PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 19.5.2009 LSU-2006-Y-315 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee turkistarhan toimintaa Evijärven kunnan Haapajärven kylässä. Kultaturkis Oy PL 2 62500 EVIJÄRVI SIJAINTI JA TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Evijärven kunnan Haapajärven kylässä tilalla Kujanpää RN:o 3:110 (Rammasnoorin turkistarha). Turkistarhalla on tällä hetkellä tilat 750 siitosnaarasketulle pentuineen. Eläinpaikkoja on nykyisin 5 400 kpl ja vuoden 2010 jälkeen 3 600 kpl. Yksi varjotalo on purettu ja rakennetaan uudelleen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 50 siitosnaarasketulle. Toiminnanharjoittajan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tekemän ilmoituksen johdosta on Länsi-Suomen ympäristökeskus suorittanut tarkastuksen ja kuullut hakijaa 14.4.2004 päivätyllä kirjeellä. Ympäristöluvan tultua vireille asian käsittely ilmoitusasiana raukeaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään turkistarhan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 600 siitosnaarasketulle.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 17.3.2006. Hakemusta on täydennetty 21.9.2007, 31.10.2007, 11.2.2008, 3.3.2008 ja 11.3.2008. Ympäristölupaa haettiin alun perin tilalla sijaitsevan turkistarhan ja rehusekoittamon toiminnalle. Lupahakemuksen johdosta 18.4.2008 suoritetussa tarkastuksessa hakija ilmoitti, että varjotaloalue myydään ja siirtyy toisen toiminnanharjoittajan omistukseen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen rehusekoittamon jäädessä varastoineen Kultaturkis Oy:n omistukseen. Kun tuleva muutos oli jo tiedossa, katsottiin järkevimmäksi luvittaa rehusekoittamo ja varjotaloalue erikseen. Koska kyseessä on rehusekoittamo, jossa käsiteltävien jätteiden määrä on alle 5 000 tonnia vuodessa, sen lupaviranomaisena ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 momentin kohdan 10 j) mukaan on kunta. Länsi-Suomen ympäristökeskus siirsi 29.4.2008 hallintolain 21 :n nojalla Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi ympäristölupahakemuksen rehusekoittamon toiminnan osalta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole olemassa aikaisempaa ympäristölupaa. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle jolla ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Evijärven kunnan Haapajärven kylässä n. 3 km kunnan keskustaajamasta lounaaseen. Tarhan ympäristö on pohjois- ja länsipuolella metsää. Varjotaloalueen välittömässä läheisyydessä sen itäpuolella on Kultaturkis Oy:n rehusekoittamo. Turkistarha- ja rehusekoittamoalueen kokonaispinta-ala on n. 1,5 ha. Turkistarhan etelä- ja lounaispuolella lähimmillään n. 90 m etäisyydellä on Korpikettu Kultalahti Oy:n turkistarha. Turkistarhan kaakkoispuolella on kyläasutusta, jonka lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat varjotaloalueesta n. 230 m, 300 m, 320 m, 365 m, 405 m, 425 m, 430 m ja 475 m etäisyydellä. Tarha-alueen ja asutuksen välissä on puustoa. Tarha-alueen perusmaa on moreenia. Turkistarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tarhan käyttövesi hankitaan Evijärven kunnan vesijohtoverkosta. Turkistarha sijaitsee Kirsinpäkin valuma-alueella nro 47.024. Tarha-alueen koillispuolella virtaa Mustapäkki n. 320 m etäisyydellä, ja kaakkoispuolella sijaitsevaan Haapajärveen on tarhaalueelta etäisyyttä n. 1 km. TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarha toimii tällä hetkellä kasvatustarhana. Ympäristölupaa haetaan toiminnalle tavanomaisena turkistarhana, joka käsittää 750 siitosnaaraskettua pentuineen. Eläinpaikkoja on nykyisin 5 400 kpl ja vuoden 2010 jälkeen 3 600 kpl. Eläimet on sijoitettu 12 tavanomaiseen varjotaloon, joiden yhteispituus on 1 080 m. Niistä yksi varjotalo on purettu ja rakennetaan uudelleen. Tarhalla tullaan tuottamaan ennen vuotta 2010 n. 4 600 ketunnahkaa vuodessa ja vuoden 2010 jälkeen n. 3 100 ketunnahkaa vuodessa. Tarha-aluetta ei ole aidattu. Turkistarhalla ei ole nahoitustoimintaa. Nahoitettavat eläimet toimitetaan käsiteltäväksi Kortesco Oy:n nahkomiskeskukseen. Turkistarhan vieressä toimii Kultaturkis Oy:n rehusekoittamo, josta tulee tarhalle käytettävä rehu.

