Kaupunginhallitus, julkinen 123 14.04.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 309 31.08.2009 Perusturvalautakunta 82 30.09.2009 Perusturvalautakunta 97 28.10.2009 Kaupunginhallitus, julkinen 44 15.02.2010 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 69/000503/2008 KHALL 123 Valtioneuvosto on joulukuussa 2007 hyväksynyt lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman, joka luo hallituksen tavoitteet, painopisteet ja käytännön toimet lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi kuluvalla hallituskaudella (Opetusministeriön julkaisuja 2007:41). Useat kunnat ovat Stakesin suosituksen mukaisesti laatineet kuntakohtaisen lapsipoliittisen strategian jo 2000 - luvun taitteessa. Äänekoskella toteutettiin vuosina 2003-2005 entisen Äänekosken kaupungin vetovastuulla, mutta kaikkien yhdistyneiden kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhteisenä hankkeena Lava- hanke (Lastensuojeluun vaikuttavuutta yhteistyöllä ja osaamisella). Hankkeen työskentelyyn osallistui hyvin laajalti lasten ja nuorten parissa toimivia tahoja, ja siinä kehitettiin laaja-alainen, varhaisen vaiheen tukeen keskittynyt yhteinen toimintamalli. Lava- hankkeen päättyessä sovittiin, että yhtenä jatkotoimenpiteenä on työn laajentaminen lapsipoliittiseksi ohjelmaksi. Lapsipoliittisen ohjelman laatimisesta on entisen Äänekosken aikana tehty myös valtuustoaloite, mutta työn aloittaminen on viivästynyt uuden kunnan rakentamisprosessin vuoksi. Kun uuden kunnan kokonaisstrategia vuoden 2007 lopussa valmistui, sisällytettiin vuoden 2008 tavoitteisiin myös lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian laatiminen. Strategiatyön pohjaksi on valmistumassa Piia Soinisen pro gradu -työnä Äänekosken hyvinvointikertomus, ja parhaillaan ollaan toteuttamassa myös STM.n rahoittamaa Lapsivaikutusten arviointi- hanketta (Lavaus). Tämän hankkeen yhteydessä saadaan tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia kunnallisella päätöksenteko- ja palvelujärjestelmällä on lasten ja lapsiperheiden elämään ja hyvinvointiin. Lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian laatimisen tarkoituksena on linjata kaupungin päätöksentekoa ja palvelujen kehittämistä siten, että edistetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Strategian tulee olla laaja-alainen, ja sen laatimiseen tulee osallistua kaupungin organisaatio kokonaisuudessaan, ja lisäksi soveltuvin osin muita lasten ja nuorten parissa toimivia organisaatioita ja yhteisöjä, mm. kolmas sektori, järjestöt, poliisi jne. Painopisteen tulee olla lasten hyvinvoinnin edellytyksissä ja ennalta ehkäisevässä työssä, mutta myös lasten hyvinvointia uhkaavat ja vaurioittavat tekijät, ja niiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi tarvittavat palvelut sisältyvät strategiaan.
Kaupunginjohtajan ehdotus: Uusi, vuoden 2008 alussa voimaan astunut lastensuojelulaki myös velvoittaa laatimaan suunnitelman siitä, miten kunta huolehtii lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Suunnitelma sisältää tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, sekä lastensuojelun tarpeesta, voimavaroista ja palvelujärjestelmästä. Suunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto, ja se tarkistetaan valtuustokausittain neljän vuoden välein. Lastensuojelusuunnitelma voi pohjautua laajempaan lapsipoliittiseen ohjelmaan tai olla osa sitä. Lapsi- ja nuorisopoliittinen strategia on tarkoitus laatia siten, että se samalla täyttää uuden lastensuojelulain velvoitteen. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman rakentaminen toteutetaan kolmessa vaiheessa kevään ja syksyn 2008 aikana. Työtä tekemään vapautetaan muista tehtävistään joku perusturva tai sivistystoimialan henkilö. Ensimmäinen vaihe pitää sisällään teoria- ja taustatiedon kokoamista. Oleellisena osana tätä materiaalia tulee olemaan Lavaus-hankkeen loppuraportti sekä Piia Soinisen pro garadu-työnä valmistuva Äänekosken kaupungin hyvinvointiselvitys. Lisäksi tässä vaiheessa kuvataan millaisia ja minkä tasoisia palveluita Äänekosken kaupungissa on lapsiperheille, lapsille ja nuorille. Aineiston perusteella pyritään luomaan kokonaiskuva siitä miten lasten ja nuorten asioita hoidetaan Äänekosken kaupungissa. Toisessa vaiheessa toteutetaan kahden päivän pituinen työpaja, jossa työstetään visio ohjaamaan lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa. Vision saavuttamiseksi työpajassa määritetään osa-alueittain toimenpiteet, aikataulut ja vastuutahot. Työpajaan osallistuu mahdollisimman laajasti kaupungin organisaatiosta lasten ja nuorten parissa työskenteleviä virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, seurakuntien järjestöjen edustajia sekä nuorison edustajia. Lasten ja nuorten osallistaminen tässä työvaiheessa on erittäin tärkeää. Työpajan vetäjinä käytetään esimerkiksi Jamkin työpajaohjaajia. Työpaja toteutetaan syyskuun 2008 aikana. Kolmannessa vaiheessa kootaan materiaali yhtenäiseksi asiakirjaksi, josta pyydetään lausunnot mahdollisimman laajasti eri lautakunnilta, järjestöiltä, seurakunnilta ja nuorilta ja lapsilta. Lapsija nuorisopoliittinen ohjelma tuodaan hallituskäsittelyyn joulukuussa 2008. Ohjelman laatimista ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmä koostuu perusturvan ja sivistystoimialan viranhaltijoista sekä kaupungin hallituksen edustajasta. Kaupunginhallitus päättää, että Äänekosken kaupungille laaditaan lapsi- ja nuorisopoliittinen strategia. Kaupunginhallitus asettaa työtä ohjaamaan ja seuraamaan ohjausryhmän, johon seuraavia tahoja pyydetään nimeämään
edustajansa huhtikuun loppuun mennessä: - Keskushallinto: kaavoitustoimen edustaja - Perusturvatoimiala: lasten ja perheiden palvelujen edustaja, terveyspalvelujen edustaja ja sosiaalityön edustaja - Sivistystoimiala: opetustoimen edustaja, vapaa-aikatoimen edustaja ja kulttuuritoimen edustaja - Tekninen toimiala: liikenteen edustaja Lisäksi kaupunginhallitus nimeää edustajansa ohjausryhmään, ja nimeää työryhmän puheenjohtajan. Hyväksyttiin. Jäseniksi valittiin Mirka Porrassalmi ja Leila Lindell. Samalla Leila Lindell nimettiin työryhmän puheenjohtajaksi. KHALL 309 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (LÄSNÄ) on valmistunut. Ohjelma sisältää myös lastensuojelulain edellyttämän lastensuojelusuunnitelman. Ohjelmatyötä varten ostettiin konsultaatiopalvelua Jyväskylän ammattikorkeakoululta, mistä pääasiassa Timo Hintikka ja Tuija Ketola ovat sekä vetäneet asiaa työstäviä työpajoja että koonneet työn tuloksia tekstimuotoon. Timo Hintikka toimi myös ohjausryhmän sihteerinä, ja vastasi ohjelma-asiakirjan laatimisesta. Ohjelmatyötä tehtiin useissa moniammatillisissa työpajoissa, joissa alan toimijat olivat laajasti edustettuina. Lisäksi järjestettiin nuorten kuulemista yläkouluissa yhteiskuntaopin tunneilla, sekä laajasti informoitu perheiden kuulemistilaisuus kaupungintalolla. Myös Lavaus - projektin (lapsivaikutusten arviointi) aineistoa hyödynnettiin valmistelutyössä. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisen tueksi asetettiin ohjausryhmä, johon toimialat nimesivät edustajia seuraavasti: - Leila Lindell, pj. (kaupunginhallitus) - Mirka Porrassalmi (kaupunginhallitus) - Ville Härtsiä (sivistystoimiala) - Jaana Tani (sivistystoimi, opetuspalvelut) - Pirjo Heinonen (perusturva, päivähoito) - Anne Hakkarainen (perusturva, neuvolat, kouluterv.huolto) - Tuuli Tolonen (kaavoituspalvelut) - Mika Inkeroinen (nuorisotoimi) - Jukka Karppinen (kunnallistekninen suunnittelu) - Raija Kolehmainen (perusturvatoimiala) - Timo Hintikka (Jamk, asiantuntija, sihteeri) - Tuija Ketola (Jamk, asiantuntija, sihteeri) Lapsipoliittinen ohjelma laadittiin koko kaupungin kaikkien toimialojen yhteiseksi asiakirjaksi. Tavoitteena oli löytää painopisteet ja linjaukset, joita toteuttamalla luodaan edellytyksiä ja edistetään lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia Äänekosken kaupungissa. Työpajojen työskentelyssä pyrittiin löytämään muutama
