aluekeskusohjelma 2002-2009

i Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän aluekeskusohjelma 2002-2009 Yhtymähallitus 15.12.2009 30.11.2009 Aino-Liisa Jalonen

ii SISÄLLYS 1. Johdanto 1 2. Organisoituminen ja aluekeskusohjelman käynnistäminen 2 3. AKO-kausi 2002 2003 3 4. AKO-kausi 2004 2006 5 5. AKO-kausi 2007 2009 8 6. Sukupuolivaikutusten arviointi 14 7. Loppupäätelmät Aluekeskusohjelman anti Vakka-Suomessa 17 LIITTEET 18

3 1. Johdanto Aluekeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annettuun lakiin (602/2002) perustuva valtioneuvoston erityisohjelma, joka käynnistyi hallituksen syksyllä 2000 hyväksymien aluepoliittisten linjausten ja aluepoliittisen tavoitepäätöksen perusteella. Aluekeskusohjelman tavoitteena on tasapainoisen aluekehityksen vahvistaminen tukemalla erikokoisten kaupunkiseutujen elinvoimaan perustuvan, kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston luomista. (Sisäasiainministeriö: Aluekeskusohjelman tulokset ja vaikutukset arviointi 2001 2006.) Sisäasiainministeriön ohjaama laaja, kansallinen aluekeskusohjelma (AKO) on päättymässä vuoden 2009 lopussa. Ohjelma käynnistyi Vakka-Suomessa vuonna 2002. Vuosina 2002 2003 aluekeskuksia ohjeistettiin löytämään ratkaisuja myös julkisen palvelutuotannon haasteisiin. Julkinen palvelutuotanto jätettiin kuitenkin AKO:sta pois vuoden 2004 alussa. Vuosia 2002 2003 leimasivat sekä seutukunnalliseen julkiseen palvelutuotantoon kytkeytyvät selvitykset että alueen kehittäminen laajasti ymmärrettynä. Ensimmäisiä aluekeskusohjelmavuosia voikin pitää ohjelman etsikkoaikana, jolloin parhaita toimintamuotoja vielä haettiin. Vuosille 2004 2006 aluekeskusohjelman tavoitteita selkiytettiin. Strategia tarkistettiin vuonna 2006 kaudelle 2007 2009. Vuodesta 2002 vuoteen 2009 on kuljettu Vakka-Suomessa pitkä matka alueellisessa kehittämisessä. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma käynnistyy vuoden alusta 2010 ja AKO-työllä on tarjota Vakka-Suomen KOKO:aan vakiintuneita käytäntöjä ja osaavia, laajasti verkottuneita toimijoita. Yhteistyötä kuntien kesken on Vakka-Suomessa toki tehty ennen aluekeskusohjelmaakin. Tarkoituksena on selvittää AKO:n piirissä toteutettuja toimenpiteitä sekä niiden vaikuttavuutta. Keskeisinä teemoina tarkastellaan seudullista yhteistyötä, erikoistumista sekä aluekeskusohjelman tuottamaa lisäarvoa. Lisäksi tässä huomioidaan aluekeskusohjelman ja siitä generoituneen toiminnan sukupuolivaikutuksia. Täysimittainen sukupuolivaikutusten arviointi kulkee mukana aina suunnitteluvaiheesta loppuarviointiin. Kyseinen lakimuutos tapahtui kuitenkin aluekeskusohjelman kuluessa eikä missään vaiheessa aluekeskusohjelmaa ohjeisiin sisältynyt sukupuolivaikutusten arviointi. KOKO:ssa on edellytetty suunnitteluvaiheesta lähtien sukupuolivaikutusten arviointia. Koska kyse on melko samantyyppisistä alueellisen kehittämisen ohjelmista, nähtiin mielekkääksi pohtia Vakka-Suomen AKO:n sukupuolivaikutuksia. Tulokset tarjonnevat KOKO-työhön uusia näkökulmia. Vakka-Suomen alue- ja elinkeinojen kehitystyössä on yhä 7 vuotta tasa-arvolain säätämisen jälkeen ohuet perinteet julkisen toiminnan sukupuolivaikutusten arvioinnissa. Tässä tarkastelussa etsitään epätasa-arvoistavia käytäntöjä ja yksipuolisia sukupuolivaikutuksia. Tavoitteena on myös löytää uusia toimintamalleja niin sukupuolivaikutusten tunnistamiseksi kuin arvioinnin käytännöiksi. Keskustelun avaus aiheeseen on alueella vielä tekemättä.

4 AKO-kausien (2002 2003, 2004 2006 ja 2007 2009) keskinäisten eroavaisuuksien vuoksi kaudet esitellään ja arvioidaan erillisinä kokonaisuuksina. 2. Organisoituminen ja aluekeskusohjelman käynnistäminen Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä perustettiin hallinnoimaan aluekeskusohjelmaa alkuvuodesta 2002. Perustajina toimivat Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungit sekä Kustavin, Mietoisten, Mynämäen, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan kunnat. Aluekeskusohjelman omistaja on ollut Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän hallitus (myöh. yhtymähallitus). Aluekeskusohjelman koordinoinnin ja käytännön hallinnoinnin tehtävät on hoidettu Vakka-Suomen Kehityskeskus Oy:ssä. Aluekeskusohjelmakoordinaattorina on koko ohjelman ajan työskennellyt Eeva Rintama. Seutukunnan kokoonpano muuttui vuonna 2005, kun Mynämäki siirtyi Turun seutukuntaan. Mietoinen teki kuntaliitoksen Mynämäen kanssa vuonna 2007 ja siirtyi niin ikään pois Vakka-Suomen seutukunnasta. Työvaliokunta koostuu kunnanjohtajista ja se vastaa seutukuntatyö operatiivisesta johtamisesta: sen keskeinen tehtävä on valmistella asiat yhtymähallituksen kokouksiin. Työvaliokunnan puheenjohtaja toimii esittelijänä yhtymähallituksen kokouksissa.

5 Kukin kunta nimeää seutuneuvostoon viisi keskeistä luottamushenkilöään. Yhtymähallitus kutsuu kahdesti vuodessa seutuneuvoston koolle ja tapaamiset toteutetaan koulutuksenomaisina. Jaostotoiminnan aktiivisuus on vaihdellut vuosien kuluessa. Ohjelman päättyessä säännöllisesti kokoontuivat sosiaali- ja terveysjaosto, sosiaalijaos, koulutusjaosto, vapaa-aikajaosto ja kulttuurijaosto. 3. AKO-kausi 2002 2003 Vakka-Suomen ohjelman tavoitteet: Turvata alueensa menestyksellisen teollisuuden toiminta- ja kehittymisedellytykset Kehittää ja monipuolistaa ammatillista osaamista alueellaan ja nostaa väestön koulutustasoa Lisätä seutukunnan ympäristön vetovoimatekijöitä siten, että ne varmistavat positiivisen väestökehityksen, yritysten työvoiman saannin ja yritysten muut toimintaedellytykset Lisätä seutukunnan kuntien yhteistyötä kehittämisessä ja yhteisessä palvelutuotannossa siten, että ne pystyvät yhdessä turvaamaan seutukunnan kasvavalle väestölle sosiaalisesti ehyen ja kestävän yhteisön Seutukunnan erikoitumisaloiksi valittiin metalliteollisuus ja elintarvikeala (laajasti ymmärrettynä, alkutuotanto mukaan lukien). Niille luotiin kehittämisstrategiat ja ryhdyttiin näiden alojen määrätietoiseen kehittämiseen. Pääosa strategioita toteuttavista toimenpiteistä ajoittui seuraavaan kauteen 2004 2006. Vuonna 2003 elinkeinoelämäyhteistyötä kehitettiin erillisellä toimenpiteellä, josta vastasi Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova. Toimenpide käynnisti yrittäjäyhdistysten puheenjohtajien ja seutukunnan elinkeinoelämästä vastaavien organisaatioiden yhteiset palaverit, joissa on käsitelty yritysten yhteisiä kehittämistarpeita. Toimenpiteessä järjestettiin muun muassa yhteishankintoja käsitellyt seminaari, jonka seurauksena syntyi erillinen hanke. Yhteistyö kauppakamariosaston kanssa käynnistyi samana vuonna järjestetyssä teollisuusyritysten kehittämistarpeita käsitelleessä seminaarissa, jossa nousivat esille liike elämän palveluja tarjoavien yritysten kehittäminen ja ajankohtaiset infrastruktuurihankkeet. Osaamisen alueella merkittävä toimenpide oli korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman laatiminen siten, että se perustui yrityksille tehtyyn tarvekyselyyn (tavoite 2-rahoitus). Ohjelman toteutus aloitettiin vuoden 2003 alussa. Ammatillisen osaamisen kehittämiseksi muun muassa Ammatti-instituutti Novida haki ja sai opetusministeriöltä kannustusrahaa metallialan koulutuksen profilointiin ja koulutuksen elinkeinoelämäyhteyksien kehittämiseen.

