PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 21.4.2009 LSU-2005-Y-1216 (111) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee puhdistamolietteiden ja muiden jätteiden käsittelyä kompostoimalla. Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ LAITOS JA SEN SIJAINTI Vapo Oy:n kompostointilaitos sijaitsee Teuvan Riipinkylässä osoitteessa Heinätie 55, Norinkylään johtavan paikallistien nro 17213 varrella noin 3 km Äystön kylän pohjoispuolella. Kompostointilaitos sijaitsee tiloilla Peräkytö (kiinteistötunnus 846-406-9-66), Humusmaa (kiinteistötunnus 846-406-9-76) ja Pätkälä (kiinteistötunnus 846-406-16-19). Laitosalueen lähiympäristö on metsätalouskäytössä ja sen lounaiskulmalla sijaitsee peltoalue. Laitoksen etäisyys lähimpään asuinkiinteistöön on noin 550 m ja alle 1000 m:n etäisyydellä on yhteensä 5 asuinkiinteistöä tai vapaa-ajan asuntoa. Laitosalueen ja asuinrakennuksen tai vapaa-ajan asuntojen välinen maasto on pääosin metsää. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 27.12.2005. Lupaa haetaan viideksitoista vuodeksi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä harjoittava laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 mukaan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin nojalla. Vapo Oy on jättänyt ympäristölupahakemuksen sillä perusteella, että toiminnassa tapahtuu ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukainen olennainen muutos. Hakija on myös esittänyt toiminnalle aikaisemmin myönnettyjä lupapäätöksiä muutettavaksi eräiden lupamääräysten osalta ympäristönsuojelulain 58 :ssä tarkoitetulla tavalla. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee kompostointilaitoksen ympäristöluvan. (YsA 6, 1. mom. 12 d) Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on annettu mm. seuraavat luvat tai lausunnot. Toimintaa on aikaisemmin harjoitettu Suupohjan Humustuote ky:n nimissä, myöhemmin Vapo Oy Biotech toiminimellä ja nykyinen toiminnanharjoittaja on Vapo Oy. - Teuvan ja Jurvan kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontajaoston sijoituspaikkalupa 30.6.1992 - Teuvan ympäristönsuojelulautakunnan jätevesien laskulupa 17.8.1992 - Teuvan ympäristönsuojelulautakunnan jätehuoltosuunnitelmapäätös 17.8.1992 - Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin ennakkoilmoituslausunto 3.6.1992 - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös 25.7.1995 - Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 73/1997/29 jäteveden johtamiseen Kirvesojaan Teuvan kunnan Riipinkylässä 18.12.1997 - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa 12.4.2001 - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa 28.3.2002 - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa 11.3.2004 Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa eikä laitokselta ole edellytetty rakennuslupaa. LAITOKSEN TOIMINTA Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan alueella saa ottaa vastaan asumajätevesien käsittelyssä syntyviä lietteitä (jäteluokka 19 08 05), elintarviketeollisuudesta peräisin olevia jätevesilietteitä (jäteluokka 02 03 05) vuosittain korkeintaan 4 000 tonnia sekä hiekka-multavesiseosta ja multajätettä (jäteluokka 02 03 04), joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 12 painoprosenttia sekä aumakompostointiprosessin käynnistämisessä välttämätön määrä kuivalantaa (jäteluokka 02 01 06). Kompostointi suoritetaan avoaumoissa. Aumojen pohjalle asennetaan salaojaputket, joiden kautta aumoihin aletaan niiden valmistumisen jälkeen puhaltaa kompressorilla tai puhaltimella tuotettua ilmaa kompostoitumisen kiihdyttämiseksi. Kompostointialueen puhaltimet käyvät vuorokauden ympäri. Aumoja ilmastetaan siten, että ne lämpenevät vähintään 55 C lämpötilaan vähintään kahden viikon ajaksi kompostin hygieenisyyden varmistamiseksi. Kun lämpötila alkaa laskea aumassa, ilmastus lopetetaan ja auma käännetään. Auman annetaan jälkikompostoitua, kunnes se kuljetetaan hyötykäyttöön. Kaikkiaan aumakompostointivaihe kestää noin 9-12 kuukautta. Tuotantoalueena on tilan Peräkytö RN:o 9:66 alue sekä tilan Humusmaa RN:o 9:76 itäpuoli. Arkipäivinä (maanantaista perjantaihin) alueella on kuljetustoimintaa ja konetyötä klo 6.00-24.00. Viikonloppuisin ei tehdä normaalitilanteessa tuotannollista työtä. Täydellä kapasiteetilla toimittaessa konetyötunteja tulee noin 16 arkipäivänä. Alueella on työssä jatkuvasti yksi pyöräkuormaaja, kuormauksia varten toinen pyöräkuormaaja, ja lisäksi kaivinkone on tarvittaessa käytettävissä. Lietekuljetuksia tulee alueelle noin 4-6 vuorokaudessa ja saman verran lähtee kompostia pois alueelta. Alueella käy siis noin 10 kuorma-autoa vuorokaudessa. Vastaanotettavat jätteet Jätteet otetaan vastaan betonisen vastaanotto- ja sekoituslaatan päälle, jossa ne esikäsitellään siten, että jätteitä tai jätevesiä ei joudu alustan ulkopuolelle. Vastaanotettuun jätteeseen sekoitetaan turvetta ja sekoitettu massa aumataan kompostointiaumaksi salaojitetulle kentälle.

3 Massoja käsitellään kentällä pyöräkuormaajalla ja kaivinkoneella. Laitoksella otetaan vastaan seuraavia jätteitä - Jätevesiliete, jäteluokka 190805 - Elintarviketeollisuuden jätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet, jotka soveltuvat aumakompostoinnissa käsiteltäviksi - Eläinlanta, jäteluokka 020106 - Perunanjalostusteollisuuden jätteitä, esimerkiksi tärkkelysliete (jäteluokka 020305), perunajäte (jäteluokka 020304) ja multa (jäteluokka 020301) Käsiteltävien jätteiden kokonaismäärä on enintään 30 000 t/a. Vastaanotettavien jätteiden käsittely Rakennettujen alueiden kenttärakenne koostuu erilaisista vettä läpäisevistä sora- ja hiekkakerroksista ja pintarakenne kantavasta murskesorasta. Kenttärakenteen pohjalle on asennettu salaojaputket 5-10 m:n välein. Käsittelyaumojen pohjalla on 100-200 mm:n kerros hienoa hiekkaa käsiteltävien massojen erottamiseksi pohjamaasta. Hiekkakerroksen päälle asetetaan noin 100-200 mm:n kerros turvetta ennen auman muodostamista. Tämä kerros sekoittuu aumaan sen kääntövaiheissa. Aumakompostoinnissa käytetään seosaineksina turvetta noin 2 m 3 jätetonnia kohden. Turvetta varastoidaan kasalla noin viikon tarpeeksi. Aumakompostoinnin vaiheet ovat: - lietteiden vastaanotto ja sekoittaminen esikäsittelyaumaksi, kesto 1-2 viikkoa - siirtäminen käsittelyaumaksi - lieteauman ilmastus vähintään 4 viikkoa - käsittelyauman kääntäminen ilmastuksen päätyttyä - käsittelyauman jälkikypsytys varastoaumana vähintään 6 kk - tuotteiden varastointi alueella aumoissa ja tuotteiden toimitus hyötykäyttöön Lietteiden sekoitus seosaineksiin tapahtuu kaivinkoneen kauhalla. Sekoitettu massa nostetaan esikäsittelyaumaksi vastaanottolaatan läheisyyteen. Esikäsittelyaumaan kasatut ainekset siirretään käsittelyaumaksi kompostointialueelle. Aumojen ilmastuksessa aumojen pohjalle asennettuja ilmastusputkia ja niihin johdetaan puhallusilmaa puhaltimien ja kompressorin avulla. Laitekantaa kehitetään tarpeiden ja tilanteen mukaan. Ilmastus aloitetaan mahdollisimman pian auman valmistumisen jälkeen, jolloin kokemuksen mukaan saadaan paras lämpeneminen aikaan. Ilmastusta jatketaan, kunnes riittävä lämpötila-aika-suhde on saavutettu ja lämpötila aumassa alkaa laskea. Ilmastuksen kestosta päättää alueella toimiva urakoitsija aumakohtaisesti; vähimmäiskesto on yksi kuukausi ja tarvittaessa ilmastusta voidaan jatkaa aina kuuteen kuukauteen asti. Alueella voidaan ilmastaa samanaikaisesti noin kymmentä kompostiaumaa. Aumat pidetään toisistaan erillään ja niiden väliin jätetään riittävästi tilaa valumavesille, jottei tapahdu ristiin kontaminoitumista. Hygienisoituneet aumat voidaan tarvittaessa yhdistää. Aumat merkitään aumakohtaisilla merkkikylteillä, joista selviää aumaamisen ajankohta kuukauden tarkkuudella. Aumoista tehdään aumaraportit, joihin kirjataan aumaan käytetyt jäte-erät. Tuotteet ja niiden markkinointi Kompostointialueella ainoa syntyvä tuote on komposti, joka on rekisteröity Eviran tarkastuskeskuksen rekisteriin maanparannuskompostiksi. Lietteen kompostoinnista syntyy lopputuotteena lietekompostia noin 2 m 3 yhtä käsiteltyä lietetonnia kohden. Teuvan aumakompostointi-