3 Mikäli turkistarhan toiminta keskeytetään tai lopetetaan, tästä ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, jos se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha-alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen tai muuta haittaa. Tarha-alueen kuivatus ja valumavesien käsittely Tarha-alueen tontti viettää loivasti länsiluoteeseen. Alueen ulkopuoliset valumavedet johdetaan puhtaina avo-ojissa alueen rajoja pitkin alueen luoteiskulmalle ja edelleen kuivatusojaan. Varjotalojen välit on laskettu alustojen korottamiseksi ja alue on salaojitettu. Kulkuteiltä ja piha-alueelta poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan kuormitusta. Tarha-alueen valumavedet kerätään alueen pohjoisrajalle kaivettavaan suodatusojaan ja johdetaan alueen luoteiskulmalle rakennettavaan sorasuodattimeen. Se koostuu valumavesien keräilyaltaasta, joka on pinta-alaltaan 90 m 2 ja syvyydeltään 1,2 m sekä suodatuspenkasta, joka on leveydeltään 2 m. Tarha-alueen luoteisreunalle tehdään ympärysojaan valumisen estävä reunuspenkka. Mikäli hiekkasuodatinratkaisu ei vesinäytteiden perusteella täytä vaadittavaa puhdistustehokkuutta, on hakijalla sopimus kuivatusvesien käsittelystä Korpikettu Kultalahti Oy:n kanssa. Tällöin valumavedet johdettaisiin kemikaloitaviksi Korpikettu Kultalahti Oy:n turkistarha-alueella sijaitsevassa puhdistamossa. Varjotalorakenteet Nykyiset varjotalot ovat maanvaraisia ja niiden lanta-alustat on korotettu yli 30 cm. Varjotalojen räystään pituus häkin ulkoreunasta on suurimmalla osalla varjotaloista vähintään 30 cm. kolmessa vanhimmassa varjotalossa räystään pituus on alle 30 cm. Varjotaloissa ei ole räystäskouruja. Kaikki varjotalot on varustettu talvikupein. Uusi varjotalo rakennetaan vesitiiviillä alustalla, josta nesteet johdetaan hakemuksen mukaan suodatusojaan. Lannan ja jätevesien käsittely Lanta poistetaan häkkien alta kerran vuodessa elo-syyskuussa. Lanta-alustoille levitetään turvekerros välittömästi lannanpoiston jälkeen. Turvetta voidaan levittää häkkien alle tarvittaessa myös kasvatuskaudella ravinteiden sitomisen sekä kärpästen ja lannanhajun vähentämiseksi. Kuivikkeena käytetään turvetta 160 m 3 vuodessa. Kuivikekerroksen paksuus on 15 cm. Turkistarhalla ei ole omaa tiivispohjaista lantalaa. Lannanpoiston yhteydessä lanta kuormataan ja toimitetaan suoraan vastaanottavalle käsittelylaitokselle. Hakijalla on lannan vastaanottosopimus Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnan kanssa. Ruokintalaitteiden pesuvesille ei ole erillistä viemäröintiä. Pääosa rehua sisältävästä pesuvedestä kierrätetään seuraavaan rehuun.

