Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Turku - Naantali - Raisio - Kaarina: Alueen kehittämisessä on keskeistä suunnitella joukkoliikennekäytäviin sekä toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa kaupunkirakennetta tiivistämällä, tehostamalla ja uudistamalla. Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 0 asukkaalla. Kaupunkikehittämisen kohdealue - Satelliitit Masku: Rakentamis- ja kehittämistoimenpiteiden kohdentaminen alueelle ensiarvoisen tärkeää, jotta joukkoliikenne toteutuu. Keskeistä on rakenteen tiivistä- minen ja muuttuvien TP-alueiden kehittäminen, uusien TP-alueiden ja olemassa olevien palveluiden saavutettavuuden parantaminen sekä rakennetun ympäristön laatu.rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. Rusko: Yhdyskuntarakenteen tehostaminen keskusta-alueella sekä tiiviin pientaloasumisen kehittäminen uusilla joukkoliikenteeseen tukeutuvilla asuinalueilla. Vetovoimaisten rakentamis- ja kehittämistoimien kohdentaminen alueelle ensiarvoisen tärkeää taajama-alueen laajentumisen pysäyttämiseksi. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 0 as. Turku/Moisio - Kreivilä - Jäkärlä: Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 00 asukkaalla. Joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen parantaa myös työpaikka-alueiden ja lentokentän saavutettavuutta. Lieto: Keskeistä VT 0 kehittäminen joukkoliikennekäytävänä ja keskustan edelleen kehittäminen vetovoimaisena ja hyvin saavutettavana monipuolisten palvelujen alueena. Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 000 asukkaalla. Kaarina/Littoinen Verkakylä: Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää asukasmäärää 00 asukkaalla. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Kaarina/Piikkiö: Entinen kuntakeskus, jonka perusrakennetta tiivistämällä mahdollisuus varmistaa hyvien lähipalveluiden säilyminen ja kehittää vetovoimainen asuinalue. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 0 as. Turku/Hirvensalo: Voimakkaasti kasvava asuinkaupunginosa lähipalveluineen. Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 00 asukkaalla. Rakennemallialueiden lisäksi joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen edellyttää JL-käytävän varrelle kaupunkimaisen rakenteen muodostamista. Paimio: Maaseutumainen pikkukaupunki, jonka alueiden kehittämisen tulee johdonmukaisesti tukea keskustan palveluiden saavutettavuutta ja pikkukaupunkimaista rakennetta. Seudullisen joukkoliikenteen toimivuus edellyttää toimivien matkaketjujen mahdollistamista. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. 0 Parainen: Joukkoliikenteella hyvin saavutettava seutukeskus, jonka keskeisen taajama-alueen vetovoimaa tulee kasvattaa kehittämällä keskusta-asumisen muotoja lähellä palveluja. Kiinteä osa Turun kaupunkiseudun kasvuvyöhykettä, mikä tulee huomioida yhdyskuntarakennetta eheytettäessä. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. 0 Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan ja seudun keskusverkkoa. TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /TAAJAMAT..0 Nousiainen Mynämäki Lauttanpää Aura RM RM RM +0 as. +0 as. +00 as. Mahdollisia paikallisjuna-asemapaikkoja Liedon as. RM +0 as.
0 Arvokas vihervyöhyke 0 TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /TAAJAMAT..0 0 Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Turun saaret/hirvensalo ja Satava-Kakskerta: OYK-työ käynnissä. Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta, jolle kohdistuu rakentamispainetta ja eri intressi- tahojen ristitriitaisiakin odotuksia. Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitettuja alueita, joille osoitettu 00 asukasta. Satavan taajamatoimintojen alueen käyttötarkoitus ja vaiheistus ratkaistava kaavoituksella. Kakskerran maankäytön kehittämisellä tuetaan kylien elinvoimaisuutta. Kylien mitoituksen ja toteutuksen ajoittamisen tuettava Hirvensalon kaupunkikehittämisalueen toteutumista. Muutoksia: Satavan taajamatoimintojen alueen laajennus, Kakskerran kylämerkinnät. Naantali/Luononmaa:MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue, ) ks. selitys 0 0 Naantali/Immanen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue, Masku: Laaja MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue, johon sisältyy harvaa tienvarsi- ja kylätaajamaa sekä yleiskaavan AP-reservialuetta. Masku/Lemu: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoituja sekä suunnittelutarvealueita, joille on muodostunut harvaa taajama-aluetta. RM +0 as. Nousiainen: Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. OYK:ssa (ehdotusvaihe) osoitettu yksittäiset rakennuspaikat. Mynämäki: Alueella OYK, jossa taajamatoimintojen koillisosassa TP-alue vahvistamatta. Alueiden suunnitelmallinen käyttööotto liittyy vaiheistettuna VT liikenteellisiin ratkaisuihin. Rusko: Harvaksi taajamaksi muodostunutta suunnittelutarvealuetta ja taajamatoimintojen aluetta. Sisältää myös suunnittelulla turvattavaa vanhaa asutusta. Vahto: Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. Sisältää osan MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoiduista alueista. RM +00 as. Turku/Kanervamäki: Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitetun alueen sekä harvaa taajama-aluetta. Alueille osoitettu yhteensä 00 asukasta. Turku/Paattinen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoituja sekä suunnittelutarvealueita, joille on muodostunut harvaa taajama-aluetta. RM +0 as. Turku-Lieto/Maaria-Ilmarinen: OYK laadinta käynnissä. Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitettuja alueita sekä harvaa vanhan asutuksen taajama-aluetta (Lieto). Alueille osoitettu yhteensä 00 asukasta. Lieto: Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. Reunaehtona arvokas maisema-alue. Kaarina/Piikkiö: Suunnittelmattomasti syntyneitä harvan taajaman alueita, joille ei kehittämissuunnitelmia. Rakentamispaineesta johtuen alueen käyttötarkoitus, laajuus ja ajoitus tulee ratkaista kaavoituksella. Sisältää suunnittelutarvealuetta ja MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoituja alueita. Kaarina:Pohjoinen alue suunnittelmattomasti syntynyttä harvaa vanhan asutuksen taajama-aluetta - ei kehittämissuunnitelmia. Eteläinen alue nähdään potentiaalisena laajentumisalueena, nyt pääasiassa rakentamatonta ja viljelykäytössä. Kaarina/Lemunniemi: Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitettuja alueita, joille osoitettu yhteensä 000 asukasta. Kaarina/Kuusisto: Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitetun alueen, joille osoitettu yhteensä 000 asukasta. Parainen/Kårkulla-Lielax: Harvaksi taajama-alueeksi osayleiskaavalla muodostunutta aluetta. Parainen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue. Paimio: Itäinen alue on harvan taajaman aluetta, jonne kohdistuu rakentamispainetta ja eteläinen arvokasta maisema-aluetta, jolle kohdistuu odotuksia käyttö- tarkoituksen muutokselle (OYK). Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan.
