KIRJALLINEN KYSYMYS 256/2006 vp Köyhien lapsiperheiden taloudellinen tukeminen Eduskunnan puhemiehelle Viimeisimmät tutkimukset kertovat, että lapset ja nuoret jakautuvat Suomessa yhä selvemmin hyvin toimeentulevien lapsiin ja köyhien lapsiin. Jopa 100 000 suomalaista lasta elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysriski kasvaa, jos perheessä on työttömyyttä, paljon lapsia tai vanhempi on yksinhuoltaja. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana 10 000:sta 15 000:een. Toimeentulotuen varassa elävien perheiden tilanne on heikentynyt entisestään. Osa nuorista perheistä on pahasti velkaantuneita. Työmarkkinoiden viime vuosina tapahtunut muutos vaikuttaa myös lapsiperheiden elämään. Osa-aikaiset työsuhteet, vuokratyö ja määräaikaisuudet lisääntyvät työpaikoilla edelleen. Julkisella sektorilla määräaikaisessa työsuhteessa on hyvin monia ihmisiä. Lisäksi etenkin palvelualoilla osa-aikaiset vuokratyösuhteet ovat yleistyneet huolestuttavasti viime aikoina. Näistä työssä käyvistä köyhistä on puhuttu viime aikoina paljon. Mallia, jossa ihmiset joutuvat tekemään useampaa työtä tullakseen toimeen ja elättääkseen lapsensa, ei haluta Suomeen. Lapsuudessa koettu köyhyys saattaa pahimmassa tapauksessa seurata lasta läpi elämän. Köyhyys aiheuttaa lapsiperheissä jatkuvaa puutetta, ja se myös edesauttaa lapsien syrjäytymistä. Pienituloisimmissa perheissä lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa, ja he saattavat joutua lopettamaan koulunkäynnin peruskouluun, koska vanhemmilla ei ole rahaa maksaa lukion kalliita oppikirjoja. Tällainen lasten ja nuorten heitteillejättö tulee yhteiskunnalle aikaa myöten todella kalliiksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä köyhien lapsiperheiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi? Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2006 Matti Kangas /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 256/2006 vp: Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä köyhien lapsiperheiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaaminen, lasten aseman parantaminen sekä vanhemmuuden tukeminen on nostettu keskeisesti esille. Hallitus pyrkii tavoitteeseen vakaalla ja ennakoitavalla lapsi- ja perhepolitiikalla. Päätöksenteossa otetaan huomioon lapsen näkökulma ja etu sekä vahvistetaan lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja oikeutta tulla kuulluksi. Hallitus arvioi, että vakaalla perhepolitiikalla sekä työn ja perheen paremmalla yhteensovittamisella on keskeinen merkitys myös lapsiperheiden taloudellisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Viime vuosikymmenen yhteiskuntakehitys ja erityisesti siihen sisältynyt voimakas kansantalouden heikkeneminen johti rakenteellisiin muutoksiin, jotka heijastuvat edelleen tämän päivän yhteiskunnassa. Eri selvitysten mukaan väestön taloudellisessa toimeentulossa on ollut nähtävissä polarisaation lisääntymistä. Tällä vuosikymmenellä talouden kehittyessä voimakkaan myönteisesti osalla väestöä se on merkinnyt heikommin toimeentulevan väestön kohdalla taloudellisen aseman suhteellista laskua. Lapsiperheet eivät ole olleet poikkeus tässä kehityksessä. Hallitusohjelman mukaisesti perhepoliittisia tulonsiirtoja kehittämällä on tuettu lapsiperheille lapsista aiheutuvien kustannusten tasausta. Samoin lapsiperheiden hyvinvointia sekä erityisesti työn ja perheen yhteensovittamista on tuettu muilla hallituskauden perhe- ja työehtopoliittisilla uudistuksilla. Vuonna 2003 oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen laajennettiin koskemaan pienten lasten vanhempia lapsen toisen perusopetuslukuvuoden loppuun saakka. Vuonna 2004 osittaisen hoitorahan saajaryhmää laajennettiin 1- ja 2-luokkalaisten lasten vanhempiin sekä eräisiin erityistilanteissa olevien lapsiperheiden vanhempiin. Samalla osittaisen hoitorahan tasoa nostettiin. Samana vuonna lapsilisään tehtiin tasokorotus, jolloin myös erillistä yksinhuoltajan lapsesta maksettavaa tukea korotettiin. Lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen tasoa korotettiin vuoden 2005 alusta lukien. Samasta ajankohdasta korotettiin äitiys-, isyys ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistasoja. Lokakuun alusta 2005 uudistettiin vanhempainpäivärahojen määräytymistä sairausvakuutuslain muutoksella, jolla parannettiin päivärahan määräytymistä koskevia säännöksiä, kun kyse on niin sanotuista peräkkäisistä synnytyksistä tai päivärahaan oikeutetulla on ollut ennen päivärahakautta lyhyitä määräaikaisia työsuhteita. Hallitus on saamassa selvityksen siitä, mitä muutoksia lapsiperheiden taloudellisessa tilanteessa tapahtui 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina. Selvitys sisältää myös tiedot lapsiperheiden asumisessa tapahtuneista muutoksista. Hallitus arvioi selvityksen pohjalta, mitä toimen- 2