6 Korkeakouluyhteistyön kehittäminen keskittyi tutkimusyhteistyöhön, koulutukseen ja opiskelijoiden harjoitteluun, opinnäytetöiden tekemiseen ja opiskelijoiden paluumuuttoon. Ympäristöasioihin liittyvä kehittämistyö käynnistyi vuoden 2002 lopulla. Seutukunnan laatima maankäytön suunnittelun rakennemalli ja maisemaselvitys ovat tukeneet seutukunnan tavoitteiden esille saamista maakuntakaavatyössä. Tekninen jaosto aloitti toimintansa ja jaoston ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää yhteistoiminnan edellytyksiä teknisen sektorin eri osa-alueilla. Teknisellä sektorilla yhteistyötä yritettiin muun muassa rakennusvalvonnassa. Rakennuslautakuntien jäsenille järjestettiin yhteinen koulutus. Tavoite 2-rahoituksella toteutettiin keskustojen kunnostushankkeet Kustavissa ja Vehmaan Vinkkilässä, jotka paransivat keskustojen vetovoimaa yritysten sijaintipaikkoina lisätessään asukkaiden ja matkailijoiden viihtyvyyttä. Julkinen palvelutuotanto korostui keskeisenä toiminnan tavoitteena ensimmäisen jakson aikana. Yhtymähallitus, työvaliokunta ja osa jaostoista vakiinnuttivat toimintansa kauden aikana. Jaostotoimintaa kehitettiin osana koordinaatiotyötä. Erityisesti sosiaalitoimessa syntyi myös alatyöryhmiä esimerkiksi vanhustyönjohtajien säännölliset kokoontumiset. Aluekeskusohjelman ja jaostotyöskentelyn avulla syntyi ilmapiiri, jossa yhteistyöstä tuli varteenotettava vaihtoehto. Seutukunta käynnisti kunnallisen palvelutuotannon yhteistyön selvittämisen useilla eri osa-alueilla. Seutukunta sai aluekeskusohjelmassa tehdyn esiselvityksen perusteella kansallisen terveydenhuollon ohjelman rahoituksen yhteistyön kehittämiseen. Terveydenhuollon alalla edettiin suunnitellusti: yhteisen päivystyksen organisointi, sähköisen potilaskertomuksen käyttöönotto ja ympärivuorokautisen hoidon päällekkäisyyksien purkaminen. Suunniteltu yhteistyö on pääosin toteutunut. Sosiaalitoimen yhteistyömahdollisuuksia selvitettiin perhetukikeskuksen, elatustukien, työkeskustoiminnan ja a-klinikan osalta. Suuressa osassa toimintoja selvitystyö on edelleen kesken. Seutuverkkohanke oli keskeinen kauden instrumentti kuntien yhteistoiminnan tiivistämiseksi. Seutuverkko mahdollistaa yhteisen palvelutuotannon ja yhteisten ohjelmistojen hyväksikäytön kunnallisen palvelutuotannon osa-alueilla sitä mukaa, kun ohjelmistot saadaan yhtenäistettyä. Muun muassa yhteinen atk-tukijärjestelmä ja paikkatietojen hyväksikäyttö mahdollistui seutuverkon kautta. Seutuverkkoon perustuvaa kuntien välistä yhteistyötä kehitettiin esimerkiksi taloushallinnossa, kirjastotoimessa ja asiakirjahallinnossa. Yhteisten hankintojen lisäämistä selvitettiin. Seutukunnan kaikkien kuntien lomituspalvelut keskitettiin Vehmaalle, joka nykyisin hoitaa seutukuntaa laajemman alueen palvelut. Keskustelut seutukunnan yhteisten henkilöstöpoliittisten periaatteiden määrittelystä käynnistyivät eivätkä johtaneet tuloksiin. Selvitettiin vapaan sivistystyön ja kulttuuritoimen palvelujen hallinnollista keskittämistä. Seutukunta käynnisti julkisen palveluliikenteen ja matkojen yhdistämiskeskuksen suunnittelun saatuaan lääninhallituksesta siihen osarahoituksen. Suunnitelma valmistui alkuvuodesta 2004, ja siinä tarkasteltiin liikkumismahdollisuuksia eri puolilla seutukuntaa sijaitseviin palvelupisteisiin siten, että niiden yhteiskäyttö helpottuisi. Yhteisen palveluliikenteen odotettiin muodostu-

7 van seutuverkon ja seutuportaalin kaltaiseksi työvälineeksi yhteisen palvelutuotannon kehittämisessä. Yhteistä palveluliikennettä ei toteutettu AKO-ohjelman aikana. Aluekeskusohjelma muodostui seutukunnan keskeiseksi strategiatason ohjelma-asiakirjaksi. Aluekeskusohjelman lisäksi vuosittain laadittu maakunnan toteuttamissuunnitelma-aineisto on ollut keskeinen apuväline toimenpiteiden rahoituksen ja ajoituksen varmistamiseen.

8 4. AKO-kausi 2004 2006 Kauden painopistealueita olivat: 1. Teollisuus Vakka-Suomen veturina 2. Ammatillinen osaaminen ja yrittäjyys seutukunnan kehityksen perustana 3. Vetovoimainen ympäristö seutukunnan vahvuutena 4. Hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkitys Vakka- Suomen elinvoiman kehitykselle Vuoden 2003 lopun työpaikkamenetysten takia seutukunta määriteltiin valtioneuvoston päätöksellä 15.1.2004 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Aluemääritys jatkui vuoden 2008 loppuun. Painopistealue 1. Teollisuus Vakka-Suomen veturina Vakka-Suomi on kansainvälistyneen, erikoistuneen, korkeatasoisen teollisuustuotannon osaamisen alue. Seutukunnan valitsemat erikoistumisalat, metalliteollisuus ja elintarvikeala, tarjoavat lähtötilannetta suuremman määrän työpaikkoja ja näillä aloilla toimivien yritysten lukumäärä ja niiden synnyttämä arvonlisäys on kasvanut. Erikoistumisalojen tarvitsemien yrityspalveluyritysten samoin kuin niissä toimivien työntekijöiden määrä on kasvanut. Tuotekehityksen tukena seutukunnassa on tehokkaasti toimiva innovaatiojärjestelmä, joka perustuu kansalliseen ja kansainväliseen korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyöhön. Vakka-Suomi oli mukana Varkauden aluekeskuksen vetämässä teollisten aluekeskusten verkostossa. Verkostossa korostui tarve löytää yhteinen toimintamalli muun muassa innovaatiojärjestelmän ja -toiminnan kehittämiseen. Vakka-Suomi osallistui aktiivisesti Seinäjoen aluekeskuksen vetämän innovaatioverkoston toimintaan ja sen yhteyshenkilönä toimi korkeakouluasiamies. Osana innovaatioverkoston yhteistyötä myös Vakka-Suomessa laadittiin innovaatiotoiminnan ja ympäristön kehittämissuunnitelma. Verkostosta saatiin ohjeet ja konsultti yhdessä yritysten kanssa pidettyyn työpajaan. Ohjelmaehdotuksen kirjoittamisesta vastasi koordinaattori. Turku Science Park on ostanut osaamiskeskusohjelman metalliteollisuuteen kohdistuvan osion Ukipolis Oy:ltä vuosina 2003 2006. Tavoitteena on ollut kehittää ja tukea innovaatioiden kaupallistamista verkottamalla toimijoita. Metalliteollisuuden kehittämisstrategiaan liittyen syntyivät muun muassa seuraavat hankkeet erillisellä rahoituksella: Lasepro-keskus Innovaan, kylmälaboratorion perustaminen yritystoiminnan yhteyteen yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa, yritysten valmentaminen Olkiluoto-toimitukseen Ukipolis Oy:ssä. Lisäksi strategia ohjasi yrityskohtaisia kehittämishankkeita ja henkilöstökoulutuksia.

