Kestävää kilpailuetua avaruusteollisuudelle Topi Miettinen
Lähtökohdat: avaruusstrategia ja hakumalli Suomen avaruustoiminnan kansallinen strategia vuosille 2013-2020
Lähtökohdat: avaruusstrategia ja hakumalli Suomen avaruustoiminnan kansallinen strategia vuosille 2013-2020
Kilpailukyvyn kehittäminen: Patrian tunnistamat tarpeet Strateginen läpimurtotavoite on voittaa kilpailijat päätuotealueilla (RIU, PCDU) tulevaisuuden potentiaaliltaan suurimmissa hankkeissa (~2020) Galileo 2 nd Generation (nykyisen 24 kpl sarjan seuraaja, EU) MetOp-SG (4-6 kpl, EUMETSAT) Sentinel Next Generation (4 kpl?, EU) Kaupalliset tietoliikennesatelliitit: medium size platform (3-6 tn, Astrium E3000, Thales SB4000) seuraaja (<10kpl/vuosi * 10v, kaupallinen asiakas) ESA ei ole ainoa rahoittaja Tavoite olla kaupallisesti kilpailukykyinen vaikka ESA:n maapalautejärjestelmä joskus poistuisi (2025 ) Alueet: Toimintaprosessien kehittäminen Teknologinen kilpailukyky
Kilpailukyvyn kehittäminen: Toimintaprosessien kehittäminen Kustannusten (erit. työ-) alentaminen ja niiden ennustettavuuden parantaminen Järjestelmäsuunnittelu (SE) Elektroniikkasuunnittelu FW/FPGA-suunnittelu Valmistus, integrointi, testaus (MAIT) ml. testijärjestelmät (EGSE) Analyysit (FMECA, PSA, WCA, säteily, luotettavuus...) Verifiointi ja validointi Tukiprosessit: projektinhallinta, hankinta, laadunvarmistus, konfiguraationhallinta, vaatimustenhallinta, riskienhallinta... Nopeammat kehityssyklit tarpeen (waterfall iteratiivinen) Samoja kehitystarpeita on todennäköisesti muilla toimijoilla (FPGA?), joihin voisi kehittää yhdessä ratkaisuja (esim. ohjelmistotyökalujen kehittäminen em. prosessien tehostamiseksi)?
Kilpailukyvyn kehittäminen: Teknologinen kilpailukyky Nykyisten päätuotteiden kilpailukyvyn kehittäminen Kustannusten (erit. työ-) alentaminen ja niiden ennustettavuuden parantaminen Suunnittelun modulaarisuuden ja uudelleenkäytettävyyden parantaminen Ominaisuuksien parantaminen: hinta, massa/dimensiot, tehonkulutus Toissijaisesti Päätuotteita tukevien tuotteiden (EGSE) kehittäminen Uudet avaukset, erityisesti muiden toimialojen alueilta Muiden tuotteiden kehittäminen (esim. videoketjut, DPU, CCU/MTCU jne.)
Teknologinen kilpailukyky: Case RIU Remote Interface Unit, Electrical Interface Unit, Remote Terminal Unit... Satelliitin hermokeskus Komentaa ja valvoo lähes kaikkia satelliitin laitteita ~800 I/O-linjaa Ei ohjelmistoja, FPGA-pohjainen kontrolli Sentinel-2 RIU ITT:n target price 1,6M
Teknologinen kilpailukyky: Case RIU Esimerkkejä kehityskohteista Koska RIU:n vaatimukset räätälöidään joka satelliitille erikseen, joka projektissa tehdään valtava räätälöintityö uudelleenkäytettävyys? Testaussuunnittelu, testiproseduurit, EGSE ja testaustyö yhteensä >20% projektin kustannuksista säästöpotentiaali? FPGA-suunnittelussa tapahtuvat virheet ovat erittäin kalliita korjata mikäli virhe havaitaan piirin ohjelmoinnin jälkeen (1 FPGA ~10k, laitteessa ~10kpl + rework/retest-työ) ESA:n vaatimukset FPGA-suunnittelun dokumentoinnille ja validoinnille kasvaneet valtavasti, lähestyy lento-sw:n tasoa Jatkuva ESA-asennuskvalifioinnin ylläpitäminen ja kehittäminen on kallista, toimitaan asennusteknologian luotettavuuden äärirajoilla SMD-aste 95-98%, mutta käsiasennettava 2-5% (liittimet, isot IC:t, muuntajat) vaatii 90% työstä Termovakuumitestejä varten joudutaan kuljettamaan laite + EGSE (>100kg) Saksaan, työtä 2-3 vkoa SAVOIR-ryhmä vaatii tulevaisuudessa laitteisiin SOIS/PUSprotokollapinon, haastava toteuttaa FPGA-pohjaisesti Muutamat avainkomponentit ITAR-määräysten alla ja vain amerikkalaisia toimittajia tarjolla ITAR free olisi kilpailuetu Ratkaisuja? Yhteisiä kehitystarpeita?
Teknologinen kilpailukyky: Case PCDU Power Conditioning and Distribution Unit Satelliitin sähkölaitos Tuottaa satelliitin käyttösähkön ja kontrolloi kaikkien laitteiden sähkönsaantia (esim. 2kW, 50VDC unreg 28VDC reg, konversion hyötysuhde >95%) Ei ohjelmistoja, FPGA-pohjainen kontrolli Bepi Colombo MTM PCDU ITT:n target price 6M Kilpailu kovaa, teknologia kehittyy (S3R, S4R, MPPR, B2R...) Samoja ongelmia kuin RIU:lla (FPGA ym.)
Teknologinen kilpailukyky: Case PCDU Esimerkki kehityskohteesta: Busbar Nykyisen PCDU-ratkaisun sisäinen sähkönsyöttö pohjautuu flexpiirilevyyn tai erilliseen johdotukseen Asennusteknisesti ja tehonhäviöiden kannalta (erit. >2kW) parempi ratkaisu olisi käyttää virtakiskotekniikkaa Ongelma on lähinnä materiaalitekninen (metallurgia) ja valmistettavuuden suunnittelua ESA-kvalifiointi, avaruuskäyttöön sopivat materiaalit? Kuva: Wikipedia (http://en.wikipedia.org/wiki/busbar)
Teknologinen kilpailukyky: Muut Niche-aihioita PowerCDH ja PowerCDH3: PowerPC-pohjaisia prosessorikortteja (uusi prosessori?) Videoelektroniikka (MHz GHz) Kontrolliyksiköt (Cryostat Control Unit, Main Thermal Control Unit) Debris-instrumentti DEBIE (obsoliitti) Maasegmentin testilaitteet: Special Check-out Equipment (SCOE) & Electrical Ground Support Equipment (EGSE) Uudet avaukset Kansallinen instrumentti (PARIS-stratosfääripallo/UAV)? Synergia mm. ilmailuun ja puolustusvälineisiin? Nanosatelliitit? Uudet toimintamallit Palvelutoiminta? Kumppanuuspohjainen arvoketju? Miten parantavat kilpailukykyä, onko suurta markkinapotentiaalia (markkinatutkimus)?
Patria hakee R&D:llä kilpailukyvyn parantamista erityisesti päätuotealueillaan, tavoitellen suurta potentiaalia tulevaisuuden hankkeista ESA-toiminnan ulkopuolella Yhteydenotot tervetulleita!