Samaa luuta ja nahkaa

Samaa luuta ja nahkaa Me Itse ry:n tavoite- ja toimintaohjelma 2013 2016 Luonnos 2. 12.1.2013 Sisällys 1. Ketä me olemme 1.1. Me Itse pähkinänkuoressa 1.2. Me Itse ry:n historia 2. Me Itse ry:n toiminnan arvot 2.1. Ihminen ensin vamma sitten 2.2. Itsemäärääminen ja omat valinnat 2.3. Osallistuminen 3. Mitä Me Itse ry puolustaa? 3.1. Yhteiset ihmisoikeudet 3.2. Osallistuminen ja osallisuus 3.3. Itsemäärääminen 3.4. Sorron vastustaminen 3.5. Ihmisiä ei saa syrjiä vammaisuuden takia 4. Tavoite- ja toimintaohjelma 2013 2016 4.1. Vammaispolitiikkaan vaikuttaminen 4.1.1. Koulutus ja opiskelu 4.1.2. Työ ja työllistyminen 4.1.3. Työtoiminta 4.1.4. Päivätoiminta 4.1.5. Asuminen 4.1.6. Ikääntyminen 4.1.7. Lainsäädäntö 4.1.8. Asenteet 4.2. Alajaosten toiminnan kehittäminen 4.2.1. Viestinnän kehittäminen 4.2.2. Taustatyöntekijöiden toiminnan turvaaminen 4.2.3. Materiaalien tuottaminen 4.2.4. Alajaosten taloudellinen tuki 4.2.5. Alajaosten välisen yhteistyön tekeminen

4.3. Kehittämistoiminta 4.3.1. Kokemuskouluttajien kouluttaminen ja tukeminen 4.3.2. Me Itse Akatemian perustaminen 4.3.3. Osallistuminen kehitysvamma-alan järjestöjen yhteisiin hankkeisiin 4.4. Yhteistyö 4.4.1. Yhteistyö Suomessa 4.4.2. Kansainvälinen yhteistyö 4.5. Me Itse ry:n toimisto Henkilökunta Johtoryhmä Hallitus 5. Tavoiteohjelman seuranta ja arviointi

1. Ketä me olemme 1.1. Me Itse ry pähkinänkuoressa Me Itse ry on ainoa kansalaisjärjestö maassamme, jonka toiminnasta määräävät kehitysvammaisiksi kutsutut ihmiset. Me Itsessä on jo lähes tuhat jäsentä. Me Itse ry toimii sen puolesta, että vammaiset ihmiset voisivat elää ja toimia yhteiskunnan täysivaltaisina kansalaisina. Me Itse ry:n tärkein tavoite on, että sen jäsenet oppivat tuntemaan omat oikeudet ja oppivat puolustamaan niitä. Keskeinen kaikille ihmisille kuuluva oikeus on määrätä oman elämänsä valinnoista. Omien oikeuksien puolustaminen edellyttää, että Me Itse ry:n jäsenet tietävät, mitä oikeudet ovat ja mitä niillä tarkoitetaan. Me Itse ry:n tehtävänä on antaa tietoa oikeuksista jäsenilleen. Yhdistys rohkaisee ja tukee jäseniään puolustamaan oikeuksiaan. Kansalaisille Me Itse ry:n tehtävänä on välittää tietoa siitä, millaista on elää ja toimia vammaisena suomalaisessa yhteiskunnassa.

1.2. Me Itse ry:n historia Me Itse ry on vammaisten oma vaikuttamisyhdistys. Se puolustaa vammaisten oikeuksia. Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävät vammaiset henkilöt itse. Yhdistys perustettiin vuonna 1999. Yhdistystä edelsi Kehitysvammaisten Tukiliiton käynnistämä Kumppanuusprojekti. Kumppanuusprojekti oli ensimmäinen hanke Suomessa, jonka vetäjinä toimivat kehitysvammaisiksi kutsutut henkilöt. Kumppanuusprojektin lopussa sen vetäjillä syntyi ajatus oman yhdistyksen perustamisesta. Projektin vetäjät kokivat, että vammaiset eivät saa riittävästi ääntään kuuluviin heitä itseään koskevissa asioissa. Yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoitti 137 henkilöä. Tämä historiallinen teko tapahtui Tampereella 26. helmikuuta 1999. Yhdistys on Kehitysvammaisten Tukiliiton suurin jäsenyhdistys. Kehitysvammaisten Tukiliitto puolustaa kehitysvammaisten ja heidän perheidensä oikeuksia hyvään elämään.