9 Elintarvikestrategiaan liittyen syntyivät seuraavat hankkeet: vihannesviljelyn kehittäminen (Innova), maaseutuyritysten logistiikan kehittäminen (Ukipolis) ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen (Innova) sekä Lounafood yhteistyö. Lisäksi pienten elintarvikeyritysten verkostoitumisen tukihanke käynnistyi. Vuonna 2004 2005 toteutettiin liike-elämän palvelujen kehittämisstrategia. Strategian avulla haluttiin tukea alan yritysten kasvua, uusien yritysten syntymistä sellaisille osa-alueille, joilla ei ole palvelua ja tukea palvelua tarjoavien yritysten siirtymistä alueelle. Kehittämissuunnitelman laati Vakka-Suomen Kehityskeskus yhdessä Nesenta Oy:n kanssa. Strategian laadintaan liittyen syntyivät Seutu-ypp ja Soma-hanke, amkin logistiikkaluotsi, yritysten henkilöstön koulutukset ja yrityspalvelujen toimialaraportti Vakka-Suomessa. Seutuverkkoon toteutettiin yritysten yhteinen palveluhakemisto, josta kuitenkin myöhemmin luovuttiin. Painopistealue 2. Ammatillinen osaaminen ja yrittäjyys seutukunnan kehityksen perustana Seutukunnan omat oppilaitokset tarjoavat osaavaa työvoimaa alueen yrityksille. Oppilaitosten korkeatasoinen koulutustarjonta tuottaa kilpailukykyisiä koulutuspalveluja seutukuntaa laajemmalle alueelle. Oppilaitosten koulutustarjonta täydentyy paikallisella ja virtuaalisella yliopisto-opetuksella ja tehokkaalla koulutusyhteistyöllä Turun ja Rauman alueiden kanssa. Korkeakouluyhteistyöllä saadaan uusia avauksia myös julkisen sektorin henkilöstön koulutukseen. Korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman toteuttamista jatkettiin osana yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Elinkeinoelämälähtöinen korkeakouluopetus, korkeakouluopiskelijoiden opinnäytetöiden, harjoittelun ja työhön sijoittumisen hoidon organisointi jatkuivat seutukunnassa. Seutukunta oli mukana maakunnallisessa korkeakoulut seutukunnissa-hankkeessa. Korkeakouluasiamiestoiminta varmisti seutukunnan edunvalvonnan turkulaisten korkeakoulujen keskinäisen yhteistyön ja aluetyön kehittämisessä. Asiamiehen yhdessä Turun yliopiston kanssa suunnittelema erityisopettajien koulutus käynnistyi yhdessä Turunmaan ja Loimaan seutukuntien kanssa. Tavoite 2-rahoituksella käynnistyi lääkäreiden työharjoitteluvaiheen koulutus terveyskeskuksissa ja aluesairaalassa. Toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen yhteyteen erillisellä rahoituksella perustettu oppimiskeskus helpotti verkosto-opiskelua ja riittävän suurten ryhmien muodostamista yhdessä edellä mainittujen seutukuntien kanssa. Seutukunnan verkkosivujen yhteyteen laadittiin myös erilliset sivut koulutustarjontaa varten. Asiamiehen yhteistyö lukioiden kanssa käynnistyi ja niille räätälöitiin Turun korkeakoulujen tarjontapaketti. Vakka-Opisto perustettiin hoitamaan seudun yhteistä kansalaisopistotoimintaa. Opiston toiminta alkoi 1.1.2007.

10 Painopistealue 3. Vetovoimainen ympäristö seutukunnan vahvuutena Seutukunnan hyvät liikenneyhteydet ja toimivat logistiset palvelut tukevat elinkeinojen kehittymistä ja asukkaiden viihtymistä. Seutukunta tarjoaa ympäristöltään korkeatasoisen ja palveluiltaan monipuolisen rannikon asuinpaikan kasvavalle asukasmäärälle. Aluekeskusohjelmatoimenpiteensä vuosina 2004 2005 laadittiin seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma maakuntaliiton johdolla. Hankkeen avulla varmistettiin seutukunnan yritysten toiminnan kannalta elintärkeiden infrastruktuurihankkeiden eteenpäinmeno. Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta järjestettiin seutuneuvoston seminaari. Lisäksi aluekeskusohjelmasta rahoitettiin maakuntakaavan inventointeja. Maankäytönsuunnittelun pohjatietojen hankinnassa kehitettiin seutuverkkoon perustuvaa paikkatietojärjestelmää erillisellä rahoituksella. Seutukunnan rahoittamat maankäytön suunnitteluun liittyvät toimet palvelivat maakuntakaavatyön nopeaa käynnistymistä. Seutuneuvoston aiheina olivat maankäytön suunnitteluun liittyvät yhteiset asiat. Erillisellä rahoituksella päästiin aloittamaan seutukunnan yhteinen jätevesihuoltoratkaisu. Painopistealue 4. Hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkitys Vakka-Suomen elinvoiman kehitykselle Kunnalliset palvelut tuotetaan yhteistyön avulla taloudellisesti ja hyvätasoisina. Tietoverkkojen hyväksikäyttö tehostaa palvelutuotantoa. Seutuverkko tarjoaa kuntalaisille vaikutuskanavan kunnalliseen ja seutukunnalliseen päätöksentekoon. Seutukunta tehostaa tiedottamistaan ja tukee kuntalaisten osallistumista. Hyvinvointipalvelujen avulla on kaikille turvattu mahdollisuus antaa panoksensa yhteisön hyväksi tehtävässä työssä. Seutukunnan sosiaalisen eheyden kehittämisessä toteutettiin palvelualoittain erillisiä selvityksiä. Palvelutuotannon kehittämisstrategia liitettiin kokonaisstrategiatyöhön. Vuonna 2004 työvaliokunta kokoontui käsittelemään seminaarityöskentelynä yhteistyövalmiuksia kahdesti vuoden aikana. Seutuneuvosto käsitteli palvelustrategian laadintaa. Koulutusjaoston vetämä ja opetushallituksen konsultoima peruskouluverkkoa koskeva selvitystyö valmistui ja esiteltiin hallitukselle alkusyksystä. Koulutusjaosto valmisteli selvityksen perusteella esityksiä yhteistyön tiivistämiseksi muun muassa erityisopetuksessa ja oppilashuollossa, mutta suoraan kouluverkkoon vaikuttavia toimenpiteitä ei selvityksen perusteella syntynyt. Terveydenhuollon yhteistyöhanke saavutti kehittämistavoitteensa. Yhteistyöhankkeen ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2004 lopussa. Terveydenhuollon kehittäminen ja palvelurakenteet olivat seutuneuvoston kokouksen aiheena. Vanhustyön palveluketjujen selvitys valmistui. Rauman aluekeskuksen kanssa tehtiin päihdehuollon selvitys, joka ei johtanut toteutukseen. Seutukunta järjesti seminaarin järjestöille kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, minkä jälkeen toimintavuoden tavoitteeksi rajattiin yhteistyön kehittäminen sosiaalialan järjestöjen kanssa. Osa järjestöistä kävi esittäytymässä sosiaalijaostossa. Sosiaalitoimen kehittämiseen saa-