4 alueella käsitellään lietteitä enintään 30 000 t/a, joten kompostia syntyy enintään 60 000 m 3 /a. Kompostituote käytetään viherrakentamisessa, peltolannoitteena, maisemoinnissa, mullan valmistamisessa sekä eroosion estossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Laitosalueen ulkopuolisten puhtaiden vesien sekoittuminen laitosalueella muodostuviin jätevesiin on estetty ojitusjärjestelyillä ja pintamaiden muotoilulla. Kompostointikentällä muodostuvat valumavedet kerätään salaojiin ja johdetaan käsittelyyn. Alueen sisäpuoliset pinta- ja salaojavedet johdetaan noin 10 000 m 3 :n tilavuiseen kaksiosaiseen tasausaltaaseen, josta ne pumpataan sadettamalla turvesuodattimille. Saostuskemikaali syötetään jo tasausaltaaseen tulevaan jäteveteen fosforin saostamiseksi. Tasausaltaalta jätevesi pumpataan turvesuodattimille, josta puhdistettu vesi johdetaan virtausmittauksen kautta Kirvesojaan, josta se kulkeutuu Riipinluoman kautta Teuvanjokeen. Turvesuodattimia on 2 kpl ja kummankin pinta-ala on 960 m 2. Suodattimia käytetään vuorovuosina. Turvesuodatin ja tasausallas otettiin käyttöön huhtikuussa 2002. Jätevesikuormitus Laitoksen kuormitus on näkynyt Riipinluomassa ja purkupaikan alapuolella lähinnä kokonaistypen ja typen fraktioiden kohonneina pitoisuuksina. Ajoittain laitoksen jätevesien puhdistuskyky on ollut heikko, mikä on johtunut joko runsaista sateista ja siitä johtuen turvesuodattimen ylikuormituksesta tai turvesuodattimen huonosta kyvystä toimia kylmänä vuodenaikana. Myös kemikaalin toimivuudessa eri virtaama- ja ph -tilanteissa on ollut parantamista. Kompostointikentän aumojen valumavedet sisältävät ravinteita ja kiintoainetta. Veden määrä riippuu sateen määrästä; vuonna 2003 vesistöön johdetun puhdistetun veden määrä oli 27 000 m 3 ja vuonna 2004 määrä oli 16 000 m 3. Kompostointilaitoksen jätevesikuormitus on tarkkailutulosten mukaan ollut seuraava: Vuosi Virtaama Tuleva BOD 7ATU Lähtevä BOD 7ATU Reduktio Tuleva fosfori Lähtevä fosfori Reduktio m 3 /d kg/d mg/l kg/d mg/l % kg/d mg/l kg/d mg/l % 2004 54 2,20 41 0,64 12 71 0,03 0,56 0,01 0,19 67 2005 57 9,40 164 2,70 47 71 0,06 0,96 0,04 0,62 36 2006 72 10,90 150 2,00 27 82 0,28 3,90 0,25 3,40 13 2007 78 27,2 350 7,30 94 73 0,13 1,70 0,06 0,83 51 Vuosi Tuleva typpi Lähtevä typpi Reduktio kg/d mg/l kg/d mg/l % 2004 5,80 108 3,60 67 38 2005 6,30 110 3,20 55 49 2006 12,5 170 3,00 41 76 2007 12,8 160 5,50 70 57

5 Päästöt ilmaan Kompostointilaitoksen ilmapäästöt ovat hakemuksen mukaan erittäin pieniä, koska aumakompostoinnista ei aiheudu pölypäästöjä kostean materiaalin johdosta eikä hajupäästöjä leviä aumakompostointialueen ulkopuolelle. Laitokselle on vuoden 2008 aikana saatu sähkölinja, jolloin omasta sähkön tuotannosta polttoöljykäyttöisten aggregaattien avulla on voitu luopua. Melu ja liikenne Aumakompostoinnista aiheutuva melu alittaa hakemuksen mukaan 65 db(a) päiväaikaan (klo 07 22) ja yöaikaan (klo 22 07) 45 db(a) 300 metrin etäisyydellä laitoksesta. Melua aiheuttavat koneseulonta, laitoksen liikenne sekä aumojen perustaminen ja käsittely pyöräkuormaajilla ja kaivinkonekalustolla. Alueen normaaliin toimintaan sisältyy keskimäärin 10 täysperävaunuyhdistelmän käynti alueella vuorokauden aikana. Kuljetukset ajoittuvat arkipäiville (ma-pe) aikavälille 06.00-24.00. Jätteet Alueella syntyy toiminnan tuloksena vuodessa noin 600 kg jäteöljyä, 150 kg akkuja (16 06 01) ja 150 kg öljysuodattimia (16 01 07). Nämä toimitetaan vuosittain ongelmajätteen vastaanottoasemalle. Pyöräkuormaajien ja muiden koneiden huollot suoritetaan laitosalueen ulkopuolisissa huoltamoissa ja niiden jätteet toimitetaan asianmukaiseen toimituspaikkaan. Varastot Polttoainesäiliöitä voi ulkopuolisilla urakoitsijoilla olla alle 10 000 litraa. Tukiaineen varastomäärä on enintään 1 000 m 3. TOIMINNNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Käyttötarkkailu Lämpötilat todetaan aumasta kymmenen metrin välein noin metrin syvyydeltä, enintään kahden viikon välein tehtävin mittauksin. Kun kahden perättäisen, vähintään kahden viikon välein tehdyn mittauksen, välissä on lämpötila ollut jatkuvasti vähintään 55 C, katsotaan auman hygienisoitumisvaatimuksen täyttyneen. Mittauksista ja käännöistä pidetään kirjaa. Valmiin tuotteen laatua seurataan Eviran edellyttämällä tavalla. Päästö- ja kuormitustarkkailu Jätevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa tarkkaillaan ottamalla vähintään neljä näytettä vuodessa. Käytännössä tähän saakka näytteitä on otettu kerran kuukaudessa. Näytteitä otetaan talvikaudella vain sellaisina kuukausina, joiden aikana jätevesiä on purkuvesistöön johdettu yli kymmenenä päivänä kuukaudessa. Tarkkailussa noudatetaan olemassa olevaa ohjelmaa näytepisteineen. Ohjelman toteuttamisesta (näytteenotto, analysointi ja raportointi) huolehtii ulkopuolinen, viranomaisen hyväksymä taho. Toiminnan vaikutuksia seurataan vesistötarkkailun avulla. Laitoksen vesistötarkkailuun kuuluva pintavesien yläpuolinen tarkkailupiste P1 sijaitsee Kirvesojassa laitosalueen koilliskulmalta noin 50 metriä ylävirtaan Sammalnevalle päin. Laitoksen alapuolinen pintavesien tark-

