KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016



Samankaltaiset tiedostot
Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

Sisäinen hanke/suunnitelma

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Koko kunta ikääntyneen asialla

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI

Keskiviikko klo Vanhusten palvelukeskus. Jorma Lintunen

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat:

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Miten tästä eteenpäin?

Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Vanhustenhuolto alkaen: Vastuut ja roolit v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

Ikäihminen toimijana hanke

Sosiaali- ja terveysryhmä

Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Ikäihmisten palvelut

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

Ikäihmisten palvelujen nykytila

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Ilomantsin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalitoimi Puthaanrannantie MUONIO

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

EP Ikä-sote Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT PAIMION KAUPUNGISSA

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Muutosjohdon verkostotapaaminen

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito. Toimenpiteet ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,3 % (430hlöä)

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Transkriptio:

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 Perusturvalautakunta 18.6.2014 Kunnanhallitus 18.8.2014 Valtuusto 25.8.2014

1. JOHDANTO 2. VISIO JA ARVOT 3. KÖYLIÖN VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI 4. VÄESTÖN KEHITYS KÖYLIÖSSÄ 5. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELURAKENNETAVOITTEET KÖYLIÖSSÄ

1. Johdanto Köyliön ikäpoliittista strategiaa on laadittu syksystä 2013 lähtien aluksi vanhustyön ohjaajan ja perusturvajohtajan toimesta. Laatimisen eri vaiheissa strategian suunnitteluun ovat ottaneet osaa myös mm. vanhusneuvoston ja perusturvalautakunnan jäsenet. Pohjana suunnittelulle oli Säkylän ja Köyliön ikäpoliittinen strategia 2009-2012, vanhuspalvelulain asettamat vaatimukset ja sosiaalija terveysministeriön laatusuositukset hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tarkistetaan valtuustokausittain. 2. Visio ja arvot Köyliön kunnan vanhustyön visiona on lisätä ja kehittää kotona asumisen tukemista niin, että asukkaat mahdollisimman pitkään pystyisivät asumaan kotona ilman laitoshoidon tarvetta. Ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työtä tehdään ja lisätään niin, että vanhusten omatoimisuus säilyy mahdollisimman pitkään. Vanhustenhoidossa korostetaan itsemääräämisoikeutta, yksilöllistä arvokkuutta, sosiaalista ja fyysistä turvallisuutta, palveluiden yhdenvertaisuutta sekä taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta.

3. Köyliön vanhustenhuollon nykytilan arviointi VAHVUUDET: HYÖDYNTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN: Ammattitaitoinen henkilöstö - Osaamisen johtaminen; hoitajien vastuualueet koulutuksen ja vahvuuksien mukaan, jatkuva työpaikkakoulutus, rekrytoinnin suunnitelmallisuus. Kotiin annettavat hoiva- ja tukipalvelut kokonaisvaltaisia ja kattavia. - Jatkuva kehittäminen kyselytutkimuksista, palvelutarpeen arviointikäynneistä sekä ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä Hyvin toimiva perusterveydenhuolto järjestettynä kuntayhtymässä Säkylän kunnan kanssa. saatujen tietojen pohjalta. - Kuntaliitos tulevaisuudessa? - Jatkuva kehittäminen. Viriketoiminnan kattavuus. - Resurssien varmistaminen. HEIKKOUDET: HEIKKOUKSIEN VÄHENTÄMINEN: Yö aikaisen kotihoidon puuttuminen. - Mahdollisuus järjestää ostopalveluna tai kuntien välisenä yhteistyönä. - Yöajan turvateknologian kehittäminen ja lisääminen. Vanhusväestön osallistuminen palvelujen - Vanhusneuvoston roolin korostaminen. kehittämiseen ja suunnitteluun on vähäistä. Kolmannen sektorin hyödyntäminen vanhustyössä voisi olla runsaampaa. - Aktiivinen toiminta avustajien etsimisessä. - Avustustyön markkinoiminen nuorille.