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Turkistarhan jätehuolto toteutetaan kunnan jätehuoltomääräysten asettamien velvoitteiden mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tilalla ennen toimittamista keräilyyn. Ongelmajätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Itsestään kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan käsittelylaitokseen. Muovijäte, sekajäte, jäteöljy ja ongelmajätteet toimitetaan keräilypisteeseen. Metalliromu menee yhteiskeräilyn kautta uusiokäyttöön. Pilaantunut rehu kompostoidaan lannankäsittelyn yhteydessä. Pilaantuneen rehun kompostoinnilla tarkoitetaan pienten, satunnaisten rehumäärien hävittämistä lannan seassa. Käytännössä tarhalla muodostuva käyttökelvoton rehu muodostuu ruokinnan yhteydessä syömättä jääneestä rehusta, joka irrotetaan verkolta/ruokintalaudalta ja päätyy lanta-alustalle. Tällä tavoin hävitettävän rehun kokonaismäärällä ei ole vaikutusta lannankäsittelyyn eikä se edellytä erillistä toimitussopimusta kompostointiosuuskunnan kanssa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistarha sijaitsee n. 600 m etäisyydellä paikallistiestä 7411. Tarhan toiminta on alueelle vakiintunutta eikä sillä ole erityisiä vaikutuksia liikenteen järjestelyihin tai paikallisiin liikennemääriin. Haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään kuiviketurpeen käytöllä. Rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lokkien tai muiden vahinkolintujen aktiivista torjuntaa ei lähialueen maankäyttö huomioiden katsota tarkoituksenmukaiseksi. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan Kultaturkis Oy:n Rammasnoorin turkistarhan toimintaa voidaan varjotalorakenteiltaan pitää tavanomaisena turkiseläinkasvatuksena. Varjotalorakenteiden osalta tarhalla ei ole käytössä erityistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan muiden rutiinien kuten lannan yhteiskäsittelyn sekä keskitetyn nahoitustapahtuman osalta toimintaa voidaan ympäristövaikutuksiltaan pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan tavoitteiden mukaisena. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu 26.11. 29.12.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Evijärven kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Evijärven kunnanvirastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Evijärven kunnanhallitukselta sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.

5 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Evijärven kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että turkistarhan toiminnassa on huolehdittava siitä, että ympäristöä kuormittavat päästöt ilmaan ja vesistöihin minimoidaan nykyistä olemassa olevaa tietämystä ja tekniikkaa hyväksikäyttäen. Tarhan varjotalot tulee rakentaa sellaisiksi, että vesi ei pääse huuhtelemaan lanta-alustoja ja tarha-alueelta tulevat valumavedet on puhdistettava asianmukaisesti ennen niiden päästämistä tarha-alueen ulkopuolelle. Lannan käsittelyssä on huolehdittava siitä, että lähiasutukselle ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Tarha-alue on pidettävä siistinä. Rehu on säilytettävä siten, että haittaeläimet kuten rotat ja lokit eivät pääse sen kanssa kosketuksiin. Tarhan jätehuolto on toteutettava Evijärven kunnan alueella toimivan Ekorosk Oy:n jätehuoltomääräysten mukaisesti. Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että Rammasnoorin turkistarha sijaitsee Ähtävänjoen valuma-alueella. Turkistarhan valumavesien käsittely on hoidettava niin, että tarhalta tulevat vedet on puhdistettu mahdollisimman tehokkaasti ennen kuin valumavedet ohjataan tarha-alueen ulkopuolelle. Lisäksi tarhaa on hoidettava niin, ettei aiheuteta lähiasutukselle kohtuuttomia hajuhaittoja. Turkistarhan varjotalojen räystäiden pituus tulee olla vähintään 30 cm tai on asennettava räystäskourut. Kattovesien johtaminen tarha-alueen ulkopuolelle on suositeltavaa valumavesien käsittelymäärän vähentämiseksi. Varjotalojen lantaalustojen tulee olla 30 cm korkeammalla kuin talojen välinen maanpinta. Lanta-alustoilla turpeen käyttö edistää lannan kompostoitumista ja vähentää hajuhaittoja. Lanta on poistettava säännöllisesti ja lannan poisto, siirto sekä kuljetus on hoidettava niin, että siitä syntyvä hajuhaitta on lyhytaikainen. Kuljetuskaluston