ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 7/2013/1 Dnro PSAVI/57/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 7/2013/1 Dnro PSAVI/57/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2013 ASIA Turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kalajoki LUVAN HAKIJA Hami-Turkis Oy Ymmyrkäisentie 7 85100 Kalajoki

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Eläintilat ja tuotanto... 3 Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Huoltorakennukset... 5 Jätteet ja varastointi... 5 Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta... 6 Liikennejärjestelyt... 6 Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta... 6 Toiminnan keskeytys ja lopettaminen... 6 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 6 Asutus ja maankäyttö... 6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 6 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 7 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Hakemuksen täydentäminen... 7 Hakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 8 Hakijan vastine... 10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 Ympäristöluparatkaisu... 10 Lupamääräykset... 10 Varjotalot... 10 Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 11 Valumavesien käsittely... 12 Jätehuolto ja varastointi... 12 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 13 Muut määräykset... 14 RATKAISUN PERUSTELUT... 15 Luvan myöntämisen edellytykset... 15 Lupamääräysten perustelut... 15 VASTAUS LAUSUNTOIHIN... 18 Luvan voimassaolo... 18 Lupamääräysten tarkistaminen... 18 Korvattava päätös... 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 19 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 19 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 19 Ratkaisu... 19 Perustelut... 19 Oikeusohje... 20 MUUTOKSENHAKU... 21

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Hami-Turkis Oy:n turkistarhan toimintaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 31.5.2012. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Kalajoen kaupungin Pohjankylään Jokelan turkistilaalueelle tilalle Susi Rn:o 208-406-113-0. Alue sijaitsee noin viisi kilometriä Kalajoen keskustasta pohjoiseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 b) kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 2 000 siitosnaarasminkin turkistarhan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Hami-Turkis Oy:n toiminnalla on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 29.8.2003 myöntämä ympäristölupa (Dnro 1101Y0506-131). Tilan voimassa oleva ympäristölupa on mahdollistanut 600 siitosnaarasketun tai -suomensupin ja 2 000 siitosnaarasminkin kasvattamisen, mutta laajennusta ei ole toteutettu. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Eläintilat ja tuotanto Ympäristölupahakemus koskee kettujen, suomensupien ja minkkien kasvatustoimintaa. Toimintaa laajennetaan ja eläinmäärä laajentamisen jälkeen tulee olemaan 150 siitosnaaraskettua tai -suomensupia ja 3 000 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Eläimet kasvatetaan varjotaloissa, joita on tarhalla nykyisin yhteensä 23 kappaletta. Tarhalle on suunniteltu rakennettavaksi seitsemän uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on 590 metriä. Laajennuksen jälkeen kettutalojen yhteispituus on 330 metriä ja minkkitalojen 1 636,8 metriä. Laajennuksen jälkeen varjotalojen yhteispituus on 1 969,8 metriä. Laajennuksen jälkeen varjotaloissa minkeille on 9 024 häkkipaikkaa ja 18 888 eläinpaikkaa. Ke-

4 tuille/supeille on 528 häkkipaikkaa ja 1 056 eläinpaikkaa. Varjotalossa 18 on kiipeilyhäkkiratkaisu. Tarhan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen tulee olemaan 800 ketun ja 13 000 minkin nahkaa vuodessa. Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely Tila-alueen pinta-ala tukitoimintoineen on laajennuksen jälkeen noin 2,3 hehtaaria. Turkistila-alueen perusmaa on kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää hiekkamaata. Hakemuksen mukaan tontti on lievästi länteen ja lounaaseen viettävä ja tasainen, eikä alueen peruskuivatus maaperän läpäisevyydestä johtuen edellytä voimakasta avo- tai salaojitusta. Alue on tarvittavilta osin ympärysojitettu. Ulkopuoliset valumavedet johtuvat pääosin alueen eteläpuolitse lounaaseen ja sieltä pohjoiseen kohti merta. Alueen varjotalovälejä tullaan kunnostustoimenpiteiden yhteydessä muotoilemaan ja lanta-alustoja korottamaan lantapenkereeltä vaadittavan korotuksen aikaansaamiseksi. Uudet varjotalot tullaan rakentamaan tiivisalustaisina. Varjotaloissa U1 U7 tulee olemaan tiivisalustat yhteensä 590 varjotalometrillä, joka on 30 % tilan kokonaisvarjotalokannasta ja 36 % tuotannosta (minkkieläinpaikoista). Olemassa olevat varjotalot ovat alustarakenteeltaan maanvaraisia. Hakemuksen mukaan vanhimpiin varjotaloihin asennetaan tiivis alustarakenne talojen uusimisen yhteydessä. Vesitiivis lanta-alusta on toteutettu varjotalopenkereiden alle sijoitettavan 0,4 millimetriä paksun maanrakennuskalvon avulla, Tiivisalustoilta kerättävät vedet johdetaan keruusäiliöihin, josta edelleen lannoitteeksi peltoviljelyyn. Varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta tulee olemaan vähintään 30 cm. Varjotalojen alustat on korotettu vähintään 30 cm. Turkistila-alue on aidattu. Suunnitellut muutos- ja laajennustyöt voidaan toteuttaa nykyisellä aidatulla alueella eikä aitaa tai sen sijaintia tarvitse tämän vuoksi muuttaa. Vuosittaisia huoltotoimenpiteitä, kuten lannanajoa varten, aluetta ympäröi riittävän leveät huoltokäytävät, jotka yhdistetään portein alueen muuhun tiestöön. Tila-alueelta ei maaperän läpäisevyydestä johtuen muodostu erikseen ympäristöön johdettavia valumavesiä. Alueen peruskuivatuksen osalta hakija kuuluu osakkaana Jokelan Turkistarhaajat ry:n valumavesien yhteiskäsittely- ja tarkkailujärjestelmään. Toiminnalla on oma erillinen ympäristölupa Dnro PPO-2006-Y-51-113, joka on annettu 20.2.2007. Valumavesien yhteiskäsittelyjärjestelmän johdosta hakija ei esitä erillistä tilakohtaista suunnitelmaa valumavesien käsittelemiseksi. Tilan varjotalokanta tullaan kokonaisuudessaan varustamaan lämpöjuotoin. Juottojärjestelmä pidetään hyvässä kunnossa ja niiden kunto tarkastetaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Vuodot ja muut toiminnassa havaitut puutteet korjataan välittömästi. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea, turvetta ja kutteria. Hakemuksen mukaan laskennallinen kuivikemenekki tilan koko laajennuksen jälkeiselle varjotalokapasiteetille on ympäristöohjeiden mukaan 443 m³ vuodessa (irtotiheydessä). Kuivikekerroksen paksuus on 15 cm.

5 Arvioitu kuivikkeiden käyttömäärä on noin 450 m³ vuodessa. Tilalla muodostuvan lannan laskennallinen määrä on laajennuksen jälkeen 825 m 3. Lanta poistetaan ketuilta ja suomensupeilta tavallisesti 1 2 kertaa ja minkeiltä 4 5 kertaa vuodessa. Minkkitaloista poistetaan lantaa tasaisesti ympäri vuoden. Kettujen osalta pääasiallinen lannanpoistoajankohta on elosyyskuun sekä olosuhteista riippuen myös lokakuun aikana. Lantaalustoille levitetään kuivikekerros välittömästi lannanpoiston jälkeen. Kuivikkeita levitetään häkkirivien alle tarvittaessa myös kasvatuskaudella virtsan imeyttämiseksi sekä kärpästen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Lanta toimitetaan lannanpoiston yhteydessä suoraan tilan lähialueella sijaitsevalla Jokelan Luomukompostiosuuskunnan kompostointialueelle. Käsitelty lanta ohjataan kompostointialueelta peltolannoituskäyttöön. Hakemuksen mukaan virtsa kerätään varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin 1 3 m³:n kokoojasäiliöihin, kuitenkin siten, että laskennallinen vähimmäistarve 5,9 m³ toteutuu. Umpisäiliöihin kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn. Tiivisalustavesien levityksen ohjaus sisältyy kompostilaitossopimukseen. Kulkuteiltä ja piha-alueita poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. Sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan kolmen sakokaivon kautta ojaan (ojavesille yhteiskäsittely). Kaivot tyhjennetään tarvittaessa ulkopuolisen urakoitsijan toimesta (Jätehuolto P. Pääkkönen) ja aines toimitetaan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun hyväksyttyyn käsittelyyn. Myös ruokintalaitteiden pesuvedet johdetaan sakokaivon kautta ojaan. Huoltorakennukset Tilan tukitoiminnot on keskitetty yhteen huoltorakennukseen, johon on sijoitettu nahoitustoiminnot, huolto- ja korjaamotilat sekä sosiaalitilat. Huoltorakennuksen lisäksi tilalla on kylmä varasto-/kalustohalli tilan koneille sekä tuotantotarvikkeille. Jätteet ja varastointi Kasvatuskauden aikana kuolleet eläimet välivarastoidaan pakastamalla tilalla, jonka jälkeen ne toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten määräksi on hakemuksessa arvioitu 250 kg vuodessa. Rummutuspuru, jota syntyy 7 m³, poltetaan hakemuksen mukaan lämpökeskuksen kattilassa. Ruhot ja kaapimarasva, jota toiminnassa syntyy 37 tonnia vuodessa, välivarastoidaan betonilaatalla ennen toimittamista rehukeräyksen koordinoimaan yhteiskeräilyyn. Muovijäte (2 000 kg/vuosi), jäteöljy (50 l/vuosi), ongelmajätteet (50 kg/vuosi), sekajäte (1 000 kg/vuosi) ja metalliromu (500 kg/vuosi) toimitetaan Vestian keräyspisteeseen. Turkistilan jätehuolto toteutetaan kaupungin jätehuoltomääräysten velvoitteiden mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen toimittamista keräilyyn. Samalla huolehditaan, että välivarastoinnista ei aiheudu roskaantumista tai muita ympäristöhaittoja. Ongelmajätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta.

Polttonesteiden varastointi, ved en ja rehun hankinta 6 Tilan polttoainesäiliön tilavuus on 1 000 litraa. Säiliö on varustettu katoksella ja laponestolaitteella. Tilan huoltorakennuksessa säilytetään enintään 40 litraa muita öljytuotteita. Turkistilan käyttövesi hankitaan Kalajoen kaupungin vesijohtoverkosta (Osuuskunta Valkeavesi). Tilalla ei valmisteta rehua. Tilalla käytettävän rehun toimittaa nykyisin Kalajoen Jäähdyttämö Oy. Liikennejärjestelyt Tila sijaitsee turkistuotantoalueella välittömästi valtatie 8:n tuntumassa. Tilan koko sekä paikallinen maankäyttö huomioiden toiminnasta aiheutuvaa liikennettä voidaan hakemuksen mukaan pitää alueelle tavanomaisena. Tilan toiminnalla ei ole erityisiä vaikutuksia liikenteeseen tai liikennemääriin. Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torju nta Kärpästen määrää vähennetään kuivikkeiden käytöllä. Samalla vähennetään typen haihtumisesta ilmaan kohdistuvaa kuormitusta sekä hajuja. Tuhoeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lokkeja sekä muita vahinkolintuja pyritään torjumaan ensisijaisesti passiivisin karkoittimin sekä tila-alueelle varjotaloväleihin sijoitettavien lentoesteiden avulla. Toiminnan keskeytys ja lopettaminen Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Mikäli turkistilan toiminta keskeytetään ja lopetetaan, ilmoitetaan tästä viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, mikäli se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha-alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen. Asutus ja maankäyttö Toiminta sijoittuu Jokelan yhteistarha-alueelle, jossa toimii hakija mukaan lukien noin 20 turkistilaa. Turkistilan lähialueella (< 500 metriä) ei sijaitse asuinrakennuksia tai toiminnan harjoittamisen kannalta erityisesti huomioon otettavia häiriintyviä kohteita. Lähimmät asuinrakennukset tai vapaaajanasunnot sijaitsevat kaikissa ilmansuunnissa yli kilometrin etäisyydellä Hami-Turkis Oy:n turkistilasta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä toiminnan vaikutusalueella ole vedenottamoita tai suojelukohteita. Toiminta sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella Perämereen laskevalla vesistöalueella 84V074. Turkistarhalta mereen on noin yksi kilometri.

Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön 7 Hakemuksen mukaan Hami-Turkis Oy:n toiminta laajenee eläinten lukumäärän sekä varjotalomäärän osalta. Tilan ravinnetuotantoa (fosfori) kuvaava eläinyksikkömäärä kuitenkin laskee nykyisen ympäristöluvan 1 520 eläinyksiköstä hakemuksen mukaiseen 1 380 eläinyksikköön. Olemassa olevan turkistuotantoalueen sisällä tapahtuva toiminnan kehittäminen ei vaikuta ympäröivään maankäyttöön tai maankäytön suunnitteluun. Hankkeen yhteydessä toteutettava lisärakentaminen ja järjestelyt edustavat tämän hetken käsityksen mukaan alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Minkkien määrää on lisäksi mahdollista kasvattaa myöhemmin kiipeilyhäkkiratkaisulla, jolloin varjotalojen suunniteltua kokonaismäärää ei tarvitse muuttaa. Vuotuiseen kasvatuskiertoon sekä tilan päivittäiseen toimintaan liittyvät hoitorutiinit ovat elinkeinon sertifiointijärjestelmän sekä vallitsevan ympäristökäytännön mukaiset. Olemassa oleva toiminta, tuotannon nykyinen ja suunniteltu laajuus sekä sijaintipaikka huomioiden hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi toteuttaa hankkeesta tässä lisäselvityksessä esitettyä laajamittaisempaa ympäristövaikutusten arviointia. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Hakemuksen mukaan Hami-Turkis Oy:n turkistilan toiminta järjestetään muutos- ja laajennustöiden yhteydessä vaiheittain alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseksi. Toiminnot sijoittuvat olemassa olevalle turkistila-alueelle. Tilalle sijoitettavat uudet tiivisalustaratkaisuin sekä lämpöjuotoin toteutettavat varjotalot vähentävät maaperään ja valumavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Riittävä kuivikkeiden käyttö, oikein mitoitetut varjotalorakenteet sekä ympärivuotiset juottojärjestelmät pitävät uusien varjotalojen tiivisalustoille kertyvän vesimäärän mahdollisimman vähäisenä. Tilalla on riittävästi katettua varastotilaa tuotantotarvikkeille. Lanta toimitetaan hyödynnettäväksi Jokelan Luomukomposti Osuuskunnan kautta. Alueen peruskuivatusvedet johdetaan turkistila-alueen yhteiskäsittelyyn. Etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin ja loma-asuntoihin on kaikissa ilmansuunnissa yli kilometrin. Tilan lähialueella < 500 m ei ole muita häiriintyviä kohteita, erityisiä virkistyskäyttöalueita tai muuta häiriintyvää toimintaa. Toiminnan sijoittumista voidaan siten pitää parhaan ympäristökäytännön (BEP) mukaisena. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 25.7.2012 lannanluovutussopimuksella. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 12.9. 12.10.2012. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kala-

8 joen kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kalajoen kaupungilta, Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunnot 1. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaikki uudet ja peruskorjattavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä alustoilla, joille kertyvät vedet on kerättävä talteen. Vesitiiviiden häkkien nesteiden keräilykaivot tulee tyhjentää keväisin ja syksyisin. Nesteiden ravintosisältö tulee määrittää ja tulee käyttää lannoitteena pelloille. Tarhalla olevan salaojituksen kuntoa tulee tarkkailla, ja mahdolliset tukkeumat tulee korjata viipymättä salaojituksen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Tarhaajan tulee olla osakkaana Jokelan Turkistarhaajat ry:n peruskuivatusvesien yhteiskäsittelyjärjestelmässä tuotantomääräänsä vastaavalla osuudella. Olemassa olevien varjotalojen sadevesikouruja tulee huoltaa ja ylläpitää siten, että ne toimivat tarkoituksenmukaisesti. Mutkalla olevat vesikourut tulee suoristaa ja mahdolliset tukkeumat puhdistaa. Koko tarha-alueella tulee huolehtia siitä, että lanta-alustat ovat riittävästi korotettava. Korotuksia on parannettava vanhojen talojen osalta, mikäli ne eivät täytä vaatimuksia (30 cm). Lanta-alustojen korotuksia ei saa tehdä kaivamalla maata varjotalojen väleistä. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuiviketta virtsan sitomiseksi. Maavaraisilla varjotaloilla tulee kuivikkeena käyttää turvetta vähintään 15 cm paksuna kerroksena. Lisäksi voidaan käyttää muita kuivikemateriaaleja. Tiivispohjaisilla varjotaloilla voidaan hyväksyä myös muiden kuivikemateriaalien käyttö. Lannat on poistettava lanta-alustoilta riittävän usein. Lannan tulee ajaa suoraan häkkien alta yhteiseen lannan vastaanotto- / kompostointipaikkaan. Turkistarhan rehusiilojen pesuvedet ja sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa umpisäiliöön tai vaihtoehtoisesti ne on puhdistettava samoilla vaatimuksilla, mitkä koskevat viemäriverkostojen ulkopuolisten alueiden talousjätevesiä. Sosiaalitiloista syntyvien jätevesien hyväksyttävänä käsittelynä ei voida pitää pelkkää sakokaivokäsittelyä. Tarhan toiminnassa tulee noudattaa voimassa olevia kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Jätteiden polttaminen avotulella on kielletty. Tarhaustoiminnan järjestämisessä tulee huomioida, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. 2. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Turkistarha sijaitsee Kalajoen kaupungin Pohjankylässä Jokelan tarhaalueella kiinteistöllä Susi Rn:o 113:0. Kiinteistön omistaa Kalajoen kaupunki, jolta alue on vuokrattu. Alueella toimii myös useita muita turkistarhoja. Lähimmät asuinrakennukset tai vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä tarha-alueesta. Tarha-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialu-

9 eella eikä toiminnan vaikutusalueella ole vedenottamoita tai suojelukohteita. Tilan perusmaa on kohtalaisesti vettä läpäisevää hienoa hiekkaa/hiekkaa. Tontin pinta viettää loivasti länteen ja lounaaseen. Alueen peruskuivatus ei hakemuksen mukaan edellytä voimakasta avo- tai salaojitusta ja alue on tarvittavilta osin ympärysojitettu. Tarha-alueen valumavedet johdetaan ojien kautta Jokelan turkistarha-alueen valuma-vesien yhteiskäsittelyyn metsämaastossa sijaitsevalle imeytys-/pintavalutuskentälle. ELY-keskus edellyttää, että uusien rakennettavien ja vanhojen peruskorjattavien varjotalojen lanta-alustat rakennetaan nestetiiviiksi voimassa olevien maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisesti. Vanhojen varjotalojen lanta-alustat tulee korottaa riittävälle tasolle ravinteiden huuhtoutumisen estämiseksi. ELYkeskuksen näkemyksen mukaan kuivikkeena tulisi käyttää pääasiallisesti turvetta varsinkin niiden varjotalojen alustoilla, joita ei ole rakennettu nestetiiviiksi. Turvetta tulee käyttää vähintään 15 cm paksuna kerroksena lannanpoiston jälkeen, jonka lisäksi voidaan käyttää myös olkea tai purua. Tarvittaessa kuivikkeita tulee lisätä myös lannanpoistojen välillä. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm eläinhäkkien ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Mikäli tämä ei toteudu, varjotalojen tulee olla varustettu räystäskouruin, joilla katoilta valuvat sadevedet johdetaan hallitusti varjotalojen lanta-alustojen ulkopuolelle. Varjotalojen tiiviille alustoille kertyvät nesteet on kerättävä nestetiiviisiin säiliöihin, joiden yhteistilavuus vastaa 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää. Säiliöiden sijoittamisessa, rakentamisessa ja mitoituksessa tulee huomioida tiiviiden alustojen lisääntyminen varjotalojen mahdollisten tulevien peruskunnostusten myötä. Toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus nesteen toimittamisesta peltolannoitteeksi tai asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen vastaavasti kuin kuivikelannan osalta. Jäljennökset toimitussopimuksista sekä tiedot niissä myöhemmin tapahtuvista muutoksista tulee toimittaa viipymättä ELY-keskukselle. Turkistarhalla ei ole lantalaa. Lanta toimitetaan lannanpoiston yhteydessä suoraan tilan lähialueella sijaitsevalle Jokelan Luomukomposti Osuuskunnan kompostointialueelle, josta käsitelty lanta ohjataan osuuskunnan toimesta peltolannoituskäyttöön. Hakemusasiakirjoihin sisältyy sopimus lannan luovuttamisesta toiminnanharjoittajalta kompostiosuuskunnalle. Turkistarhan sosiaalitiloissa ja rehun jakelulaitteiden pesussa syntyvät jätevedet johdetaan hakemuksen mukaan sakokaivojen kautta ojaan, josta ne kulkeutuvat Jokelan tarha-alueen valumavesien yhteiselle käsittelyalueelle pintavalutukseen. Kyseistä pintavalutusta ei voi pitää riittävän tehokkaana ja hyväksyttävänä käsittelynä edellä mainituille jätevesille. ELY-keskus edellyttää, että turkistarhan sosiaalitilojen ja nahoittamon jätevedet sekä rehun jakelulaitteiden pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöihin ja toimittaa käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle. Ympäristöluvassa on asetettava kohtuullinen määräaika sakokaivojen muuttamiseksi umpisäiliöiksi. Toiminnan muussa jätehuollossa on noudatettava jätelain säädöksiä. Hakemuksessa on esitetty, että nahoituksessa käytetty rummutuspuru poltetaan lämpökeskuksen kattilassa. Kyseinen puru sisältää jossain määrin rasvaa, jonka vuoksi puru tulee toimittaa hyödynnettäväksi energiantuotantoon laitokselle, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. raaka-aineen polton, tai muulle asianmukaisen vastaanotto- ja käsittelyluvan omaavalle laitokselle.

10 Tarha-alueella sijaitseva polttoainesäiliö tulee varustaa suoja-altaalla tai säiliö tulee korvata kaksoisvaippasäiliöllä. Polttoainesäiliön yhteydessä oleva tankkauspaikka tulee rakentaa tiivispohjaiseksi. Toiminnasta tulee pitää ajantasaista kirjanpitoa, johon tallennetaan ympäristönsuojelun kannalta olennaiset tiedot. Kirjanpitoon tulee merkitä mm. eläinmäärät, toiminnassa käytetyn veden määrä, käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät, lanta-alustojen ja umpikaivojen tyhjennysajankohdat, kuivikelannan ja lanta-alustoilta kerätyn nesteen määrät ja toimituspaikat, nahoitusruhojen määrät ja toimituspaikat, itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat sekä muun jätteen lajit, määrät ja toimituspaikat. Myös mahdolliset poikkeukselliset tapahtumat, niiden vaikutukset ja niistä aiheutuneet toimenpiteet tulee kirjata. Ajantasainen kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kirjanpitoon perustuva vuosiyhteenveto turkistarhan toiminnasta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Muilta osin ELY-keskus katsoo, että turkistarhan toiminta voidaan järjestää hakemusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti ja sitä koskeva ympäristölupa myöntää toiminnan laadun edellyttämin tavanomaisin lupamääräyksin. Lupapäätöksessä on syytä eritellä määräykset niistä toimenpiteistä tai rakenteista, jotka koskevat nykyisiä, olemassa olevia varjotaloja ja uusia varjotaloja, mikäli ne poikkeavat toisistaan. Luvassa mahdollisesti asetettavat määräajat tulisi myös selkeästi kohdentaa niihin liittyviin velvoitteisiin. Hakijan vastine Hakija ei ole antanut vastinetta annetuista lausunnoista. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Hami-Turkis Oy:n turkistarhan toiminnalle Kalajoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset Varjotalot 1. Varjotalot on sijoitettava hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen (14.4.2012) mukaisesti. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 150 siitosnaaraskettua ja 3 000 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Kettujen kokonaiseläinmäärä varjotaloissa saa olla enintään 1 056 ja minkkien 18 888. Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään 1 970 metriä. Mikäli kettujen tai minkkien pentutulos ylittää enimmäiseläinpaikkamäärän, tulee osa pennuista myydä tai toimittaa kasvatettavaksi tarhalle, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottamiseen.

11 Toiminnassa tulee lisäksi huomioida turkiseläintenpidolle asetetut eläinsuojeluvaatimukset (16/EEO/1999). 3. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lantaalustojen hyvällä hoidolla. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Sadevesijärjestelmät tulee pitää jatkuvasti toimintakuntoisena. Varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lantaalustoilla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen varjotalojen käyttöönottoa. Säiliöt tulee tyhjentää riittävän usein ylivalumien estämiseksi. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä viimeistään kunnostusten yhteydessä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta aikatauluineen tulee toimittaa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4. Lanta tulee poistaa lanta-alustoilta ketuilta vähintään kerran vuodessa ja minkeiltä vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti turvetta siten, että turvetta lisätään lanta-alustoille aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea tai purua. Niiden varjotalojen alla, joiden alustoja ei ole rakennettu nestetiiviiksi, on kuivikkeena käytettävä turvetta. Kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Lanta on toimitettava hakemuksen mukaisesti kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poiston jälkeen. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Mikäli lannankäsittelyssä tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava ELY-keskukselle. 5. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Virtsaa voidaan toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle,

12 jos ennen luovutusta esitetään ELY-keskukselle luovutussopimus. Sopimuksen muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä ELY-keskukselle. 6. Lannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei virtsaa tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan virtsaa tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 7. Rehun varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä tai terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Tyhjennyksen yhteydessä säiliöiden kunto on tarkistettava ja havaitut vuodot on korjattava viivytyksettä. 8. Sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Sosiaalitilojen ja nahoittamon jätevedet sekä ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöihin ja toimittaa käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle. Edellä mainittujen jätevesien käsittely tulee järjestää määräyksen mukaiseksi vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä. Valumavesien käsittely 9. Ulkopuolisten valumavesien pääsy tarha-alueelle on estettävä riittävällä ojituksella. Toiminta-alueen ojaston ja salaojien toimivuudesta tulee huolehtia ja ne on tarkistettava säännöllisesti ja puhdistettava tarvittaessa. Alueen pintavedet tulee johtaa yhteistarha-alueen pintavalutuskentälle. Tarhaajan tulee osallistua pintavesien käsittelyjärjestelmästä johtuviin velvoitteisiin, tai vaihtoehtoisesti tulee järjestää oma tarhakohtainen käsittelyjärjestelmä. Toiminta tulee järjestää siten, että tarha-alueella muodostuu mahdollisimman vähän pilaantuneita vesiä. Jätehuolto ja varastointi 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

13 Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 11. Polttoainesäiliön tulee olla tyyppihyväksytty polttoaineen varastointiin. Polttonestesäiliön alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliö tulee sijoittaa katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliön sijoittelussa on huomioitava riittävä suojaetäisyys vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä. 12. Jätehuolto on hoidettava Kalajoen kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. 13. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Nahoittamossa syntyvät pesuvedet on kerättävä umpisäiliöön ja toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet tulee varastoida asianmukaisissa jäähdyttävässä kylmäsäilytystilassa. Mikäli ruhojen tai muun eläinjätteen varastointiaika pakkasjaksolla on yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Rasvaa sisältävää purua ei saa polttaa omatoimisesti. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle.

Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: 14 Muut määräykset - turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain ja kokonaiseläinmäärä - lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät - uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan vastaanottosopimukset - umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat - lanta- ja virtsa-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista sekä niistä aiheutuneet vaikutukset ja toimenpiteet - itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat - toiminnassa muodostuvat jätteet, määrät ja toimituspaikat - tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI-järjestelmää (www.tyvi.fi) tai vastaavaa järjestelmää. 15. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja varjotalot tulee rakentaa siten, etteivät eläimet pääse pois tarha-alueelta. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lintujen viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. 16. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 18. Uusien ja kunnostettujen varjotalojen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

RATKAISUN PERUSTELUT 15 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu Jokelan yhteistarha-alueelle, jolla toimii useita turkistarhoja, joten turkistarhauksen harjoittamisen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Aluehallintovirasto katsoo, että turkistarhan toiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupapäätöksessä on annettu määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon raportoinnista. Lupamääräyksessä 17 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan varjotalojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. (lupamääräys 1) Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2) Määräykset varjotalojen ja lanta-alustojen rakenteista perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin. Estämällä sade- ja sulamisvesien sekoittuminen lantaan vähennetään kuormitusta maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Tiiviille alustalle kertyvien nesteiden varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Nestemäärään vaikuttaa merkittävästi lanta-alustalla käytettävien kuivikkeiden laatu ja määrä. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta on määrätty toimittamaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi valvonnallisista syistä. (lupamääräys 3) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta

16 (931/2000). Päätöksen 4 :n mukaan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 825 m³ vuodessa. Hakijalla on sopimus toimittaa turkiseläinlantaa Jokelan Luomukomposti Osuuskunnalle enintään 825 m³ vuodessa. (lupamääräys 4) Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tulee tyhjentää asianmukaisesti ja toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa on esitetty, että virtsaa hyödynnetään lannoitteena pellolla. (lupamääräys 5) Lannan ja virtsan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 6) Tiiviillä rehuvarastoilla ja huolellisella rehujen käsittelyllä pidetään tarhaalue siistinä ja ehkäistään haittaeläinten mahdollisuutta ruokailla alueella. Hakemuksessa on esitetty, että rehun jakelulaitteiden pesussa syntyvät jätevedet johdetaan sakokaivojen kautta ojaan, josta ne kulkeutuvat Jokelan tarha-alueen valumavesien yhteiselle käsittelyalueelle pintavalutukseen. Kyseistä käsittelyä ei voida pitää riittävän tehokkaana ja hyväksyttävänä käsittelynä eikä se ole parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaista, joten vedet on määrätty kerättäväksi umpisäiliöön ja toimitettavaksi jätevedenpuhdistamolle. (lupamääräys 7) Sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla määritetään vaadittavat puhdistustehot. Hakemuksessa esitetyllä sosiaalitilojen wc-vesien käsittelymenetelmällä ei saavuteta edellä mainitussa asetuksessa esitettyjä puhdistustehovaatimuksia. (lupamääräys 8) Ojituksella ja salaojituksella estetään ulkopuolisten vesien pääsy tarhaalueelle. Alueen pintavedet johdetaan yhteistarha-alueen pintavalutuskentälle. Tästä syystä on määrätty, että toiminnanharjoittajan tulee osallistua pintavesien käsittelyjärjestelmästä johtuviin velvoitteisiin. (lupamääräys 9) Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltijan on jätelain 12 :n mukaan oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 10 ja 11) Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Toimittamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan

17 vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön (lupamääräys 12) Kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eloperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Toimittamalla nahoitusjätteet laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä, estettään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen ja siitä aiheutuva vaara ihmisten ja eläinten terveyteen. Rasvaista kaavintapurua ei saa polttaa pienkattilassa eikä avotulella. Jätteiden poltosta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (362/2003). Asetuksessa esitettyjä jätteen polttamiselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia on mahdotonta saavuttaa pienten lämpökeskusten kattiloissa. Lisäksi asetuksessa on määrätty päästöjen mittaus- ja vähentämisvaatimuksista, joiden järjestäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa vähäisillä jätemäärillä. (lupamääräys 13) Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite turkistarhan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (lupamääräys 14) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 15) Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 16) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 17) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 18)

VASTAUS LAUSUNTOIHIN 18 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon seuraavasti: lupamääräyksessä 3 on huomioitu uusien varjotalojen ja peruskorjattavien vanhojen varjotalojen ja niiden lanta-alustojen rakentaminen Lupamääräyksessä 3 on myös määrätty, että tiiviiden lanta-alustojen nesteet on johdettava riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Turpeen käyttämisestä kuivikkeena on määrätty lupamääräyksessä 4. Toiminnanharjoittaja on määrätty toimittamaan ELY-keskukselle sopimus umpisäiliöihin kertyvän nesteen luovuttamisesta peltolannoitteeksi tai muulle ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle lupamääräyksessä 5. Sosiaalitilojen wc-vesien, rehun jakelulaitteiden ja nahoittamon pesuvesien käsittelystä on määrätty lupamääräyksissä 8 ja 13. Polttoaineiden varastointipaikan rakenteista on annettu määräys 11. Nahoituksessa syntyvän ohennuspurun omatoiminen poltto on kielletty lupamääräyksessä 13. Kirjanpito toiminnasta on määrätty toimitettavaksi vuosittain valvontaviranomaiselle lupamääräyksessä 14. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon siten, että sadevesijärjestelmän huollosta ja ylläpidosta on määrätty lupamääräyksessä 3. Lanta on määrätty toimittavaksi kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poistamisen jälkeen ja kuivikkeiden käytöstä on määrätty lupamääräyksessä 4. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerättävän virtsan käyttämisestä ensisijaisesti peltolannoitteena ja käytettävän nesteen ravintosisällön määrittämisestä on määrätty lupamääräyksessä 5. Sosiaalitilojen wc-vesien ja rehusiilojen pesuvesien käsittelystä on määrätty lupamääräyksissä 8. Osallistumisesta tarha-alueen yhteiseen vesienkäsittelyjärjestelmän velvoitteisiin ja salaojituksen kunnossapidosta on määrätty lupamääräyksessä 9. Jätehuoltoa koskevat vaatimukset on otettu huomioon määräyksessä 12. Ympäristönsuojelutoimia on määrätty ylläpidettäväksi ja edistettäväksi lupamääräyksessä 15. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Ellei luvanmukaista toimintaa ole aloitettu viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, tämä lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään vuoden 2023 helmikuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2022.

Korvattava päätös 19 Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Hami-Turkis Oy:lle 29.8.2003 antaman ympäristöluvan Dnro 1101Y0506-131. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 8, 41-43, 45, 52, 55, 56 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 8 ja 12 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan muun turkistarhan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 570 euroa.