työnhakijoiden eriarvoista kohtelua. Esityksessä pyritään lisäämään työttömien työnhakijoiden yhdenvertaisuutta määrittelemällä tarkemmin säännöksissä palkkatuen kesto ja tukitaso. Esityksessä perustellaan, että uudistuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että palkkatuella palkattaisi enemmän osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä ja näin saataisi rakennetyöttömyyttä alenemaan. Selkeämpi järjestelmä vähentäisi myös hallinnollista työtä ja helpottaisi päätöksentekoa. Esityksessä arvioidaan, että hallinnollisen työn väheneminen vapauttaisi työ- ja elinkeinotoiminnan resursseja muuhun asiakaspalveluun. SOSTE ei näe, että ehdotetuilla muutoksilla osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen helpottuisi SOSTE pitää lähtökohtaisesti kannatettavana tavoitteita palkkatukijärjestelmän yksinkertaistamisesta, selkeyttämisestä ja yhdenvertaisuuden lisäämisestä. Myönteisenä näemme myös luonnoksessa esitetyn tavoitteen, että uudistuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että palkkatuella palkattaisi enemmän osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä. Uudistuksessa ehdotetaan palkkatukijärjestelmän yksinkertaistamista ja palkkatuen määrän muuttamista prosenttiperusteiseksi. Tukitaso määräytyisi joko tuen myöntämistä edeltävän työttömyyden keston tai vamman taikka sairauden aiheuttaman tuottavuuden alentuman perusteella. Palkkatuen kesto määräytyisi työttömyyden keston perusteella. Vamman tai sairauden perusteella myönnettävää palkkatukea myönnettäisi ajaksi, joka olisi tapauskohtaisesti tarkoituksenmukaista, kuitenkin enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan.
Muutos nostaisi suurempaa palkkaa maksavien työnantajien tukia, pieniä palkkoja maksavat taas häviäisivät uudistuksessa. Käytännössä uudistuksesta hyötyisivät työnantajat, jotka maksavat yli 2 500 (perustuki vrt. 30 % tuki) -2 600 (korkein korotettu palkkatuki vrt. 50 % tuki) euron palkkoja. Tuen parannusten kohdistuessa korkeampia palkkoja maksaviin yrityksiin, uudistus oletettavasti suuntaa tukea kohderyhmään, jonka työttömyys on lyhyempi kestoista ja työelämävalmiudet parempia. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat eivät suurempiin palkkoihin yleensä yllä. Tämä on ristiriidassa esitetyn tavoitteen kanssa, että palkkatuella palkattaisi jatkossa enemmän osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä. Vaikka yhtenäinen palkkauskulujen korvausprosentti sinällään kohtelee työnantajia yhdenmukaisesti, ei se lisää työllistettävien yhdenvertaisuutta, jos vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla tuet käytännössä pienenevät. Uudistuksella ei saa vaikeuttaa yhdistysten mahdollisuuksia työllistää pitkäaikaistyöttömiä Tällä hetkellä yhdistyksen tai säätiön on mahdollista saada korkeinta korotettu palkkatukea pitkään työttömänä olleiden työllistämiseen noin 1350 /kk. Lisäksi kunnat myöntävät vaihtelevasti palkkatukea täydentäviä kuntalisiä. Nyt ehdotetun muutoksen jälkeen yhdistysten olisi mahdollista saada pitkään työttömänä olleiden palkkatukena palkkakustannukset kokonaisuudessaan 60 prosenttiseen työaikaan asti ja tämän ylittävältä työajalta työnantajan pitäisi itse vastata palkkauskustannuksista. Niissä tilanteissa, joissa työllistetyt ovat tähänkin asti tehneet enintään 60 prosenttista työaikaa, tämä uudistus olisi parannus aiempaan. Yhdistyksille ei tulisi eteen tilannetta, jossa kokenutta työntekijää ei olisi varaa palkata, koska palkkatuki ei riitä työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamiseen. Etuna olisi myös se, että olisi mahdollista palkata työntekijä palkkatuella yhdistykseen vaativampiin, avoimille työmarkkinoille paremmin valmistaviin tehtäviin, joissa vastaavasti palkkakin on parempi. Ehdotuksen haittapuolena on, että nykyisellään palkkatuki on kattanut esim. sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukaan alemman vaativuustason pienipalkkaisissa tehtävissä 23 25 viikkotyöajan palkkauskustannukset, jos ylimääräisiä lisiä ei ole. Em. työehtosopimuksen mukaan 60 prosenttinen työaika on 22,5h/vk, eli ehdotuksen ansiosta näille työntekijöille tarjottava työaika saattaa lyhetä. Yhdistyksissä, joissa on pääosin työllistetty työttömiä kokoaikaiseen työhön, uudistus tarkoittaa heikennyksiä palkkatukiin. Uudistuksen myötä palkkakustannuksista korvattaisi vain 60 prosenttia, kun tukitaso nykyisessä tilanteesta korkeimmalla korotetulla palkkatuella korvaa yli 70 % palkkakuluista. Yhdistyksissä ei useinkaan ole mahdollisuuksia maksaa palkkatuen ulkopuolisia palkkakustannuksia omalla rahoituksella vaan ne on saatava katettua palkkatuella ja mahdollisella kuntalisällä. Esimerkiksi Helsingissä kuntalisän saaminen on tällä hetkellä sidoksissa vähintään 85 prosenttiseen työaikaan. Nyt ehdotettu muutos palkkatuen rajaamisesta 60