2. Me Itse ry:n arvot 2.1. Ihminen ensin vamma sitten Ihmisiä tulee määritellä heidän kykyjensä, ja voimavarojensa mukaan. Ihminen on aina ainutkertainen yksilö, persoona. Vamma on vain yksi ihmisen ominaisuus. Me Itse ry vastustaa kehitysvammaiseksi leimaamista. Leimaaminen samanlaistaa ihmiset ja tekee heidät kasvottomiksi. Vammaa ei voi kieltää. Sen kanssa on opittava elämään. Sen sijaan yhdistys tuomitsee vammaiseksi nimittelyn, vammaisten huonon kohtelun ja eriarvoistavat palvelut. 2.2. Itsemäärääminen ja omat valinnat Vammaisilla ihmisillä on oikeus itse päättää omaan elämäänsä kuuluvista valinnoista. Kaikki ihmiset tarvitsevat tukea omaa elämää koskeviin ratkaisuihin. Päätöksenteko tapahtuu kaikilla ihmisillä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Vammaisella henkilöllä tulee olla oikeus tuettuun päätöksentekoon. 2.3. Kuuluminen yhteiskuntaan Vammaiset ihmiset ovat osa yhteiskuntaa. He haluavat rakentaa sitä yhdessä muiden kanssa. Yhteiskunnalle kansalaisten erilaisuus on rikkaus

3. Mitä Me Itse ry puolustaa 3.1. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Ihmisoikeudet ovat yhtäläiset kaikille kansalaisille. Niihin kuuluvat oikeus elämään, vapauteen ja itsemääräämiseen. Niihin kuuluvat myös oikeus omiin valintoihin, perheen perustamiseen, tasa-arvoon, osallistumiseen ja äänestämiseen. Myös oikeus hyvinvointiin, terveyteen, riittävään toimeentuloon sekä arvokkuuteen ja onnen tavoitteluun kuuluvat ihmisoikeuksiin. Keskeinen vammaisten oikeuksia koskeva asiakirja on YK:n vuonna 2006 hyväksymä vammaisten oikeuksia koskeva sopimus. Me Itse ry edistää kaikessa toiminnassaan siinä esitettyjen tavoitteiden toteutumista. 3.2. Osallistuminen ja osallisuus Me Itse ry puolustaa sitä, että vammaiset henkilöt voivat osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään. Kansainvälisen vammaisliikkeen iskulause Ei mitään meistä ilman meitä kuvaa Me Itse ry:n toimintapolitiikkaa.

Me Itse ry haluaa olla osallisena rakentamassa politiikkaa, jossa vammaisten ihmisten täysivaltaisuus tunnustetaan. 3.3. Itsemäärääminen Ihmisen tapa elää on henkilökohtainen. Sitä on kunnioitettava ja tuettava. Me Itse ry puolustaa vammaisten ihmisten oikeutta määrätä omasta elämästään ja sen valinnoista. Henkilökohtaisia valintoja voidaan rajoittaa vain silloin, kun ne haittaavat toisten ihmisten elämää. Omat valinnat eivät saa olla vaaraksi henkilölle itselleen. Valintojen toteutumista on tarvittaessa tuettava. Me kaikki teemme päätöksiä, jotka perustuvat saatavilla olevaan tietoon. Siihen sisältyy ystävien, omaisten ja muiden meille tärkeiden ihmisten neuvoja ja tukea. Vammaiset ihmiset eivät poikkea tässä suhteessa muista ihmisistä. Tuki päätöksentekoon voi olla esim. ilmaisun tukemista, jos henkilöllä on vaikeuksia tuottaa puhetta. Se voi olla tietoa erilaisista vaihtoehdoista tai pidempää aikaa valmistella päätöksiä. Joku tarvitsee selvitystä päätöksenteon vaikutuksista. Kulloinkin tarvittava tuki antaa henkilölle kyvyn määrätä valinnoistaan. Tuetussa päätöksenteossa henkilö itse tekee päätöksen. Hän päättää, mikä on hänelle paras vaihtoehto. Vammaisten puolesta päättäminen loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan.

