MUSIIKKITUOTTAJAT - IFPI FINLAND RY:N LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN LUONNOKSEEN TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUUTTAMISESTA (lausuntopyyntö 25.3.2014) 9 huhtikuuta 2014 (Musiikkituottajat) on Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö, jonka jäsenistö kattaa n. 95 % Suomen äänitemarkkinoista. Musiikkituottajat kiittää mahdollisuudesta lausua ministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi ja lausuu seuraavan. YHTEENVETO Musiikkituottajat vastustaa ministeriön luonnoksessa ehdotettua säännöstä, joka muuttaisi nykyistä oikeustilaa ilman päteviä perusteita, oikeuksien luovutuksensaajien vahingoksi. Musiikkituottajat sen sijaan puoltaa oikeustoimilain 36 pykälän säännösten ja oikeuskäytännön kodifiointia tekijänoikeuslakiin tavalla, jolla olisi myönteinen sopimustoimintaa ohjaava vaikutus. Esitetty, oikeustoimilain yleisesti sovellettavista säännöistä poikkeavat, sovittelukynnys ja sovittelukriteerit lisäisivät oikeudellista epävarmuutta, erityisesti vanhojen sopimusten ehtojen suhteen. Esitys ei edistäisi kotimaisen sisältötuotannon toimintaedellytyksiä tai tekijöiden työtilaisuuksia. Musiikin alalla piratismi ja äänitemyynnin voimakas lasku ovat vaikuttaneet myös artistien korvauksiin. Levy-yhtiöiden artisteille maksamien rojaltien osuus yhtiöiden myyntituotoista on kuitenkin kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Uudet tuotantotavat ja digitaaliset jakelukanavat ovat lisänneet artistien vaihtoehtoja ja vahvistaneet tosiasiallisen sopimusvapauden toteutumista. Tosiasiat ja ministeriön taustaselvitys eivät tue väitettä, että tekijänoikeuksien luovutuksia koskevissa sopimuksissa yleisesti sovellettaisiin kohtuuttomia käytäntöjä tai että tekijänoikeusaloilla olisi tarve säätää oikeustoimilain 36 pykälän yleisestä sovittelusäännöksestä poikkeavasta sovittelukynnyksestä.
- 2 - MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO Viittaamme asiassa 28.2.2014 ministeriölle toimittamaamme lausuntoon (liitteenä) ja lausumme lisäksi seuraavan. 1) Ministeriön selvitys tai toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset eivät puolla esitettyä sovittelukynnyksen madaltamista tai uusia kriteerejä Ministeriön luonnoksessa tekijänoikeuslakia esitetään muutettavaksi tekijän oikeuksien luovutusten kohtuullisuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on erityisesti, että kohtuullistamisen kynnys oikeuksien luovutuksen jälkeen olisi alempi kuin nykyisin. Esitetyn muutoksen tarve jää kuitenkin perustelematta. Ministeriön asiassa tekemässä selvityksessä ei tekijänoikeusaloilla löytynyt kohtuuttomia sopimuskäytäntöjä. Selvityksessä todetaan, että median murros on muuttanut syvällisesti sisältöalojen ansaintalogiikkaa sekä sisältöjen tuotantotapoja ja jakelua. Perinteisten sisältöalojen tulot ovat viimeisten 10 vuoden kuluessa merkittävästi laskeneet (mihin on keskeisesti ollut syynä piratismi). Kehitys on vaikuttanut myös tekijöiden tulonmuodostukseen, jaettavaa on jäänyt kaikille niin tuottajille kuin tekijöillekin vähemmän. Selviytyminen uudessa toimintaympäristössä, uusien tulovirtojen luominen häviävien tilalle, edellyttää mahdollisuutta saattaa sisällöt yleisön saataville joustavasti ja nopeasti myös uusissa palveluissa ja uusia teknologioita hyväksikäyttäen. Toimintaympäristön muutokset puoltaisivat siis joustavaa sopimista, ei rakenteita jäykistävää sääntelyä. Luonnoksessa muutosta on perusteltu sillä