tulee olla sellainen, että lantaa ei pääse tippumaan kuljetuksen ja siirron aikana ympäristöön. Tarhan valumavedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti hiekkasuodatuksessa tai muulla vastaavalla tavalla. Hiekkasuodatuksen toimintaa tulee tarkkailla vuosittain otettavilla vesinäytteillä. Hiekkasuodatus on uusittava, kun sen toiminta ei enää vastaa asetettuja puhdistusvaatimuksia. Tarha-alue on pidettävä siistinä. Rehu on säilytettävä siten, että haittaeläimet kuten rotat ja lokit eivät pääse sen kanssa kosketuksiin. Pilaantunut rehu voidaan kompostoida lannan seassa tiiviillä alustalla tai toimittaa käsiteltäväksi Evijärven Lantalinkki Oy:lle. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen terveystarkastaja toteaa lausunnossaan, että toiminnan harjoittamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kuivikkeiden riittävään käyttöön, lannan poistoon sekä kärpästen ja jyrsijöiden hävitykseen, ettei hajusta ja kärpäsistä aiheudu lähiasutukselle terveyshaittaa. Ympäristölupahakemuksesta ei ole muuta huomauttamista. Hakijan kuuleminen ja vastine Lausuntojen johdosta hakijalle annettiin 15.1.2009 kirjeellä mahdollisuus antaa vastine 6.2.2009 mennessä. Hakija ei antanut vastinetta.

6 Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 18.4.2008, josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Kultaturkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle Evijärven kunnan Haapajärven kylässä tilalla Kujanpää RN:o 3:110 hakemuksen ja siihen liitetyn asemapiirroksen mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Evijärven kunnanhallituksen sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9. Kuntayhtymä Kasineuvoisen terveystarkastajan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 3, 4, 7 ja 9. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä ja varjotalometrit Turkistarhassa saa pitää vuoden 2010 loppuun asti enintään 647 siitosnaaraskettua pentuineen tai enintään 5 176 kettua. Vuoden 2010 jälkeen turkistarhassa saa pitää enintään 417 siitosnaaraskettua pentuineen tai enintään 3 336 kettua. Eläimet tulee sijoittaa hakemusasiakirjoissa olevan 29.9.2008 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti 12 tavanomaisin häkein varustettuun varjotaloon, joiden yhteispituus saa olla enintään 1 080 m. 2. Varjotalojen rakenne ja valumavesien käsittely Uusi varjotalo tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalo tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alustalla (0,5 mm paksu HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali), ja alustalle kertyvät nesteet tulee johtaa salaojissa vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tulee olla rakennettuna ennen uuden varjotalon käyttöönottoa. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunan ulkopuolelle. Lanta-alustoja tulee korottaa vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotusta tulee ylläpitää. Nykyisten varjotalojen lanta-alustojen korotusta tulee pitää 30 cm ympäröivää maanpintaa ylempänä. Sitä mukaa kuin vanhoja varjotaloja uusitaan, tulee niiden alle asentaa vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalojen alta kerättävät nesteet voidaan johtaa varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee toiminnanharjoittajan ottaa yhteyttä Länsi-Suomen ympäristökeskukseen. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunan ulkopuolelle. Niissä varjotaloissa, joissa em. vaatimus ei täyty, tulee räystäät pidentää vaadittavaan mittaan tai räystäisiin tulee asentaa räystäskourut. Toimenpiteet tulee olla tehtynä vuoden 2009 loppuun mennessä. Tarha-alueen valumavedet tulee johtaa hakemuksen sekä hakemusasiakirjoihin liitetyn 17.1.2008 päivätyn ja 5.5.2008 muutetun asemapiirroksen mukaisesti alueen pohjoisrajalle suodatusojaan ja siitä 108 m 3 :n keräilyaltaaseen. Vedet tulee käsitellä sorasuodattimessa ennen