Muutokset taajama-alueilla Turun kaupunkiseudulla ja kehyskunnissa: Turku: keskusta-alueen laajennus, TP-alueesta muuttuvaksi TP-alueeksi (PItkämäki, Itäharju), TP-alueiden täydentyminen/laajentuminen alueiksi, joilla TIVA-kauppa on mahdollista (Rieskalähteentie, Oriketo, Biolaakso), km-kohteet seudullisen rajan alapuolelle jääviksi TP-alueiksi (Kärsämäki, Ravattula) Turku/Moisio - Kreivilä - Jäkärlä T-alueen muutos uudeksi rata-alueeksi ja T-alueen osan muutos E-alueeksi (Saramäki), taajamatoimintojen alueen muutos TP-alueeksi (Moisio) Naantali: keskusta-alueen laajennus, taajamatoimintojen alueen laajennus/t-alueen sekä virkistysalueiden tarkistukset (Luonnonmaa), taajamatoimintojen alueen laajennus (Immanen) Naantali/Merimasku taajama-alueen laajennus (Hellemaa), taajama-alue kylämerkinnäksi (Merimaskun kirkonkylä) Raisio: TP-alueen laajennus/tarkistus, r-kohdemerkintä/moottoriurheilurata (Palovuori), TP-alueiden täydentyminen alueiksi, joilla TIVA-kauppa on mahdollista (Hauninen, Kuninkoja, Itäniitty) kn-kohteen ja TP-alueiden muutos TP-alueeksi, jolla vähittäiskaupan suuryksikön sjoittuminen on mahdollista (Mylly) Kaarina: TP-alueesta muuttuvaksi TP-alueeksi (Piispanristi), TP-alueen täydentyminen alueeksi, joilla TIVA-kauppa on mahdollista (Krossi) Masku: TP-alueesta muuttuvaksi TP-alueeksi (Humikkala) TP-alueen täydentyminen alueeksi, jolla TIVA-kauppa on mahdollista (Riviera), taajama-alueen laajennus pohjoiseen (Nousiaisten suuntaan) ja itään (Humikkala) Nousiainen: taajama-alueen laajennus etelään (Maskun suuntaan) Mynämäki: keskustakohteen muutos keskusta-alueeksi, t-kohteen muutos TP-alueeksi (Roukkuli) Rusko: taajamatoimintojen alueen laajennus/tarkistus (Päällistönmäki) Lieto: taajamatoimintojen alueen laajennus itään Liedon as.: T-alueen laajennus Kaarina/Piikkiö: keskustakohde taajamatoimintojen alueeksi. Sauvo: taajamatoimintojen laajennus/tarkistus TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /TAAJAMAT..0 ) MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue tarkoittaa MAL-aiesopimustyön yhteydessä kuntien rajaamia, tulevaisuudessa asemakaavoitettavaksi ohjelmoitavia alueita. Alueiden määrittelyn ja määräytymisperusteet ovat kunnat laatineet omista lähtökohdistaan.