11 tiin STM-rahoitteinen seutukehittäjä. Hän vastasi myös alan kolmannen sektorin yhteistyön kehittämisestä. Seutukunta laaditutti Efeko Oy:llä alueen hyvinvointibarometrin. Laskentatulokset esiteltiin sosiaali- ja terveysjaostolle ja aineisto luovutettiin kuntien hyödynnettäväksi. Jaosto laati Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman 2007-2015. Taloushallinnon yhteistyössä suunniteltiin yhteensopivia ohjelmistohankintoja ja tiiviimmän yhteistyön asteittaista lisäämistä. Suunnitelmia ei toteutettu, sen sijaan on syntynyt kahdenvälisiä järjestelyjä. Teknisen sektorin yhteistyöstä laadittiin selvitys. Erillisellä rahoituksella suunniteltiin ympäristöterveydenhuollon yhteistyömalli ja kokeiltiin sitä. Kunnanjohtajat valmistelivat seminaarissa ehdotusta Paras-hankkeen yhteisen toimintasuunnitelman laatimisesta ja suunnitelmaan sisällytettävistä palvelutuotannon alueista. Paras-hankkeen valmistelu sulki vähitellen kunnallisen palvelutuotannon yhteistyöhön liittyvät asiat AKO:n ulkopuolelle. Koordinaatio Seutukunta vaikutti aktiivisesti maakuntaohjelman laadintaan ja osallistui sen toteuttamissuunnitelmaprosessiin. Seutukunnan linjaukset ja hankkeet olivat hyvin esillä molemmissa. Uuden ohjelmakauden kansallisten ja EU-tason strategioiden valmistelua seurattiin aktiivisesti. Yhteydenpito Rauman ja Turun aluekeskusohjelmakoordinaattoreihin oli aktiivista ja johti uusien yhteisten hankkeiden syntymiseen. Uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen muodostui keskeiseksi osaksi koordinaattorin työtä. EU:n maaseutu-, EAKR- ja ESR-ohjelmien aluemäärityksiin, linjauksiin ja rahoituksen jakautumiseen vaikutettiin eri toimijoiden kautta ja suoraan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Vakka-Suomi määriteltiin haasteelliseksi alueeksi vuosiksi 2007 2013. Myös muiden ohjelmien osalta pystyttiin vaikuttamaan siihen, että seutukunnalle tärkeiden hankkeiden rahoitus oli mahdollista. Osaamiskeskusohjelman valmistelua seurattiin tiiviisti. Seutukunta mainittiin kumppanina Turun meriklusterin ohjelmaehdotuksessa. Lisäksi seutukunta pyrki mukaan elintarvike- ja energia-alojen klustereihin. Osallistuminen varauduttiin rahoittamaan osittain aluekeskusohjelmasta ja osittain EAKR-rahoituksella. Aluekeskusohjelma järjesti myös ensimmäistä kertaa seudun historiassa kunnallisvaaliehdokkaiden seutukuntakoulutusta, jossa luennoivat oman aluekeskuksen toimijoiden lisäksi Reija Linnanmaa Hausista ja aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius sisäasiainministeriöstä. Koulutukseen osallistui runsaasti myös sellaisia ehdokkaita, jotka eivät olleet aikaisemmin joutuneet tekemisiin seutukunta-asioiden kanssa. Aluekeskuohjelman omarahoituksena käytettiin kuntien rahan lisäksi myös niiden suoraan maksamaa työaikaa. Toisen toteutusjakson vuosina aluekeskusohjelman tuki saatiin arvonlisäverollisiin kustannuksiin.

12 5. AKO-kausi 2007 2009 Vakka-Suomen seutukunnan aluekeskusohjelma vuosina 2007 2009 rakentui aiempien ohjelmavuosien työlle. Toimenpidekokonaisuuksiksi kuluneelle kaudelle valittiin: 1. Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö 2. Kärkialojen innovatiivinen kehittäminen 3. Ohjelma- ja koordinaatiotyö Seutukunta osallistui kauden alussa useaan aluekeskusohjelman verkostoon (innovaatio-, koulutus- ja kulttuuriverkostot). Myöhemmin liityttiin myös hyvinvointiverkostoon. Kulttuuriverkostoon osallistumisen mahdollisti erikseen rahoitettu Kulttuuri voimavaraksi hanke, jossa luotiin seutukunnan ensimmäinen yhteinen kulttuuristrategia. Tavoitteina ja välitavoitteina kaudelle 2007 2009 olivat: vakiinnuttaa ja vahvistaa seutukunnan sisäiset innovaatiopalvelut, vuoden 2007 loppuun mennessä varmistaa tiivis vuorovaikutus seutukunnan ulkopuolisten innovaatiopalveluiden kanssa siten, että ne palvelevat seutukunnan yrityksiä tehokkaasti vuoden 2008 loppuun mennessä lisättävä innovaatiotoimintaa yrityksissä, mikä ilmenee mm. Tekesin rahoituksen käytön kasvuna vuoden 2008 loppuun mennessä perustaa elinkeinoelämälähtöisesti uusia tutkimus- ja testausyksiköitä seutukuntaan ohjelmakauden loppuun mennessä varmistaa ammattikorkeakoulun yksikön säilyminen seutukunnassa lisätä korkeakoulutasoista, erityisesti tutkintotavoitteista koulutustarjontaa vuoden 2007 loppuun mennessä lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää vuoden 2008 loppuun mennessä tukea yritysten työvoiman saantia seutukunnallisin täsmäpalveluin 2008 loppuun mennessä. Painopistealue 1. Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö Korkeakouluasiamies, jonka tehtävänä on yhteistyön koordinaatio, hankekokonaisuuksien syntymisen tukeminen ja rahoituksen hankinta niihin ja paikallisten yksiköiden tukeminen niiden korkeakouluyhteistyössä Innovaatioasiamies, joka luo yhteydet osaamiskeskusohjelman kautta tapahtuvaan kehittämiseen, tutkimus-, tuotekehitys- ja teknologian siirron edistäminen ja yritysten TEKES-rahoitteisten hankkeiden synnyn tukeminen

13 Painopistealue 2. Kärkialojen innovatiivinen kehittäminen Meri-, metalli-, energia- ja elintarvikealan selvitykset ja strategiat ja yritysten saattaminen niiden tarvitsemien tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotteistuspalvelujen piiriin. Koulutuksen tarveohjautuvuuden vahvistaminen mm. ennakointitiedon hyväksikäytön avulla työvoiman saannin turvaamiseksi Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyöstä sekä kärkialojen innovatiivisesta kehittämisestä vastasivat koulutusasiamies ja innovaatioasiamies omilla orientaatioillaan ja vahvasti yhteistyössä toimien. Innovaatioasiamies Hyödyn siirtäminen pienten ja keskisuurten aluekeskusten innovaatioverkoston toiminnasta seutukuntaan on ollut innovaatio-asiamiehen päätehtävä. Toiminta on perustunut seutukunnan innovaatio-ohjelmaan. Innovaatio- ja koulutusasiamiehet osallistuivat verkoston järjestämään Tampereen yliopiston vetämään Innoventurer-kehittäjäkoulutukseen. Seutukunta on testannut useita verkoston tarjoamia pilottitoimintamalleja esim. Innodiileri-. Innovaatiosessio- ja Innosolu-toimintaa. Niistä ei ole kuitenkaan löytynyt sopivaa aineistoa pysyvään käyttöön. Seutukunnasta osallistui kaksi henkilöä aluekeskusten innovaatioverkoston vuoden 2009 teemana olevan Advisory Board-toiminnan koulutukseen ja menetelmää on kokeiltu ja sen laajempi käyttöön ottaminen sisältyy KOKO-ohjelmaan. Asiamiestoiminta on tukenut pienten testaus- ja tutkimusyksiköiden toiminnan jatkumista ja uusien yksiköiden syntymistä esim. kylmälaboratorio. Innovaatioasiamiehen toimesta seutukuntaan on saatu TE-keskuksen EAKR-rahoitus yhteiselle toimipaikkaan sitomattomalle yrityshautomolle. Hautomossa on testattu useita yritysideoita, joista osa on johtanut hautomostatuksen saamiseen. Asiamies on osallistunut hankkeiden arviointiin yhdessä hautomopäällikön kanssa sekä myös hautomon ohjausryhmätyöhön. Osittain innovaatioasiamiehen aktivoinnin johdosta seutukunta on menestynyt erittäin hyvin Inno-Suomi kilpailussa Varsinais-Suomen sarjassa 2007: 1. sija Laitilan Terveyskeskus, Hyvinvointikeskus Poukanville, 2. sija Neapo Oy 2008:1. sija Biovakka, sekä 1. sija valtakunnallisessa kilpailussa 2009 1. sija Novoplastik Oy, 2-sija. Kasvihuone ES-AN Oy Innovaatioasiamies tiivisti ohjelmakauden alussa yhteistyötä osaamiskeskusohjelman meri-, energia- ja elintarvikeklustereissa. Seutukunta on ollut mukana Turun koneteknologiakeskuksen meriklusteriin liittyvässä EAKR-teemarahoitukseen perustuvassa hankekokonaisuudessa. Energia- ja energiaklustereiden kehitystyöhön on osallistuttu yrityshankkeiden kautta.