7 niiden johtamista tarha-alueen ulkopuolelle. Vesien valuminen käsittelemättöminä ympärysojaan tulee estää hakemuksen mukaisesti alueen luoteisosassa reunuspenkalla. Tarha-alueen ulkopuolisten vesien pääsy suodatusojaan tai keräilyaltaaseen tulee estää ympärysojituksella. Keräilyallas tulee tyhjentää tarvittaessa ja liete tulee toimittaa luvan omaavaan laitokseen tai mahdollisten uusien lannanlevityssopimusten mukaisesti lannoitteeksi pellolle. Valumavesien käsittelyjärjestelmä tulee olla rakennettu vuoden 2009 loppuun mennessä. 3. Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen sekä hajuhaittojen torjunta Lanta tulee poistaa varjotalojen alta ketuilla vähintään kaksi kertaa vuodessa siten, että lannan poistoajankohdat ajoittuvat sekä keväälle että syksylle. Lannan poisto tulee suorittaa ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivia ja kantavia. Lannan poistossa tulee noudattaa tarkkuutta niin, ettei lantaa pääse varisemaan varjotalojen väleihin. Lanta-alustoilla tulee käyttää runsaasti kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja turvetta myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 15 cm. Lanta tulee lastata varjotalojen alta suoraan kuljetusajoneuvoon ja toimittaa käsiteltäväksi voimassaolevan ympäristöluvan omaavaan laitokseen lupahakemukseen liitetyn sopimuksen mukaisesti. Lantaa ei saa varastoida tarha-alueella. Lannan kuormaukset ja kuljetukset tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. 4. Virtsan varastointi ja hyödyntäminen Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida vesitiiviissä umpisäiliöissä, jotka tulee varustaa kannella sadevesien pääsyn estämiseksi säiliöihin. Virtsa tulee toimittaa yhdessä lannan kanssa käsiteltäväksi voimassaolevan ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesusta muodostuvat jätevedet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön. Rehusiilot tulee vesitiiviin umpisäiliön lisäksi olla varustettu tiiviillä betonialustalla. Säiliö tulee tyhjentää tarvittaessa ja jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen tai paikkaan, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottamiseen ja käsittelemiseen. Umpisäiliön ja betonialustan tulee olla rakennettu vuoden 2009 loppuun mennessä. 6. Jätehuolto Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

8 Yksittäiset kuolleet eläimet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä niitä. Niitä varten tulee varata asianmukainen pakkassäilytystila. Syömättä jäänyt rehu tulee kerätä pois ja säilyttää niin, että haittaeläimet eivät pääse siihen käsiksi. 7. Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. Toiminnanharjoittajan tulee estää haittaeläinten pääsy käsiksi rehuun kaikissa tilanteissa. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Tarha-alueen valumavesiä tulee tarkkailla. Hiekkasuodattimen toimivuutta tulee tarkkailla ottamalla vuosittain vesinäytteet keräilyaltaaseen tulevasta ja hiekkasuodattimesta lähtevästä vedestä. Näytteenottopaikat tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle. Vesinäytteistä tulee määritellä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Ensimmäiset näytteet tulee ottaa vuoden 2010 keväällä. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja tai soveltuvan koulutuksen saaneita. Näytteitä otetaan kunnes ympäristökeskus toisin määrää. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Turkistarha-alueelta lähtevän valumaveden kokonaisfosforin tavoitepitoisuuden tulee olla alle 2 mg/l. Hiekkasuodatuspenkan massat tulee vaihtaa kerran kolmessa vuodessa tai kun sen puhdistusteho on heikentynyt. Mikäli kokonaisfosforin pitoisuus vuosikeskiarvona laskien jää kahden peräkkäisen vuoden aikana alle tavoitearvon, tulee toiminnanharjoittajan johtaa turkistarhan valumavedet tehdyn sopimuksen mukaisesti Korpikettu Kultalahti Oy:n puhdistamoon tai esittää ympäristökeskukselle muu tehostettu valumavesien käsittelysuunnitelma. Toimintaa, kuten juomalaitteiston ja umpisäiliöiden kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot seuraavista: - siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä - lantamäärä, lannanpoistoajankohta ja toimituspaikat (tositteet) - virtsamäärä ja toimituspaikat - mahdolliset muutokset lannan ja virtsan hyödyntämisessä (omat pellot, luovutussopimukset) - ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvesisäiliöiden sekä valumavesien puhdistusjärjestelmän keräilyaltaan tyhjennyskerrat ja toimituspaikat - itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat - muiden jätteiden määrät ja toimituspaikat - valumavesien puhdistusjärjestelmän tarkkailutulokset Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen.