että tunne tekijänoikeuden luovutussopimusten kohtuuttomuudesta saattaa vähentää uuden luomista. Musiikkituottajat esittää näkemyksenään, että tunne kohtuuttomuudesta poistetaan tehokkaimmin, jos kotimaiselle sisältötuotannolle luodaan reilu toimintaympäristö, jossa se voi kasvaa ja luoda lisää työtilaisuuksia. Esitys, joka lisäisi oikeudellista ja kaupallista epävarmuutta ja vaikeuttaisi sisällöntuottajien (oikeuksien luovutusten saajina) toimintaa, ei paranna kotimaisen sisältötuotannon toimintaedellytyksiä. Esitysluonnoksessa ei ole esitetty vakuuttavia perusteita esityksen haitallisten vaikutusten vastapainoksi minkä vuoksi tekijänoikeuden luovutussopimuksien sovitteluun pitäisi soveltaa eri kriteereitä kuin sopimuksiin muilla elinkeinoelämän aloilla. Musiikkituottajat puoltaa kuitenkin nykyisen oikeustoimilain (13.6.1929/228) 36 pykälän ja siihen liittyvän keskeisen oikeuskäytännön kodifioimista tekijänoikeuslain 29 pykälään, nykylainsäädännön sisältöä muuttamatta. Tällä tavoin saavutetaan
- 3 - ministeriön toivoma sopimuskäytäntöä ohjaava vaikutus ilman, että aiheutetaan perusteetonta oikeudellista epävarmuutta tai tarpeettomasti jäykistetään sopimusrakenteita. 2) Olemassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa tehokkaan puuttumisen kohtuuttomiin sopimusehtoihin ja käytäntöihin, tekijänoikeusaloilla ei sovelleta kohtuuttomia sopimuskäytäntöjä Suomen oikeusjärjestyksen lähtökohta on sopimusten sitovuus. Oikeustoimilain 36 pykälässä säädetään kuitenkin mahdollisuudesta sovitella sopimuksen ehtoja jotka ovat kohtuuttomia tai joiden soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Esityksessä todetaan, että oikeustoimilain 36 pykälän säätämisen jälkeen tekijänoikeuden luovutukseen ja sopimusten kohtuullisuuteen liittyvää oikeuskäytäntöä on vähän. Luonnoksen perusteluosassa viitataan yksittäiseen Pirkanmaan käräjäoikeuden päätökseen, jossa sopimuksen ehtoja soviteltiin jo olemassa olevan oikeustoimilain 36 pykälän nojalla. Sen lisäksi esityksessä viitataan markkinaoikeuden päätökseen, jossa tuomioistuin (soveltaen lakia elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä 3.12.1993/1062) asian tutkittuaan katsoi, että kiistanalainen ehto ei ollut lain tarkoittamalla tavoin tyyppikohtuuton. Hyvän järjestyksen vuoksi todettakoon, että markkinaoikeus ei myöskään katsonut sopimusehdon olevan tyyppikohtuuton asiassa 610/10, jossa Suomen Muusikkojen Liitto vaati Spin Farm levy-yhtiötä luopumaan artistisopimuksessa käyttämästään ehdosta. Edellä mainitut oikeustapaukset osoittavat, että olemassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa tosiasiassa tehokkaan puuttumisen kohtuuttomiin sopimusehtoihin sekä yksittäisissä että tyyppikohtuuttomuus tapauksissa. Se, että tapausten määrä on vähäinen, on hyvä asia ja ilahduttava havainto; oikeustapausten määrän perusteella ei voida väittää, että Suomessa tekijänoikeusaloilla sovellettaisiin kohtuuttomia sopimusehtoja. Oikeustapausten vähäinen määrä ei siis tarkoita sitä, että tekijänoikeuden luovutussopimusten sovittelukynnystä olisi madallettava tai sovittelukriteerejä muutettava. Se tarkoittaa, että kohtuuttomia ehtoja tai käytänteitä ei yleisesti käytetä. Huomautamme tässä yhteydessä lisäksi, että perusteluissa viitataan harhaanjohtavasti oikeustoimilain ja elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelevän lain suhteeseen. Jälkimmäinen mahdollistaa ns. tyyppikohtuuttomien ehtojen käytön kieltämisen elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa. Näkemys (s. 6), että laki mahdollistaisi sen, että [ ] oikeustoimilain kohtuullistamissäännöstä voidaan kiertää edellyttämällä, että tekijänoikeuden luovuttaja on elinkeinonharjoittaja., on väärä. Oikeustoimilain soveltaminen elinkeinonharjoittajien välisissä yksittäisissä sopimuksissa