MAHDOLLISUUDET: Alueellinen yhteistyö ja mahdolliset kuntaliitokset. HYÖDYNTÄMINEN: - Mahdollisuus resurssien tehokkaampaan kohdentamiseen. - Suunnitelma perhehoidon aloittamisesta. Ennaltaehkäisevä toiminta. - Valistuksen ja tiedottamisen lisääminen. - Kuntouttavan työotteen vaaliminen. - Kerhotoiminnan ylläpitäminen. - Omaishoitajien virkistysmahdollisuuksien ja vapaiden järjestämisen lisääminen. UHAT: TORJUNTA: Dementiaa sairastavien määrän lisääntyminen. - Ennaltaehkäisevä hoitotyö. - Resurssitarpeiden ennakoiminen ja turvaaminen laitos- ja kotihoidossa. - kotihoidon muistivastaava: muistitestit, varhainen diagnosointi ja hoidon aloittaminen. Henkilöstön liika kuormittuminen. - Resurssien riittävyys, sijaispankit. - Työajan joustot. - Työhyvinvoinnin vaaliminen (tiimisopimus). - Hyvä työterveyshuolto. Talouden taantuma. - Kuntien välisen yhteistyön lisääminen. - Kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän työn lisääminen. Alkoholin käytön lisääntyminen vanhusväestössä. - Valistus, mini-interventiot ehkäisevillä kotikäynneillä, varhainen puuttuminen.

4. Väestön kehitys Köyliössä Köyliö Koko maa Väestö Väkiluku 31.12.2012 2 750 5 426 674 Väkiluvun muutos, % 2011-2012 -1,9 0,5 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 13,9 16,4 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 61,0 64,8 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 25,1 18,8 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2012 0,2 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2012 0,7 3,6 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2012-34 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2012-19 7 786 Perheiden lukumäärä 31.12.2012 785 1 465 733 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 31.12.2011 1,33 1,29 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2011 30,4 24,0 Lähde: kunnat.net

Kuviossa miehet vasemmalla ja naiset oikealla. Väestöpyramidi havainnollistaa väestön ikärakennetta. Pyramidi kuvaa sekä eri ikäluokkien välisiä suhteita että sukupuolten välisiä määrällisiä eroja. Väestöpyramideja tarkastelemalla myös alueiden väliset erot ja tuleva väestönkehitys havainnollistuvat helposti. Väestönkasvua ennakoiva ikärakenne muodostaa väestöpyramidissa alhaalta ylöspäin kapenevan pyramidi - kuvion. Tällainen pyramidi piirtyy väestörakenteesta, jossa nuorimpia ikäluokkia on eniten ja jossa ikäluokat pienenevät luonnollisen poistuman vuoksi vanhimpiin ikäluokkiin siirryttäessä.

Kuviossa miehet vasemmalla ja naiset oikealla. Yli 75-vuotiaiden määrässä on jo 2000-luvun alussa tapahtunut suhteellisen suuri lisäys ( vv.2000-2013 n. 60 henkilöä). Seuraava isompi lisäys tapahtuu ennusteen mukaan 2015-2025 ( n. 120 henkilöä) (Tilastokeskus).

5. Ikääntyneen väestön palvelurakennetavoitteet Köyliössä Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet kunnille iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen vuonna 2013. Nämä tavoitteet ovat myös Köyliön vanhustyön mielekkäitä tavoitteita ja mittareita. Valtakunnalliset tavoitteet kunnille ovat seuraavat: 75 vuotta täyttäneet Suomi 2010 Köyliö 2010 Tavoite / Suomi 2017 Köyliö 31.12.2013 Kotona asuvat 75 v. täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 89,5 90,2 91,0-92,0 286/311 as. =92 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 11,8 13,0-13,2 % 30.11 olleet 75 v. täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 14,0 Omaishoidon tuen 75 vuotta 4,2 6,0-7,0 4,1 % täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 v. täyttäneet 5,6 4,0 6,0-7,0 21 as. =6,5% asiakkaat 31.12 % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa tk:issa olevat 75 v. 4,7 5,8 2,0-3,0 4 as. = 1,25% täyttäneet 31.12 % vastaavanikäisestä väestöstä Lähteet: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, Tilastokeskus ja Kunnat.net. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevia 75 v. täyttäneitä asiakkaita on Köyliössä Stm:n ja Kuntaliiton asettaman tavoitteen mukainen määrä. Lähivuosina, kun yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy, tulee myös lisätä kotihoidon resursseja samassa suhteessa tavoitteissa pysymiseksi. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana vastaavanikäisestä väestöstä: Köyliössä omaishoidontuki on määrärahasidonnainen, joten budjetoinnissa tulee ottaa huomioon lisärahan tarve. Lähiseudun trendi on ollut omaishoidon suhteen laskeva. Nuorempien sukupolvien edustajat eivät ryhdy omaishoitajiksi yhtä usein kuin vanhemman sukupolven edustajat. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 v. täyttäneitä köyliöläisiä asiakkaita on 6,5 % vastaavanikäisestä väestöstä, joka on kansallisen tavoitteen mukainen osuus. Kuntouttavaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa kehitetään ja kotiin annettavia tukipalveluja lisätään, jotta vanhukset pystyisivät asumaan pidempään kotona ilman laitoshoitoa. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa lähivuosina, joten kotihoidon resursseja tulee lisätä tavoitteissa pysymiseksi.