14 Innovaatioasiamiehen tehtäviin on kuulunut myös: kehittämishankkeiden arviointi ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu asiantuntijoiden ja teknologian välittäminen yrityksille tutkimus- ja kehitysyhteistyön välittäminen yrityksille (esim. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, osaamiskeskusten kanssa ) rahoituspalveluiden arviointi ja rahoitushakemusten laatiminen yritysten kanssa ( TE- KES, TE-keskukset, keksintösäätiö, TYKES jne.) Toimintaan tarkoitetun rahoituksen käyttö seudun yrityksissä on lisääntynyt. uusien kehityshankkeiden valmistelu, kokoonjuoksu ja hakemusten laadinta on kuulunut innovaatioasiamiestoimintaan. Yrityskontakteja on ollut vuosittain yli sata. Erilaisia seminaareja on järjestetty yhdessä valtakunnallisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa yhteensä kymmenen. Esimerkiksi syksyllä 2008 järjestettiin yhteistyössä TEKES:n, Sitran, Finnpron ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa Valmistava teollisuus seminaari. Osaavan työvoiman saamiseen kytkeytyi metallialan Peste-prosessi, jota toteutettiin yhdessä TE-keskuksen ja Turun kauppakamarin Uudenkaupungin osaston kanssa. Prosessissa käytiin läpi metallialan muutostrendejä maakunnassa ja seudulla ja laadittiin toimialan kehityshaasteita ratkovia toimintasuunnitelmia. Projektin tavoitteena oli jalostaa työvoimaan liittyvää ennakointitietoa yhdessä alan yritysten kanssa. Tietoa paikallisten yritysten tarpeista hankittiin myös haastattelemalla 50 seudun yrityksestä. Haastattelut tuottivat tietoa seudun koulutustarpeiden suuntaamiseksi sekä materiaalia seutukunnan työllisyysstrategiaa varten. Koulutusasiamies Koulutusasiamiehen työssä korostui kaksi laajempaa tehtäväkokonaisuutta: elinkeinoelämälähtöisen ja korkeakoulutasoisen koulutuksen tarjonnan edellytysten luominen seutukunnassa ja väestön koulutustason nostaminen. Korkeakouluyhteistyön kehittämistä on jatkettu yhteistyökumppaneilta ja yrityksiltä saadun palautteen perusteella tavoitteena kehittää edelleen koulutuksen tutkintotavoitteisuutta. Kauden tavoitteena on lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää vuoden 2008 loppuun mennessä. Tilastot osoittivat lievää kehitystä. Korkeakouluopetuksen paikallista tarjontaa pystyttiin lisäämään ja opetus pystyttiin neuvottelemaan tutkinnon osiksi. Koulutuksen neuvonta- ja ohjauspalveluissa korostuivat yksittäisten henkilöiden yhteydenotot omien koulutuspolkujen rakentamisessa. Ennakointitoimintaan liittyen koulutusasiamies järjesti yhdessä kauppakamariosaston ja TE-keskuksen ennakointiyksikön kanssa kaikkien teollisuusalojen edustajille seminaarin, jossa keskityttiin elinkeinoelämän osaamishaasteisiin tulevaisuudessa TE-keskuksen, EK:n ja Teknologiateollisuuden edustajien alustusten pohjalta. Myös viennin sekä rahoituksen ajankohtaiset asiat olivat keskustelussa. Alustajat saatiin TE-keskuksesta, Finprosta ja Finnverasta. Tilaisuudessa käsiteltiin alustavasti myös asiakas- ja markkinointilähtöisen ennakoinnin sisällyttämisestä toimintaan. Yrityskokoontumisia on sittemmin jatkettu. Yritysten tarpeista lähtevää, korkeakoulutasoista opetusta järjestettiin pääosin yhteistyössä Turun amk:n Uudenkaupungin yksikön kanssa. Esimerkkinä tällaisesta koulutuksesta alueen yri-

15 tysten toimihenkilöille suunnattiin syksyllä 2009 Työnjohdon ja esimiesten ammatilliset lukuvuoden kestävät erikoistumisopinnot. Koulutusta 3D-mallintamiseen tarjottiin niin ikään erikoistumisopintoina. Koulutus alkoi marraskuussa 2009. Neuvottelut tuotesuunnittelun erikoistumisopinnoista ovat meneillään. Innovaatioverkoston Innosolu-toimintaan seutukunta osallistui 10 muun alueen kanssa. Tavoitteena oli testata ja markkinoida oppimiskeskuksen videoneuvottelujärjestelmää ja oppimisalustaa yritysten ja niiden tarvitsemien asiantuntijapalveluiden verkottamisessa. Koulutusasiamies toimi seudun yhteyshenkilönä. Kokemukset valtakunnallisessa Innosolu-toiminnassa osoittavat, että menettelyn edut tiedostetaan, mutta käyttöönotto tapahtuu hitaasti. Innosolu-toiminta parhaimmillaan tehostaa monia toimintoja: vähentää matkustamista ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia vihreämpien valintojen tekemiseen. Avoimen yliopiston opintotarjontaa lisättiin alueella, vaikka kaikki kurssit eivät toteutuneet osanottajapulan vuoksi. Potentiaalisena opiskelijaryhmänä nähtiin lukio-oppilaat ja myös lukioille tarjottiin mahdollisuutta sisällyttää joitakin avoimen yliopiston kursseja omaan tarjontaansa. Avaukset lukioiden suuntaan eivät osoittautuneet hedelmällisiksi. Yrittäjyyskasvatustoimintaa kehitettiin perusasteella ja lukiossa innovaatioverkoston koulutusosion palavereista saadun kimmokkeen myötä. Seutukunta liittyi Jyväskylän yliopiston luomaan TET-tori palveluun, joka toimii työelämään perehtymisessä koulujen, oppilaiden, kotien ja yritysten yhteisfoorumina. Kehittämistyötä tehtiin yhdessä Varsinais-Suomen Yrittäjien yrittäjyyskasvatushankkeen kanssa. Koulutusasiamies ja aluekeskusohjelmakoordinaattori osallistuivat maakunnalliseen yliopistoyhteistyön kehittämisen ohjausryhmään. Seudun yrityspalvelujen edustajat vierailivat viidessä korkeakoulujen laitoksessa, tutkimus- tai koulutusyksikössä. Vierailujen tarkoituksena oli luoda alueen yritysneuvojille käsitys siitä millaista koulutusta ja tutkimusta tehdään, ja miten niitä voitaisiin alueen yrityksissä hyödyntää sekä luoda lisää kontakteja koulutus- ja tutkimusalalle. Vierailut avasivat myös konkreettisia kontakteja alueen yrityksille. Painopistealue 3. Ohjelma- ja koordinaatiotyö Ohjelmatyön hallinta ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen tukemalla yhteistyötä Yleistä ohjelma- ja koordinaatiotyöstä Vakka-Suomessa aluekeskusohjelma mahdollisti poikkeuksellisen pitkäjänteisen työskentelyn seutukunnan strategiatyössä. Sama henkilö vastasi ohjelmaehdotuksen kirjoittamisesta jo ohjelmaan hakeuduttaessa vuonna 2001 ja kaikista strategian tarkistusvaiheista samoin kuin ohjelmaa toteuttavien toimenpiteiden koordinoinnista. Koordinaatiotyö on hoidettu ostopalveluna Vakka-Suomen Kehityskeskus Oy:ssä, jonka rooli seudullisena kehittämisyhtiönä oli keskeinen koko ohjelmakauden. Myös ohjelman toteutuksen ohjaustyö on ollut pitkäjänteistä. Siinä keskeinen asema on ollut kunnanjohtajien muodostamalla työvaliokunnalla. Seutukunta kuntayhtymä perustettiin aluekeskusohjelman hallinnoijaksi ja sen hallitus toimi ohjausryhmänä. Kuntayhtymän tehtäväalue rajautui melko pian alun perin aiottua kapeammaksi, kun kunnat eivät siirtäneet sille palvelu-