Turun keskusta. Laaja ja monipuolinen sekoittuneiden keskustatoimintojen alue, jonka reunoilla myös suurimmat työpaikkakeskittymät (Kaupunginsairaala, TYKS, Kupittaa). Aluetta laajentaa Linnakaupungin rakentaminen. Vähittäiskauppaa 0 yhteensä n. 000 k-m, josta suuryksiköissä yht. 0 k-m. Suurin yksikkö kauppakeskus Hansa n. 000 k-m. Kauppa huomattavissa vaikeuksissa, johtuen ostovoimakehityksestä, kaupan rakennemuutoksesta ja keskustan ulkopuolisten kaupan alueiden kasvusta. Tähän vaikuttaa työpaikkojen väheneminen ja siirtyminen pois ydinkeskustassa. Kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää aktiivista kehittämistä ja innovatiivista suunnittelua. Keskustan kävely- ja pyöräilyvyöhykettä. Maakuntakaavassa ei kaupan mitoitusta / rajoituksia kaupalle. Länsikeskus. Kaupunkiseudun ala-/aluekeskus intensiivisellä sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Seudullinen merkitys erikoiskaupan alueena vähentynyt. Alueella edelleen paljon kehittämispotentiaalia, mutta edellyttää rakenteellista uudelleen tarkastelua ja vahvempaa integrointia joukkoliikenteen kehittämiseen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00, maakuntakaavan kokonaismitoitus 00 000 k-m. Skanssi. Uusi maakuntakaavan mukaisesti toteutunut ala-/aluekeskus sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Asumisen ja joukkoliikenneinfran osalta vielä keskeneräinen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 00 000 k-m. Raisio. Kuntakeskus intensiivisellä sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Keskusta-aluetta kehitetty määrätietoisesti koko 000-luvun ajan, työn loppuunsaattaminen edellyttää johdonmukaisuutta. Kaupan tarjonta vähentynyt Myllyn vaikutuksesta. Alueella edelleen paljon kehittämispotentiaalia. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Kaarina. Kuntakeskus intensiivisellä sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Keskusta-asumista kehitetty määrätietoisesti koko 000-luvun ajan, mutta osa suunnitelmista odottaa toteutusta. Alueen kaupan palvelut säilyneet melko monipuolisina ja kehittymässä, erikoiskauppa tarvitsee lisätiloja. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Lieto. Kuntakeskus ulommalla joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Asumista kehitetty määrätietoisesti koko 000-luvun ajan. Kattavat päivittäistavarakaupan palvelut. Kauppa laajentunut valtatien itäpuolelle. VT0:n tulevilla ratkaisuilla vaikutusta myös kaupan kehittämiseen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Naantali. Kuntakeskus intensiivisellä ulommalla joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Valtakunnallinen matkailukeskus. Kattavat päivittäistavarakaupan ja matkailun palvelut. Keskustan kehittäminen määrätietoista. Sataman ja teollisuuden huomioon ottaminen tärkeää. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Mynämäki. Kuntakeskus, omavarainen ja vakaa ympäröivän maaseudun keskus. Kaupan palveluiden kehittäminen edellyttää alueen väestökehityksen, erityispiirteiden ja mittakaavan herkkää huomioimista. 0 ei vähittäiskaupan suurysiköitä. Maakuntakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Paimio. Kuntakeskus, suhteellisen omavarainen ympäröivän maaseudun keskus. Osittain alakeskuksen ulommalla joukkoliikennevyöhykettä. Kaupan palveluiden kehittäminen edellyttää alueen väestökehityksen, erityispiirteiden ja mittakaavan herkkää huomioimista. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /KAUPPA..0
Turku Itäharju. Muuttuva työpaikkatoimintojen ja kaupan alue brownfieldkehällä. Rakennemuutosaluetta. Osin keskustan jalankulun ja pyöräilyn reunavyöhykettä ja intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Alueeseen kohdistuu kehittämispaineita ja -odotuksia. Korvaavien alueiden löytyminen useille alueen yrityksille vaikeaa. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Turku Biolaakso. Skanssiin tukeutuva, suurelta osin jo rakentunut työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Turku Oriketo-Topinoja. Pääasiassa työpaikkatoimintojen alue, jolla myös kehittyvää seudullista tiva-kauppaa (ajoneuvo-, rauta-). Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Turku Manhattan. Muuttuva työpaikkatoimintojen alue brownfield-kehällä keskusta-alueen reunalla. Rakennemuutosaluetta. Keskustan jalankulun ja pyöräilyn reunavyöhykettä ja intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Alueen nykyiset toiminnot väistymässä. Osittain tiva-kaupan alue. Liikenteellisesti vaikea ja tärkeä sisääntuloväylä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Turku Rieskalähteentie. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue: ajoneuvokaupan ja -huollon keskittymä. Keskustan jalankulun ja pyöräilyn reunavyöhykettä ja intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Raisio Mylly. Kaupunkiseudun suurin keskustan ulkopuolinen päivittäis-, erikoisja tiva-kaupan keskus. Pääosin jo toteutunut. Liikenneverkon toimivuus äärirajoilla. Joukkoliikennevyöhykkeen reuna-aluetta. 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Raisio Itäniitty. Kaupunkiseudun suurin keskustan ulkopuolinen tiva-kaupan keskus. Rauta-, huonekalu ja kodinkonekauppaa. Pääosin jo toteutunut. Liikenneverkon toimivuus äärirajoilla. Joukkoliikennevyöhykkeen reuna-aluetta. 0 suuryksiköissä yhteensä 0 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Raisio Hauninen. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue: ajoneuvokaupan ja -huollon keskittymä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Raisio Kuninkoja. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Kaarina Piispanristi. Muuttuva työpaikkatoimintojen ja olemassa oleva kaupan alue. Rakennemuutosaluetta. Osin intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Runsaasti kehittämispotentiaalia Skanssin alueen välittömänä jatkeena. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Kaarina Krossi. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Masku Riviera. Työpaikkatoimintojen ja mahdollinen tiva-kaupan alue. Korvaa Humikkalan alueen, jolla vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. 0 0 TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /KAUPPA..0
