Biohajoavat katteet vaihtoehtona rikkakasvien hallintaan

Samankaltaiset tiedostot
Biohajoavien katemateriaalien kehittely marjan- ja vihannesviljelyyn

Biohajoavia katteita vihannesten rikkakasvintorjuntaan

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Katevaihtoehdot marjanviljelyssä

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Antti Korpela, VTT Jukka Ahokas, HY Maataloustieteiden laitos

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Johdatus päivän teemaan

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Vihannesviljelyn mekaaninen rikkakasvien hallinta konstit ovat monet

Harsot, kankaat ja katteet

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Satovarmuutta luonnonkasvien viljelyllä. Jaana Väisänen, OAMK Luonnonvara-ala, Arvopilotti-hanke

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Herukkaviljelmän perustaminen

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Siankärsämön. viljely ja sadon. kuivaus. Jaana Väisänen, Arvopilottihanke, Kuusamo

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Peltokuivatuksen tarve

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Viljely ilman glyfosaattia

Kasvualustojen uudet raakaaineet

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjanviljelyn edellytykset

Mansikan kukkaaiheiden

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Hajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat

UBINAM Uusien biohajoavien muovimateriaalien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi Itämeren meriympäristössä

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Karhunvadelman viljely

Biologinen kasvinsuojelu

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

Tuloksia projektista Växthus-LED. Daniel Sjöholm/Mats Borg

Uutuus Refine Super SX

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Avomaan vihannesviljely

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kasvualustat ammattiviljelyyn

EU-avustaja koulutus Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Hamppu viljelykiertokasvina

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

Refine Super SX UUTUUS

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

HAJOAVAT MUOVI- JA PAPERIKATTEET TAIMITARHATUOTANNOSSA

Transkriptio:

Biohajoavat katteet vaihtoehtona rikkakasvien hallintaan Jukka Salonen & Kari Tiilikkala, Terhi Suojala-Ahlfors, Riitta Kemppainen Luomupäivät 2016, Turku 16.- Esityksen valokuvat: Tekijät

Esityksen sisältö Tarkastelun pääasiallinen kohde: Vihannesviljely Tarve Tutkimusta ja tuotekehitystä (R&D) Biohajoavien katteiden valikoima Vertailukokeiden tuloksia Teknologiset haasteet Rikkakasvintorjunta Satovaikutukset (määrä & laatu) Näkymiä Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katteille on käyttöä, markkinoita, tarvetta Puutarhatuotannossa Sadon määrä ja laatu (m.l. puhtaus) paranevat Ravinteiden huuhtoutuminen vähenee Kastelun tarve vähenee Kasvinsuojelussa Rikkakasvien tehokas torjunta tavoitteena Herbisidien ehtyvä valikoima vihannesviljelyssä Torjunta-aineiden tarve vähenee/poistuu Käytön kannalta Kasvualusta ja katteen levitys Kasvustojen perustaminen ja hoito Kate estää ja kestää Katteen kustannus Katteen maatuminen vs. hävitys Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Kate ja viljelykasvin kilpailu pitävät rikkakasvit kurissa Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Papereita ON testattu: Tekes-hanke AGRIPAP 2010-2013 Lue myös: T Haapala ym. (2014): Feasibility of paper mulches in crop production: a review. Agricultural and Food Science 23: 60-79 Luomupäivät 2016, Turku 16.-

PAPERIKATE & KOIVUTISLE: MTT:n tutkimukset, Stora Enson tuotekehitys Taustalla MTT:n pitkäaikainen tutkimustyö pyrolyysi- eli kuivatislaustuotteiden hyödyntämisestä kasvinsuojelussa professori Kari Tiilikkalan johdolla Yksi tutkimustyön haara on koivutisleen käyttö paperiin imeytettynä. Menetelmä hidastaa paperikatteen maatumista. MTT pani vireille patenttihakemuksen ja neuvotteli IPR-oikeuksien myynnistä Stora Enso Oyj:n kanssa, joka omistaa nyt innovaation. Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Kenttäkokeiden kertomaa. Katekokeet Piikkiössä (MTT 2014, Luke 2016) Teknologiaa Biologiaa Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katekoe 2014 (MTT Piikkiö, Terhi Suojala-Ahlfors) Päätarkoitus: Katteiden vaikutus maan lämpötilaan ja kosteuteen Vertailtavat katteet: Ei katetta / Bioska / Musta muovi / Stora Enson paperi vm. 2014 Jokaista katetta 2 penkkiä + reunapenkit paperia Katteet levitetty 26.5., keräkaalin taimet ( Lennox ) istutettu 27.5.2014. Kasvuston päällä hyönteisverkko Koealue 9.6.2014 Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katteen kesto levitysvaiheessa, katse kalustoon OK OK Kierrätykseen Luomupäivät 2016, Turku 16.- Säätöön