16 tuotantotehtäviä niin kuin oli suunniteltu. Paras-lainsäädännön myötä yhteistyön perusmalliksi palvelutuotannon yhteistyössä vakiintui isäntäkuntamalli. Ohjelman alussa huomattava osa koordinaattorin työpanosta käytettiin kunnallisen palvelutuotannon yhteistyöaloitteiden eteenpäinviemiseen mm. eri osa-alueiden jaostojen työskentelyn tukemiseen. Työvaliokunnan asettama elinkeinojaosto muodosti foorumin, jonka kautta kaikki elinkeinojen ja osaamisen kehittämisen sekä yritysneuvonnan kanssa tekemisissä olevat tahot osallistuivat aluekeskusohjelman toteuttamiseen. Ohjelmakauden ajan aluekeskusohjelma on ollut seutukunnan ainoa elinkeinojen ja osaamisen kehittämisen yleisstrategia. Tätä kautta se on myös ohjannut muiden seudun käytettävissä olleiden rahoituslähteiden kuten EU-osarahoitteisten rakennerahasto- ja maaseutuohjelmien sekä kansallisten tukirahoitusten käyttöä. Myös seutukunnan äkillisen rakennemuutosalueen aluemääritykseen 2004 2008 liittynyt ohjelma-, rahoituksen hankinta- ja hanketyön ohjaus kuuluivat koordinaattorin tehtäviin. Aluekeskusohjelmaa on täydennetty lukuisin erillisin strategioin, joista osa on rahoitettu aluekeskusohjelmasta esim. metalli-, elintarvike- ja palveluliiketoiminnan strategiat, osa erillisellä rahoituksella esim. korkeakouluyhteistyö- ja kulttuuristrategia, osan kirjoittaminen on kuulunut koordinaatiotyöhön esim. innovaatiojärjestelmän kehittämisstrategia. Koordinaatiotyön olennainen osa on ollut seutukunnan näkökulmien esille tuominen maakuntatason suunnittelussa. Maakuntasuunnitelmaan, maakuntakaavaan, maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamissuunnitelmaan on seutukunnasta tehty aktiivisesti ehdotuksia, jotka on koordinoitu ja priorisoitu seudun oman strategian kautta. Varsinais-Suomen liiton koordinaattorille tarjoama mahdollisuus osallistua liiton maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa koskeviin, aluehallintoviranomaisten kanssa käytäviin neuvotteluihin on ollut erittäin merkityksellinen. Varsinais-Suomen liitto on ollut joustava rahoittaja ja hyvä yhteistyökumppani ohjelman toteuttamisessa. Liitto on avannut yhteistyölle monia ovia, joiden takaa on löytynyt tukea seutukunnan ohjelman toteuttamiseen. Ohjelmakautta on myös leimannut turkulaisten korkeakoulujen toimintatavan muutos ylhäältä annetun, valmiiksi paketoidun osaamisen tarjonnasta on päästy aitoon yhteistyöhön koulutustarjonnan muokkaamisessa tarpeiden mukaiseksi. Kiitettävää on myös korkeakoulujen keskinäisen yhteistyön lisääntyminen tarjonnan päällekkäisyyksien poistamisessa. Myös tiedekuntien ja erillisten tutkimuslaitosten ovet ovat raottuneet niin, että on saatu tietoa toiminnoista, joita seudun yritykset mahdollisesti voisivat hyödyntää. Valitettavaa sen sijaan on osaamiskeskusohjelman toteuttamisessa ohjelmakauden aikana Varsinais-Suomessa tapahtunut muutos. Toisin kuin muissa maakunnissa, Varsinais-Suomessa ohjelma on sulkenut seutukunnalliset toimijat ulkopuolelle. Ohjelmakauden alkua leimasi tiivis ohjausryhmiin osallistumisen ja yhteisten hankkeiden muodossa toteutunut yhteistyö. Nyt toiminta on rajautunut lähes yksinomaan muodolliseen tiedottamiseen maakunnallisilla yhteistyöfoorumeilla.

17 Hyvinvointialan kehittäminen Vakka-Suomi on ollut mukana aluekeskusohjelman hyvinvointiverkostossa uudelleen vuodesta 2008 alkaen. AKO:ssa yhteydenpito paikallisiin hyvinvointialan yrityksiin on ollut keskeisestä. Myös alueellisesti toimivan Varsinais-Suomen hyvinvointiklusterin selvitykseen osallistuttiin. Aluksi sen työ toteutui klusteriselvityksenä. Sen jälkeen klusteritoiminta on hakenut tulevia toimintalinjojaan ja vastuutahoa. Vakka-Suomi oli mukana Turun amk:n Freesi Fiilis tapahtumassa vuonna 2008. Kyseessä oli hyvinvointialan yritysten esittäytyminen Uudessakaupungissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoiden kehittämisen tarpeellisuus tunnistettiin seutukunnassa. Yritysten tarvitsemaa tukea kartoitettiin. Keskeiseksi lisätiedon tarpeet olivat tuotteistuksessa sekä markkinointi- ja hankintakilpailuosaamisessa. Tarkoituksena on järjestää hyvinvointialan yrittäjille koulutusta, joka vastaa näihin tarpeisiin. Toteuttamisessa tehdään yhteistyötä Yritys- Salon ja sen hallinnoiman Ypk-resurssi hankkeen kanssa. Valmistelutoimet terveysliikunnan tutkimushankkeeksi yhteistyössä UKK-instituutin tai vastaavan, alallaan arvostetun toimijan, kanssa ovat meneillään. Kansainvälistyminen Seutukunnan ominaisuuksia vetovoimaisena yritysten toimintaympäristönä on testattu tehostamalla kansainvälisten ja ulkomaisten yritysten sijoittumiseen tähtäävää toimintaa yhteistyössä maakuntatasolla ja muun muassa aluekeskusten Infire-tapahtumaan osallistumalla Hämeenlinnassa 2008. Tapahtuman fokus oli kiinteistösijoittamisessa. Vakka-Suomen seutukunta esittäytyi tapahtumassa eri toimialojen kautta joustavan elinkeinopolitiikan ja nopean päätöksenteon alueena. Lisäksi toiminta on kohdistunut maakunnallisen Invest in Finland yhteistyön kehittämiseen ja sijoittumistoimeksiantoihin. Kansainvälisen toiminnan osalta on suuntauduttu maakunnallisen kv-foorumin toimintaan (TE-keskus veturina). KOKO-valmistelut Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) valmistautuminen on näkynyt AKO-toimijoiden työssä päättyvällä kaudella. Vakka-Suomen seutukunnan työvaliokunnalle ja elinkeinojaostolle on useita kertoja esitelty KOKO:a. Seutuneuvostolle järjestetyssä esittelytilaisuudessa oli puhujana ohjelmajohtaja Janne Antikainen. Kauden jälkimmäisellä puoliskolla laadittiin työllisyysstrategiaa, ja työ nivottiin KOKO:n valmisteluun. Vuoteen 2009 on kuulunut Vakka-Suomen KOKO ohjelma-asiakirjan valmistelua sekä osallistumista ohjelmaan liittyneisiin tilaisuuksiin.