Tarkistetut liikenteen merkinnät Turun kaupunkiseudulla Turun Kehätien (kt 0) kehittäminen: Turun Kehätie osoitetaan kaksiajorataisena kanta- tai valtatienä välillä Järvelän eritasoliittymä - Raision keskustatunneli. Piikkiö - Kirismäki yhdystien (Hadvalantien pohjoispää) linjaus tarkistetaan. Turun Kehätielle lisätään seuraavat uudet eritasoliittymävaraukset: Ruona, Krookila, Raisionkaari ja Raision keskustatunneli. Sippaantien ja Raision keskustan eritasoliittymävaraukset poistetaan. Turun Kehätiehen liittyvä Raisionkaari osoitetaan maakuntakaavassa seudullisesti merkittävänä kehäväylänä. Turun välikehän kehittäminen: Rakennemallissa Turun välikehän kehittämiseksi esitettyjen Halistenväylän ja Uittamonsillan linjaukset tarkistetaan suunnittelua vastaaviksi. Välikehän Turun Kehätiehen kytkevä Koroistenkaari osoitetaan maakuntakaavassa. Turun välikehää kehitetään viihtyisänä, urbaanina yhteytenä, jossa maankäytön kehittämismahdollisuudet on tehokkaasti hyödynnetty. Välikehän ja Turun sisääntuloväylien toteutumattomat eritasoliittymävaraukset poistetaan. Naantalin satamayhteydet: Raskaan liikenteen pääreitti Naantalin satamasta Viestitietä Vanton eritasoliittymään osoitetaan seututienä. Turun lentoasema - logistiikka- ja teollisuusalueiden liikenneyhteydet: Lentoliikennealue osoitetaan kokonaisuutena LL-alueena. Rakennemalliratkaisun mukaiset liikenneyhteydet osoitetaan lentokentän pohjoispuolella palvelemaan suunniteltua teollisuus- ja logistiikka-aluetta (uusi yhdystie eritasoliittymineen välillä vt - Vahdontie). Merkintä korvaa lainvoimaisen maakuntakaavan yhteystarvemerkinnän. Lisäksi osoitetaan uusi pitkän tähtäimen yhteystarvemerkintä Vahdontieltä Raumantielle (vt ). Yhteyden jatkosuunnittelussa on huomioitava erityisesti vaikutukset ekologisiin yhteyksiin. VAK-ratapiha Turun Saramäessä: Turun ratapihan kautta kuljetaan merkittäviä määriä vaaralliseksi luokiteltuja aineita (VAK). Ratapihan ympäristöä kehitetään edelleen taajamatoimintojen alueena. Alueelle on suunniteltu toteutettavaksi matkakeskus. Turun VAK-ratapihalle osoitetaan maakuntakaavassa uusi aluevaraus Turun Saramäestä merkinnällä raideliikennealue, ja alueen ympärille osoitetaan km:n suojavyöhyke. Valtatien 0 kehittäminen: Maakuntakaavassa osoitetaan valtatien 0 kääntö valtatielle sekä mahdollisuus toteuttaa valtatien 0 eteläinen ohitus myöhemmin katuyhteytenä ilman eritasoliittymiä, mikäli kunnan maankäytön tarpeet sitä edellyttävät. Kurkela - Kirjala tieyhteys: Seututien 0 (Saaristotie) ongelmien pitkän tähtäimen ratkaisu on Kaarinan keskustan länsipuolitse ohittavan Kurkela - Kirjala-tieyhteyden rakentaminen. Yhteys osoitetaan uutena seututienä ja merkintä korvaa lainvoimaisen maakuntakaavan yhteystarvemerkinnän. Kaarinantien kehittäminen: Nykyiset liikenteelliset ongelmat sekä Kurkela - Kirjala-tieyhteyden toteuttaminen edellyttävät Kaarinantien kehittämistä, jotta liikenne pohjoiseen ei ohjaudu ainoastaan Turun Jaanintien kautta. Kaarinantien tieluokitus osoitetaan vaihemaakuntakaavassa seututienä. Kaarinantien kääntö: Kaarinantien kääntö (mt 00) parantaa Turun Kehätien (kantatie 0), valtatien 0 sekä maantien 00 muodostaman liikenteellisen solmukohdan tieverkkoa. Lyhyellä aikavälillä hankkeelle vaihtoehtona on nykyisten liittymien ja tieverkon kehittäminen, mutta pitkällä tähtäimellä Ravattulan liikekeskuksen sijainti Turun Kehätien, valtatien 0 sekä maantien 00 muodostaman risteysalueen tuntumassa estää riittävän kehittämisen. Kaarinantien kääntö osoitetaan uutena seututienä ja se korvaa lainvoimaisessa maakuntakaavassa osoitetun tieliikenteen yhteystarvemerkinnän. 0 TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /LIIKENNE..0 0 Paimion rataoikaisun poisto: Paimion rataoikaisusta on laadittu yleissuunnitelma (), mutta oikaisun suunnitteluvalmiutta ei 0-luvun alun jälkeen ole edistetty, eikä rataoikaisu kuulu Liikenneviraston pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Raideliikennepaikat (paikallisjunaliikenne): Paikallisjunaliikenteen asemapaikkaverkosto tarkistetaan yhtenäisin kriteerein kaikilla ratasuunnilla. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa yhteysvälillä Turku - Naantali osoitettujen raideliikennepaikkojen merkintä on yhtenäistetty muita ratasuuntia vastaavaksi. Artukaisten raideliikennepaikka on poistettu. Asemapaikkojen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Asemapaikkoihin tulee kuntakaavoituksessa varautua kehittämällä ja tiivistämällä maankäyttöä asemanseutujen läheisyydessä ja mahdollistamalla liityntäpysäköinti eri kulkumuodoilla paikallisjunaliikenteen käynnistyttyä.
Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Salo: Kaupunkitaajaman suunnittelussa on keskeistä kehittää Halikon ja Salon toiminnallista, toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa kokonaisuutta sekä kehittää tiiviimmän asumisen muotoja lähelle helposti saavutettavia palveluja. Joukkoliikennettä kehitetään väleillä Märy -Halikko -Salo-Muurla-Pertteli. Saloa kehitetään asemakaupunkina, jossa oman alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu tukee ns. Tunnin juna -ajattelua. Muutoksia: Meriniityn TP-alue muuttuu TP-alueeksi, jolla seudullinen TIVA-kauppa (kmt) on mahdollista, Halikon C-alue TP-alueeksi, jolla seudullinen päivittäis- ja erikoiskauppa (km) on mahdollista. Taajamatoimintojen alueen tarkistuksia. Märy: Paikallinen alakeskus, josta liikkumismuotoja Salon keskustaan tulee kehittää. Muutoksia: uusi TP-alue ja taajamatoimintojen alueen laajennus. Pertteli: Paikallinen alakeskus, josta liikkumismuotoja Salon keskustaan tulee kehittää. Muutoksia: tajamatoimintojen alueen laajennus. Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan keskusverkkoa. Muurla: Paikallinen alakeskus, josta liikkumismuotoja Salon keskustaan tulee kehittää. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. 0 Somero: Taajaman kehittämisen painopisteen tulee olla palvelujen turvaaminen ja palvelutason parantaminen keskutassa sekä taajaman sisäisten liikkumismuotojen parantaminen. Muutoksia: keskustatoimintojen alueen laajennus, TP-alueen laajennus. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Salainen: Alueella OYK. Alueen kehittäminen vaiheistuu uuden eritasoliittymän toteutukseen sekä siten kaupungin uuden sisääntuloväylän ja sen varren maankäytön kehittämiseen. Rauvola-Merikulma: Rannikon OYK maankäyttö huomioitu. Muutoksia: kylämerkintä tajamatoimintojen alueeksi. Kuiva-alho: Ratayhteyden hyödyntäminen esim. hake-asemapaikan kehittämiseen. Haukkala:Alueen kehittäminen vaiheistuu uuden eritasoliittymän ja yhteystarpeen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan SALON SEUTU Liite /TAAJAMAT..0 Muita muutoksia Salon seudulla: Meriteijo: virkistysalue retkeily- ja matkailutoimintojen alueeksi Perniö: keskustakohde keskusta-alueeksi Toija: keskustakohde taajamatoimintojen alueeksi Suomusjärvi: keskustakohde taajamatoimintojen alueeksi
Salo. Seutukuntakeskus. Laaja kävely- ja pöyräilyvyöhyke, joukkoliikennevyöhykettä. Kaupunkimainen keskustatoimintojen alue, jolla kauppaa suhteellisen laajalla alueella. Paljon kehittämispotentiaalia ja hyvät lähtöohdat kaupan kehittämiselle väestön ja työpaikkojen painopisteessä. Kaupan kasvu edellyttää myös valmiutta rakenteiden uusimiseen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 00 000 k-m. Meriniitty. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Kesustan reunavyöhykettä. Merkittävä auto- ja konekaupan seudullinen keskus hyvin saavutettavalla alueella. Rautatieyhteyksien parantuessa muodostaa yhdessä Salon keskustan kanssa yhden Etelä-Suomen kehityskelpoisimmista työpaikka-alueista. Myös kaupalla laajentumispotentiaalia. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m Paukkula. Muuttuva työpaikkatoimintojen ja mahdollinen tiva-kaupan kehittämisalue alue keskustan kaupan vyöhykkeen jatkeella. Kaupungin tärkein sisääntuloväylä edellyttää vahvaa kaupunkikuvallista otetta. Vähittäiskauppaa suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Halikko. Alakeskus, entinen Halikon kuntakeskus. Salon merkittävin keskustan ulkopuolinen kaupan alue valtakunnallisen maisema-alueen reunalla. Päivittäis--, erikoistavara- ja tiva-kauppaa. 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Perniö. entinen kuntakeskus. Ympäröivän maaseudun palvelukeskus. Kesäasukkaat ja matkailijat (Teijo, Mathildedahl) tukevat kaupan kehittymistä. Huolehdittava vanhan keskusta-alueen säilymisestä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Somero. Kuntakeskus. Pohjoisen Salon seudun omavarainen ja itsenäinen kaupan keskus. Tiivis pääkatu, omaleimainen kaupallinen raitti. Uusia kaupan palveluita toteutunut kantatien itäpuolella. Huolehdittava saavutettavuudesta ja omaleimaisen kaupunkikuvan säilymisestä yhtenäisenä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. SALON SEUTU Liite /KAUPPA..0