Ministerin vastaus KK 256/2006 vp Matti Kangas /vas piteitä yhteiskunnassa tarvitaan lapsiperheiden riittävän taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Arviossa huomioidaan taloudellisen toimeentulon kehitys sekä lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välisinä muutoksina että lapsiperheiden keskinäisinä muutoksina. Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 256/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst: Vilka konkreta åtgärder ämnar regeringen vidta för att förbättra de fattiga barnfamiljernas ekonomiska situation? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I programmet för statsminister Matti Vanhanens regering har tryggandet av barnfamiljernas välfärd, en förbättring av barnens ställning och stöd för föräldraskapet lyfts fram som centrala frågor. Regeringen strävar mot målet genom en stabil och förutsebar barn- och familjepolitik. I beslutsfattandet skall barnets perspektiv och intresse beaktas och barnens och de ungas påverkningsmöjligheter och rätt att bli hörda stärkas. Regeringen bedömer att en stabil familjepolitik och bättre förutsättningar att kombinera arbete och familj har en central betydelse också vid tryggandet av barnfamiljernas ekonomiska välfärd. Samhällsutvecklingen under det förra årtiondet och framför allt den samtidiga kraftiga nedgången i samhällsekonomin har lett till strukturella förändringar som fortfarande avspeglas i dagens samhälle. Enligt olika utredningar kan man se en ökad polarisering när det gäller befolkningens utkomstmöjligheter. Under det här decenniet har en del av befolkningen fått uppleva en kraftigt positiv utveckling av ekonomin, medan det för dem som har det sämre ställt har skett en relativ försämring av den ekonomiska situationen. I denna utveckling har barnfamiljerna inte utgjort något undantag. Genomförandet av familjepolitiska inkomstöverföringar i enlighet med regeringsprogrammet har bidragit till att utjämna barnfamiljernas kostnader för sina barn. Likaså har barnfamiljernas välfärd och i synnerhet förutsättningarna att kombinera arbete och familj stötts genom andra familje- och arbetsmarknadspolitiska reformer under regeringsperioden. År 2003 utvidgades rätten till partiell vårdledighet till att gälla föräldrar till små barn till utgången av det andra läsåret för ett barn som får grundläggande utbildning. År 2004 utvidgades den grupp som kan få partiell vårdpenning till föräldrar till barn i årskurs 1 och 2 samt till vissa föräldrar i barnfamiljer som befinner sig i specialsituationer. Samtidigt höjdes nivån på den partiella vårdpenningen. Samma år höjdes nivån på barnbidragen, varvid också det särskilda stöd som betalas för barn till ensamstående föräldrar höjdes. Nivån på stödet för hemvård och privat vård av barn steg från början av år 2005. Vid samma tidpunkt steg också miniminivån på moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenningen. Från oktober 2005 reviderades grunderna för hur föräldradagpenningar bestäms genom en ändring av sjukförsäkringslagen med vilken bestämmelserna om fastställande av dagpenning förbättrades i fråga om så kallade på varandra följande förlossningar eller i sådana fall då den som har rätt till dagpenning har haft korta visstidsanställningar före dagpenningsperioden. Regeringen kommer att få en utredning om vilka förändringar som skedde i barnfamiljernas ekonomiska situation under 1990-talet och de första åren av 2000-talet. Utredningen innehåller också uppgifter om förändringar som skett i barnfamiljers boendeförhållanden. Regeringen kommer på basis av utredningen att göra en bedömning av vilka åtgärder som samhället behöver 4
Ministerns svar KK 256/2006 vp Matti Kangas /vas vidta för att kunna garantera barnfamiljerna en tillfredsställande ekonomisk välfärd. I bedömningen tas hänsyn till hur den ekonomiska försörjningen utvecklas med avseende på förändringar i barnfamiljernas hushåll i förhållande till såväl andra hushåll som andra barnfamiljer. Helsingfors den 20 april 2006 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5