3.4. Sorron vastustaminen Me Itse ry pitää tärkeänä, että sen jäsenet oppivat puhumaan omasta ja vertaistensa puolesta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta puolustaa itseään. Me Itse ry lähtee siitä, että vaikeimmin vammaisille kuuluvat samat ihmis- ja kansalaisoikeudet kuin kaikille muillekin. Me Itse ry ei puolusta pelkästään jäseniään, vaan kaikkia henkilöitä, joita kohdellaan huonosti vammansa takia. Me Itse ry puuttuu vammaisia vähätteleviin puheisiin ja toimiin. Se tekee tunnetuksi vammaisten ihmisten oikeutta elää omannäköistä elämää ja tuomitsee vammaisten syrjinnän ja huonon kohtelun. 3.5. Ihmisiä ei saa syrjiä vammaisuuden takia Me Itse ry puolustaa vammaisten yhdenvertaisuutta muiden kansalaisten kanssa. Julkiset palvelut pitää järjestää niin, että kaikki kansalaiset voivat hyödyntää niitä vammastaan riippumatta. Rakennuksien ja palvelujen tulee olla esteettömiä. Vammaisten erityiskohtelua tarvitaan vain silloin, kun se turvaa vammaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet elää ja toimia yhteiskunnassa muiden kansalaisten tavoin. Erityiskohtelun tulee yhdistää, ei erottaa.

4. Me Itse ry:n tavoite- ja toimintaohjelma 2013-2016 4.1. Vammaispolitiikkaan vaikuttaminen 4.1.1. Koulutus ja opiskelu Vammaisten lasten koulunkäynti lähikouluissaan lisääntyy; Vammaisten nuorten mahdollisuus päästä ammatilliseen opetukseen tavallisiin ammattioppilaitoksiin lisääntyy; Vammaiset lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa henkilökohtaisen avun ja muun tarvitsemansa tuen opintoihinsa; Valtio ja kunnat takaavat kaikille vammaisille nuorille työvalmennuksen; Vammaisten aikuisten koulutusta lisätään. 4.1.2. Työ ja työllistyminen Tuetun työn mahdollisuudet lisääntyvät; Oppisopimuskoulutuksesta kehitetään toimiva työllistymisen väylä vammaisille henkilöille; Valtio ja kunnat kehittävät erilaisia palkkatukimuotoja työnantajille, jotka palkkaavat vammaisia työntekijöitä. 4.1.3. Työtoiminta Avotyötoiminta muutetaan määräaikaiseksi työharjoitteluksi; Monia vuosia avotyötoiminnassa olleille mahdollistetaan työsopimus; Työkeskusten toimintaa kehitetään työvalmennus- ja resurssikeskuksiksi. 4.1.4. Päivätoiminta Päivätoiminnan sisältöjä kehitetään ottaen huomioon erityisesti ikääntyneet asiakkaat; Päivätoimintaan osallistuminen taataan kaikille halukkaille viitenä päivänä viikossa; Perinteisen päivätoiminnan vaihtoehtona toimii henkilön niin halutessa henkilökohtainen apu.

4.1.5. Asuminen Vammaisilla henkilöillä on samanlainen oikeus päättää asumisestaan kuin vammattomilla kansalaisilla; Vammaisella henkilöllä on oikeus päättää, haluaako hän asua itsenäisesti, henkilökohtaisen avun turvin tai ryhmässä; Laitosasuminen lakkautetaan; Ryhmäkodissa saa asua korkeintaan viisi henkilöä; Kilpailutukset eivät saa johtaa henkilön asuinpaikan vaihtoon tai palvelutason laskuun. 4.1.6. Lainsäädännön kehittäminen Vammaislainsäädäntö yhdistetään turvaten kehitysvammalain mukaiset palvelut; Henkilökohtainen apu tulee kaikkien sitä tarvitsevien vaikeavammaisten oikeudeksi; Ryhmäasumiseen säädetään asukkaiden henkilömääräksi korkeintaan viisi; Työvalmennus säädetään kuntia velvoittava palvelumuoto; Edunvalvontaa kehitetään tuetun päätöksenteon suuntaan; Vammaisen henkilön oikeutta valita tarvitsemansa palvelut lisätään. 4.1.7. Asenteet Vammaisuus ja vammaiset ihmiset nähdään luonnollisena osana yhteiskuntaa; Vammaisuus nähdään yhteiskuntaa rikastuttavana; Ymmärretään, että vammaisilla henkilöillä on kyky toimia aktiivisissa asemissa ja rooleissa yhteiskunnassa; Käsitykset vammaisuudesta kyvyttömyytenä ja vammaisista erityisen haavoittuvina ihmisinä vähenevät; Kiusaaminen, vähättely ja leimaaminen vähenevät; Ennakkoluulot vammaisuudesta ja vammaisista ihmisistä vähenevät.