Tarkistetut liikenteen merkinnät Salon seudulla Eritasoliittymävaraus sekä yhteystarve (Haukkala): Haukkalaan osoitettu eritasoliittymä on Piihovin ja Muurlan pitkään liittymäväliin suunniteltu eritasoliittymä. Varausten tarkoituksena on parantaa keskustan itäisten osien sekä Perttelin saavutettavuutta moottoritieltä käsin. Haukkalaan osoitettu uusi eritasoliittymä ja tieliikenteen yhteystarve kytkeytyvät Metsäjaanun ja Korvenmäen teollisuusalueiden kasvuun sekä maakuntakaavassa osoitettavaan maankäytön selvitysalueeseen. Maankäytölliset ja yhdyskuntarakenteelliset tekijät puoltavat Haukkalan hyödyntämistä yritystoimintaan. Liikenneyhteyden toteuttaminen moottoritielle muiden liittymien kautta ei ole järkevää, sillä lähimmät liittymät sijaitsevat kaukana, eikä lähellä ole rinnakkaisia tieyhteyksiä. Eritasoliittymävaraus (Salainen): Salaisiin suunnitellun liittymän alue kytkeytyy vahvasti nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja sen kehittämismahdollisuuksiin. Suunniteltu liittymä sijaitsee Salon taajamarakenteen pohjoisreunalla ja sen eteläpuoli on keskustaajaman tulevaa laajenemisaluetta. Mikäli Salon alueen kasvu jatkuu, on Salaisten alueella useita sen potentiaalia edistäviä tekijöitä. Salaisten liittymä on pitkän aikajänteen varaus. Salaisiin lainvoimaisessa maakuntakaavassa osoitettu yhteystarvemerkintä poistetaan. Uuden eritasoliittymän toteuttaminen liittyy maakuntakaavassa osoitettavaan maankäytön selvitysalueeseen. Eritasoliittymävaraus (kt ): Kantatien ensimmäisen vaiheen toteuttaminen käynnistyy 0. Ensimmäisestä vaiheesta jätetään toteuttamatta ESA-radan, kantatien ja Kiskontien risteyskohtaan eritasoliittymä, joka osoitetaan vaihemaakuntakaavassa varauksena. Eritasoliittymävaraus liittyy ESA-radan toteuttamiseen. Raideliikennepaikat (paikallisjunaliikenne): Paikallisjunaliikenteen asemapaikkaverkosto on vaihemaakuntakaavatyössä tarkistettu yhtenäisin kriteerein kaikilla ratasuunnilla. Ratasuunnalla Turku - Helsinki toteutumattomat asemapaikat, jotka eivät sisälly lainvoimaisiin maakuntakaavoihin, on osoitettu merkinnällä uusi raideliikennepaikka Paimioon ja Halikkoon. Asemapaikkojen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Asemapaikkoihin tulee kuntakaavoituksessa varautua kehittämällä ja tiivistämällä maankäyttöä asemanseutujen läheisyydessä ja mahdollistamalla liityntäpysäköinti eri kulkumuodoilla paikallisjunaliikenteen käynnistyttyä. SALON SEUTU Liite /LIIKENNE..0
0 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Uusikaupunki: Kaupunkitaajaman suunnittelussa on keskeistä kehittää toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa täydentävää kaupunkirakennetta ja kehittää tiiviimmän asumisen muotoja lähelle helposti saavutettavia palveluja. Keskusta on valtakunnallisesti arvokas puutalokorttelialue (RKY). Alueella sijaitsee kolme mahdollista paikallisjuna-asemapaikkaa. Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan ja seudun keskusverkkoa. Laitila: Keskeistä on pikkukaupungin hyvän palvelutason säilyttäminen ja keskusta-asumisen kehittäminen. Vt kaupunkikuvaan sovitettujen sujuvien liikenteel- listen ratkaisujen löytyminen on edellytys muuttuvan TP-alueen kehittymiselle. Muutoksia: muuttuva TP-alue, jolla TIVA-kauppa mahdollista. Kalannin as. (Eteläkulma): mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Vehmaa: mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Uusikaupunki/Vohdensaari: alueella rakentamispainetta ja taajaman leviämiäminen todennäköistä. Uusikaupunki/Salmi-Halola: alueen sijainti mahdollisen paikallisjunaasemapaikan läheisyydessä. Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan. Muita muutoksia Vakka-Suomen seudulla ei ole VAKKA-SUOMI Liite /TAAJAMAT..0
Uusikaupunki. Seutukuntakeskus. Laaja keskustatoimintojen alue, suuri osa kaupan palveluista keskittynyt alueen koillisreunalla. Ruutukaava-alueen kauppa taantunut, huolimatta matkailun ja kesäasukkaiden vaikutuksesta. Paljon potentiaalia, mutta kaupan kehittäminen edellyttää herkkyyttä ja historiallisen puukaupungin arvojen huomioon ottamista. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 0 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Laitila. Kuntakeskus, muodostaa toiminnallisen parin Uudenkaupungin kanssa. Kaupungin kehittyminen ja sen kaupallisen painopisteen siirtyminen näkyy kerroksellisuutena. Kaupan kehittämisessä tulee paremmin huomioida kaupunkikuva ja keskustan näkyvä asema valtatien suuntaan. Vastaavasti valtatien suunnittelussa tulee ottaa huomioon tien ja keskusta-alueen yhteensovittaminen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 0 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Laitila, keskustan laajennus. Muuttuva työpaikkatoimintojen alue. Valtatien erottama kaupungin keskustaan aiemmin kiinteästi liittynyt historiallinen työpaikka-alue (mm. meijeri), jonne sijoittunut mm. tiva-kauppaa. Luonteva keskustatoimintojen laajentumisalue, mutta edellyttää määrätietoista suunnittelua ja sitä tukevaa keskustan eri puolet paremmin yhdistävää valtatien kehittämistä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m VAKKA-SUOMI Liite /KAUPPA..0