6 kailupiste P4 sijaitsee Kirvesojassa olevassa Lehtimäentien alittavassa rummussa noin 1100 metriä laitosalueen eteläpuolella. Kirvesojan liittymäkohta Riipinluomaan sijaitsee yli 3 km:n päässä laitosalueelta. Riipinluomassa sijaitsevat Kirvesojan liittymäkohdan yläpuolinen tarkkailupiste P5 ja liittymäkohdan alapuolinen tarkkailupiste P6. Toiminnalla ei ole hakijan mukaan merkittävää vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen eikä luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön, vesistöön ja sen käyttöön eikä maaperään ja pohjaveteen. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset eivät ole merkittäviä. Melun ja tärinän vaikutukset eivät ole myöskään merkittävät. Purkuvesistö Riipinluoman vesi on varsin ravinteikasta lähinnä maatalouden kuormituksen vuoksi. Kompostointialueelta tulevilla jätevesillä ei juuri ole vaikutusta veden laatuun. Alueen kalataloudellinen ja virkistyskäyttö on vähäistä tai olematonta, joten vahingon riskiä ei juuri ole. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakemuksen mukaan ilmastettu aumakompostointi on oikein toteutettuna tehokas, ympäristöystävällinen ja kustannustehokas tapa käsitellä jätevesilietteet ravinteikkaaksi maanparannusaineeksi. Kypsä komposti on hygieenistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa. Lietteiden lisäksi ainoa käytettävä raaka-aine on kompostointiturve. Turpeen käyttöä pyritään optimoimaan pienemmäksi kuitenkin siten, että varsinainen kompostointiprosessi toimii hyvin. Muodostuvat päästöt ovat lähes yksinomaan vesistöpäästöjä, ja nykyisellä käsittelyllä kompostointialueelta vesistöön johdettavan veden BOD 7ATU -kuormitus vastasi 9 asukkaan ja fosforikuormitus 6 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Alueen ja sen osatoimintojen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti ja mahdollisiin ongelmiin pystytään reagoimaan nopeasti. Vapo Oy:lla on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät (SFS-EN ISO 9001:2000 ja SFS- EN ISO 14001:1996). Viimeisin auditointi on suoritettu vuonna 2005. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Teuvan kunnan virallisella ilmoitustaululla 18.1.-16.2.2006 välisenä aikana. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Teuvan kunnanvirastossa. Kuulutus on julkaistu Tejuka -lehdessä. Asianosaisille on tiedotettu hakemuksen vireilläolosta tiedoksiantokirjeellä. Lausunnot Teuvan kunnanhallitus pitää ympäristöluvan myöntämistä välttämättömänä, koska vuoden 2006 lopun ja vuoden 2007 syksyn väliseksi ajaksi ei ole olemassa muuta vaihtoehtoa. Lisäksi uudella biokaasulaitoksella saattaa olla alussa käyttöhäiriöitä. Lisäksi kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että Teuvan kunnalla ja useilla muilla kunnilla ja viemärilaitoksilla on ympäristöluvan hakijan kanssa sopimus jätevedenpuhdistamoiden lietteiden käsittelystä vuoden 2007 toukokuun loppuun saakka. Käytännössä lietteen vastaanotto loppuu kuitenkin vuoden 2006 lopussa. Toisaalta Teuvan kunnalla ja useilla Suupohjan kunnilla on sopimus jätevedenpuhdistamoiden lietteiden käsittelystä Lakeuden Etappi Oy:n kanssa siitä lähtien, kun sen rakentama biokaasulaitos on valmis ottamaan vastaan ko. lietettä. Kunnanhallitus pitää tärkeänä myös sitä, että Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntiin syntyy alalle kilpailua, joten olisi tärkeää, että Vapo Oy voisi jatkaa toimintaansa alueella

7 mahdollistaen kustannuksia hillitsevän kilpailun. Ilman kilpailua lietteiden ja biojätteiden käsittely keskittyisi Lakeuden Jätekeskus Oy:n suunnitelmien mukaan Laskunmäen alueelle. Teuvan ympäristölautakunnan 8.2.2006 antamassa lausunnossa todetaan, että hakemuksen mukaan kompostointikentältä tulee kompostiaumojen valumavesiä, joiden määrä riippuu sateista. Laitoksen päästöt vesistöön vastasivat v. 2004 orgaanisen aineksen (BOD 7 ) osalta 9 asukkaan ja fosforikuormituksen osalta 6 asukkaan puhdistamattomien jätevesien kuormitusta. Hakijan käytössä olevalla valumavesien puhdistustekniikalla kokonaistyppikuormituksesta on voitu poistaa n. 50 %, jonka jälkeen vesistöön menevä typpikuormitus vastaa n. 205 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta peräisin olevien jätevesilietteiden käsittelyyn hakemuksen mukaisessa mittakaavassa parhainta käyttökelpoista tekniikkaa edustaa suljettu kompostointi joko tunnelikompostointilaitoksessa, bioreaktorissa (mädätys) tai vastaavassa hallitussa prosessissa. Aumakompostointiin verrattuna suljetussa prosessissa lietteen hygienisoituminen saavutetaan huomattavasti luotettavammin. Aumakompostoinnissa kompostin kaikkien osien hygienisoitumisesta on vaikea varmistua, jolloin toiminta saattaa aiheuttaa ympäristölleen taudinaiheuttajamikrobien leviämisriskin. Myös ilmapäästöt kuten hajuyhdisteiden ja ammoniakin päästöt voidaan hallita suljetussa laitoksessa verrattuna aumakompostointiin. Nykyisen toiminnan ilmapäästöjen määrää ei ole hakemuksessa arvioitu. Hakemuksen mukaan hakijalla ei ole enää tarkoitus rakentaa alun perin suunniteltua tunnelikompostointilaitosta, vaan toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2009 loppuun nykyisellä tekniikalla ja sen jälkeen ajaa laitoksen toiminta alas. Lietteiden käsittelykapasiteettia on lisäksi tarkoitus nostaa 30 000 lietetonnista 40 000 tonniin vuodessa ja mahdollisesti sen seurauksena laajentaa kompostointikenttää. Hakija on toimittanut Teuvan laitokselle kompostoitavaksi jätevesilietteitä hallitsemaltaan Himangan tunnelikompostointilaitokselta sen toimintahäiriöiden vuoksi. Kapasiteetin nostamisella ilmeisesti varaudutaan mahdollisiin toimintahäiriöihin muissa lietteenkäsittelylaitoksissa. Kapasiteetin nostaminen tarkoittaa kuitenkin kolmanneksen lisäystä nykyiseen maksimikäsittelykapasiteettiin. Hakemuksesta ei käy ilmi, millaisia vaikutuksia kapasiteetin lisäys aiheuttaa ja miten niihin on varauduttu. Ympäristölautakunta katsoo, että hakemusta on tarpeen täydentää selvityksillä jätevesien käsittelyjärjestelmien riittävyydestä ja päästöjen mahdollisesta lisäyksestä ja onko kapasiteetin nostamisella mahdollisesti muita vaikutuksia. Vapo Oy:n laitoksen ympäristövaikutukset sekä taudinaiheuttajien leviämisriski huomioiden ympäristölautakunta katsoo, että laitos ja erityisesti sen käyttämä tekniikka ei enää kaikilta osin täytä kyseisten jätteiden käsittelylle asetettavia ympäristö- ja terveysvaatimuksia. Lautakunta kuitenkin toteaa, että jos laajemman ympäristönsuojelun kannalta painavat syyt edellyttävät toiminnan jatkamista, niin lupa lietteiden vastaanottoon voidaan myöntää enintään vuoden 2009 loppuun saakka. Lautakunta edellyttää, että jollain tavoin varmistetaan, että vuoden 2007 jälkeen jätevesilietteitä toimitetaan ensisijaisesti sellaisiin toiminnassa oleviin laitoksiin, joissa käytetään parasta käyttökelpoisinta tekniikkaa. Laitoksen sulkemisesta ja jälkikäytöstä on tarpeen esittää myöhemmin tarkempi suunnitelma, josta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen pyytää saada esittää oman kannanottonsa. Toiminnassa muodostuvien jätevesien aiheuttamaan vesistökuormitukseen on jatkossakin tarpeen kiinnittää huomiota. Toiminnassa tulee saavuttaa nykyisen ympäristöluvan määräysten mukaiset jätevesien käsittelytavoitteet myös aloitettaessa uuden ympäristölupapäätöksen mukaista toimintaa.

8 Eviran lausunnossa 8.5.2007 todetaan, että elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on valvoa lannoitevalmisteiden ja soveltuvin osin niiden raaka-aineiden valmistusta, markkinointia, maahantuontia ja maastavientiä lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen perusteella annettujen MMM:n asetusten mukaisesti sekä vastata eläinperäisten sivutuotteiden käsittelystä annetun asetuksen (EY) n:o 1774/2002 täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta siltä osin kuin se koskee lannoitevalmisteita. Eviran lannoitevalmistevalvonnan hyväksynnän ja valvonnan piiriin kuuluvat kompostointilaitokset, jotka tuotteistavat lopputuotteensa lannoitevalmisteeksi, esimerkiksi maanparannusaineeksi. Tässä lausunnossa ei oteta kantaa lannoitevalmisteeksi soveltumattoman tuotteen loppusijoitukseen tai käsitellyn aineksen sijoittamisesta muuhun kuin lannoitevalmistekäyttöön. Ympäristölupahakemuksen mukaan laitoksella kompostoidaan aumoissa kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden jätevesilietteitä. Kompostoitavien lietteiden kokonaismääräksi on ilmoitettu enintään 40 000 tonnia vuodessa. Hakemuksen mukaan kompostoitavan aineksen lämpötila nostetaan kompostoinnin aikana vähintään 55 C lämpötilaan vähintään kahden viikon ajaksi kompostin hygieenisyyden varmistamiseksi. Kompostointiprosessin kokonaiskestoksi on ilmoitettu 9-12 kuukautta. Valmista kompostia käytetään ympäristölupahakemuksen mukaan viherrakentamiseen, peltolannoitukseen, maisemointiin, mullan valmistukseen ja eroosion estoon. Jätevedenpuhdistamoprosesseissa muodostuvien lietteiden käsittelyä lannoitevalmisteiksi koskee lannoitevalmistelaki 539/2006 sekä lakia täydentävät MMM:n asetukset 12/07 ja 13/07. Jätevedenpuhdistamolietteen käsittelyyn ei sovelleta EY-asetuksen 1774/2002 vaatimuksia. Puhdistamolietteen käsittelyä ja käyttöä arvioitaessa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: 1. Markkinoille saa saattaa tai valmistaa markkinoille saattamista varten vain sellaisia lannoitevalmisteita, jotka kuuluvat MMM:n asetuksen 12/03 liitteen mukaiseen tyyppinimiluetteloon. 2. Luovutettavien lannoitevalmisteiden on täytettävä lannoitelainsäädännön laatuvaatimukset. MMM:n asetuksen 12/07 liitteessä IV on lueteltu lannoitevalmisteiden raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden sallitut enimmäispitoisuudet, ihmisten, eläinten ja kasvien taudinaiheuttajien sallitut enimmäismäärät sekä haitallisia eliöitä koskevat rajoitukset. Lisäksi markkinoille saattamisen yhteydessä on otettava huomioon lannoitevalmisteita koskevat tyyppinimikohtaiset käytönrajoitukset. 3. Laitokselle on laadittava toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma, jossa on huomioitu lannoitevalmisteiden laadun kannalta kriittiset valmistus- ja käsittelyvaiheet. Omavalvontasuunnitelma toiminnasta on toimitettava Eviraan 31.12.2007 mennessä. 4. Jätevedenpuhdistamolietettä, joka muodostuu luokan 1 ja 2 käsittelylaitoksissa sekä teurastamoissa voidaan vastaanottaa Teuvan kompostointilaitokselle, mikäli jätevedenkäsittelyn ensimmäisessä vaiheessa siitä on poistettu EY-asetuksen 1774/2002 mukaisesti yli 6 millimetrin aines. Yli 6 millimetrin aines on käsiteltävä luokkaan 1 tai 2 kuuluvana aineksena ja hävitettävä asetuksen mukaisesti luokan 1 ja 2 käsittelylaitoksissa. Jäteveteen ja jätevedenpuhdistuksessa muodostuvaan lietteeseen, josta yli 6 millimetrin aines on poistettu, ei sovelleta EYasetuksen 1774/2002 käsittelyvaatimuksia.

9 5. Kompostointilaitokselle on haettava lannoitevalmistelain 539/2006 mukainen laitoshyväksyntä. Koska Vapo Oy Tuotannon Teuvan kompostointilaitoksella on ollut lannoitevalmistelain 539/2006 14 mukaista toimintaa ennen lannoitevalmistelain voimaan tuloa, sovelletaan laitoshyväksynnän hakemiseen 44 mukaisia siirtymäsäännöksiä. Lannoitevalmistelain edellyttämää laitoshyväksyntää on Teuvan kompostointilaitokselle haettava Eviralta 1.7.2008 mennessä. Laitoshyvãksynnän yhteydessä määritellään puhdistamolietteiden käsittelyä koskevat tyyppinimikohtaiset vaatimukset. 6. Jätevedenpuhdistamolietettä sisältävien maanparannusaineiden käyttöä koskevat rajoitukset luonnonmukaisessa tuotannossa on otettava huomioon. Luomuvalvonnasta vastaa Eviran siementarkastus- ja luomuvalvontayksikkö. Vapo Oy Tuotanto on tehnyt 15.12.2006 lannoitevalmistelain (539/2006) 11 :n mukaisen ilmoituksen Teuvan kompostointilaitoksen toiminnasta ja sen perusteella merkitty Eviran rekisteriin diaarinumerolla 7503/740/2006. Muistutukset ja mielipiteet Muistuttaja A on 5.1.2006 jättänyt muistutuksen, jonka mukaan vain Kirvesojan alkupää kiinteistölle Rno 9:61 asti on kaivettu auki, jonka vuoksi rajalla olevasta 800 mm:n rummusta 2/3 on täyttynyt lietteestä. Hän vaatii ojan loppupään kaivamista auki. Hakijan kuuleminen Hakija toteaa vastineessaan 8.5.2006 Muistuttaja A:n muistutukseen, että maastossa on tehty 28.4.2006 inventointi, jossa Kirvesojan kunto ja kunnostuksen tarve kompostointialueelta kiinteistöjen Rno 9:38 ja 1:71 rajalle asti arvioitiin. Mainittu rumpu ja lisäksi toinen mainitulla välillä oleva rumpu todettiin niin huonokuntoiseksi, että ne pitää vaihtaa uusiin. Syventämistä ja aukaisua vaatii välillä kolme ojajaksoa, jotka ovat: - kompostointialueen lounaiskulmassa muutaman kymmenen metrin jakso - noin 100 metrin mittainen jakso kiinteistöjen 9:27 ja 9:71 alueelta - noin 400 metrin mittainen jakso alkaen kiinteistön Rno 9:52 koillispäädystä päättyen kiinteistön Rno 9:38 alueella ojan ylittävän tien rumpuun. Lisäksi kahden rummun päissä tehdään syvennys- ja siivoustyötä. Vapo Oy teettää kustannuksellaan edellä mainitut työt, kun niiden toteuttamistavasta ja aikataulusta päästään sopimukseen maanomistajien kanssa. Muutokset hakemukseen Hakija on 15.9.2006 toimittanut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle muutoshakemuksen, jolla haetaan lupaa käsitellä jätevesilietteen lisäksi seuraavia perunanjalostusteollisuudesta peräisin olevia jätteitä: tärkkelysliete (jäteluokka 020305), perunajäte (jäteluokka 020304) ja multa (jäteluokka 020301). Muutoksena alkuperäiseen hakemukseen käsiteltävien jätteiden kokonaismäärä on enintään 30 000 t/a. Hakija on 3.9.2007 jättänyt täydennyksen hakemukseen. Täydennyksen mukaan hakemuksessa ollut lisäaluevaraus jätetään pois. Hakija toteaa myös, että jäteveden puhdistusta on tehostettu vaihtamalla saostuskemikaali rautapohjaiseksi ja sen syöttöpiste on tasausaltaaseen tuleva jätevesivirtaus, mikä mahdollistaa entistä pidemmän saostumisajan. Käsiteltäviin jätteisiin lisätään eläinlanta (jäteluokka 02 01 06) sekä erilaiset elintarviketeollisuuden jätevesien käsit-

10 telyssä toimipaikalla syntyvät lietteet (jäteluokat 020502, 02 07 05 ja 02 02 04). Lupaa haetaan viideksitoista vuodeksi alkaen 1.1.2008. Hakemuksen muutosten johdosta hanke kuulutettiin uudelleen ja toinen kuulutusaika oli 15.10.-13.11.2007. Lausunnot hakemuksen muutoksen johdosta Ympäristölautakunta toteaa 24.10.2007 annetussa lausunnossaan aikaisemmin lausumansa lisäksi, että 3.9.2007 jätetyn hakemuksen täydennyksen mukaan jäteveden puhdistusta on tehostettu vaihtamalla saostuskemikaali ja sen syöttöpiste, joka mahdollistaa entistä pidemmän saostumisajan. Ympäristölautakunta huomauttaa, että hakemuksessa ei ole otettu huomioon, miten uudet käsiteltäväksi suunniteltavat jätelajit vaikuttavat jätevesien puhdistusprosessiin ja riittääkö puhdistusprosessin kapasiteetti muuttuneessa tilanteessa. Ottaen huomioon Teuvanjoen nykyisen tilan tulee varmistua siitä, että vesistöön ei kohdistu toiminnasta kohtuutonta kuormitusta. Lisäksi tulee huomioida, että uusista käsiteltävistä jätteistä ei saa syntyä riskiä vesistölle esimerkiksi taudinaiheuttajien muodossa. Voidaanko aumakompostointitekniikalla varmistua lopputuotteen hygieenisyydestä, kun kyseessä on elintarviketeollisuuden jätevesilietteet? Entä voidaanko varmistua siitä, että lietteiden mukana ei joudu käsittelyyn aumakompostiin soveltumattomia jätteitä? Myös ilmapäästöt, kuten hajuyhdisteiden ja ammoniakin päästöt, voidaan hallita suljetussa laitoksessa verrattuna aumakompostointiin. Myös ilmapäästöjen osalta tulisi arvioida uusien jätelajien vaikutusta. Hakemuksessa ei täsmennetä lietteiden koostumusta tai alkuperää, eikä esimerkiksi sitä, onko eläinlanta liete- vai kuivikelantaa. Onko eläinlannan aumakompostointi tarkoituksenmukaista ja riittääkö sitä peltolevityksen ohella kompostoitavaksi? Jos eläinlantaa halutaan jotenkin käsitellä, olisi siihenkin paras vaihtoehto jokin suljettu prosessi, kuten bioreaktori. Ympäristölautakunta katsoo, että ennen eläinlannan kompostoinnin aloittamista toiminnanharjoittajan tulee selvittää eläinlannan lähteet, laatu ja soveltuminen aumakompostointiin. Hakijalla ei ole enää tarkoitus rakentaa suunniteltua tunnelikompostointilaitosta, eikä myöskään ajaa alas nykyisen laitoksen toimintaa vuoteen 2011 mennessä. Nyt hakija haluaakin jatkaa toimintaa vielä 15 vuotta nykyisellä tekniikalla. Lietteen käsittelykapasiteetti aiotaan nyt pitää 30 000 tonnissa/vuosi aiemman kapasiteetin noston sijasta eikä aiemmassa hakemuksessa suunniteltu lisäaluevaraus toteudu. Hakemuksessa ei selvitetä, mistä jätteet laitokseen saadaan. Toiminnan jatkamisella ja käsiteltävien jätteiden lisäämisellä ilmeisesti varaudutaan toimintahäiriöihin muissa käsittelylaitoksissa. Vapo Oy:n laitoksen ympäristövaikutukset sekä taudinaiheuttajien leviämisriski huomioiden ympäristölautakunta katsoo, että laitos ja erityisesti sen käyttämä tekniikka ei enää kaikilta osin täytä kyseisten jätteiden käsittelylle asetettavia ympäristö- ja terveysvaatimuksia. Lisäksi lautakunta katsoo, että 15 vuoden jatkoajalle nykyisellä tekniikalla ei ole perusteita. Lautakunta kuitenkin toteaa, että jos laajemman ympäristönsuojelun kannalta painavat syyt edellyttävät toiminnan jatkamista, niin lupa lietteiden vastaanottoon voidaan myöntää enintään vuoden 2009 loppuun saakka. Mikäli toimintaa jatketaan, tulee ehdottomasti varmistua siitä, että laitokseen vastaanotetaan vain aumakompostointiin soveltuvia lietteitä. Lietteiden vastaanotossa tulee huomioida sivutuoteasetuksen vaatimukset.

11 Teuvan kunnanhallitus toteaa lausunnossaan 5.11.2007, että aikaisemmasta lupahakemuksesta poiketen Vapo on luopunut tunnelikompostoinnista ja haluaa käsitellä alueelle tuotavat jätteet edelleen ympäristöä enemmän kuormittavalla aumakompostointimenetelmällä. Lisäksi Vapon edustajilla ei tällä hetkellä ole tarkkaa tietoa alueelle tuotavista jätevirroista ja niiden alkuperästä, jonka perusteella voidaan olettaa, että toiminnassa ei synny vakioitua, tasalaatuista ja hallittua kompostointiprosessia, millä voi olla merkittäviä kerrannaisvaikutuksia ympäristölle aiheutuvaan kuormitukseen ja jätevesien käsittelyyn. Lisäksi käsiteltävät jätemäärät sekä lajit voivat vaihdella huomattavasti, mikä voi aiheuttaa erilaisia häiriötekijöitä ja vaikeuttaa heikentävästi alueelta syntyvien jätevesien käsittelyä. Koska hakijalla ei ole enää suunnitelmissa rakentaa alueelle tunnelikompostointilaitosta, vaan se haluaa jatkaa toimintaa aumakompostointina, Teuvan kunnanhallitus katsoo, että toiminnan jatkamiselle 15 vuodeksi 1.1.2008 alkaen ei ole edellytyksiä aumakompostoinnista aiheutuvien ympäristövaikutusten vuoksi. Alueella tapahtuva toiminta voi kuitenkin jatkua alkuperäisen lupahakemuksen mukaisesti siten, että jätevesilietteitä voidaan ottaa vastaan enintään vuoden 2009 loppuun saakka ja kompostointitoimintaa voidaan jatkaa vuoteen 2011 asti siten, että alueelle saisi jatkossa tuoda ainoastaan aumakompostointiin soveltuvia lietteitä. Tämän jälkeen alue tulisi tyhjentää ja sulkea. Evira on 8.5.2007 täydentänyt aiemmin asiassa antamaansa lausuntoa seuraavasti: Täydennetyssä ympäristölupahakemuksessa käsiteltäväksi ilmoitettu lanta kuuluu asetuksen (EY) N:o 1774/2002 soveltamisalaan, mikäli kyseessä on tuotantoeläinten ulosteet ja/tai virtsa kuivikkeiden kanssa tai ilman. Eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittely edellyttää asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaista laitoshyväksyntää. EY -asetuksen vaatimuksia sovelletaan myös silloin, kun eläimistä saatavien sivutuotteiden seassa käsitellään muuta kuin ei eläimistä saatavaa ainesta, kuten jätevedenpuhdistusprosesseissa muodostuvia lietteitä. EY-asetuksessa annettujen vaatimusten lisäksi on lopputuotteen täytettävä lannoitevalmistelain 539/2006 sekä lakia täydentävien MMM:n asetusten 12/07ja 13/07 vaatimukset. Asetuksen (EY) N:o 1774/2002 artiklan 5 mukainen lanta, silloin kun siihen ei liity vakavan tartuntataudin leviämisriskiä, voidaan toimivaltaisen viranomaisen salliessa käyttää käsittelemättömänä raaka-aineena kompostointilaitoksessa EY -asetuksen liitteen VI luvun II alakohdan C 14 mukaisesti. Ennen toiminnan aloittamista on toiminnasta tehtävä Eviraan lannoitevalmistelain 539/2006 :n 11 mukainen ilmoitus ja haettava asetuksen (EY) N:o 1774/2002 artiklan 15 mukaista laitoshyväksyntää. Hyväksynnässä Evira asettaa vaatimuksia mm. käsittelymenetelmälle, käsittelyolosuhteille ja hygienialle sekä lannoitevalmisteena käytettävälle lopputuotteelle. Eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: 1. Eläimistä saatavat sivutuotteet on kerättävä, kuljetettava ja tunnistemerkittävä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteen II mukaisesti. 2. Käsittelemättömien eläimistä saatavien sivutuotteiden kuljetuksessa käytettävät säiliöt, astiat ja ajoneuvot on pidettävä puhtaana. Laitoksella tulee olla paikka, jossa ennen laitosalueelta poistumista voidaan vähintään ulkopuolisilta osin puhdistaa kuljetuskalusto. Tämän lisäksi kuljetuksessa käytettävien säiliöiden ja astioiden puhdistus tulee järjestää joko laitosalueella tai muussa tähän tarkoitukseen soveltuvassa paikassa. Puhdistukseen osoitettava paikka ei saa aiheuttaa lannoitekäyttöön tarkoitettujen käsiteltyjen tuotteiden saastumisriskiä.

12 3. Asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteen VI luvun II mukaisesti on laitokselle vastaanotettavista eläimistä saatavat sivutuotteet muunnettava mahdollisimman nopeasti niiden saapumisesta. Niiden säilytys on järjestettävä käsittelyyn asti asianmukaisella tavalla ja säilyttämisen tulee olla lyhytaikaista. Säilytyksen aikana sivutuotteet eivät saa pilaantua tai muulla tavoin muuntua. 4. Käsittelyn aikana tai välittömästi käsittelyn jälkeen kompostista otettujen näytteiden on täytettävä asetuksen (EY) N:o 208/2006 mukaiset vaatimukset. 5. Kompostia on käsiteltävä siten, ettei sen uudelleen saastuminen ole mahdollista. Varastoinnin ja kuljetuksen aikana ei kompostin laatu saa heiketä eikä koostumus muuttua. 6. Kompostointialueella on varmistuttava siitä, että tuholaisten torjunta on järjestetty asianmukaisella tavalla. 7. Ympäristöluvassa tulee arvioida kompostin soveltuvuutta lannoitevalmistekäyttöön myös ympäristönäkökohtien osalta. Lisaksi tulee huomioida lannoitevalmisteeksi soveltumattomien erien käsittely- ja loppusijoitusmahdollisuudet. Hakemuksen uudelleenkuuluttamisen yhteydessä ei jätetty muistutuksia. Hakijan vastine 5.12.2007 Kompostointialueelle mahdollisesti tulevista uusista jätteistä ei ole vielä tietoa, koska alueella ei ole uutta ympäristölupaa ja siksi tarjouksia uusista käsittelysopimuksista ei ole voitu jättää. Vapo pyrkii saamaan alueelle jätteitä pitkäkestoisilla sopimuksilla, jolloin niiden tulo olisi tasaista ympäri vuoden; yksittäiset tai epäsäännölliset jäte-erät eivät ole kompostoijankaan kannalta tavoiteltavia. Vesien käsittely toimii hyvin tämän hetkisellä 30 000 t/a käsittelymäärällä. Lupahakemuksessa tämä on myös käsiteltävän jätteen maksimimäärä, joten käsiteltävät jätemäärät eivät tule kasvamaan nykyisestä. Kompostoinnissa käytetään tukiaineena tällä hetkellä turvetta lähes 2 m 3 /jätetonni, joka jo sitoo jätemassojen liukoisia ravinteita. Kompostin hygieenisyyttä ja mahdollisten taudinaiheuttajien leviämisen riskiä valvoo Evira, joka nykyisin hyväksyy lannoitevalmisteasetuksen mukaisesti mm. kompostointilaitosten prosessit ja omavalvontasuunnitelmat. Mikäli alueella aletaan käsitellä lantaa, siirtyy se myös EU:n eläinperäisistä sivutuotteista annetun asetuksen ja sitä myöten myös Eviran tarkemman valvonnan piiriin. Lisäksi sille haetaan vielä erillinen laitoshyväksyntä Eviralta. Vapo käsittelee Nurmossa Atria Oyj:n tuotantolaitoksen yhteydessä aumakompostoimalla noin 30 000 t/a jätettä, josta suurin osa on eläinten lantaa. Lopputuotteen hygieenisyys todetaan eräkohtaisesti ja kaikki edelleen luovutettu komposti on täyttänyt määräykset. Ilmapäästöjen määrää ja laatua ei ole hakemuksessa arvioitu, koska niiden mittaaminen tai edes arviointi on aumakompostoinnissa varsin hankalaa. Hajuhaittojen tarkempaa selvitystä ei ole tähän mennessä katsottu tarpeelliseksi Vapon tai ympäristökeskuksen taholta, eikä alueesta ole koko sen toiminnan aikana tehty yhtään hajuvalitusta tai huolenilmaisua. Lähimmät naapurit ovat yli puolen kilometrin päässä alueesta. Eläinlannan aumakompostointi on joissain tapauksissa erittäin tarkoituksenmukaista. Lannan levityksestä aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan tehokkaasti vähentää kompostoimalla: kompostointi sitoo lannan ravinteet ja estää niiden kulkeutumista vesistöihin, mutta ne ovat kuitenkin kasveille käyttökelpoisessa

13 muodossa. Kompostin peltolevityksestä ei aiheudu hajuhaittaa. Lisäksi maatalouden ympäristötukiehtojen mukaan turkiseläinlanta on kompostoitava ennen lannoitekäyttöä. Kompostointialueen ympäristövaikutuksia seurataan kahdesti vuodessa pidettävissä ympäristötarkastuksissa. Näissä on todettu ainoastaan sateisten talviaikojen purkuvesien fosfori- ja BOD-kuormituksen ylittäneen lupamääräykset. Aumakompostointi on oikein toteutettuna ympäristöystävällinen ja ekotehokas jätteenkäsittelymenetelmä. Tarkastuskäynti ja neuvottelu 10.12.2008 Laitosalueen maastokäynnillä selvitettiin mm. jätevesien käsittelyn toimivuutta ja suunniteltuja tehostamistoimia sekä tuotujen jätteiden laatua ja alkuperää. Neuvottelussa toiminnanharjoittaja esitti, että lupaan tulisi sisällyttää metsäteollisuuden kuorimo- ja puhdistamoliete, joka sisältää 0,5-15 % yhdyskuntajätevesilietettä. Lietteen määrä olisi yhteensä noin 10 000 t/a ja sen kuiva-ainepitoisuus on noin 30 %. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen, tutkinut asiasta annetut lausunnot ja luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Vapo Oy:n Teuvan kompostointilaitoksen toiminnalle tiloille Peräkytö (kiinteistötunnus 846-406-9-66), Humusmaa (kiinteistötunnus 846-406-9-76) ja Pätkälä (kiinteistötunnus 846-406-16-19). Toimintojen sijainti on osoitettu tämän päätöksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa. Tällä lupapäätöksellä kumotaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 11.3.2004 myöntämä ympäristölupa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Asiasta esitetyt lausunnot on otettu huomioon lupapäätöksen lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa. Ympäristökeskus ei kuitenkaan edellytä toiminnan lopettamista Teuvan ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen vaatimusten mukaisesti. Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat olleet varsin vähäisiä ja niitä voidaan edelleen vähentää tehostamalla jätevesien käsittelyä. A:n muistutuksessa esitetyt asiat on huomioitu toiminnanharjoittajan toimesta. LUPAMÄÄRÄYKSET Toiminta-alue, vastaanotettavat jätteet ja niiden käsittely 1. Kompostimassojen käsittelyalueena on tilan Peräkytö RN:o 9:66 alue sekä tilan Humusmaa RN:o 9:76 itäpuolinen osa tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaisesti. Kompostointitoiminta tehdään aumakompostointina. Jätevesien käsittelytoimintoja sijoittuu myös tilan Pätkälä RN:o 19:16 alueelle. (YsL 4, 6, 42, 43, 45, JäteL 4, 6, JäteA 8 )

14 2. Laitosalueella saa ottaa vastaan jätteitä enintään 30 000 t/a. Vastaanotettavat jätteet ovat - jätevesiliete, jäteluokka 190805 - elintarviketeollisuuden jätevesien käsittelyssä syntyvät jätteet ja lietteet, jotka soveltuvat aumakompostointikäsittelyyn - eläinlanta, jäteluokka 020106 - perunanjalostusteollisuuden jätteitä, esimerkiksi tärkkelysliete (jäteluokka 020305), perunajäte (jäteluokka 020304) ja multa (jäteluokka 020301) - metsäteollisuuden kuorimo-, kuitu- ja jätevesiliete Toiminnanharjoittajan tulee selvittää kunkin jätteen soveltuvuus laitoksen käsittelyyn etukäteen. Epäselvissä tapauksissa tulee ympäristökeskukselle esittää erillinen kirjallinen selvitys jätteen soveltuvuudesta käsittelyyn hyvissä ajoin ennen jätteen vastaanottoa. Selvityksessä tulee kiinnittää huomiota etenkin aiheutuviin vesi- ja hajupäästöihin sekä tuotteiden hyötykäyttökelpoisuuteen. Vastaanotettaessa toistuvasti saman toimittajan samanlaatuista jätettä riittää, että jätteen laatu selvitetään ennen ensimmäisen jäte-erän vastaanottoa. (YsL 4, 42, 43, 45, JäteL 4, 6, JäteA 7, 8 ) 3. Jätteiden ja lietteiden kuiva-ainepitoisuuden tulee olla vähintään 12 painoprosenttia. Jätteiden vastaanotossa tulee antaa etusija laitoksen lähialueelta tuleville jätteille. Laitosalueella saa olla vastaanotettuna, käsittelyssä ja varastoituna yhteensä enintään 100 000 kuutiometriä kompostoitavia jätteitä, käsittelyssä olevia kompostoitavia aineksia seosaineineen ja valmiita kompostoituja materiaaleja seosaineineen. (YsL 4, 42, 43, 45, JäteL 4, 6, JäteA 7, 8 ) 4. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja jätteen soveltuvuudesta prosessiin. Laitokselle vastaanotettavien jätevesilietteiden tai muiden jätteiden ja seosaineiden raskasmetallipitoisuus ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (VNp nro 282/1994) todettuja suurimpia sallittuja pitoisuuksia lieteseoksen raaka-aineeksi soveltuville lietteille. Laitokselle ei saa ottaa vastaan jätettä, jonka vastaanottamiseen liittyy vakavan tartuntataudin leviämisriski, mikäli ei voida varmistua siitä, että taudinaiheuttajat tuhoutuvat käsittelyprosessin aikana. (YsL 4, 5, 43, 45, JäteL 4, 6, 9, 51, 52, JäteA 8 ) 5. Jätteiden vastaanotto ja käsittely tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu hajuhaittaa, ympäristön roskaantumista tai haittaeläinten esiintymistä. Kuljetuskalusto tulee pitää puhtaana ja laitoksella tulee varautua kuljetuskaluston pesumahdollisuuden järjestämiseen. Jätekuljetusten suorittajien tulee olla merkittyinä ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (YsL 4, 5, 43, 45, JäteL 4, 6, 9, 19, 49, 51, JäteA 7, 8 ) 6. Kuljetettaessa jätettä, jota koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä, on ajoneuvojen merkinnöissä ja puhdistamisessa noudatettava asianomaisen asetuksen edellyttämiä toimenpiteitä. (YsL 4, 5, 45, JäteA 7 ) 7. Lietteiden ja jätteiden vastaanotto aumakompostointiin, sekoitus seosaineisiin ja muu esikäsittely ennen massan siirtämistä varsinaiseksi kompostointiaumaksi on suoritettava vesi-

15 tiiviillä alustalla siten, että jätteitä tai jätevesiä ei joudu alustan ulkopuolelle. Vastaanotetut lietteet ja jätteet on sekoitettava tukiaineisiin ja alustalle kertyvät jätevedet on imeytettävä esim. turpeeseen tai ohjattava jätevesien käsittelyyn. Kompostoinnin tukiainetta on käytettävä riittävästi, jotta kompostoitumisprosessi voi tapahtua optimaalisissa olosuhteissa. (YsL 4, 7, 43, 45, JäteL 6, 9, 19, 51, JäteA 7, 8 ) 8. Uusien kompostointiaumojen alle on laitettava vähintään 20 cm:n kerros turvetta siten, että turvepatja ulottuu vähintään 50 cm auman ulkopuolelle. Aumojen käsittelyajan alkaminen on merkittävä selvästi aumojen päätyyn ja niistä tulee ylläpitää ajantasaista luetteloa. (YsL 4, 7, 43, 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 9. Kompostoitumassa olevien massojen käsittelyssä on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa siten, että kompostoitumisprosessi on kaikissa olosuhteissa jatkuvasti käynnissä eikä massaan muodostu hapettomia olosuhteita. Kompostoinnissa tulee koko massan hygienisoitua mahdollisimman hyvin. Kompostiauman on saavutettava vähintään 55 o C:n lämpötila 100 cm:n syvyydellä auman pinnasta vähintään 2 viikon ajaksi. Aktiivisen kompostointivaiheen jälkeen kompostoitavan massan on oltava riittävän kypsää siten, että siitä ei aiheudu hajuhaittoja jälkikypsytysvaiheen aikana tai tuotteiden käyttämisen yhteydessä. Massan lämpötilan laskettua pysyvästi 40 o C:n alle, on materiaalia jälkikypsytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan ennen sen toimittamista asiakkaille. (YsL 45, JäteL 4, 6, 12, 51, 52, JäteA 8 ) Jätevedet 10. Laitosalueen ympärillä tulee ylläpitää yhtenäistä toimivaa kaksoisojitusta, jossa sisäpuolinen oja on vähintään 70 cm:n syvyinen ja vähintään 2 metrin etäisyydellä ulkopuolisesta ojasta ojaluiskan yläreunasta mitattuna. Ojien vedet eivät saa sekoittua keskenään. Sisäpuolisen ojan vedet tulee johtaa jätevesien käsittelyyn ja ulkopuoliset vedet tulee johtaa laitosalueen ohi. Sisäpuolisen ojan valuma-alue tulee rajata mahdollisimman suppeaksi toiminnan laajuuden mukaan. (YsL 4, 43, 45, JäteA 8 ) 11. Toiminta tulee laitosalueella järjestää siten, että jätevesiä muodostuu mahdollisimman vähän. Jätevedet on käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Puhtaat sadevedet, kuten tyhjien jälkikypsytysalueiden sadevedet, tulee johtaa kaksoisojituksen ulkopuoliseen ojaan ja puhtaat lumimassat tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa kaksoisojituksen ulkopuolelle. (YsL 4, 5, 43, JäteL 6, 51, JäteA 8) 12. Jätevesien käsittelyssä tulee saavuttaa seuraavat raja-arvot mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioonottaen vuosikeskiarvoina: - laitosalueen ulkopuolelle johdettavan jäteveden BHK 7ATU raja-arvo on 50 mg O 2 /l ja tavoitearvo on 20 mg O 2 /l - laitosalueen ulkopuolelle johdettavan jäteveden fosforipitoisuus saa olla enintään 1,0 mg/l Mikäli jätevesien käsittelyn raja-arvoja ei saavuteta, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen Länsi-Suomen ympä-

16 ristökeskukselle. Suunnitelman saatuaan ympäristökeskus voi antaa teknisiä määräyksiä jätevesien käsittelymenetelmien tehostamiseksi. (YsL 4, 5, 42, 43, JäteL 45 ) Purettavat rakenteet 13. Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma käytöstä poistetun maaperäsuodattimen purkamisesta ja siinä olevien ainesten hyötykäytöstä vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Suunnitelman tulee sisältää arvio erilaisten massojen määristä ja niiden soveltuvuudesta hyötykäyttöön. Maaperäsuodatin tulee purkaa ja siinä olevat ainekset tulee toimittaa hyötykäyttöön tai laitokselle, jolla on asianmukainen lupa ko. jätteen vastaanottoon viimeistään kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YsL 43, 45, JäteL 45 ) Jätteet 14. Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet sekä hyödyntämiskelvottomat jätteet tulee toimittaa laitokselle, jolla on lupa niiden vastaanottoon. Ongelmajätteet tulee vähintään kerran vuodessa toimittaa ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Toiminnassa syntyvät jätteet, toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet sekä varastoidut jätteet on ilmoitettava ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedossa ja luokiteltava ympäristöministeriön päätöksen nro 867/96 mukaisesti. (YsL 4, 7, 43, 45, JäteL 6, 15, 17, 19, JäteA 3, 5, 6, 8, 22 ) Tarkkailu ja raportointi 15. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti nimettynä laitoksen vastaava hoitaja asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää tarkkailua varten. Laitoksen hoitajan yhteystiedot on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Eviralle. Tiedot tulee pitää ajan tasalla. (YsL 4, 5, 42, JäteL 4, JäteA 10 ) 16. Kompostointiprosessia tulee tarkkailla. Laitoksella tulee olla käytettävissä kompostointiprosessin tarkkailemisessa tarvittavat mittalaitteet kuten lämpötilamittarit. Toiminnanharjoittajan tulee esittää kompostointitoiminnan laadunvalvontasuunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Laadunvalvontasuunnitelmassa tulee esittää ne kriteerit ja menetelmät, joiden avulla voidaan varmistua kompostointiprosessin toimimisesta optimaalisissa olosuhteissa siten, että tuotteet ovat riittävän kypsiä ja hygieenisiä ennen niiden toimittamista asiakkaille. Laadunvalvontasuunnitelmaan tulee sisältyä ainakin seuraavat tarkkailut: - aktiivisessa vaiheessa olevien aumakompostien lämpötilaa tarkkaillaan viikoittain kompostointiprosessin toimivuuden varmistamiseksi

17 - aumakompostoinnin jälkikypsytysvaiheessa olevien aumojen lämpötilaa on seurattava ainakin yhden kerran riittävän useasta pisteestä lämpötilan laskettua pysyvästi alle 40 asteen Mittauksista ja aumojen käännöistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä koskien kompostoitumisen laadunseurantaa. Laadunseurannan tulokset tulee toimittaa tiedoksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosiyhteenvedon liitteenä. (YsL 4, 5, 45, 46, JäteL 4, 6, 51, 52, JäteA 8 ) 17. Valmiin tuotteen laatua tulee seurata säännöllisesti Eviran edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lannoitelain (232/93) 14 :ssä tarkoitetut elinkeinotoimintaa koskevat ilmoitukset Eviralle toiminnan aloittamisesta, lopettamisesta ja siinä tapahtuneista muutoksista. (YsL 4, 5, 45, 46, JäteL 4, 6, 51, 52, JäteA 8 ) 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava jätevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa sekä jätevesien käsittelyyn tulevien ja laitosalueelta pois johdettavien jätevesien laatua ja määrää. Jätevesien käsittelyjärjestelmän kuormitusta ja puhdistustehoa on tarkkailtava vähintään neljä kertaa vuodessa. Mikäli jokin näyte ei täytä vaatimuksia, on seuraavana vuonna otettava 12 näytettä. Tarkkailu on järjestettävä virtaamapainotteisesti siten, että jätevesikuormituksesta ja jätevesien käsittelyn tehokkuudesta saadaan luotettavat tiedot. Tarkkailussa tulee ottaa huomioon laitosalueen rajaukset siten, että laitoksen kuormitustarkkailun vesinäytteet edustavat laitoksen toiminta-aluetta. Kuormitustarkkailussa on jätevesien käsittelyjärjestelmään tulevasta vedestä määritettävä virtaama, kiintoaine, lämpötila, alkaliniteetti, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, BHK 7ATU, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lähtevästä vedestä on määritettävä virtaama, kiintoaine, lämpötila, ph, COD Cr, BHK 7ATU, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, liukoinen fosfori ja fekaaliset koliformiset bakteerit. (YsL 4, 5, 46, JäteL 51, 52 ) 19. Jätevesien vaikutuksia purkuvesistössä on tarkkailtava laitosalueen ylä- ja alapuolisista ojista sekä Riipinluomasta Kirvesojan liittymäkohdan ylä- ja alapuolelta. Jätevesien vaikutuksia purkuvesistössä tulee seurata vähintään neljä kertaa vuodessa. Tarkkailussa on määritettävä vähintään virtaama, kiintoaine, lämpötila, alkaliniteetti, väri, ph, sähkönjohtavuus, happipitoisuus ja hapen kyllästysaste, COD Mn, BHK 7ATU, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja fekaalisten koliformisten bakteerien sekä streptokokkien pesäkemäärät. BHK 7ATU -arvo on määritettävä vain laitoksen alapuolisesta vesistöpisteestä. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä lähimpien talousvesikaivojen tarkkailusta sekä jätevesi- ja vesistötarkkailun tehostamisesta tai tarkkailun muuttamisesta toiminnanharjoittajan perustellusta esityksestä. (YsL 4, 5, 46, JäteL 51, 52 ) Tuotteiden toimittaminen 20. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää jatkuvasti voimassaolevaa suunnitelmaa kompostoitujen materiaalien toimittamisesta hyötykäyttöön. Suunnitelman tulee sisältää sopimukset vastaanottajien kanssa sekä suunnitellut toimituspaikat ja -määrät sekä arvio tuotteiden