18 6. Sukupuolivaikutusten arviointi Sukupuolivaikutusten arviointi (arkikielessä suva tai suvaus) tuli lakisääteiseksi velvoitteeksi viranomaistoiminnassa, kun syyskuussa 2002 astui voimaan EU:n uudistettu työelämän tasa-arvodirektiivi. Suomalaisessa lainsäädännössä tasa-arvon huomioimiseen velvoittavat perustuslaki sekä tasa-arvolain 4, jossa käsitellään viranomaisten velvollisuutta edistää tasa-arvoa. Sukupuolivaikutusten arviointi ilmaisee ohjelman vaikuttavuutta niiden toimijoiden ja ihmisryhmien kautta, joita ohjelma on koskettanut. Toisin sanoen suvauksella tarkastellaan sitä kehen ohjelman panos on haluttu kohdistaa ja onko asetetut tavoitteet saavutettu. Täysimittaisessa sukupuolivaikutusten arvioinnissa työ aloitetaan varhaisessa vaiheessa jo toimintaa ja toivottavia sukupuolivaikutuksia suunniteltaessa ja pohdittaessa. Lainmukaisessa toiminnassa sukupuolinäkökulmaa kulkee mukana suunnittelusta loppuarviointiin. Kansallisessa AKO:ssa sitä ei edellytetty eikä Vakka-Suomen aluekeskusohjelmassa näkökulmaa huomioitu. Tässä yhteydessä kyseessä on sukupuolivaikutusten arviointi olosuhteissa, joissa tietoisesti ei ole pyritty luomaan tasa-arvoistavia tuloksia. Toimenpiteiden tavoitteita ei ole käsitelty riittävällä tarkkuudella sukupuolivaikutusten arvioinnista. Lähtökohtaoletuksena lienee ollut tavoite sukupuolineutraliudesta. Vakka-Suomen seutukunnassa oli vuonna 2008 asukkaita yhteensä 31655. Näistä naisia oli 15980 ja miehiä 15675. Teollisena alueena Vakka-Suomen sukupuolijakauma viisivuotisryhmittäin on miesvoittoinen aina 55-vuotiaisiin saakka. Ainoan poikkeuksen muodostaa alle viisivuotiaiden ryhmä, jossa enemmistö on tyttöjä. Yli 55-vuotiaissa löytyy miesvoittoinen ryhmä kuitenkin 60 64-vuotiaista, jota selittänee miesten voimakas rekrytointi auto- ja metalliteollisuuden työntekijöiksi 1970-luvulla. Vakka-Suomen työpaikat jakaantuvat tasaisesti miesten ja naisten kesken. Julkisen sektorin työpaikkojen naisvoittoisuus tasaa yksityisen sektorin miesvoittoisuutta. Työttömyys on Vakka-Suomessa pitkään koskettanut useampaa naista kuin miestä. Vallitseva taantuma ja taloudellinen tilanne Vakka-Suomessa on ainakin hetkellisesti muuttanut perinteisen asetelman. Meneillään oleva taantuma on kansallisesti tarkasteltuna kohdistunut ensisijaisesti vientivetoisiin aloihin. Vakka-Suomen osalta tämä tarkoittaa voittopuolisesti miehiä työllistävän metalliteollisuuden haasteita ja lokakuussa 2009 53,4% työttömistä oli miehiä. Työpaikkojen sukupuolijakautuma työnantajasektorin mukaan 2006 Miehet Naiset Työpaikat/alueella työssäkäyvät yhteensä 6747 6025 Palkansaajat 5275 5242 Valtio 105 126 Kunta 565 2125 Valtioenemmistöinen Oy 49 114

19 Yksityinen sektori 4552 2875 Tuntematon 4 2 Yrittäjät 1472 783

20 Työpaikkojen sukupuolijakautuma työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan 2007 Yhteensä Miehet Naiset Toimialat yhteensä 12879 6749 6130 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 1186 743 443 C Teollisuus 4049 2844 1205 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 49 32 17 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 57 50 7 F Rakentaminen 944 889 55 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 1068 467 601 H Kuljetus ja varastointi 548 375 173 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 246 34 212 J Informaatio ja viestintä 142 78 64 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 173 37 136 L Kiinteistöalan toiminta 82 43 39 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 301 169 132 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 474 205 269 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 462 167 295 P Koulutus 676 220 456 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 1797 161 1636 R Taiteet, viihde ja virkistys 112 39 73 S Muu palvelutoiminta 320 82 238 X Toimiala tuntematon 144 73 71 Yrittäjyys on huomattavasti yleisempää miesten keskuudessa. Miehiä toimii yrittäjän ammatissa lähes kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Ainoa poikkeus toimialojen joukossa on yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, joissa naisten suhdeluku miehiin verrattuna on 3,4:1. Miesvoittoisinta yrittäjyys on rakentamisessa. Yrittäjyyden miesvaltaisuus on havaittavissa jo uusyritysneuvonnan palveluissa, joita käyttävät miehet kaksi kertaa enemmän kuin naiset. Aluekeskusohjelman kaudet Vakka-Suomessa eroavat huomattavastikin toisistaan sukupuolivaikutuksia tarkastellessa. Ääripäitä edustavina esimerkkeinä ovat julkisen palvelutuotannon kehittämisen mukanaolo (vuosina 2002 2003) ja toisaalta merkittävä panostus alueen teollisiin ja miesvaltaisiin yrityksiin. Seutukuntia rohkaistiin aluekeskusohjelman piirissä löytämään ratkaisuja ikääntyvän väestörakenteen mukanaan tuomiin ongelmiin. Koko julkisen palvelutuotannon kenttä kuului kehittämisen piiriin ja sen mukaisesti Vakka-Suomessa myös toimittiin. Julkisen palvelutuotannon kehittäminen laajasti tarkasteltuna tarkoittaa koko väestöpohjan olosuhteiden kehittämistä ja koskettaa kumpaakin sukupuolta. Kehittämistoiminnan suuntaaminen julkisiin palveluihin tarkoittaa myös toiminnan suuntaamista naisvaltaiselle alalle. Vakka-Suomessa vain joka viides kunnan työntekijä on mies. Ensimmäiset AKO-vuodet sisälsivät laajoja kokonaisuuksia ja niiden vaikuttavuutta voidaan pitää sukupuolineutraalina.