9 9. Muut määräykset Turkisarha-alueen tulee olla hakemuksen mukaisesti peruskuivatettu salaojilla ja ympärysojittu. Tarha-alueen ympärille tulee 17.1.2008 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti rakentaa aita. Tarha-alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 10. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden varjotalon ja valumavesien puhdistusjärjestelmän käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 11. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

10 Lupaharkinnan perusteet Ympäristökeskus on myöntänyt luvan hakemuksen mukaista pienemmälle siitoseläinmäärälle huomioiden turkistarhan varjotalojen yhteispituuden sekä häkkikoon ja siten turkistarhassa pidettävän kokonaiseläinmäärän. Edellä mainittujen seikkojen perusteella varjotaloissa voidaan kasvattaa vuoden 2010 loppuun asti enintään 647 siitosnaaraskettua ja vuoden 2010 jälkeen enintään 417 siitosnaaraskettua pentuineen, kun otetaan huomioon, että siitoseläinten enimmäispentumäärä on 7. Näin laskettuna turkistarhan kokonaiseläinmääräksi saadaan vuoden 2010 loppuun asti 5 176 kettua ja vuoden 2010 jälkeen 3 336 kettua. Siitoseläimiä voidaan pitää myös enemmän kuin 647 ja 417 siitosnaaraskettua, mikäli turkistarhan kokonaiseläinmäärät eivät ylity. Turkistarhan on täytettävä päätöksen MMM 16/EEO/1999 mukaiset häkkien tilavaatimukset vuoden 2010 loppuun mennessä. Toiminnan sijoituspaikka on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla turkistarhausta on harjoitettu pitkään. Turkistarhan itäpuolella on hakijan omistama rehusekoittamo, jonka lupa- ja valvontaviranomainen on kunta. Turkistarhan etelä- ja lounaispuolella n. 90 m etäisyydellä sijaitsee naapurin toiminnassa oleva turkistarha, jolla on voimassaoleva ympäristölupa 1 500 siitosnaarasminkin ja 2 100 siitosnaarasketun pitämiseen. Turkistarhan lounaispuolella on kyläasutusta lähimmillään n. 230 m etäisyydellä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Nykyisen varjotaloalueen valumavesien käsittelyksi on hakemuksessa esitetty sorasuodatusta. Pienten ja keskisuurten turkistarhojen yleisin hyväksyttävä valumavesien käsittelymenetelmä on oikein mitoitettu suodatus ja suurten turkistarhojen kemikalointi. Turkistarha-alueella pidettävien siitoseläinten määrä vuoden 2010 jälkeen (417 siitosnaaraskettua) vastaa keskisuurta turkistarhaa. Ympäristökeskus on hyväksynyt hakemuksessa esitetyn vesienkäsittelyn sillä varauksella, että valumavesien puhdistustuloksia seurataan ja mikäli puhdistamossa ei päästä valumavedelle asetettuun kokonaisfosforin tavoitearvoon, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä tehokkaampiin puhdistustoimenpiteisiin. Edellä mainitut seikat, turkistarhaustoiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, alueen maaperä ja esitetyt ympäristönsuojelutoimenpiteet sekä asetetut lupamääräykset huomioiden ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan mukaisen eläinmäärän laskemisessa on huomioitu turkistarhan varjotalojen yhteispituus sekä häkkikoko ja siten turkistarhassa pidettävä kokonaiseläinmäärä. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa eläinmäärän pitämisessä huomioon maa- ja metsätalousministeriön päätös 16/EEO/1999. (Lupamääräys 1) Rakentamalla varjotalo voimassa olevia maa- ja metsätalous-ministeriön rakennusmääräyksiä ja -ohjeita noudattaen varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta vesistöön, maaperään tai pohjaveteen. Ympäristökuormituksen estämiseksi ja vähentämiseksi uudet ja peruskorjattavat varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alustaratkaisulla ja umpisäiliöillä sekä riittävän pitkillä räystäillä ja lanta-alustojen riittävillä korotuksilla. (Lupamääräys 2)