Katekoe 2014, Maan lämpötila Viljelyn alussa maan lämpötila PAPERIKATTEESSA 1-1,5 astetta matalampi kuin Bioskan alla ja noin 2 astetta matalampi kuin mustan muovin alla. Viikon keskilämpötila paperikatteen alla vain 0,1-0,5 astetta korkeampi kuin ilman katetta. Kasvuston tultua peittävämmäksi erot katteiden välillä vähäisempiä Maan lämpötila / vk-keskiarvot Viikon alkupäivä Paperi Bioska Muovi Ei katetta 28.5. 14.7 15.7 16.9 14.6 4.6. 19.7 21.5 23.8 19.5 11.6. 16.2 17.2 18.5 15.7 14.7. kaalikasvusto hyvin peittävä Luomupäivät 2016, Turku 16.-

0:00 1:30 3:00 4:30 6:00 7:30 9:00 10:30 12:00 13:30 15:00 16:30 18:00 19:30 21:00 22:30 0:00 1:30 3:00 4:30 6:00 7:30 9:00 10:30 12:00 13:30 15:00 16:30 18:00 19:30 21:00 22:30 Katekoe 2014, Maan lämpötila Kuumana päivänä lämpötilaero eri katteiden alla voi olla jopa 10 o C Kuuma päivä: 5.6.2014 Pilvinen päivä: 12.6.2014 35,0 25,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Paperi 1 Paperi 2 Bioska 1 Bioska 2 Muovi Ei katetta 2 20,0 15,0 10,0 5,0 Paperi 1 Paperi 2 Bioska 1 Bioska 2 Muovi Ei katetta 2 0,0 0,0 17.1 1.20 16 PAPERIKATTEEN ALLA MAAN LÄMPÖTILA ALHAISEMPI KUIN MUOVIN / BIOSKAN ALLA Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katekoe 2014, Maan kosteus eri katteiden alla Maan kosteudessa ei havaittu eroja eri katteiden välillä Alkukesä varsin kostea, ei kastelutarvetta ennen heinäkuuta Kasvuston tultua peittäväksi erot todennäköisesti pieniä 17.1 1.20 16 Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katteiden kesto 2014 ensimmäiset repeämät paperiin tulivat n. kahden viikon kuluttua paperien kutistumisen seurauksena Bioska-katteeseen alkoi tulla reikiä/pieniä repeämiä 3-4 viikon kuluttua levityksestä Räpi 2014 Piikkiö 2014 Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katekoe 2014, Katteiden kesto ja maatuminen papereiden ja myös Bioskan reunat alkoivat maatua 3-4 viikon kuluttua ja olivat lähes hajonneet n. kuukauden kuluttua levityksestä kaalin lehdet peittivät katteen täysin n. 1,5 kuukauden kuluttua istutuksesta, joten katteet olivat hoitaneet tehtävänsä! verkon ulkopuolella, sipulialueella, heinäkuun puolivälin jälkeen Bioska-kate enemmän rikki kuin paperi. Paperin peittävyys yhä n. 100 %, Bioskalla enää n. 75 % Paperin reunat maatuneet 2.7.2014 Reikiä Bioska-katteessa 28.7.2014 Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katekoe 2014, Rikkakasvien torjunta Vaikutus rikkakasvien kasvuun (keräkaali, 28-07-2014) Dry weight, g / 5 m2 Weed biomass Weed biomass 1200 1000 800 600 400 200 0 Control Bioska Black plastic SE paper 17.1 1.20 16 Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katekoe 2014, keräkaalisato Kerän paino kg/kpl Kaalin neliösato kg/m2 Bioska 3.29 7.31 Ei katetta 3.36 7.47 Muovi 3.23 7.17 Paperi 3.54 7.86 Ei suuria eroja sadossa eri katteiden välillä. Paperikate vähintään muiden veroinen! 17.1 1.20 16 Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katteiden vertailukoe 2016 (Luke, Piikkiö) TUTKIMUSKYSYMYKSET: Vertailla yhden kasvukauden kestävien biohajoavien katteiden käyttökelpoisuutta vihannesten viljelyssä. Koekasveina jäävuorisalaatti ja taimisipuli Testata katteiden teho rikkakasvien torjunnassa Verrata erilaisten katteiden soveltuvuutta koneelliseen levitykseen katelevityskoneena italialainen punainen Ferrari Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katteiden vertailukoe 2016 (Luke, Piikkiö) Vertailussa mukana: Vihannespenkki ilman katetta Musta muovi, mansikkamuovi Bioska (Suomi, paksuus:15 micronia) Valota (Italy, 15 micronia), markkinoija Avagro BioAgri (BioBag Int.,18 micronia),mm. Hankkija Stora Enson paperi, vm. 2016 Walki Mulch Nordic paperi, vm. 2016 Suojaruuduissa BioBagin salaattikalvo (BioAgriS, 12 micronia, reiät valmiina) Jäävuorisalaatti Skindel, taimiväli 30 cm Taimisipuli Hytech, taimiväli 15 cm Kateleveys 1,2 m Penkit n. 5 m/kasvi Katteiden levitys 18-05-2016 Taimien istutus 19-05-2016 Rikkakasvit: 22-06 (si) ja 30-06-2016 (sa & si) Sadot: Salaatti 05-07-2016 ja Sipuli 26-08-2016 Luomupäivät 2016, Turku 16.- Valota-kalvo 16-06-2016