prosenttiseen työaikaan vaarantaa näin myös kuntalisän saamisen ja käytännössä yhdistysten ei olisi enää nykyisen kokoaikatyömallin mukaisesti mahdollista työllistää pitkäaikaistyöttömiä. SOSTE vaatii esitystä muutettavan niin, että yhdistysten mahdollisuuden työllistää pitkäaikaistyöttömiä myös kokopäiväisesti olisi jatkossakin mahdollista. Tässä yhteydessä olisi oleellista selvittää kuntalisien linjaukset jatkossa suhteessa ehdotettuihin muutoksiin. Lomarahan jättäminen pois palkkatuella katettavista kustannuksista vaikeuttaa erityisesti pienten yhdistystoimijoiden työllistämistä. Lomarahasta tulee useamman sadan euron ylimääräinen kustannus yhdistykselle maksettavaksi vuodessa ja jos työntekijöitä on useampia, kustannus voi nousta tuhansiin. Jos lomarahoja ei hyväksytä palkkatuella korvattaviksi, siitä hyötyvät ne työnantajat, jotka toimivat aloilla, joilla ei ole käytössä työehtosopimusta. He voivat saada palkkauskustannukset täysimääräisesti katetuksi palkkatuella. Käytäntö rankaisee työnantajia, jotka ovat työehtosopimusten piirissä tarjoten sitä kautta työntekijöilleen parempia etuja. SOSTE esittää, että lomarahojen sisältyminen palkkatukeen tulee säilyttää. Osatyökykyisten palkkatuen tasoa ei saa heikentää Vamman tai sairauden aiheuttaman tuottavuuden alentuman perusteella palkkatukea myönnettäessä tuen määrä mitoitetaan sen mukaan, kuinka paljon tuella palkattavan tuottavuuden arvioidaan alentuneen tarjolla olevassa työtehtävässä. Ehdotuksen mukaan palkkatukea myönnettäisi 30 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Tällä hetkellä jos tuella palkattavalla on vamma tai sairaus, joka vaikeuttaa työllistymistä, voi palkkatuki olla enintään 75 prosenttia palkkauskustannuksista. Uudistus laskisi palkkatukea olennaisesti ja vaikeuttaisi tämän asiakasryhmän työllistymistä. Henkilöiden, joilla on ongelmia terveyden kanssa, työllistyminen on jo nyt todella hankalaa. SOSTE esittää, että osatyökykyisten palkkatuen taso säilytettään nykyisellään. Muita huomioita Esityksessä ehdotetaan, että yli 60-vuotiaille pitkään työttömänä olleelle palkkatukea voitaisiin myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Ikääntyviltä ei edellytettäisi uuden tukikauden välissä olevaa työttömyyttä. Näin tuki olisi käytännössä pysyvä. SOSTE pitää myönteisenä, että ikääntyneille vaikeasti työllistyville henkilöille tarjotaan mahdollisuus työhön ja työuran pidentämiseen. SOSTE pitää kannatettavana esitystä, että alle 12 kuukautta työttöminä olleiden alle 30- vuotiaiden palkkatukijaksot voisivat olla vielä vuosina 2015 2016 kestoltaan 10 kuukautta muuten esitetyn 6 kuukauden sijaan. Tämä siirtymäaika tukisi nuorisotakuun tavoitteita ja
antaisi mahdollisuuden pidempiaikaiseen työllistämiseen. Myös oppisopimuskoulutuksen osalta palkkatuen keston ehtojen ennallaan säilyminen on myönteistä. Esityksestä ei käy ilmi, mikä olisi jatkossa 300 päivää työttömänä olleiden tilanne, kun heille ei tulisi oikeutta työttömyyden keston perusteella korkeimpaan 50 prosentin palkkatukeen, vaikka he tulevat kunnan passiivituen maksulistalle, jos ns. TYP-laki tulee voimaan. SOSTE pitää myönteisenä ehdotettua säännöstä, jossa työnantajan laiminlyödyt verot, lakisääteiset eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksut sekä rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnit määriteltäisi esteeksi palkkatuen myöntämiselle. Tarkempi lakisääteisten ilmoitus- ja maksuvelvollisuuksien hoitamisen tarkistaminen tukisi harmaan talouden ehkäisyä ja edistäisi osaltaan työmarkkinoiden toimivuutta ja tervettä kilpailua.