- 4 - ei suinkaan ole poissuljettua, mutta sen lisäksi on mahdollista saattaa markkinaoikeuden tutkittavaksi onko elinkeinonharjoittajan soveltaman ehdon käyttäminen kiellettävä kaikissa sopimuksissa. Kantajana voi näissä asioissa olla sopijapuolen lisäksi myös elinkeinonharjoittajia edustava yhdistys. 3) Musiikkialalla tosiasiallinen sopimusvapaus toteutuu nyt paremmin kuin koskaan aikaisemmin Musiikkituottajien keräämien tietojen perusteella musiikkiyhtiöiden artisteille maksamien rojaltien osuus yhtiöiden äänitteiden myynnistä saamasta tulosta on keskimääräisesti kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Voidaankin todeta, että mikäli alalla sovellettaisiin erityisesti uudessa digitaalisessa ympäristössä kohtuuttomia käytänteitä, artisteille maksettavien korvausten osuus olisi pienentynyt, ei kasvanut. Kehitys on osaltaan seurausta kiristyneestä kilpailusta ja artistien lisääntyneistä valinnanmahdollisuuksista. Esityksen perusteluosassa nostetaan esille (s. 7) tosiasiallisen sopimusvapauden rajoittuminen tekijänoikeussopimuksissa sovittelukynnyksen muutosta puoltavana tekijänä. Väite on perustelematon. Se jättää huomioimatta median tuotanto- ja jakelumallien muutoksen vaikutukset tekijänoikeusalojen toimintaympäristöön. Tosiasiassa musiikin alalla artisteilla on nyt enemmän vaihtoehtoja ja suurempi valinnanvapaus sekä tallenteiden tuotannon että jakelun suhteen kuin koskaan aikaisemmin. Yksittäinen artisti tai yhtye voi halutessaan tuottaa omat tallenteensa ja saattaa ne maailmanlaajuiseen jakeluun ilman levy-yhtiötä, tai jaella ne ns. aggregaattoreiden välityksellä, tai halutessaan kilpailuttaa koti- ja ulkomaisia yhtiöitä. Muistutamme, myös tässä yhteydessä, että musiikkialan artistisopimukset ovat usein moniulotteisia yhteistyösopimuksia, joihin liittyy myös muita suoritteita ja oikeudenluovutuksia kuin tekijänoikeudellisten oikeuksien luovutus. Perusteluista ei käy ilmi sovellettaisiinko näihin yhteistyösopimuksiin oikeustoimilakia vai tekijänoikeuslakia. Tämänkään kehityksen valossa sovittelukynnyksen madaltamiseen ja oikeustoimilaista poikkeavien kriteerien soveltamiseen äänitetuottajien vahingoksi ei ole perusteita. 4) Musiikkituottajien yksityiskohtaiset muutosesitykset Musiikkituottajat esittää, että ministeriön esitystä muutetaan niin, että tekijänoikeuslain 29 pykälään kodifioidaan ja siinä tarvittaessa selvennetään oikeustoimilain 36 pykälän soveltaminen tekijänoikeuden luovutussopimuksiin, ilman että lainsäädännön sisältöä muutetaan nykyisestä. Luonnoksen perustelut tulee muuttaa vastaavasti ja
- 5 - pykälän sanamuotoon tehdä seuraavat muutokset (poistot yliviivattuina, lisäykset alleviivattuina): 29 Tekijänoikeuden luovutuksen kohtuullisuus 1 mom. Jos teoksen alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuksesta tekemän sopimuksen jokin ehto on kyseisellä alalla vallitsevan hyvään sopimustapaan nähden tai muutoin kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan osapuolen vaatimuksesta sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Muutosesityksen perustelut: Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa yhtenä mahdollisena sopimusehdon sovittelun perustavana seikkana on mainittu ehdon poikkeavuus tavan- tai käytännönmukaisesta. Käytännöstä poikkeavan ehdon pitää kuitenkin aina olla kohtuuton tai johtaa kohtuuttomuuteen. Luonnoksessa ehdotettu sanamuoto tarkoittaisi, että hyvästä sopimustavasta poikkeavaa ehtoa voitaisiin aina sovitella, olipa se kohtuuton tai ei pelkkä poikkeaminen standardista mahdollistaisi sovittelun. Hyvää sopimustapaa ei ole määritelty, mutta on oletettavaa, että se on eri asia kuin alalla yleisesti sovellettava sopimuskäytäntö ja että se edellyttää nimenomaista sopimista asiasta. On lisäksi odotettavaa, että esitetty sanamuoto johtaisi käytännössä alakohtaisiin hyvän sopimustavan mukaisiin vakiosopimuksiin, mikä puolestaan olisi kilpailuoikeudellisesti ongelmallista, kaventaisi tosiasiallista sopimusvapautta, ja olisi kaiken kaikkiaan käytännön sisältöalojen kehityksen kannalta haitallista. 2 mom. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Lisäksi voidaan huomioida on erityisesti arvioitava, onko: 1) osapuolten asemassa tapahtunut sopimuksen tekemisen jälkeen olennaisia muutoksia; 2) tekijänoikeuden luovutuksen saaja ilman pätevää syytä jättänyt hyödyntämättä saamiaan oikeuksia kohtuullisessa ajassa hyödyntänyt saamaansa oikeutta; 3) tekijän luovutuksesta saama korvaus ilmeisessä epäsuhdassa sopijapuolten riskinjakoon, tekijänoikeuden tuottamaan taloudelliseen hyötyyn, ja alalla yleisesti maksettaviin korvauksiin; 4) sopimusta muuten pidettävä kohtuullisuusvaatimuksen esittämishetkellä ilmeisen kohtuuttomana Muutosesityksen perustelut: Uusien sovittelukriteerien lisääminen tekijänoikeuslain 29 pykälään ja sovittelukynnyksen madaltaminen ei edellä esitettyjen seikkojen valossa
- 6 - ole perusteltua. Esitämme lisättäväksi tekijänoikeuslakiin sopimusten sovittelua tarkentavat kriteerit muodossa, jossa ne vastaavat nykyisen oikeustoimilain sisältöä ja tulkintaa. Erityisesti 2) kohdan osalta on huomioitava, että tekijänoikeuslaki sisältää jo aikarajoja tiettyjen sopimustyyppien osalta. Vuorostaan 3) kohtaan on lisättävä, jotta se antaisi tasapainoisemman kuvan oikeustoimilain sisällöstä ja tekijänoikeuksien hyödyntämisen liiketoimintakontekstista, viittaus riskinjakoon ja yleisesti maksettaviin korvauksiin. Useille tekijänoikeusaloille on tyypillistä, että (i) sisällöntuottaja tai kustantaja kantaa joko huomattavan osan tai kokonaan liiketoimintariskin, mikä on huomioitava myös sopimuksen kohtuullisuutta arvioitaessa, ja että (ii) vain murto-osa tuotetuista äänitteistä, elokuvista tai kustannetuista kirjoista, tuottaa voittoa. Tämä tarkoittaa, että alan sopimuksissa on huomioitava, että voittoa tuottavilla tuotteilla kustannetaan myös voittoa tuottamattomien tuotteiden tekeminen. Poistettu 1) kohta on uusi ja perusteeton kriteeri, joka avaa mahdollisuudet täysin ennalta-arvaamattomille tulkinnoilla. Muuttuneet olosuhteet on jo mainittu mahdollisena sovittelukriteerinä, mitä tarkoitetaan muuttuneella asemalla jää avoimeksi ja määrittelemättä. Poistettu 4) kohta vuorostaan ei ole tarpeellinen; oikeustoimilaki mahdollistaa jo nykyisellään myös jälkiperäisen kohtuuttomuuden huomioimisen, mikä seikka tulee huomioiduksi jo 2 momentin ensimmäisessä lauseessa. LOPUKSI Vastaamme mielellämme edellä esitettyjä näkökohtia koskeviin ja muihin asiaa koskeviin kysymyksiin. Varaamme samalla mahdollisuuden tarkentaa esitettyjä näkemyksiä hallituksen esityksen valmistelun jatkuessa.