Vanhainkodissa tai tk-sairaalassa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 v. täyttäneitä köyliöläisiä 31.12.2013 prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä on ollut hieman alle tavoitelukujen. Köyliöllä on Säkylän kunnan kanssa yhteinen kuntayhtymänä toteutettu perusterveydenhuolto. Tksairaalasta on potilaspaikkoja yhden osaston verran vähennetty ja vuodeosastolle on palkattu kotiutushoitaja tehostamaan kotiutustoimintaa. Laitoshoidon määrä on ollut tasaisessa laskussa. On muistettava, että myös alle 75-vuotiaille tarvitaan laitospaikkoja. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi kotihoidon resurssien konkreettiseksi lisäystarpeeksi arvioidaan tukipalvelutyöntekijän (20 t/vko) toimen perustaminen sekä toisen sairaanhoitajan toimen perustaminen v. 2015, mikä mahdollistaa kotihoidon jakamisen kahteen alueelliseen tiimiin sekä kotisairaalamuotoisen toiminnan (esim. suonensisäisen lääkityksen ja saattohoidon kotona). Yhteistyö kunnan eri toimialojen ja kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Kunnan eri toimialat ovat yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Kunta on järjestänyt vanhustenkotiyhdistyksen avulla vanhusten palvelukeskuksen lähiympäristöön rivitaloasumisen 30:lle ikääntyneelle. Palvelukeskuksessa järjestetään vanhuksille viriketoimintaa ja tukipalveluja: pyykkipalvelu, saunottamispalvelu, kahdessa huoneessa intervallihoitoa ja ateriapalvelua. Toiminta on yksinäisyyttä ehkäisevää, kuntouttavaa ja kotona asumisen pidempään mahdollistavaa ja sitä tulee jatkaa ja kehittää entisestään. Palvelukeskuksesta käsin on kerran kuukaudessa järjestetty myös ns. ikäihmisten etäkerhoja Vuorenmaassa, Kankaanpäässä ja Tuiskulassa. Näiden kerhojen kautta on saavutettu paljon vanhuksia, jotka eivät lähtisi kerhoon kauemmaksi. Nämä kerhot ovat hyvä keino aktivoida vanhuksia, löytää heille vertaishenkilöitä ja saada jaettua tietoutta esim. kotiin annettavista palveluista. Tätä kerhotoimintaa pyritään lisäämään ja turvaamaan siihen vaadittavat resurssit. Kunta on tehnyt ja tulevaisuudessa pyrkii lisäämään yhteistyötä mm. seurakunnan (esim. yhteiset hartaustilaisuudet ja omaishoitajien tapahtumat sekä ystävärinki yksinäisille), SPR:n (omaishoitajien virkistys- ja vertaisryhmätoiminta), vapaaehtoistyöntekijöiden (avustajina ikäihmisten kerhotoiminnassa ja tilaisuuksissa), Lions Clubin (avustukset), sotaveteraani- ja sotainvalidi yhdistysten sekä eläkkeensaajien yhdistysten (edustajat vanhusten neuvostossa) kanssa.