4.2. Alajaosten tukeminen 4.2.1. Viestinnän kehittäminen Tiedotusta jäsenistölle parannetaan; Hyödynnetään entistä paremmin Leija-lehden mahdollisuuksia viestiä tapahtumista ja merkittävistä uutisista; Jatketaan oman tiedotteen julkaisemista; Pyritään turvaamaan Leija-lehden itsenäinen asema maailman ainoana selkokielisenä aikakausilehtenä. 4.2.2. Taustatyöntekijöiden toiminnan turvaaminen Vahvistetaan taustatyöntekijöiden asemaa: o korvaamalla kohtuulliset toiminnasta aiheutuvat henkilökohtaiset kustannukset; o järjestämällä yhteisiä koulutustilaisuuksia ja virkistymisen mahdollisuuksia; o laatimalla taustayöntekijöille oppaan avustamisen periaatteista; 4.2.3. Materiaalien tuottaminen Tuotetaan materiaalia alajaosten ja kokemuspuhujien käyttöön Me Itse-toiminnan perusteista ja tavoitteista; 4.2.4. Taloudellinen tuki Jatketaan alajaosten taloudellista tukemista ja laaditaan ohjeistus ja periaatteet tuen jakamiseen; Haetaan aluetoiminnan kehittämiseen avustusta eri säätiöiltä ja mahdollisilta muilta rahoittajilta;

4.2.5. Alajaosten yhteistyön kehittäminen Laaditaan ohjeistus alajaosten yhteisen toiminnan tukemiseksi; Tuetaan tapauskohtaisesti taloudellisesti yhteistä toimintaa. 4.3. Kehittämistoiminta 4.3.1. Puhujapankkitoiminnan vakiinnuttaminen Vakiinnutetaan kokemusasiantuntijoiden puhujapankin toiminta; 4.3.2. Me Itse Akatemian perustaminen Laaditaan suunnitelma Me Itse Akatemian perustamiseksi; Haetaan Me Itse Akatemian perustamista varten avustusta RAY:ltä tai Suomen kulttuurirahastolta; Aloitetaan toiminta voimavarojen puitteissa. 4.3.3. Kehitysvamma-alan järjestöjen yhteistoiminta Osallistutaan yhteistyöhankkeisiin sopimusten mukaisesti.

4.4. Yhteistyö 4.4.1. Kansallinen yhteistyö Jatketaan kumppanuutta ja yhteistyötä Steg för Stegin, Kehitysvammaisten Tukiliiton, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön, FDUV:n ja Kehitysvammaliiton kanssa; Jatketaan yhteistyötä vammais- ja kansalaisjärjestöjen, kuntien, kuntayhtymien ja valtiovaltaa edustavien tahojen kanssa. 4.4.2. Kansainvälinen yhteistyö Jatketaan kumppanuutta ja yhteistyötä European Inclusionin ja EPSA:n kanssa taloudellisten voimavarojen puitteissa 4.5. Me Itse ry:n toimisto 4.5.1. Henkilökunta Turvataan henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen tarkistamalla säännöllisesti henkilöstön toimenkuvat ja tehtävät ja hankkimalla palautetta henkilöstöltä; 4.5.2. Johtoryhmä Tuetaan johtoryhmän työskentelyedellytyksiä ja päätöksentekoa jäsenten tuen tarpeiden edellyttämällä tavalla; Johtoryhmä vastaa tavoite- ja toimintaohjelman toteuttamisesta hallituksen ja toimistohenkilökunnan tukemana; Yhdistyksen vuosikokouksessa hyväksytään tavoite- ja toimintaohjelman vuosittaiset painopistealueet. 4.5.3. Hallitus Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on luoda taloudelliset edellytykset tavoite- ja toimintaohjelman toteuttamiselle.

5. Tavoite- ja toimintaohjelman arviointi ja seuranta Ohjelman toteutumista seuraa yhdistyksen johtoryhmä ja hallitus sekä työntekijät; Samoin alajaoksilta ja yhdistyksen muilta jäseniltä kerätään palautetta Tavoite- ja toimintaohjelman toteutumisesta annetaan vuosittain palaute vuosikokoukselle; Rahoittajille annetaan palaute niiden kanssa erikseen sovitulla tavalla; Yhteistyökumppaneiden palaute on myös otettava huomioon tavoite- ja toimintaohjelman arvioinnissa ja seurannassa Arvioinnin suorittava taho määritellään tapauskohtaisesti.