11 Käsiteltäessä nykyisen varjotaloalueen valumavedet erillisessä puhdistusjärjestelmässä vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta, erityisesti typen ja fosforin osalta. Tehokas käsittely vaatii suunnittelua ja oikein toteutettua ojitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueelta ympäristöön johtavasta valumavedestä voitaisiin käsitellä. Jotta puhdistusjärjestelmä toimisi tehokkaasti, tulee sen tarkkailuun, hoitoon ja keräilyaltaan tyhjennykseen kiinnittää erityistä huomiota. (Lupamääräys 2 ja 8) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään vesistöön, pohjavesiin, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Riittävä turpeen käyttö varjotalojen lanta-alustoilla vähentää lannasta aiheutuvaa hajuhaittaa ja ympäristöön kulkeutuvaa typpikuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syys-marraskuu, jolloin lantaa muodostuu eläinmäärän vuoksi eniten. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt toimittavansa lannan voimassaolevaan luovutussopimukseen perustuen ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Ympäristökeskus on hyväksynyt esitetyn lannan hyödyntämistavan, mikäli siitä pidetään kirjaa lupamääräyksessä 8 edellytetyllä tavalla. (Lupamääräys 3) Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida tiiviissä säiliöissä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 4) Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän sekä pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen turkistarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Johtamalla ruokintalaitteiden jätevedet umpikaivoihin, varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain perusteella velvollinen mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja, että jätteestä ei aiheudu haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle taikka ympäristölle. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen sekä haittaeläinten ravinnonsaanti. Lisäksi sillä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (Lupamääräys 6) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarha-alue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkilintujen, mahdollisuutta ruokailla alueella. (Lupamääräys 7) Tarkkailemalla tarha-alueelta lähteviä valumavesiä voidaan varmistaa, että ympäristön ja erityisesti vesistön pilaantumista ei pääse tapahtumaan. Sertifioitu näytteenotto ja akkreditoidut määritysmenetelmät varmistavat tulosten luotettavuuden. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailemalla ja valvomalla laitteistojen kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Määräys turkistarhaustoiminnan vuosittaisesta kirjanpidosta, kuten lannan ja virtsan toimittamisesta luvan omaavaan vastaanottopaikkaan sekä muiden jätteiden määristä ja toimituspaikoista on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. (Lupamääräys 8)

12 Tarha-alueen ympärysojittamisella ja toimivalla peruskuivattamisella estetään ympäristöstä virtaavien vesien pääsy alueelle ja estetään varjotalojen väleihin muodostuvat vesilammikot. Aitaamalla tarha-alue estetään eläinten karkailu ympäristöön. Pitämällä tarha-alue siistinä lisätään yleistä viihtyisyyttä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos ympäristökuormitusta voidaan vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Lupamääräys 9) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 10) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten suunnitelmista muuttaa lannan hyödyntämistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 11) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää lupaviranomaiselle viimeistään 31.5.2019 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2018 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 16 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51 ja 52 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

13 LISÄKSI ON HUOMIOITU Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMMRMOC4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 200 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Evijärven kunnanhallitus Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Evijärven kunnan terveysvalvontaviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Evijärven kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla.

14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirrokset 2 kpl