21 Alusta asti huomiota kohdistettiin myös yrityskenttään ja tätä kautta työikäiseen väestöön. Meri-, metalli- ja elintarvikealat ovat olleet päättyvän kauden kärkialoja, mutta pohjustava työ alkoi jo vuonna 2002, kun kyseinen valinta tehtiin ja laadittiin metalliteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kehittämisohjelmat. Näihin aloihin panostaminen on käytännössä tarkoittanut miesvaltaisten työpaikkojen tukemista. Sukupuolipoliittisesti asetelma näyttää pelkkien lukujen valossa huolestuttavalta. Taustalla on vaikuttanut autotehtaan muuttuneet tilanteet, todellinen tarve alueen elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sekä osaavan työvoiman sitominen alueelle. Vakka-Suomi oli äkillisen rakennemuutoksen aluetta ja valtaosa käytettävissä varoista suunnattiin nimenomaisesti kyseisille aloille. Ministeriö suuntasi strategian aikaisempaa voimakkaammin elinkeinojen kehittämiseen vuonna 2006 ja kunnallisen palvelutuotannon yhteistyön kehittäminen suljettiin ohjelmatyön ulkopuolelle. Aidosti sukupuolineutraalia työtä hankkeen piirissä on tehty ympäristöasioiden kehittämisessä, kun esimerkiksi keskustoja rakennettiin viihtyisämmiksi. Julkisen palvelutuotannon kokonaisuus mielletään helposti sukupuolineutraaliksi. Julkisia palveluja käyttävät eniten lapset, nuoret ja vanhukset, ja kaikissa ryhmissä he ovat edustettuina. Koulutusasiamiehen työn kuvaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että toimintaa on suunnattu monipuolisesti eri-ikäisten sekä naisten ja miesten hyväksi. Yhteistyötä on tehty muun muassa seuraavien tahojen kanssa ja ne profiloituvat hyvin erilaisina asiakaskunniltaan: Novida ja Turun amk:n Uudenkaupungin yksikkö Innova Vakka-Opisto korkeakouluyhteistyö Turun korkeakoulujen kanssa AKO-toimijat ovat toimineet seuraavasti Vakka-Suomen yrityskentässä. Koulutus- ja innovaatioasiamiehet ovat olleet tiiviissä yhteistyössä alueen metalli-, meri- ja elintarviketeollisuuden yritysten kanssa. Naisvaltaista hyvinvointialaa on kehitetty yhteistyössä hyvinvointiverkoston ja maakunnallisten hyvinvointialan kehittäjien kanssa. Luovien alojen kehittäminen on hoidettu erillisellä rahoituksella. Ohjelmarahoituksen käytön painopiste on ollut teollisten toimintojen kehittämisessä. Ohjelma ja koordinaatiotyötä on tehty sukupuolivaikutusten näkökulmasta hyvin laajasti. Suoranaista asiakaskuntaa tästä toimialasta on haasteellista eritellä ainakaan koko ohjelman ajalta. Työn sisällöt ovat olleet monipuolisia ja teemoittain niin mies- kuin naiserityisiäkin.

22 7. Loppupäätelmät Aluekeskusohjelman anti Vakka-Suomessa Aluekeskusohjelmaan haettaessa Uusikaupunki oli juuri pudonnut pois kaupunkikeskusten joukosta. Osallistumista kansalliseen aluekehittämisohjelmaan pidettiin tärkeänä jopa tarpeellisena. Vakka-Suomessa on pitkään tehty kuntien välistä yhteistyötä, mutta AKO:n myötä yhteistyörakenteet luotiin aiempaa kiinteämmiksi ja perustettiin Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä hallinnoimaan aluekeskusohjelmaa. Käytännössä AKO tarjosi uusia välineitä seutukunnan yhteisiin strategisiin linjauksiin elinkeinojen ja osaamisen kehittämisessä. Ohjelmaperusteisen ja hankerahoitteisen kehittämistyön hyvä hallinta seurasivat niin ikään AKO:aan osallistumista. Hyvät yhteistyöverkostot maakuntatasolla ja naapuriseutujen kanssa vallitsevat aluekeskusohjelman päättyessä. Aluekeskusohjelmassa luotiin hyvä alku kunnallisen palvelutuotannon yhteistyöhön. Vakka-Opisto, terveydenhuollon yhteistyö, seutuverkoston mahdollistamat palvelut, toimivien jaostojen käytännön yhteistyö ja muut yhdessä toteutetut hankkeet ovat esimerkkejä julkiseen palvelutuotantoon kuuluvista yhteistyön muodoista, joiden perusta luotiin ensimmäisinä AKO-vuosina. Vakka-Suomi liittyi AKO:n innovaatioverkostoon ja seutukunnalle kirjoitettiin innovaatiostrategia innovaatioverkoston ohjauksessa. Strategian perusteella palkattiin innovaatioasiamies. Innovaatioasiamiehen toiminnan on ollut luoda yhteyksiä Tekel:iin, osaamiskeskusohjelmaan ja Tekesiin sekä yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimuslaitoksiin. Innovaatioasiamiehen toiminnan perusteella Vakka-Suomeen syntyi Yrityshautomo 2008. Yritysten Tekes-hakemukset ovat lisääntyneet. Pilottien avulla on seutukunnassa kokeiltu innovaatioverkoston tarjoamia uusia toimintamalleja. Koulutusyhteistyön verkostot toimivat Vakka-Suomessa aluekeskusohjelman päättyessä tehokkaasti ja vaikuttavasti. Vuorovaikutus alueen yritysten kanssa on tuottanut ajantasaista tietoa yritysten koulutustarpeista ja näihin tarpeisiin on myös kyetty vastaamaan. Ennakointiyhteistyötä on tehty TE-keskuksen, kauppakamariosaston, ja yritysten kanssa. Turkulaisten korkeakoulujen kanssa on luotu toimivat yhteydet ja tämän yhteistyö on laajentanut myös vakkasuomalaista koulutustarjontaa. Yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa on aluekeskusohjelmankin piirissä vakiinnuttanut käytäntöjä. Hyvinvointialan kehittämisen peruslinjaukset ovat löytyneet painopisteen asettamisesta ennaltaehkäisevään toimintaan. Aluekeskusohjelma on tarjonnut mahdollisuuden tärkeään paikalliseen kehittämistyöhön. Vuonna 2010 alkavaa alueellista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa pidetään mahdollisuutena jatkaa Vakka-Suomen ohjelmaperusteista kehittämistä.

23 LIITTEET Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosvierailut (5kpl): Turun ammattikorkeakoulun ITC-palvelut Turun kauppakorkeakoulun JOKO- ja yrittäjyyskoulutusyksiköt Turun yliopiston fysiikan laitos Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun Foodwest vierailu Turun yliopiston kemian sekä biokemian ja elintarvikekemian laitoksille Avoin yliopisto kurssitarjonta Vakka-opistossa yhteistyössä Turun yliopiston avoimen yliopiston kanssa Kurssit järjestettiin joko Laitilassa tai Uudessakaupungissa tai molemmilla paikkakunnilla tarvittaessa. Alla olevassa listassa on järjestämislukukausi sekä suunnitellut tunnit. Lopussa kurssin toteutuma ja järjestetyistä kursseista osallistujat yhteensä sekä osallistuneiden miesten lukumäärä. LUKUVUOSI 2007 2008 YHT. / MIEHET SUOMEN JA LÄHIALUEIDEN TAIDEHISTORIA (5 op), keväällä 2008, 40 h 10/3 ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT (25 op), lukuvuosi 07-08, 48 h 10/2 KLIMATOLOGIA (3 op), syksy 07, 6 h, ei toteutunut SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINTA JA SAIRAUDET (3op), syksy 07, 10 h 9/3 HENGITYSELIMISTÖN TOIMINTA JA SAIRAUDET (3 op), kevät 08, 10 h 9/3 DIABETES (3 op), kevät 08, 10 h 13/2 LUKUVUOSI 2008 2009 JOHDATUS TAIDEHISTORIAAN TIETEENALANA I, 2 op, syksy 08 27 h, ei toteutunut JOHDATUS TAIDEHISTORIAAN TIETEENALANA II, 4 op kevät 09 20 h, ei toteutunut JOHDATUS OIKEUSTIETEESEEN, 5 op, syksy 08, 20 h 14/6 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS, 7 op, kevät 09 22h, ei toteutunut KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT, 25 op, 81 h lukuvuosi 08-09, ei toteutunut SYÖPÄTAUDIT 5 op, syksy 08 20 h, ei toteutunut MIELENTERVEYS 5 op, kevät 09 19 h, ei toteutunut TERVEYSTIEDON PERUSTEET 4 op, syksy 08 9 h, ei toteutunut LUKUVUOSI 2009 2010 MERIHISTORIAN TUTKIMUKSEN LÄHTEET, 2 op, osana Suomen historian perusopintoja, syksy 09, käynnissä 20 h 17/12 VANHOJEN KÄSIALOJEN KURSSI, 2 op, osana Suomen historian perusopintoja, syksy 09, käynnissä 25 h 10/8 JOHDATUS OIKEUSTIETEESEEN, 5 op, syksy 09 30 h, ei toteutunut KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT, 25 op, lukuvuosi 09-10 81 h, ei toteutunut LUOVA KIRJOITTAMINEN, 25 op, tarjolla keväälle 2010, 72 h 13/2