Katteiden vertailukoe 2016, Luke Piikkiö Koekenttä 19-05-2016 Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katekoe 2016: RikkakasviLAJISTO (ei katetta) Pihatatar Salaatti Sipuli Pihatähtimö Ukontatar Juola Orvokki Kylänurmikka Hatikka Saunio Lutukka Savikka 0 20 40 60 80 100 120 140 Kpl / m2 Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Osa rikkakasvilajeista kasvaa tärkkelyskalvon läpi Rikkaheinät Peltokorte Vahvat kestorikat Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Istutusaukot haasteena..rikkakasvien elintilana Taimisipulit biohajoavissa katteissa BioAgri-salaattikalvo 24-05-2016 10-06-2016 Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Hyönteisverkko suojaa kaalin ja katteen Luomupäivät 2016, Turku 16.-

g / m2 Katekoe 2016, Jäävuorisalaatti, Luke Piikkiö 150,0 RikkaBIOMASSA, Salaatti 30-06-2016 100,0 50,0 BioAgri 0,0 Bare soil Plastic Bioska Valota BioAgri BioAgriS StoraEnso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katekoe 2016: Salaattisadon MÄÄRÄ 35 Kauppakelpoinen salaattisato (tn/ha) 30 25 20 15 10 5 0 Bare soil Plastic Bioska Valota Bioagri BioagriS Stora Enso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Katekoe 2016: Salaattisadon LAATU 100 Kauppakelpoisten kerien osuus (% kerien kokonaispainosta) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Bare soil Plastic Bioska Valota Bioagri BioagriS Stora Enso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-

g / m2 Katekoe 2016, Taimisipuli, Luke Piikkiö 250 RikkaBIOMASSA, taimisipuli (2 näyteajankohtaa) 200 150 100 22-JUN-16 30-JUN-16 50 0 Bare soil Plastic Bioska Valota BioAgri BioAgriS StoraEnso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Taimisipulin SATOtulokset, Katekoe 2016, Piikkiö kg/m2 Kauppakelpoinen sipulisato kuivauksen jälkeen 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 1. ala 2. ala =Kitkentä 22.6. =Kitkentä 30.6. 0,6 0,4 0,2 0,0 Bare soil Plastic Bioska Valota Bioagri StoraEnso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-

g / m2 Katekoe 2016, Rikkakasvit: sipuli vs. salaatti RikkaBIOMASSA, 30-06-2016 Sipuli Salaatti 250 200 150 100 50 0 Ei katetta Plastic Bioska Valota BioAgri BioAgriS StoraEnso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Materiaalit ja Kustannukset vertailussa (1,2 m leveä kalvo, sis. ALV) Musta mansikkamuovi 300 m/rulla 18-20 snt/m 2 Bioska-kalvo 1 500 m/rulla Valota-kalvo 2 200 m/rulla 15-20 snt/m 2 BioAgri-kalvo 2 000 m/rulla Stora Enso paperi 300 m/rulla 20-25 snt/m 2 Walki paperi?? Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Biohajoavat katteet rikkakasvien torjunnassa käyttö ja torjunnan teho Vaihtoehtoina biomuovi tai paperi Perusraaka-ainetta (paperi, tärkkelys) höystettävä apu-aineilla Levitys- ja istutusteknologia uusiksi, erityisesti paperikatteilla Torjuvat rikkakasveja erinomaisesti (ehjänä säilyessään) Taimiaukot: rikkakasvien mahdollisuus.1 kitkentä usein tarpeen Rivivälien rikkakasvit hoidettava mekaanisesti / kemiallisesti Nopeakasvuiset viljelykasvit peittävät katteen ja rikkakasvit Harsot ja hyönteisverkot turvaavat katteen säilymistä (tuuli) Hinnoiteltu mustan muovin tasolle, paperi hieman kalliimpaa Poiskeruu ja jätemaksu jäävät pois (vrt. musta muovi) 1-vuotiseen käyttöön hyviä vaihtoehtoja markkinoilla Biohajoavuus Suomen oloissa? Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Työ jatkuu tuotekehityksessä Useita tärkkelyspohjaisia biohajoavia katteita markkinoilla Stora Enso Oyj jatkaa paperikatteiden kehittämistä ja kauppaan tulevien versioiden viimeistelyä. Walki Oy valmiina paperikatteiden markkinoille (?) Monivuotiset biohajoavat katteet haasteena Biohajoavilla katteilla on kysyntää, kotimaa / ulkomaat Tuotteen ja Teknologian (levitys, istutus, kesto) integraatio Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Rohkeasti kokeilemaan biohajoavia katteita! Apetit Oyj, Räpin koetila 2014 Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Kiitos! LuomuPuutarha-hanke / MMM, MAKERA-rahoitus Tilakokeiden viljelijät - Esko ja Hanna Holma - Isto Kärkäinen - Antti Vehnämäki - Apetit Oyj, Räpin koetila Koetoiminnan rahoittajat - Stora Enso Oyj - Walki Oy - Avagro Oy (Valota Italy) - BioBag Finland Oy Luomupäivät 2016, Turku 16.-

Luomupäivät 2016, Turku 16.-