Tarkistetut liikenteen merkinnät Vakka-Suomessa Pyhärannan liikenneratkaisut: Yhteystarvemerkintä välillä Ropa Ihode poistetaan vähäisen liikenteellisen ja maankäytöllisen tarpeen vuoksi. Yhteyden toteuttaminen ei ole näköpiirissä hyvin pitkälläkään aikavälillä, eikä yhteyden suunnitteluvalmiutta ole edistetty. Yhteyden toteuttaminen ei ole välttämätöntä kunnan maankäytön suunnitelmien näkökulmasta. Ropan ja Ihoden välinen oleva yhteys osoitetaan kokonaisuudessaan seututienä. Pyhärannassa on käynnissä yleiskaavatyö, jonka perusteella Ihoden eritasoliittymän sijaintia tarkennetaan. Laitilan taajaman maankäytön ja liikenneratkaisujen yhteensovittaminen: Valtatiellä Laitilassa on erityinen taajamien maankäytön ja liikenteen yhteensovittamistarve. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Laitilaan on esitetty kaksi eritasoliittymää. Kahden eritasoliittymän ratkaisu ei kuitenkaan tuota parasta lopputulosta Laitilan elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisen näkökulmasta. Laitilan pohjoinen eritasoliittymävaraus poistetaan maakuntakaavasta. Pohjoinen eritasoliittymä tulee toteuttaa risteyssiltana ja eteläinen eritasoliittymä kaupunkikuvaan sopivana, tilaa säästävänä eritasoratkaisuna. Erik Sorolaisentie osoitetaan yhdystienä tai -katuna, ja yhteyttä tulee jatkossa kehittää kehäväylänä ja Laitilan teollisuuden synnyttämän raskaan liikenteen reittinä valtatielle. VAKKA-SUOMI Liite /LIIKENNE..0
Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Loimaa: Kaupunkitaajaman suunnittelussa on keskeistä kehittää HIrvikosken ja Loimaan toiminnallista, toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa kokonaisuutta sekä kehittää tiiviimmän asumisen muotoja lähelle helposti saavutettavia palveluja. Matkakeskuksen kehittämistä on edistetty kaavoituksella. Muutoksia: TP-alueen täydentyminen alueeksi, jolla TIVA-kauppa on mahdollista, taajamatoimintojen alueen laajennus. Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan ja seudun keskusverkkoa. Mellilä: mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Kyrö: mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Arvokas maatalousalue Aura: Taajaman kehittämisen painopisteen tulee olla palvelujen säilyttäminen ja palvelutason parantaminen keskustassa ja TP-alueen kehittäminen aidosti työpaikka-alueena. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka.muutoksia: kehittyvä keskusta-alue, uuteen yhdystiehen liittyvätp-alueen tarkennus. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Loimaa: harvaksi taajama-alueeksi muodostunutta aluetta. 0 Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan. Muita muutoksia Loimaan seudulla: Oripää: taajamatoimintojen alueen laajennus LOIMAAN SEUTU Liite /TAAJAMAT..0
Loimaa. Seutukuntakeskus. Laaja keskustatoimintojen alue, kaupan palveluiden osalta kaksinapainen: uusiutuneet hypermarketit alueen luoteisreunalla VT:n varrella, tori ja sitä ympäröivät liiketilat kaakkoislaidalla. Omavarainen seudullisen ostovoiman kohde. Runsaasti kehittämispotentiaalia, mutta edellyttää toimintojen uudelleen ajattelua, mm. alueen tiva-kaupan siirtymistä uusille kaupan alueille. Torin ympäristön aktivoiminen edellyttää määrätietoista kehittämistä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Niittukulma/VT. Laaja työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue (ajoneuvo-, huonekalu- ja maatalouskauppa). Uutta aluetta näkyvällä ja kaupunkikuvallisesti vaativalla paikalla tiva-kaupan kehittämiselle, maankäytön tehostaminen suotavaa. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Aura. Kuntakeskus ja ympäröivän laajan maaseudun palveluiden paikalliskeskus, mikä luo edellytykset myös kaupan kehittämiselle. Mahdollinen keskustatoimintojen alue (C/m) nykyisen keskustan hallituksi laajentamiseksi kohti valtatietä. Edellyttää määrätietoista suunnitelmallista kehitysotetta. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m LOIMAAN SEUTU Liite /KAUPPA..0
Tarkistetut liikenteen merkinnät Loimaan seudulla Tieliikenteen yhteystarve Kyrön ja Riihikosken taajamien välillä: Yhteystarvemerkintä kunnan kahden taajaman välillä poistetaan. Uuden yhteyden toteuttaminen ei ole pitkälläkään tähtäimellä näköpiirissä, eikä yhteyden suunnittelua ole edistetty. Kyrön ja Riihikosken taajamien välisen yhteyden kehittäminen on tarpeellista, mutta se toteutuu ensisijaisesti olemassa olevia yhteyksiä kehittämällä. Kantatien kääntö Aurassa: Kantatien kääntö Aurassa osoitetaan suunniteltuna kantatienä alustavaan yleissuunnitelmaan perustuen. Raideliikennepaikat (paikallisjunaliikenne): Paikallisjunaliikenteen asemapaikkaverkosto on vaihemaakuntakaavatyössä tarkistettu yhtenäisin kriteerein kaikilla ratasuunnilla. Ratasuunnalla Turku - Tampere toteutumattomat asemapaikat, jotka eivät sisälly lainvoimaisiin maakuntakaavoihin, on osoitettu merkinnällä uusi raideliikennepaikka Kärsämäkeen, Maariaan ja Liedon asemalle. Asemapaikkojen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Asemapaikkoihin tulee kuntakaavoituksessa varautua kehittämällä ja tiivistämällä maankäyttöä asemanseutujen läheisyydessä ja mahdollistamalla liityntäpysäköinti eri kulkumuodoilla paikallisjunaliikenteen käynnistyttyä. LOIMAAN SEUTU Liite /LIIKENNE..0
Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Parainen: Joukkoliikenteella hyvin saavutettava seutukeskus, jonka keskeisen taajama-alueen vetovoimaa tulee kasvattaa kehittämällä keskusta-asumisen muotoja lähellä palveluja. Kiinteä osa Turun kaupunkiseudun kasvuvyöhykettä, mikä tulee huomioida yhdyskuntarakennetta eheytettäessä. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan keskusverkkoa. Kemiönsaari/Kemiö: Kehittämisessä keskeistä keskustan rakenteen tiivistäminen ja palveluiden monipuolisuuden parantaminen, joilla suuri merkitys myös taajamakuvaan. Muutoksia: taajamatoimintojen alueen laajennus etelässä ja supistaminen maisema-alueen rajalla. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Parainen/Kårkulla-Lielax: harvaksi taajama-alueeksi osayleiskaavalla muodostunutta aluetta. Parainen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue. Kemiönsaari/Kemiö: harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan Muita muutoksia Turunmaalla: Örö: Uudet kohdemerkinnät: erityistoimintojen kohde / puolustusvoimat retkeily- ja matkailutoimintojen kohde erityistoimintojen alue vesialueella TURUNMAA Liite /TAAJAMAT..0
Parainen. Seutukuntakeskus. Pikkukaupunki, kaupan painopiste keskittynyt keskusta-alueen pohjoisreunalla. Kaupan kehittyminen vakaata, kesäasukkaat ja matkailijat lisäävät tarjonnan monipuolisuutta. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 0 000 k-m. Kemiö. Kuntakeskus. Laajan saaristokunnan itsenäinen kaupallinen keskus. Keskusta-alueen kauppa uusiutumassa, kesäasukkaat ja matkailijat lisäävät tarjonnan monipuolisuutta. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. TURUNMAA Liite /KAUPPA..0
Tarkistetut liikenteen merkinnät Turunmaalla Finnön tieyhteysvarauksen poisto: Korppoon ja Houtskarin välille merkityt, toteutumattomat merkinnät uusi lautta ja ohjeellinen yhdystie, ns. Finnön tie, poistetaan maakuntakaavasta. Yhteyden toteuttaminen ei ole näköpiirissä hyvin pitkälläkään aikajänteellä. Yhteyden liikenteellinen ja maankäytöllinen tarve on hyvin vähäinen. Nykyinen lauttayhteys Korppoon Galtbystä Houtskarin Kittuisiin osoitetaan maakuntakaavassa lautta-merkinnällä. Paraisten ja Sauvon välisten yhteyksien kehittäminen: Paraisten ja Sauvon välisten yhteyksien kehittämistä tukee uutena seututienä osoitettava tieyhteys Paraisten ja Sauvon välille. Merkintä korvaa lainvoimaisessa maakuntakaavassa esitetyn tieliikenteen yhteystarvemerkinnän. Alueen tieverkon kehittämisessä ensisijaista on nykyisen Saaristotien yhteyden kehittäminen ja sen toimivuuden varmistaminen. Nyt osoitettu uusi yhteysvaihtoehto täydentää Saaristotien reittiä ja mahdollistaa vaihtoehtoisen reittivalinnan. Matkailun yhteystarvemerkintä siirretään Kemiönsaarella välille Mjösund - Attu. TURUNMAA Liite /LIIKENNE..0
Tulevaisuuden kaupunkivyöhykkeet 0-0 (---00) Maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida kaupunkivyöhykkeiden kehittymisenä: Kuinka kaupunkikehittämisen kohdealueiden vetovoimaisuus on lisääntynyt maankäytön, liikenteen ja palveluiden yhteensovittavan kaupunkisuunnittelun keinoin? Kuinka RM alueiden toteuttamisessa ollaan onnistuttu? Kuinka palveluiden saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla on parannettu? Liikkumisvyöhykkeet / Kaupunkivyöhykkeet Ydinkaupunki ja reunavyöhyke - jalankulkukaupunki Sisäinen joukkoliikennevyöhyke - intensiivinen joukkoliikennekaupunki Ulkoinen joukkoliikennevyöhyke - joukkoliikennekaupunki Ensisijaiset kehittämisalueet Onnistuminen keskeisen taajama-alueen asukasmäärän kasvattamisessa/asukastiheyden laskun pysäyttämisessä sekä joukkoliikenteen käyttäjien määrän kasvattamisessa Kaupunkikehittämisen kohdealue Rakennemalli 0 tavoitteiden toteutuminen Toimenpiteisiin sitoutuminen ja niiden johdomukainen edistäminen Rakennemallin alueet 0 Rakennemallin alueet 0-0 Palveluiden saavutettavuus ja turvaaminen Onnistuminen (lähi)palveluiden säilyttämisessä / lisäämisessä sekä palveluiden kytkentöjen parantamisessa Seudulliset palvelut Paikalliset palvelut Julkiset palvelut TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite..0