Kaupunginjohtajan ehdotus: painopistealue ja muutama keskeinen tavoite, jotta tärkeimmät edistettävät asiat eivät hukkuisi "toiveiden tynnyriin". Ohjelmassa nousi esiin kolme keskeistä teemaa, joiden sisällä työryhmä määritteli tarvittavat toimenpiteet ja vastuutukset. Keskeiset painopistealueet ovat: 1. Vanhemmuuden tukeminen 2. Sosiaalinen vahvistaminen ja osallistaminen 3. Yhteisöllisyys ja turvallisuus Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman käsittelyn yhteyteen sovittiin ajoitettavaksi muutamia lasten ja perheiden asioita koskevia valtuustoaloitteita. Pyrkimyksenä oli, että valtuustoaloitteita koskevat kannanotot eivät tulisi käsittelyyn erillisinä asioina, vaan ne tulisivat mukaan kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun osana lapsiperheiden hyvinvointia edistävää keinovalikoimaa. Ko. valtuustoaloitteet ovat: - Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite: Kodinhoitajat lapsiperheiden, vammaisten ja vanhusten avuksi. - Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite kodinhoitajia lapsiperheiden tueksi. - Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite vauvarahasta - Keskusta-oikeiston valtuustoryhmän valtuustoaloite Kotihoidon kuntalisän käyttöönotosta Äänekoskella. (Valmistelu perusturvajohtaja Raija Kolehmainen, puh. 020 632 2100) Pyydetään lapsi- ja nuorisopoliittisesta ohjelmasta teknisen lautakunnan, opetuslautakunnan, vapaa-aikalautakunnan ja perusturvalautakunnan lausunnot. Lausunnoissa tulee erityisesti arvioida toimialan mahdollisuuksia sitoutua ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin ja ohjelman toteuttamiseen osana toimialan vuosisuunnittelua. Pyydetään, että lausuntojen valmistelun yhteydessä perusturvatoimiala ja sivistystoimiala (aloite kodinhoitajat lapsiperheiden tueksi) valmistelevat myös lausuntonsa yllä lueteltujen valtuustoaloitteiden johdosta. Hyväksyttiin. PETUR 82 Perusturvan palveluissa vanhemmuuden tukeminen perustuu
vanhempien omien voimavarojen tunnistamisen. Tukemisen muodot vaihtelevat perheen eri elämäntilanteissa. Moniammatillisilla palveluilla yli hallintokuntarajojen pyritään vanhemmuutta tukemaan siten, että vanhemmat olisivat mahdollisimman vahvasti osallisina koko prosessissa ja sitoutuisivat osaltaan sovittuihin menettelytapoihin (osallistaminen). Riittävin resurssein ja osaavalla henkilökunnalla perusturva pystyy perheitä lähellä olevien peruspalveluiden kautta parhaiten perheiden tukemiseen. Kasvatuskumppanuuskoulutus on käynnistetty varhaiskasvatuksessa ja neljä päivähoidon työntekijää on mukana laajassa valtakunnallisessa kouluttajakoulutuksessa. Uutta ajattelua laajennetaan perhepalveluiden henkilöstölle useiden päivien koulutusprosessin kautta, johon liittyy myös oman toiminnan tarkastelua ja prosessityöskentelyä. Sosiaalinen vahvistaminen on taitoa löytää ja tukea vahvuuksia ja hyvää lapsessa, nuoressa ja perheessä ja ottaa se näkökulma työn lähtökohdaksi. Osallistamissa on kysymys siitä, että asiakas kokee voivansa vaikuttaa itseään koskevien asioiden käsittelyyn. Näiden asioiden toteutuminen vaatii työntekijältä valmiutta aktiivisesti toimia erilaisten asiakkaiden kanssa, kuunnella heitä ja ottaa heidän mielipiteensä huomioon. Perusturvan toiminnoista tiedottaminen kuntalaisille sekä erilaisten ryhmien kokoontumisen mahdollistaminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa tukevat osallisuutta ja osaltaan edistävät sosiaalista vahvistamista. Yhteisöllisyys ja turvallisuus toteutuvat silloin, kun lapsen ei tarvitse pelätä ja hänestä pidetään huolta ja häntä suojellaan terveyttä ja kehitystä vaarantavilta tekijöiltä. Lapsi kokee turvalliseksi, kun aikuinen päättää ja lapsi osallistuu päätöksentekoon edellytystensä mukaisesti. Säännöllinen rytmi perheen ja eri palveluiden arjessa tuovat turvallisuutta. Pysyvät vertaisryhmät varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa oikein rytmitettynä luovat turvallisuutta. Päivähoidon varahoitojärjestelmä vaatii kehittämistä, jotta lapsi voisi kokea olonsa mahdollisimman turvalliseksi vuoden jokaisena hoitopäivänä. Riittävä, pysyvä ja motivoitunut henkilökunta yhdessä terveellisen oppimisympäristön kanssa luovat puitteet turvalliselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Lasten ja perheiden palveluiden toimintasuunnitelmassa Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman painopistealueet ja tavoitteet ovat suunnittelun perustana. Erityisen tärkeänä kehittämisen kohteena vastuualueella koetaan yli hallintorajojen tehtävä yhteistyö, jotta lapsiperheille saadaan yhdessä vanhempien kanssa kehiteltyä nykyresurssein sellainen palveluverkosto, joka vastaa tämän ajan ja tulevaisuudenkin haasteisiin. Lastensuojelun ja sen palveluiden riittävyyden näkökulmasta keskeisin kysymys on missä määrin ennalta ehkäisevän lastensuojelutyö toteutuu kaupungin peruspalveluissa. Varhaisen tuen ja vanhempien kasvatusvastuun huomioiminen tulisi olla läsnä kaikissa palveluissa. Lastensuojelussa sitoudutaan vanhemmuuden tukemiseksi
Perusturvajohtajan ehdotus: valittujen toimenpiteiden osalta yhteistyöhön. Sosiaalisen vahvistamisen ja osallistumisen tehtävät liittyvät lastensuojelussa ja muussa sosiaalityössä myös nuorten työllistymistä tukeviin tehtäviin erityisesti typ-toiminnan kautta. Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteistä lastensuojelu on sitoutunut osallistumaan koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja oppilashuoltoon sekä moniammatilliseen yhteistyöhön joka liittyy lasten ja nuorten yleiseen, fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön. Lastensuojelusuunnitelmassa esitettyjen kehittämistavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten osalta sosiaalityön tulosalue/lastensuojelu on sitoutunut olemaan keskeinen vastuutaho. Sijaishuollon tarpeen vähentämisessä ratkaisevaa on miten Läsnä-ohjelman ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen kehittämistoimenpiteet toteutuvat. Perhetukikeskuksen työn määrittely ja arviointi on keskeinen kokonaisuus mietittäessä lastensuojelun tarkoituksenmukaista palvelurakennetta ja mahdollisuuksia siirtää painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja avohuollon toimenpiteisiin. Annetaan lapsi- ja nuorisopoliittisesta ohjelmasta (Läsnä) yllä oleva lausunto. Asia päätettiin jättää pöydälle. PETUR 97 Perusturvajohtajan ehdotus: Annetaan lapsi- ja nuorisopoliittisesta ohjelmasta (Läsnä) yllä oleva lausunto kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen osallistui kokoukseen asiantuntijana tässä asiassa. KHALL 44 Lapsi- ja nuorisopoliittisesta ohjelmasta pyydetyt lausunnot on saatu kaikilta toimielimiltä (oheismateriaali). Lausunnoissa ilmenee hy vä toi mi alo jen pa neu tuminen ja sitoutuminen ohjelman mukaisiin linjauk siin.
Kaupunginjohtajan ehdotus: Vapaa-aikalautakunta on äänestyspäätöksellä päättänyt lisätä nuorisopalveluiden tekstiin seuraavaa: " Päihteettömät tapahtumat ja nollatoleranssin varmistaminen nuorisopalveluiden alaisessa toiminnassa, kun kyseessä on lapsille suunnatut palvelut". Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on tarkoitettu antamaan toimialojen kehittämistyölle päälinjoja ja yhteisiä suuntaviivoja, joilla edistetään las ten ja nuorten hyvinvointia. Kukin toimiala huomioi ko. päälin jaukset vuotuisia taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita asettaessaan, ja määri tellessään toimialakohtaisia toimenpiteitä ja mittareita. Vapaa-aika lautakunnan esi tys on nuo ri so pal ve lu jen it sen sä omis sa ti lai suuk sis saan huo mioi tava toi min nal li nen yk si tyis kohta, jonka toteut tami ses sa toi mi valta ja vas tuu tus on nuori so toi mella. Hyväksytään lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ohjelma-asiakirjana niin, että siinä esitetyt päälinjaukset huomioidaan vuo sit tain toi mialojen taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita asetet taessa. Hyväksytään, että ohjelmatyön ohjausryhmä jatkaa seurantaryhmänä, joka vuosittain kokoontuu seuraamaan tavoitteiden edistymistä ja varmistamaan toi mi alo jen si tou tu mis ta tavoitteisiin. Todetaan, että Äänekosken nuorisotoimen järjestämät tilaisuudet ovat ai na päih teettömiä. Saatetaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin.