1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa asui 5 022 henkilöä. Vuoden alusta alkaen kuntien välinen nettomuutto on ollut positiivinen kaikissa muissa alueen kunnissa paitsi Lieksassa. Kesäkuun lopun väestön ennakkotietoja ei ollut saatavissa talousraporttia kirjoittaessa. Tilastokeskus tiedotti 26.7 että Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia alkuvuonna 2016. Lapsia syntyi alkuvuonna koko maassa 912. Nurmeksessa syntyvyys on pysynyt tasaisena ja alkuvuonna syntyi 31 lasta. Määrä on muutama lapsi enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena vastaavana ajankohtana. Työllisyys Kuten aiempinakin vuosina, Nurmeksen työttömyysaste aleni alkuvuoden luvuista toukokuulle saakka ja nousi jälleen kesällä. Työttömyysaste oli kesäkuussa 16,8 ja työttömänä 565 henkilöä. Vuosi sitten työttömyysaste oli 16,5 ja työttömiä 567. Kesäkuu oli ensimmäinen kuukausi tänä vuonna, jolloin työttömiä oli edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Nuorten työllistämistoimissa onnistuttiin alkuvuonna tehokkaasti ja tammikuun korkeasta 102 alle 25-vuotiaan henkilön työttömyydestä päästiin huhtikuussa 60 nuoreen työttömään. Toukokuussa nuorten työttömyys nousi hieman ja kesäkuussa opiskeluiden ja armeijan päätyttyä määrä nousi 85 nuoreen. Nuorten alle 20-vuotiaiden työttömien määrä nousi peräti yhdeksällätoista toukokuusta kesäkuuhun. Tukitoimenpiteet ovat toukokuussa vaikuttaneet merkittävästi yli 50- vuotiaiden työttömyyteen, sillä toukokuussa yli 50-vuotiaita oli työttömänä 49 vähemmän kuin huhtikuussa. Huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut alkuvuonna kuudella ja yhteensä 40 henkilöllä vuoden 2014 kesäkuuhun verrattuna. Vuonna 2014 erityisesti palkkatukityöpaikkoja oli huomattavasti nykyistä enemmän tarjolla. Pohjois-Karjalan TE-toimisto ilmoitti kesäkuussa että uusia palkkatukirahoja ei kuntien työllistämiseen enää tälle vuodelle myönnetä. Tämä vaikuttaa negatiivisesti Nurmeksen työllisyysohjelman toteuttamiseen.
2 (5) Työmarkkinatuen kuntaosuutta Nurmes on maksanut tammi-kesäkuussa 297 995,2 euroa. Kunnan maksuvelvollisuuden piirissä oli kesäkuussa yhteensä 127 henkilöä ja toukokuussa 119 henkilöä. Maksuvelvollisuudella olevien henkilöiden määrä oli kesäkuussa 127 henkilöä kun viime vuoden kesäkuussa heitä oli 132 henkilöä. Valtuuston asettama tavoite työmarkkinatuen kuntaosuudesta 377 400 euroa tulee ylittymään.
3 (5)
4 (5) Talousarvion toteutuminen Nurmeksen kaupungin verotulot ovat kehittyneet alkuvuonna odotettua paremmin, mutta verotulotavoitteen saavuttaminen on haastavaa marraskuussa perittävien viime vuonna tilitettyjen liian suurten verotulojen takia. Nurmeksen kuntaveron kasvuprosentti on ollut kesäkuuhun saakka 2,4 ja heinäkuun loppuun saakka 2,1 prosenttia. Kunnallisveron rytmihäiriön takia tänä vuonna takaisin perittävät viime vuoden osuudet heikentävät verotulojen kertymää niin paljon, että verotulojen ennakoidaan todellisuudessa tippuvan alkuvuoden hyvistä kasvuprosenteista huolimatta. Marraskuun verotilityksestä peritään yli miljoona euroa takaisin viime vuonna tilitettyjä veroja. Kuntaliiton kesäkuun lopun ennusteessa on ennakoitu vielä aiempia verotuloennusteista huonommasta lopputuloksesta. Toukokuussa Kuntaliitto ennusti Nurmeksen verotulojen vuosimuutokseksi -4,1 prosenttia ja kesäkuussa - 4,6 prosenttia. Euroissa ennusteen muuttuminen vaikuttaa 91 000 euroa ja uuden ennusteen mukaan koko vuoden verotulokertymä on talousarvionkin mukainen 24,1 miljoonaa. Tammikuussa annetun valtionosuuspäätöksen mukaisesti Nurmeksen valtionosuudet tulevat jäämään talousarviosta 145 746 euroa. Tämä lisää entisestään tarvetta toimintakulujen kasvun maltillisena pitämisessä. Kesäkuun lopun tilanteessa vuosikate oli 1,23 miljoonaa euroa. Vuosikatetavoitteen saavuttaminen on mahdollista mutta haasteellista ja vaatii sosiaali- ja terveystoimen maksuosuuksien pysymistä alkuvuoden trendin mukaisena. Nurmeksen taloudessa on vielä monia haasteita sekä tulojen että menojen osalta loppuvuodelle. Kesäkuun lopun tilanne on hieman korjannut tilikauden vuosikatteen tilannetta, mutta on syytä muistaa että aiempien vuosien tapaan vuosikatteen tulisi kasvaa syyskuun loppuun saakka ja sitten heikentyä loppuvuotta kohden.
5 (5) Ta 2016 Toteutunut 2016 Toteutunut 2015 Tot % Toimintatuotot 6 309 783,0 3 081 780,0 3 837 891,00 48,8 Myyntituotot 3 223 107,0 1 590 181,0 1 298 090,00 49,3 Maksutuotot 518 100,0 227 376,0 930 342,00 43,9 Tuet ja avustukset 165 560,0 45 578,0 260 305,00 27,5 Muut toimintatuotot 2 403 016,0 1 218 645,0 1 349 154,00 50,7 Valmistus omaan käyttöön 25 000,0 11 431,0 13 202,00 45,7 Toimintakulut - 55 465 850,0-29 459 709,0-27 832 480,00 53,1 Henkilöstökulut - 13 666 806,0-7 201 591,0-10 648 981,00 52,7 Palkat ja palkkiot - 9 808 283,0-5 206 480,0-7 900 370,00 53,1 Henkilösivukulut - 3 858 523,0-1 995 111,0-2 748 611,00 51,7 Eläkekulut - 3 378 155,0-1 694 931,0-2 314 702,00 50,2 Muut henkilösivukulut - 480 368,0-300 180,0-433 909,00 62,5 Palvelujen ostot - 36 390 546,0-19 590 342,0-13 295 571,00 53,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 2 899 538,0-1 408 977,0-1 538 953,00 48,6 Avustukset - 1 872 760,0-934 623,0-1 901 625,00 49,9 Muut toimintakulut - 636 200,0-324 176,0-447 351,00 51 Toimintakate - 49 131 067,0-26 366 498,0-23 981 387,00 53,7 Verotulot 24 097 000,0 13 010 189,0 12 685 651,00 54 Valtionosuudet 28 680 000,0 14 313 231,0 13 493 296,00 49,9 Rahoitustuotot ja -kulut 165 000,0 276 875,0-168 983,00 167,8 Korkotuotot 54 000,0 30 455,0 35 301,00 56,4 Muut rahoitustuotot 326 000,0 323 626,0 323 048,00 99,3 Korkokulut - 195 000,0-76 809,0-122 544,00 39,4 Muut rahoituskulut - 20 000,0-397,0-404 788,00 2 Vuosikate 3 810 933,0 1 233 797,0 2 028 577,00 32,4 Kaupunginkamreeri Jakelu: Jussi Sallinen Kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta, tilintarkastaja, johtoryhmä ja terveyskeskuksen ylilääkäri